Ympäristölautakunta
Pöytäkirja 15.06.2022/Pykälä 41

Ympäristölautakunta 15.06.2022     

182/11.01.00/2022  

Valmistelija ympäristösihteeri riitta.hyytiainen@karkola.fi puh. 044-770 2235

Asia

Päätös ympäristönsuojelulain 27 § mukaisesta ympäristöluvasta. Lupa koskee ympäristönsuojelulain 47 a §:n mukaista maa-ainesluvan ja ympäristöluvan (kiviaineksen murskausta) yhteiskäsittelyä. Lisäksi haetaan  toiminnan aloittamislupaa muutoksenhausta huolimatta.

Lupaa haetaan 10 vuodeksi ottomääränä 207 000 m3 ja vuotuisena ottona keskimäärin 20 700 m3.

Luvan hakemisen peruste

Ympäristönsuojelulaki 27 § ja ympäristönsuojelulain liite 1 taulukko 2 kohta

- 7 e) sellainen tietylle alueelle sijoitettava siirrettävä murskaamo, jonka toiminta-aika on vähintään 50 päivää;

- maa-aineslain 4 §:n mukainen maa-ainesten otto.

Toimivaltainen lupaviranomainen

Kärkölän kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, jona toimii ympäristölautakunta.

Ympäristönsuojeluasetuksen 2 §:n mukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen käsittelee ympäristölupahakemuksen, joka koskee:

-          6b) kiinteää murskaamoa tai sellaista tietylle alueelle sijoitettavaa siirrettävää murskaamoa tai kalkkikiven jauhatusta, jonka toiminta-aika on yhteensä vähintään 50 päivää;

Maa-ainesten ottamista koskevan lupa-asian ratkaisee kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta annetun lain (64/1986) mukainen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen.

Asian vireilletulo

15.3.2022

Hakija

Kärkölän Sora Oy

y-tunnus: 0940206-5

Tilat Hiekkanummisto 316-410-2-94 ja Kivinummisto 316-410-2-102. Suunnittelualueen pinta-ala on 4,5 hehtaaria, josta ottamisalueen pinta-ala on 4,1 hehtaaria. Ottoalueen (kaivualueen) pinta-ala on 2,9 hehtaaria.

Lisäksi samalla haetaan ympäristölupaa kiviaineksen jalostamisen jatkamiseksi murskaamalla ja siten, että ympäristölupa edellisten tilojen lisäksi tilalla Sora-Mikkola 316-410-2-119 tehtävää kiviaineksen murskausta.

Hakija omistaa kaikki tilat, joita yhteislupahakemus koskee.

Lautatarhan sora-alue sijaitsee Mäntsäläntien varrella, noin neljän kilometrin etäisyydellä Järvelän taajamasta.

Tiedot ottamisalueen ympäristöstä

Suunniteltu maa-ainesten ottamisalue sijaitsee pohjois-eteläsuuntaisella hiekkavaltaisella harjumuodostumalla Järvelän kuntakeskuksen eteläpuolella. Harjumuodostumalla on nykyiselläänkin harjukiviainesten ottamiskäyttöä ja mm. saha. Sora-alueen eteläpuolella on asutusta. Alueen länsipuolella on Rudus Oy:n sora-alue, jolle on kulkuoikeus Lautatarhan sora-alueen läpi.

Kaavoitus

Päijät-Hämeen maakuntakaavassa alueella on melualue- ja pohjavesialuemerkinnät. Kärkölän osayleiskaavassa alueella ei ole merkintää. Suunnittelualueella ei ole asemakaavaa.

Alueella ei ole tiedossa tai vireillä maankäytön muutoksia.

Maa- ja kallioperä

Suunnittelualueen kallioperä on mikrokliinigraniittia. Maapeitteet ovat paksuja. Ottotoiminnan aikana on todettu, että tilojen Sora-Mikkola ja Kivinummisto rajalla on kalliopinta, mikä on otettu soranottosuunnitelmissa huomioon. Lautatarhan alueen maaperä on hiekkaa (Hk).

Suunnittelualueen lakiosan maanpinnan korkeus on tasossa noin +130. Alueen luontainen topografia on muuttunut kiviainesten ottotoiminnan seurauksena. Alueelta ei ole vielä kaivettu hiekkaa ja soraa maa-ainesten ottamisluvan alimmalle ottamistasolle +107.00.

Pohja- ja pintavesi

Suunniteltu maa-ainesten ottoalue sijaitse vedenhankinnan kannalta tärkeällä Tienmutkan pohjavesialueella. Alueella muodostuva pohjavesi virtaa pääosin koilliseen.

Korinlähde sijaitsee noin 2,8 kilometrin etäisyydellä ottoalueesta. Korinlähde ja ottoalue eivät sijaitse samalla pohjaveden muodostumisalueella. Lisäksi Tolkon pohjavedenottamo sijaitsee noin neljän kilometrin päässä ottoalueesta. Tehdyillä suunnittelurajauksilla toiminta ei tule vaikuttamaan pohjavesiolosuhteisiin niin laadun kuin pohjaveden määränkään osalta.

Pohjaveden pinnan tason määrittämiseksi ja laadun tarkkailua varten alueelle on asennettu pohjavesiputki. Pohjaveden pinta on pohjavesiputkessa ollut tasolla noin +102,9 (N60).

Alueen maaperästä johtuen alueelle ei kerry hulevesiä. Lähin vesistö on Äväntjoki, joka sijaitsee noin kilometrin etäisyydellä alueesta koilliseen ja länteen.

Alueen EO/TY -merkintä kumottiin KHO:n päätöksellä 29.1.2008 135. Kärkölän kunta, taajamien osayleiskaava, Kärkölän kunnanvaltuusto 13.12.2004, § 47.

Luonto- ja maisema-arvot

Alue ei ole luonnontilassa maa-ainesten ottamisen seurauksena. Alueen ympäristö on rakennettua. Vanhan soranottoalueen puolella etelässä on nuorta mäntytaimikkoa.

Hankealue ei kuulu luonnon ja maisemansuojelun kannalta arvokkaisiin geologisiin muodostumiin. Hankealueella tai sen lähistöllä ei ole merkittäviä geologisesti arvokkaita pienkohteita tai muita erikoisia luonnonesiintymiä. Alueen pohjoispuolella on Kärkölän kirkonkylän kulttuurihistoriallista maisemaa, mutta hankealueeseen ei liity maisemallisia erityisarvoja. Alueella ei ole muinaisjäännösrekisterin mukaisia muinaisjäännöksiä, eikä alue ole kulttuuriympäristöä.

Ottotoiminnan vaikutusalueella ei ole Natura 2000-verkostoon kuuluvia alueita eikä muitakaan suojelualueita. Alueella ei ole todettu luonnonsuojelulain 29 §:n mukaisia kohteita, metsälain 10 §:ssä tarkoitettuja erityisen arvokkaita elinympäristöjä, vesilain 15a tai 17a

§:n mukaisia kohteita, luontodirektiivin liitteen IV (a) lajeja tai uhanalaisten eliölajien esiintymiä.

Lähimmät asuin- tai vapaa-ajan rakennukset ja alueen rajanaapurit.

Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat sora-alueen eteläpuolella, Mäntsäläntien varressa. Etäisyys ottamisalueen rajasta pihapiireihin on lähimmillään 60-100 metriä. Kaivualueen rajalta etäisyys on 100 metriä tai yli. Toiminnan vaikutusalueella ei ole erityisen herkkiä kohteita, kuten sairaaloita, kouluja, vanhainkoteja tai päiväkoteja.

Nykyisestä ja suunnitellusta murskauspaikasta etäisyys asuinkiinteistöjen pihapiireihin on yli 200 metriä. Lisäksi murskaustasot ovat noin 20 metriä alempana kuin pihapiirit.

Suunniteltu kiviaineksen otto- ja jalostustoiminta

Suunniteltu toiminta edellyttää maa-aineslain  mukaista lupaa kiviainesten ottamiselle ja hyödyntämiselle sekä ympäristönsuojelulain mukaista lupaa kiviaineksen jalostamiselle murskaamalla. Kyse on nykyisen, lainvoimaisen maa-ainesluvan jatkamisesta ja lainvoimaisen ympäristöluvan muutoksesta siten, että murskaamo voidaan sijoittaa myös tilalle Sora-Mikkola. Lupaehtoihin ei muutoin haeta muutosta.

Suunnittelun lähtöaineistona on käytetty lainvoimaisia ottosuunnitelmia, maanmittauslaitoksen numeerista aineistoa ja hakijan teettämää maastokartoitusta.

Hankkeen suunnittelussa käytetty koordinaatisto on ETRS-TM35FIN ja korkeusjärjestelmä N60.

Otettavan ja jalostettavan kiviaineksen käyttötarkoitus

Alueelta saatavia maa-aineksia käytetään pääasiassa lähialueilla rakentamisessa, salaojituksissa sekä teiden kunnossapidossa. Lisäksi aineksia käytetään myös ottoalueen viimeistelyssä ja työmaateiden

sekä -alueiden kunnossapidossa.

Pintamaat on siirretty ottoalueen reunoille ja hyödynnetään ottoalueen viimeistelyssä ja kasvukerroksen rakentamisessa.

Suunnittelun rajaukset sekä periaatteet

Suunnitelmat on laadittu lainvoimaisen ottamistoiminnan jatkamiseksi Lautatarhan sora-alueella. Suunnittelurajauksissa on esitetty suunnittelualue ja maa-ainesten otto- ja ottamisalueet. Rajat noudattelevat toiminnalle myönnettyä maa-aineslupaa ja naapuritilan maanomistajan kanssa tehtyä sopimusta, jolla ottamisalueen raja voidaan sijoittaa viiden metrin etäisyydelle tilarajasta.

Varsinainen ottotoimintaa jatketaan nykyisen sora-alueen rintauksista ja ottaminen etenee suunnitelmiin merkittyihin suuntiin, kunnes suunnitellut ottorajat ja -tasot on saavutettu. Suunniteltu alin ottotaso on +107.00 (N60), jolloin pohjaveden ylimpään pintaan jää vähintään neljän metrin suojakerros.

Kiviainesten ottamisalueen reunat muotoillaan luiskaan 1:3 tasolta +115 tasolle +107. Tason +115 yläpuolinen luiska on nykyistä edellisen maa-ainesluvan lupaehtojen mukaisesti 1:2 luiskakaltevuudessa, minkä perusteella myös tämän hakemuksen mukaiset suunnitelmat on laadittu.

Rudus Oy:n kanssa on sovittu, että kiviaines otetaan viiden metrin kerroksin. Rajalla olevat maa-ainekset kaivetaan samaan alimpaan ottotasoon.

Luiskien viimeistellyllä muotoilulla lisätään työn aikaista turvallisuutta ja helpotetaan alueen viimeistelyä sekä metsittymistä. Ottamisalueen jätetään sovitut suojavyöhykkeet. Lisäksi asutuksen puolella on noin kahden metrin korkuinen suojavalli.

Lopputilanteessa alue palautuu metsätalousmaaksi.

Ottamisalueen pinta-ala ja otettava määrä

Koko suunnittelualueen pinta-ala on 4,5 hehtaaria. Hakemuksen mukaisen ottamisalueen pinta-ala on 4,1 hehtaaria, mistä ottoalueen (kaivualueen) pinta-ala on 2,9 hehtaaria.

Kiviaineksen kokonaisottomäärää on jäljellä 207.000 m3. Ottomäärä vastaa alueelta lainvoimaisella maa-ainesluvalla jäljellä olevaa kiviainesmäärää. Alueelta kuorittavat pintamaat kasataan ottoalueen reunoille ja hyödynnetään kasvualustan rakentamisessa alueen luiskiin ja pohjalle.

Ottamisaika ja vuosittainen otto

Lupaa maa-ainesten ottamiseksi haetaan 10 vuodeksi lupapäätöksen täytäntöönpanosta. Vuosittain kiviainesta otetaan keskimäärin 20.700 m3. Ottamismäärä vaihtelee vuosittain kiviaineksen menekin mukaan. Otetun kiviaineksen määrä ja laatu ilmoitetaan vuosittain lupaviranomaiselle. Keskimääräistä suurempi kiviainesten hyödyntäminen aikaistaa alueen viimeistelytoimia.

Suunniteltu ottotoiminta päättyy, kun koko ottamisalueen rajat ja pohjataso on saavutettu ja alue viimeistelty suunnitelman mukaisesti.

Oton vaiheistus

Ottoa ei ole vaiheistettu. Kiviainesten ottoa jatketaan nykyisistä rintauksista ja tasoista ja se etenee kohti alueen reunoja suunnitellun ottosuunnan mukaisesti.

Alueen kuivatus ja pintavesien käsittely

Alueen pohja on hyvin vettä läpäisevää hiekkaa ja soraa, eikä alueelle tarvitse rakentaa hulevesijärjestelyitä tai pintavesien käsittelyjärjestelmiä.

Käytettävät työkoneet ja kemikaaliturvallisuus

Alueella tullaan käyttämään seuraavia työkoneita: pyöräkuormaajia 2-3 kappaletta, seulakone soran seulontaan ja kaivinkone. Pyöräkuormaajia ja kaivinkonetta tullaan säilyttämään alueella, joka on suojattu HDPE-kalvolla. Myös murskaamon alle asennetaan HDPE-kalvo.

Kaivinkoneilla ja pyöräkuormaajilla irrotettu harjukiviaines siirretään varastokasoihin ja seulontaan. Alueella käytettävät työkoneet ovat siirrettäviä. Työ voi olla alueella jaksoittaista. Työkoneet tuodaan paikalle ja viedään alueelta pois urakan päätyttyä. Jalostettavan kiviaineksen kaivamiseen ja siirtämiseen käytetään samoja pyöräkuormaajia ja kaivinkoneita kuin valmiin lajitteen siirtämiseen ja lastaamiseen.

Siirrettävän murskaamon sijainti on suunniteltu kahteen paikkaan ja murskaamon sijainti voi ottamisen aikana vaihtua, MURAUS-asetuksen vaatimukset täyttäen. Murskauksessa kiviaineksen raekokoa pienennetään vaiheittain murskainten, seulojen ja kuljettimien avulla. Murskausaseman kokoonpano valitaan kiviaineksen ominaisuuksien ja tuotettavan lajitteen (raekoon) mukaan. Murskausprosessissa on erilaisia murskaimia, syöttimiä, seuloja ja kuljettimia.

Kiviaines murskataan yleensä kolmivaiheisella murskaamolla, joka sisältää esi-, väli- ja jälkimurskaimen, seulat ja kuljettimet. Murskausvaiheiden lukumäärä riippuu halutusta raekoosta, esimerkiksi karkeampien lajitteiden murskaamiseen riittää yleensä vain esimurskausyksikkö. Murskauslaitteistossa on pölyntorjuntaan tarkoitettu kastelujärjestelmä, jota käytetään pölynsidontaan tarvittaessa.

Alueelle säilytetään työkoneita ja käsitellään vähäisiä määriä poltto- ja voiteluaineita tukitoiminta-alueella. Työkoneita ei pestä ottoalueella, mutta kalustolle voidaan tehdä välttämättömiä huolto- ja korjaustoimenpiteitä.

Ottotoiminnan edetessä koneiden ja toimintojen sijainnit alueella vaihtelevat siten, että ne sijaitsevat aina tuotannon tehokkuuden ja ympäristöhaittojen minimoinnin kannalta parhaalla mahdollisella paikalla.

Koneiden tankkaus suoritetaan huoltoautolla, jossa on asianmukainen 400 litran vetoinen CE-merkitty tankkauslaitteisto ja -säiliö ylitäytönestopistoolilla. Huoltoautoa ei säilytetä koskaan alueella. Tankkaus suoritetaan HDPE-kalvon päällä koneiden säilytyspaikalla. Alueella ei sijaitse nyt, eikä tulla jatkossakaan sijoittamaan polttoaineen tankkauspistettä.

Aggregaattivaunussa on 2000 litran vetoinen kaksoisvaippasäiliö aggregaattien toimintaa varten. Aggregaattivaunun säiliöstä ei voi teknisesti tankata mitään muita koneita. Säiliön putkisto on asennettu kiinteästi syöttämään vain aggregaattien moottoreita. Lisäksi itse aggregaattivaunu toimii myös suoja-altaana, sillä sinne on asennettu kiinteät reunat mahdolli- sia vuotoja varten. Aggregaattivaunu on aina lukittu. Näin menetellen on varmistettu asetus 800/2010 ja se, että polttoainesäiliö ja -putkistot ovat ilkivallan ulottumattomissa, mitä ei voitaisi varmistaa ulkopuolelle sijoitetulla tankkaussäiliöllä.

Alueen pohjaa käytetään kiviainesten varastointiin. Kiviaineslajitteet (CE-merkityt rakennustuotteet) sijoitetaan lajitteittain varastokasoihin, joista kiviaines kuljetetaan käyttökohteisiin maansiirtoon tarkoitetuilla täysperävaunullisilla kuorma-autoilla.

Ottamisalueen viimeistely ja jälkikäyttö

Soranoton aikaiset rakenteet kuten vaa'at, seulat, välpät tukitoiminta-alue poistetaan. Alue tasataan suunniteltuun pohjakorkeuteen ja luiskat loivennetaan suunniteltuihin kaltevuuksiin. Suuret maakivet voidaan hyödyntää luiskien juurissa.

Pintamaat hyödynnetään alueen luiskien kasvukerroksen rakentamisessa. Pintamaat sekoitetaan alueen luontaisen harjuaineksen kanssa vähintään 30 senttimetrin paksuiseksi kasvukerrokseksi. Kasvukerroksen päälle istutetaan mäntyvaltaista sekapuustoa noin 2000 tainta hehtaarille. Alueen jälkikäyttö on metsätalous.

Alue katselmoidaan ottotoiminnan päätyttyä ja viimeistelytoimenpiteiden valmistuttua yhdessä valvontaviranomaisen kanssa.

Toiminnasta aiheutuvat päästöt ja niiden vähentäminen

Toiminta-ajat

Pöly ja melu

Maa-ainesten ottotoiminnassa melua syntyy kaivusta, kuormauksesta ja raskaasta liikenteestä. Ottamisen myötä syntyvät korkeuserot sekä alueen itä- ja kaakkoispuolelle jätettävä puustoinen suojavyöhyke muodostavat hyvän luonnollisen melu- ja pölyesteen lähimmän asutuksen suuntaan.

Ottotoiminnassa pölyä aiheuttavat kaivu, kuormaus ja kuljetukset. Tuulisella säällä pölyä syntyy myös varastokasoista. Hieno leijuva pöly leviää lyhyitä matkoja tuulen mukana. Merkittävin pölylaskeuma kohdistuu yleensä vain ottamisalueelle. Suojaetäisyydet lähinaapureihin ovat riittäviä, joten merkittäviä haittoja ei ottotoiminnasta muodostu.

Alueelta otettava harjukiviaines kuljetetaan käyttökohteisiin maansiirtoon tarkoitetuilla kuorma-autoilla. Kiviaineksia myös varastoidaan alueella ja varastokasojen sijoittelussa otetaan huomioon ympäristönäkökohdat siten, että ne toimivat samalla meluesteinä alueen kaakkoispuolella sijaitsevan asutuksen suuntaan.

Alueella käytettävät työkoneet ovat siirrettäviä. Työ voi olla alueella jaksoittaista. Työkoneet tuodaan paikalle ja viedään alueelta pois urakan päätyttyä.

Lähimpien naapurien puoleisella rajalla on vuonna 1995 perustettu suojavalli, mikä pidetään paikoillaan alueen lopulliseen maisemointiin asti. Tämä on ollut lähimpien asuinkiinteistöjen omistajien toive.

Koska nykyiseltä murskauspaikalta on alle 300 metriä lähimpään asuttuun pihapiiriin, melun leviämistä torjutaan koteloinnein, kumituksin ja/tai varastokasoista rakennettavin meluestein. Murskaamo sijaitsee lisäksi noin 20 metriä alempana kuin pihapiirit, mikä sekin osaltaan estää murskauksen meluhaittaa. Suunnitelmiin merkitty suunniteltu murskauspaikka sijaitsee yli 300 metrin etäisyydellä lähimmästä pihapiiristä, mutta meluntorjuntatoi- met tehdään vastaavalla vakavuudella kuin nykyisellä murskauspaikallakin.

Etäisyydestä johtuen myös ilmaan johtuvia pölypäästöjä ehkäistään käyttämällä runsasta kastelua ja tarvittaessa koteloimalla kuljettimia. Maa-aineksessa on luontaisesti maakosteutta, mutta etenkin hienompien lajitteiden varastokasoja kastellaan tarvittaessa.

Päästöt maaperään

Kiviainesten ottoon, jalostukseen ja varastointiin liittyvästä normaalista toiminnasta ei aiheudu haittaa maaperälle. Merkittävä likaantumisvaara liittyy ainoastaan onnettomuus- tai häiriötilanteisiin, jolloin riskinä on alueella varastoitavien ja käsiteltävien poltto- ja voiteluaineiden sekä laitteissa ja koneissa käytettävien hydrauliikkaöljyjen pääsy maaperään ja pohjaveteen. Voitelu- ja polttoaineiden varastoinnissa huolehditaan sijoittelulla sekä rakenteilla, että em. aineita ei joudu maaperään. Tukitoiminta-alue suojataan suunnitelmapiirustuksen tai sitä vastaavalla tavalla.

Jätehuolto

Alueen tavanomaisesta toiminnasta syntyy pääasiassa ainoastaan kotitalousjätteisiin rinnastettavia jätteitä. Alueelle varataan tarvittaessa talousjäteastia, jonka tyhjennys hoidetaan asianmukaisesti.

Alueella voidaan säilyttää seularitilöitä tai muuta metallia/metalliromua ennen niiden toimittamista metallinkeräykseen.

Korjaus- ja huoltotoimenpiteet tehdään siten, että niistä ei aiheudu öljy- tms. vuodon vaaraa. Mahdollisesti syntyvät öljy- tai kemikaalijätteet toimitetaan jätesäädösten ja -määräysten mukaisesti käsittelyyn, eikä niitä varastoida alueella.

Hankealueella ei synny kaivannaisjätettä, koska pintamaat hyödynnetään paikan päällä alueen viimeistelyyn ja jälkihoitoon suunnitelluissa rakenteissa. Alueelta kuorittavat pintamaat eivät ole jätettä (jätelaki 646/2011, 5.2 §), eivätkä pintamaiden varastot kaivannaisjätealue (VNa kaivannaisjätteistä190/2013, 2.2 §).

Liikenne

Kiviaineskuljetukset suoritetaan maa-ainesluvan mukaisesti. Alueelta ja alueelle liikennöidään olemassa olevan liittymän kautta päällystetylle Mäntsäläntielle (st 295). Pölyämisen estämiseksi työmaatietä kastellaan tarvittaessa.

Toiminnasta aiheutuu raskasta liikennettä arviolta 5 - 20 käyntiä vuorokaudessa silloin, kun kiviainesta toimitetaan alueelta. Kuljetuksessa käytettävien maansiirtoautojen aiheuttama vuorokautinen liikennesuorite vaihtelee muun muassa kuljetettavan kiviaineksen määrästä ja hyödyntämiskohteiden etäisyyksistä johtuen. Toiminta alueella voi olla satunnaista.

Arvio toiminnan vaikutuksista ympäristöön ja vaikutusten tarkkailu

Kallioperä, maaperä, maisema ja luontoarvot

Alueen kallioperään tai maaperään ei liity geologisesti arvokkaita muodostumia, pienkohteita tai muita erikoisia luonnonesiintymiä.

Hankealue ei sijaitse valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai paikallisesti merkittävällä, maisemallisesti arvokkaalla alueella.

Alueen maisemakuva on muuttunut soranoton seurauksena, eikä alueella ole todettu suojelukohteita, harvinaisia tai uhanalaisia kasveja tai eläimiä, eikä erityisiä kauneusarvoja. Harjukiviainesten ottamisella ei ole laajalle ulottuvia vahingollisia vaikutuksia luonnonolosuhteisiin, kun otetaan huomioon alueen nykyiset, lainvoimaiset maa-ainesluvat ja naapuritilalla oleva Rudus Oy:n sora-alue.

Pohjavesi

Pohjaveden pinnan päälle jätetään neljän metrin suojakerros, mitä ei kaiveta.

Kiviainesten ottamisella ei ennalta arvioiden ole vaikutusta hankealueen ja sen ympäristön pohjaveden antoisuudelle tai laadulle, kun toimitaan lainvoimaisissa luvissa ja tässä lupahakemuksessa esitetyllä tavalla.

Ihmisten elinolot ja viihtyisyys

Suunniteltu toiminta on aiemmissa lupamenettelyissä katsottu soveltuvan kiviainesten ottotoimintaan. Toiminnasta ei aiheudu hankealueen ympäristön asutukselle tai vapaa-ajan asutukselle merkittäviä haitallisia vaikutuksia. Alueelle vuonna 1995 perustettu suojavallli pidetään paikoillaan naapureiden toivein mukaisesti.

Alueella seulotaan ja välpätään arkipäivisin 7-17 satunnaisesti, jolloin toiminnasta ei ole muodostunut, eikä muodostu kohtuutonta rasitusta naapurustolle.

Ajo varastokasoilta tehdään satunnaisesti arkipäivisin klo 6:00 - 20:00. Kiviaineskuljetuksista ei aiheudu merkittäviä vaikutuksia asutuksen tai ympäristön kannalta, koska liikennöintireitti on pois lähiasutuksesta ja se on luonteeltaan satunnaista, eivätkä kiviainesmäärät ole kovinkaan suuria.

Vaikutusten tarkkailu

Pohjavesiä esitetään tarkkailtavaksi alueelle asennetusta pohjavesiputkesta. Pohjavesiputki on merkitty suunnitelmapiirustuksiin. Pohjavesinäyte otetaan vuosittain ja näytteestä analysoidaan pH, sameus, hapen kyllästysaste, sähkönjohtavuus ja öljyhiilivedyt.

Melua voidaan toiminnan aikana mitata, mikäli siihen esimerkiksi naapureiden yhteydenottojen vuoksi on tarvetta. Alueen kastelua ja muita haittojen poistamiskeinoja lisätään, jos pölyämistä havaitaan joko itse tai naapureiden toimesta. Pölynmittausmenetelmiin liittyy toiminnan satunnaisuudesta johtuen sellaisia epävarmuustekijöitä, joiden johdosta PM10- mittaus ei kuvaisi luotettavasti toiminnan pölypäästöjä.

Toiminnan riskit ja niiden pienentäminen sekä toiminta vahinkotilanteessa

Riskit maaperälle

Kiviainesten otto ja jalostus eivät aiheuta tavanomaista suurempaa vaaraa maaperälle, kun toimitaan lupahakemuksessa esitetyllä tavalla. Maaperävahingot vältetään hakemuksissa kuvatulla tavalla toimien ja rakentamalla tukitoiminta-alueen pohja suunnitellusti.

Koneiden rikkoutumis- ja maaperän pilaantumisriskin pienentämiseksi alueella käytetään ainoastaan hyväkuntoisia ja huollettuja koneita ja laitteita. Lisäksi koneiden ja laitteiden toimintaa ja kuntoa valvotaan työn aikana jatkuvasti. Alueen normaalista toiminnasta tai polttoaineiden säilytyksestä ja käytöstä ei aiheudu maaperävahinkoja, eikä siten tavanomaista suurempaa riskiä. Murskauslaitoksen alle asennetaan kaksinkertainen eriste HDPE-kalvosta tai bentoniittimatosta estämään polttoaineiden pääsy maaperään.

Alueella ei säilytetä öljyjä tai moottorikemikaaleja. Työkoneita ei pestä hankealueella. Alueella pyritään välttämään työkoneiden huoltoja ja korjauksia. Alueella tehdään ainoastaan välittömät ja välttämättömät huolto- ja korjaustoimenpiteet. Toimenpiteissä noudatetaan erityistä varovaisuutta kemikaalivahinkojen estämiseksi.

Liikenneturvallisuus

Kiviainesten kuljetuksista ei aiheudu tavanomaisesta, yleisen tien käyttötarkoituksen mukaisesta käytöstä suurempaa haittaa tai vaaraa. Kuljetukset ja kuljetuksiin käytettävä kalusto täyttävät alan säädösten vaatimukset. Kuljetusreitti on suunniteltu siten, että kiviaineskuljetuksista on mahdollisimman vähän haittaa tai vaaraa lähiasutukselle.

Kemikaaliturvallisuus

Aggregaattivaunun ja tukitoiminta-alueen pohja on eristetty tai eristetään HDPE-kalvolla tai bentoniittimatolla. Henkilökunta ohjeistetaan mahdollisten vuotojen tai ylitäyttöjen varalta toimimaan välittömästi ja oikein vahingon laajenemisen estämiseksi. Letkurikkoihin tms. varaudutaan tarkastamalla ja tarvittaessa huollattamalla koneet säännöllisesti.

Menettely kemikaalivahinkotilanteessa

Alueen työntekijöitä ohjeistetaan toimimaan nopeasti kemikaalivahingon sattuessa. Maahan päässeet poltto-, hydrauliikka- tai moottoriöljyt tai jäähdytysnesteet poistetaan. Alueella on riittävät työkoneet ja välineet kemikaalipäästöjen hallintaan ja korjaamiseen.

Maata poistetaan, kunnes maaperä on aistinvaraisesti arvioiden puhdas. Pilaantunutta maata ei varastoida alueella, vaan se lastataan ja toimitetaan maansiirtoautoilla välittömästi asianomaisen luvan saaneeseen pilaantuneen maan vastaanotto- tai käsittelypaikkaan.

Polttoainevahingosta ilmoitetaan välittömästi pelastuslaitokselle. ja lupaviranomaiselle, jolle asia raportoidaan myös vuosiraportoinnin yhteydessä. Vahinkopaikka rajataan ja vahinkoalueen puhtaus tarkastetaan kenttäanalyysein polttoainevahingon valvontaan ja näytteidenottoon perehtyneen alan konsultin toimesta. Toimenpiteiden onnistuminen voidaan todeta tarvittaessa laboratoriokokeilla. Poikkeustilanteista pidetään kirjaa ja tehdyistä kunnostustoimenpiteistä laaditaan raportti.

Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta

Hankkeelle ei ole lainsäädännöllisiä esteitä, joten hakijan odotuksena on, että suunnitelmien mukainen lupa kiviaineksen ottamiselle myönnetään.

Alue on katsottu aiemmissa lupamenettelyissä soveltuvan kiviainesten ottamiseen ja jalostamiseen. Nyt laaditulla lupahakemuksella on tarkoitus jatkaa maa-ainesten ottoa ja jalostusta alueelta noudattaen nykyisiä ehtoja, rajoja ja tasoja.

Kiviainesten kestävän käytön periaatteen mukaisesti vanhat, jo avatut kiviainesalueet on tarkoituksenmukaista hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti, jolloin vältytään vastaavien alueiden avaamisesta neitseellisille alueille. Maa-ainesesiintymä hyödynnetään säästeliäästi ja taloudellisesti, kun hyödynnettävissä oleva kiviaines on alueelta otettu.

Hakija esittää, että toiminnalle myönnetään aloitusoikeus mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Hakemuksessa on esitetty perusteet luvan myöntämiseksi. Toiminta käynnistetään lupamääräyksiä noudattaen.

Erillistä vakuutta muutoksenhaun varalta ei katsota tarpeelliseksi asettaa, koska vuosittain otettava kiviainesmäärä ei ole suuri.

Asian käsittely

Hakemuksesta tiedottaminen

Hakemuksesta on kuulutettu Hollolan Sanomissa 30.3.2022 ja yleisessä tietoverkossa 23.3.2022-29.4.2022. Asianosaisille on erikseen varattu kuulemismahdollisuus 22.3.2022 lähetetyillä kirjeillä.

Lausunnot

Hämeen ELY-keskus toteaa lausunnossaan 11.5.2022 seuraavaa.

Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) katsoo, että maa-ainesten ottaminen suunnitellulta alueelta on mahdollista ilman, että siitä aiheutuu maa-aineslain tarkoittamaa haittaa. Ympäristöluvan osalta hakemusta on tarkasteltu ainoastaan pohjavedensuojelun näkökulmasta. ELY-keskus katsoo, että toiminta on mahdollista järjestää niin, että siitä ei aiheudu pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Lupaharkinnassa tulee ottaa huomioon seuraavaa:

-        Pohjavesialueella maaperän suojakerrospaksuuden tulee olla vähintään 4 metriä.

-        Mahdollisesti esiin tulevan kalliopinnan yläpuolelle tulee jättää vähintään metrin kerros irtomaa-ainesta.

-        Mikäli ottamisalueen läheisyydessä (alle 200 m) sijaitsee talousvesikaivoja, on niiden veden laatu ja pohjaveden pinnankorkeudet selvitettävä ennen ottamistoiminnan jatkumista.

-        Maa-ainesten ottoalueen koillispuolelle tulee asentaa uusi pohjaveden havaintoputki pohjaveden virtaussuuntaan.

-        Pohjaveden pinnankorkeudet tulee mitata neljännesvuosittain (helmi-, touko-, elo- ja marraskuussa) uudesta havaintoputkesta ja soranoton pohjavesivaikutuksia tulee seurata havaintoputkesta liitteenä olevan ohjeen mukaisesti.

-        Pohjavesitarkkailun tulokset tulee toimittaa tiedoksi Hämeen ELY- keskukselle. Tarkkailuraportin lisäksi tulokset tulee toimittaa pohjavesitietojärjestelmään (POVET) tallennettavassa muodossa.

-        Alueella käytettävien aineiden, koneiden ja laitteiden sijoitus-, säilytys- ja tankkauspaikat on rakennettava ja toiminta muutoinkin järjestettävä niin, ettei toiminnasta voi aiheutua pohjaveden tai maaperän pilaantumisen vaaraa.

-        Polttoainesäiliöiden sekä murskaus- ja seulontalaitteistojen vuotojenhallinta tulee järjestää kaksinkertaisen suojauksen periaatteen mukaisesti. Kaksinkertaisessa suojauksessa sekä ensisijaisen että toissijaisen suojauksen tulee muodostaa aukottomat, toisistaan riippumattomat suojauskokonaisuudet. Suojatuille alueille kertyvien sadevesien keräily ja käsittely on järjestettävä niin, että likaisten sadevesien imeytyminen maaperään pohjavesialueelle ei ole mahdollista.

-        Ottamisalue tulee jälkihoitaa vaiheittain. Maa-ainesluvan 8.2.2017 lupamääräyksen 13. mukaan ottamista luvan mukaisella alueella ei voi aloittaa ennen kuin tässä hakemuksessa olevalta alueelta on maisemoitu vastaavan kokoinen alue (kartta soranoton vaiheistuksesta 26.4.2015).

-        Jälkihoidon ja pohjaveden tilan seurantaa tulee jatkaa vähintään 3 vuotta ottamisen päätyttyä.

Uudenmaan ELY-keskus toteaa lausunnossaan 11.5.2022 seuraavaa.

Seututien 295 (Mäntsäläntie) keskimääräinen vuorokausiliikennemäärä ko. alueella on 1656 ajoneuvoa, josta raskaiden ajoneuvojen osuus on n. 10

%. Alueella on nopeusrajoitus 80 km/h.

Ottoalueelle kuljetaan olemassa olevasta liittymästä tierekisteriosoitteessa

295/3/4172/oikea (Tieoikeus K13231). Uudenmaan ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue muistuttaa, että hakijan on huolehdittava, ettei maa-aineksia kulkeudu ottoalueelta seututielle 295 (Mäntsäläntie). Seututielle 295 kulkeutuneet maa-ainekset on puhdistettava välittömästi. Myöskään pöly ei saa haitata maanteiden liikennettä tai vaarantaa liikenneturvallisuutta. Mikäli maantielle kulkeutuu silmin havaittavaa pölyä, tulee toiminta keskeyttää, kunnes on ryhdytty riittäviin toimenpiteisiin pölyämisen estämiseksi.

Mikäli ottotoimintaan liittyvät kuljetusmäärät lisääntyvät oleellisesti esitetyistä määristä, tulee muutoksesta ilmoittaa Uudenmaan ELY- keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualueelle.

Terveydensuojeluviranomainen toteaa lausunnossaan 31.3.2022 mm. seuraavaa.

Terveydensuojeluviranomaisen tietoon ei ole tullut aikaisemmin epäilyjä toiminnasta aihetuvasta terveyshaitasta tai viihtyvyyshaitasta. Luvan myöntämiselle ei ole estettä terveydensuojelun  näkökulmasta, mikäli seuraavat seikat huomioidaan lupaprosessissa.

Pohjavesien suojelutoimenpiteet tulee erityisesti huomioida lupaprosessissa, koska toiminta sijoittuu tärkeälle pohjavesialueelle. Maa-ainesten otosta ja murskaamon toiminnasta ei saa aiheutua haittaa alueen pohjaveden määrälle tai laadulle. Lupaehdoissa tulisi määrittää alin sallittu ottotaso sekä suojakerros, joka vähintään tulee jättää ottotason ja ylimmän havaitun pohjavesitason väliin. Hakemuksessa esitettyä 4 metrin suoja­ kerrosta voidaan pitää suositeltavana vähimmäisvaatimuksena. Hakija tulisi velvoittaa tarkkailemaan pohjaveden laatua ja pinnankorkeutta säännöllisesti alueelle asennetusta pohjavesiputkesta.  Pohjavesialueella pohjaveden pinnankorkeuden tarkkailua tulisi suorittaa vähintään neljä kertaa vuodessa eri vuodenaikoina.  Hakija esittää, että pohjaveden laatua tarkkaillaan vuosittain ja näytteistä tutkitaan pH, sameus, hapen kyllästysaste, sähkönjohtavuus ja öljyhiilivedyt.

Terveydensuojeluviranomaisen näkemyksen mukaan pohjavesinäytteestä tulisi lisäksi tutkia kolmen vuoden välein laajempi analyysi, johon sisältyy hakijan esittämien parametrien lisäksi haju, väri, permanganaattiluku, rauta, mangaani, sulfaatti, nitraatti, kloridi, kokonaiskovuus, alkaliniteetti sekä koliformiset ja E. coli-bakteeri. Vuosittain tehtävä analyysi voi olla tätä suppeampi. Pohjavesinäytteenottajalla tulisi olla koulutus tai pätevyys näytteenottamiseen.

Polttoöljykäyttöisten työkoneiden käytössä ja varastoinnissa tulee noudattaa erityistä varovaisuutta polttoainevahinkojen välttämiseksi. Hakija tulisi velvoittaa suojaamaan maaperä murskauslaitoksen sijaintipaikalla ja toteuttamaan öljyn ja muiden kemikaalien varastointi hakemuksessa esitetyllä tavalla. Myös mahdolliset ulkopuoliset urakoitsijat tulee perehdyttää häiriötilannetoimintaan.

Hakemuksen mukaan alueen maaperä on hyvin vettä läpäisevää hiekkaa ja soraa, eikä hulevesijärjestelyitä tai pintavesien käsittelyjärjestelmiä tarvita. Pintavesien kertymistä ottamisalueelle tulee kuitenkin tarkkailla. Mikäli toiminta-alueelta johdetaan pintavesiä, ei niistä saa aiheutua haittaa pohjavedelle eikä pintavesistöille, joihin ne mahdollisesti johdetaan. Maastoon johdettavat pintavedet tulee tarvittaessa käsitellä selkeytysal­ taassa.

Toiminnasta aiheutuva melutaso ei saa ylittää lähimmissä häiriintyvissä kohteissa valtioneuvoston päätöksen (993/1992) mukaisia ohjearvoja. Meluhaittoja tarkasteltaessa tulee ottaa huomioon kaikki alueen melua aiheuttavat toiminnat. Koska suunnitelma­alue sijaitsee lähellä asutusta, tulisi hakija velvoittaa laatimaan laskennallinen meluselvitys lupaprosessin yhteydessä tai suorittamaan melumittaukset lähimmissä häiriintyvissä kohteissa seuraavan toimintajakson aikana. Tulosten perusteella hakija tulee tarvittaessa velvoittaa tehostamaan meluntorjuntatoimenpiteitä siten, etteivät ohjearvot ylity. Melua aiheuttaville toiminnoille tulisi asettaa Vuorokautiset toiminta-ajat enintään hakemuksessa esitetyn mukaisesti, kuitenkin niin, että rikotusta saa tehdä arkipäivisin korkeintaan klo 8 - 18 välisenä aikana. Arkipyhinä melua aiheuttavaa toimintaa ei tulisi sallia.

Maa-ainesten oton ja murskauksen seurauksena syntyvä pöly ei saa aiheuttaa kohtuutonta haittaa asutukselle ja ihmisille. Hakija tulee velvoittaa toteuttamaan riittävät toimenpiteet pölyhaittojen vähentämiseksi toiminta-alueella ja liittymäteillä ja tarkkailemaan pölyhaittojen esiintymistä lähikiinteistöillä. Pohjavesialueella tulee huomioida, ettei pölynsidonnassa tule käyttää suolausta.

Maisemointitarkoituksessa mahdollisesti muualta tuotavien maa-ainesten tulee olla puhtaita eikä niistä saa liueta haitallisia aiheita maaperään.

Toimijan tulee olla selvillä alan parhaan  käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja soveltaa sitä toiminnassaan mahdollisuuksien mukaan.

Muilta osin terveydensuojeluviranomaisella ei ole huomautettavaa Kärkölän Sora Oy:n ympäristölupahakemuksesta.

Muistutukset

Hakemuksesta on jätetty yksi muistutus.

-------------------------- osakkaina, ja asianomistajina ilmoitamme, että vastustamme Kärkölän Sora Oy:n hakemaa yhteislupaa soran ja hiekan ottamisesta ja kiviaineksen murskaamisesta.

Kärkölän Sora Oy:n nyt hakema lisälupa koskee aluetta, joka sijaitsee vedenoton kannalta tärkeällä pohjavesialueella. Samalle alueelle jo aiemmin myönnettyjen maa- aineslupien katsottiin olevan niiden myöntämisaikana yhteismäärällisesti maksimimäärä, joka tälle alueelle voidaan antaa ilman, että se alkaa vaikuttaa pohjavesialueeseen. Aiemmin haetussa maksimimäärässä otettiin huomioon soranottoalueen lähellä oleva maantie ja asuinkiinteistöt.

Kärkölän Sora Oy:n lupahakemus koskee maa-aineksen oton lisäksi kiviaineksen murskaamista alueella, joka sijaitsee muutaman sadan metrin päässä koko vuoden asutusta tilastamme. Murskaamisesta aiheutuu häiritsevää melua, jonka voidaan katsoa muodostavan merkittävän terveyshaitan lupa-alueen lähellä asuville asukkaille. Maa- aineksen murskaamisesta syntyvä melu ylittää voimakkuudeltaan 100 dB. Sosiaali- ja terveysministeriön asumisterveysohjeiden mukaan yli 15 minuutin altistuminen 100 dB:n melulle muodostaa toistuessaan riskin kuulovaurioille. Luvan myöntäminen kiviaineksen murskaamiselle muuttaisi alueen luonteen asuinkelpoisesta alueesta ainoastaan teollisuustoimintaan soveltuvaksi.

------------- myi Kärkölän Sora Oy:lle ----------- nyt kyseessä olevat alueet soranottamista varten 1990-luvulla. Samassa yhteydessä sovittiin, että kaikki soranoton jälkihoidolliset vastuut siirtyvät ostajalle. Nykyisten lupien mukainen sora on ajettu alueelta loppuun jo yli 20 vuotta sitten, mutta jälkihoidollisia vastuita, kuten esimerkiksi maisemointia, ei ole toteutettu sopimuksessa sovitulla tavalla. Maisemoinnista sovittiin tuolloin muun muassa, että soranottoalueen rajareunat tullaan luiskaamaan suhteessa 1:2. Maisemoinnin mukaan luiskan tulee olla soraa, ei jätemaata. Katsomme, että maisemoinnin tekemättä jättäminen muodostaa merkittävän haitan asuinympäristön viihtyvyyden ja luonnon osalta.

Hämeen ELY-keskuksen ja Uudenmaan ELY-keskuksen lausuntoon hakija on antanut seuraavan vastineen.

1. Ottoalueen koillisosaan on yritetty aiemmin asentaa pohjaveden havaintoputkia, mutta ongelmaksi on muodostunut korkealle yltävä kallion pinnan taso, eikä pohjavettä ole löytynyt. Vieressä sijaitsevalla Lohja Rudus Oy:n sora-alueella on ollut myös sama ongelma, ja he ovat tehneet pohjavesitarkkailun meidän nykyisestä putkestamme.

2. Pohjaveden laadun- ja pinnankorkeuden tarkkailutulokset on otettu, mitattu ja analysoitu Eurofins Oy:n toimesta ohjeen mukaisesti vuosittain ja toimitettu Kärkölän kunnan ympäristösihteerille. Jatkossa teemme ilmoitukset sekä Hämeen ELY-keskukselle että POVET- pohjavesitietojärjestelmään.

3. Koneiden tankkaus suoritetaan huoltoautolla, jossa on asianmukainen 400 litran vetoinen CE- merkitty tankkauslaitteisto ja -säiliö ylitäytönestopistoolilla. Huoltoautoa ei säilytetä koskaan alueella. Tankkaus suoritetaan HDPE-kalvon päällä koneiden säilytyspaikalla. Alueella ei sijaitse nyt, eikä tulla jatkossakaan sijoittamaan polttoaineen tankkauspistettä. Aggregaattivaunussa on 2000 litran vetoinen kaksoisvaippasäiliö aggregaattien toimintaa varten. Aggregaattivaunun säiliöstä ei voi teknisesti tankata mitään muita koneita. Säiliön putkisto on asennettu kiinteästi syöttämään vain aggregaattien moottoreita. Lisäksi itse aggregaattivaunu toimii myös suoja-altaana, sillä sinne on asennettu kiinteät reunat mahdollisia vuotoja varten. Lisäksi aggregaattivaunu sijaitsee allasmuotoon asennetun HDPE-kalvolla suojatun alueen päällä ja allas on tilavuudeltaan suurempi kuin polttoainesäiliön vetoisuus ja joka on myös varustettu öljynerotuskaivolla. Kaivoa tarkkaillaan säännöllisesti. Tällä tavalla on voitu toteuttaa käytännössä kolminkertainen maaperän suojaus.

Aggregaattivaunu on aina lukittu. Näin menetellen on varmistettu myös se, että polttoainesäiliö ja - putkistot ovat ilkivallan ulottumattomissa. Tätä ei voitaisi varmistaa ulkopuolelle sijoitetulla tankkaussäiliöllä.

4. Alueella ei tulla säilyttämään öljyjä tai kemikaaleja.

5. Mahdollisten pölyhaittojen ehkäisemiseksi teitä kastellaan ja samoin kastellaan myös murskausraaka-ainetta, jolla saadaan pölyäminen estettyä. Näin on toimittu tähänkin asti olemassa olevan luvan aikana.

Muistukseen hakija on antanut seuraavan vastineen.

Vastineen liitteenä on Insinööritoimisto Ekomaa Oy:n pohjavesiselvitys. Hakija toteaa, että siitä käy ilmi soranottolupien pinta-alan suhde koko pohjaveden muodostumisalueen pinta-alaan. Muistutuksessa mainittu maksimimäärä ei näin ollen toteudu.

2. Hakija on liittänyt mukaan melumittausraportin. Mittauksen on suorittanut Hämeen Rakennus ja Tutkimus. Raportista käy ilmi, että ohjearvot alitetaan selvästi sekä murskausaseman lähellä että lähimmillä kiinteistöillä. Huomioitavaa on, että muistutuksen jättäjien kiinteistö sijaitsee 100 metriä kauempana kuin lähin kiinteistö, jolta mittaus on suoritettu.

3. Alueella on ollut voimassa oleva maa-aineslupa 1990-luvulta asti ja alueella on toimittu voimassa olevien lupaehtojen mukaisesti. Alueella on edelleenkin jäljellä otettavia maa-aineksia. Huomioitavaa on myös, että alueen länsireunalta on paljastunut n. 0,5 hehtaarin kallioalue, jonka kohdalla alinta ottotasoa ei voida saavuttaa ja tämä alentaa huomattavasti alun perin suunniteltuja ottomääriä. Asia käy ilmi maa-aineslupahakemuksesta. Kun alin ottotaso saavutetaan, aloitetaan myös siltä osin alueen maisemointi. Maisemointi suoritetaan lupaehtojen mukaisesti. Alueelle ei ole tuotu eikä tulla tuomaan jätemaita.

4. Hakija on liittänyt kopion kauppakirjasta sekä valtakirjasta, jolla muistutuksen jättäjät ovat vuonna 1997 antaneet suostumuksensa ------------------------- myydä kyseinen Kivinummi R:No 2:102 niminen tila Kärkölän Sora Oy:lle. Tilalla oli tuolloin voimassa maa-aineslupa, joka siirrettiin Kärkölän Sora Oy:lle.

Muuta

Merkintä pöytäkirjan perusteluosaan

Toisin kuin hakemuksessa todetaan, niin ottamisalueen pohjavesillä on yhteys Korinlähteen vedenottamoon ja Korinlähteisiin.

Kärkölän pohjavesialueiden riskienhallintahanke, Järvelän eteläpuolisten pohjavesialueiden tutkimukset (Ramboll Oy, 2014):

"Tutkimusalueella muodostuu kaksi merkittävää pohjaveden valuma-aluetta, jotka erottaa toisistaan Kirkkomäellä Sirkkovierun kohdalla (Koskisen lautatarhan pohjoispuolella) oleva kalliokynnys.

Sirkkovierun kalliokynnyksen luoteispuolisella valuma-alueella arvioidaan muodostuvan pohjavettä maaperä, sadanta ja pinta-alatietojen perusteella 1600 m3/d. Pohjavesi purkautuu luontaisesti Tolkonlähteestä (1300 m3/d). Loput valuma-aluella muodostuvasta pohjavedestä päätyy Pyhäojan ruhjeeseen (arviolta 300 m3/d). Tolkonlähteellä sijaitsee Koskisen Oy:n vedenottamo ja Pyhäojan ruhjeessa Kärkölän kunnan suljettu Kukonmäen vedenottamo. Koskisen Oy:n vedenottamosta on lupa ottaa pohjavettä 1000 m3/d. Alueella muodostuu käyttöönottamatonta pohjavettä noin 600 m3/d, joka olisi mahdollista ottaa käyttöön Santamäen alueelta.

Sirkkovierun kalliokynnykseltä kaakkoon suuntautuva pohjaveden virtaus päätyy Korinlähteen vedenottamolle ja Korinlähteille (+82)."

Esittelijä ympäristösihteeri Riitta Hyytiäinen

Päätösehdotus Ympäristölautakunta myöntää yhteisluvan seuraavin määräyksin.

Toiminnassa on noudatettava hakemusta, ellei lupamääräyksissä toisin määrätä.

Maa-ainestenottolupa myönnetään 10 vuodeksi kokonaisottona 207 000 m3 ja vuotuisena ottomääränä 20 700 m3.

Määräykset

1.Toiminta-ajat

Kun toiminnan etäisyys melulle alttiisiin kohteista on alle 500 metriä, on noudatettava seuraavia toiminta-aikoja.

Murskausta ei saa tehdä 15.6.-15.8. välisenä aikana. Seulontaa, kuormauksia ja kuljetuksia saa olla kaikkina vuodenaikoina.

Mikäli toiminnasta tehtävät melumittaukset osoittavat meluhaittaa, niin kunnan ympäristölupaviranomainen voi antaa toiminta-ajoista tiukempia määräyksiä.

Perustelu

Valtioneuvoston asetuksessa kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010) eli ns. MURAUS-asetuksessa säädetään ympäristönsuojelun vähimmäisvaatimuksista silloin, kun toimintaan on oltava ympäristölupa. MURAUS-asetuksen mukaan kivenmurskaamo on sijoitettava siten, että melua tai pölyä aiheuttavan toiminnon etäisyys asumiseen tai loma-asumiseen käytettävään rakennukseen tai sen välittömässä läheisyydessä sijaitsevaan oleskeluun tarkoitettuun piha-alueeseen tai muuhun häiriölle alttiiseen kohteeseen on vähintään 300 metriä.  Kivenmurskaamo voidaan sijoittaa alle 300 metrin päähän häiriöille alttiista kohteesta ainoastaan, jos toiminnanharjoittaja voi sijoittamalla toiminta rakennukseen tai muita teknisiä keinoja käyttäen luotettavasti ja ympäristölupaviranomaisen hyväksymällä tavalla osoittaa, että toiminta häiriöille alttiissa kohteessa ei ylitä 7 §:ssä tarkoitettuja melutason arvoja. Jos toiminnan etäisyys melulle alttisiin kohteista on alle 500 metriä, ei murskaamista, rikotusta eikä kuormauksia tai kuljetuksia saa tehdä viikonloppuisin eikä arkipyhinä ja toiminnoille on asetettava asetuksen mukaiset toiminta-ajat. Ympäristöluvassa voidaan lisäksi erityisistä syistä sallia kuormaus ja kuljetus lauantaisin kello 7.00?18.00 välisenä aikana.

Ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ympäristöluvassa voidaan erityisestä syystä antaa toiminta-ajoista säädettyä ankarampia määräyksiä.  Kesäajan rajaus murskauksen osalta on annettu asutukselle aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi.

Toiminta-ajat on myönnetty aikaisemmin voimassa olleen luvan mukaisina.

(YSL 52 §, NaapL 17 §, VNa 80/100 § 8, 17)

2. Ottamisen aloittamisesta on ilmoitettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Ennen kuin maa-ainesten ottamiseen ryhdytään, maa-ainesten ottajan on merkittävä luvan mukainen ottamisalueen raja maastoon. Pohjataso ei saa alittaa hakemuksessa esitettyä +107.00 (N60). Alin sallittu pohjataso on merkittävä alueelle siten, että pohjataso voidaan tarkistaa ja merkintöjä on ylläpidettävä.

Perustelu

Määräys on annettu valvonnallisista syistä ja onnettomuusvaaran ennaltaehkäisemiseksi.

(MAA 7 §)

3.Vielä avaamattomissa kohdissa ottamisalueen ja naapurikiinteistöjen rajaan on jätettävä vähintään 10 metrin suojaetäisyys, jossa ei ole kaivua.

Perustelu

Ympäristöministeriön oppaan (2020) mukaan suojaetäisyyden tulee olla vähintään 10 metriä ja tätä kapeamalle vyöhykkeelle tulee olla naapureiden suostumus. Määräys on annettu hankkeesta aiheutuvien haittojen välttämiseksi.

(MAL 11 §)

4. Polttoaineiden ja muiden ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavien aineiden pääsy maaperään ja pohjaveteen on estettävä. Tukitoiminta-alueiden maa-rakenteet on tiivistettävä siten, että polttoaineiden ja muiden ympäristön pilaantumisen vaaraan aiheuttavien aineiden pääsy maaperään ja pohjaveteen on estetty. Poltto- ja voiteluaineiden sekä kemikaalien varastointi- ja käsittelyalueiden on oltava nesteitä läpäisemättömiä ja reunoiltaan korotettuja. Polttoainesäiliöiden on oltava kaksoisvaippasäiliöitä tai kiinteästi valuma-altaallisia säiliöitä ja niiden on kestettävä mekaanista ja kemiallista rasitusta. Säiliöt on varustettava ylitäytönestimillä ja tankkauslaitteistot lukittavilla sulkuventtiileillä. Kuormauskalustoa tankattaessa ja huollettaessa on huolehdittava siitä, että polttoaineita tai muita pilaantumisen vaaraa aiheuttavia aineita ei pääse maaperään tai pohjaveteen. Pölynsidonta- ja liukkaudentorjunta-aineita sekä räjähteitä ei saa käyttää siten, että niistä voi aiheutua maaperän tai pohjaveden pilaantumisen vaaraa.

Polttoainesäiliöiden sekä murskaus- ja seulontalaitteistojen vuotojenhallinta tulee järjestää kaksinkertaisen suojauksen periaatteen mukaisesti. Kaksinkertaisessa suojauksessa sekä ensisijaisen että toissijaisen suojauksen tulee muodostaa aukottomat, toisistaan riippumattomat suojauskokonaisuudet.

Perustelu

Määräys on annettu maaperän ja pohjaveden suojelemiseksi.

(YSL 7 §, 16-17 §, 52 §, VNA 80/2010 § 9)

5. Luvan haltijan on arvioitava ja tarkistettava kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma viiden vuoden välein.

Perustelu

Kiviainestuotantoalueiden kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma käsitellään ympäristöluvan yhteydessä.

(YSL 114 §)

6. Alueen yleisestä siisteydestä on huolehdittava eikä toiminta saa aiheuttaa roskaantumista. Toiminnassa on noudatettava voimassa olevia kunnallisia jätehuoltomääräyksiä kuten jätteiden lajitteluvelvoitetta.  Toiminnassa syntyvät vaaralliset jätteet on säilytettävä lukitussa tilassa ja toimitettava vaarallisten jätteiden käsittelyyn. Jätteet ja vaaralliset jätteet saa luovuttaa vain jätelain 29 §.n mukaiselle toimijalle.

Perustelu

Määräys on annettu jätelain keskeisten tavoitteiden noudattamiseksi ja asianmukaisen jätehuollon järjestämiseksi. Jätelain tavoitteet ovat jätteen synnyn vähentäminen, jätteen hyödyntäminen ja tietyn etusijajärjestyksen noudattaminen. Määräys on annettu alueen asianmukaisen jätehuollon järjestämiseksi ja roskaantumisen ehkäisemiseksi.

(YSL 52 §, 58 §, JL 8 §)

7. Toiminnasta aiheutuva pöly ei saa ylittää ilmanlaadusta annetun asetuksen (711/2011) mukaisia ohjearvoja alueilla, joilla asuu tai oleskelee ihmisiä ja joilla ihmiset saattavat altistua ilman epäpuhtauksille.

Pölylähteet on sijoitettava teknisten mahdollisuuksien mukaan toiminta-alueen alimmalle kohdalle. Kiven porauksessa syntyvän pölyn leviämistä on estettävä sijoittamalla porausvaunuihin pölynkeräyslaitteet tai käyttämällä muuta pölyn leviämisen estämisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Kuormattavan ja murskauslaitteiston kuljettimelta varastokasan putoavan kiviaineksen pölyämistä on estettävä säätämällä putoamiskorkeus mahdollisimman pieneksi, kiinnittämällä murskauslaitteiston kuljettimien päähän pölyämistä estävät suojat tai käyttämällä muuta pölyn leviämisen estämisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Pölyn joutumista ympäristöön on estettävä kastelemalla tai koteloimalla päästölähteet kattavasti ja tiiviisti taikka käyttämällä pölyn torjumisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Varastokasat ja ajoneuvojen kuormat on tarvittaessa kasteltava ja pölyn leviäminen ajoneuvoista toiminta-alueen ulkopuolelle on estettävä. Ympäristölupaviranomainen voi tarvittaessa määrätä selvittämään pölyn vaikutuksen ilmanlaatuun hengitettävien hiukkasten osalta mittauksin tai muulla tavalla.

Perustelu

Määräys on annettu terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi ja rajoittamiseksi.

(YSL 52 §, VNA 80/2010 4 §, 13§)

8. Toiminnasta aiheutuva melutaso asumiseen käytettävillä alueilla melutaso ei saa ylittää ulkona melun A-painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvoa (klo 7-22) 55 dB eikä yöohjearvoa (klo 22-7) 50 dB. Lupaviranomainen voi tarvittaessa määrätä selvittämään toiminnan aiheuttamat melutasot mittauksin tai muulla tavalla. 

Perustelu

Enimmäistaso on annettu meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi.  Melutaso vastaa valtioneuvoston päätöksessä 933/1992 asumiseen käytettäville alueille annettua ohjearvoa. Määräys melutason selvittämisestä on annettu siksi, että toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista.

(YSL 52 §, VNp 933/992,  VNA 800/2010 7 §, 13 §)

9. Melulähteet on sijoitettava teknisten mahdollisuuksien mukaan toiminta-alueen alimmalle kohdalle.  Raaka-aine, pintamaa- ja tuotevarastokasat on pidettävä melun leviämisen estämisen kannalta riittävän korkeina ja ne on sijoitettava siten, että melun leviäminen melulle alttiisiin kohteisiin estyy. Koneiden ja laitteiden kunnossapidosta on huolehdittava. Toiminta-alueen siirtokuljetusmatkat on suunniteltava mahdollisimman lyhyiksi.  Kun kivenmurskaamo sijoitetaan alle 500 metrin päähän asumiseen tai loma-asumiseen käytettävästä rakennuksesta tai sen välittömässä läheisyydessä sijaitsevasta oleskeluun tarkoitetusta piha-alueesta tai muusta häiriölle alttiista kohteesta, melua  on torjuttava koteloinnein, kumituksin tai muilla ääniteknisesti parhailla meluntorjuntatoimilla. Meluesteet on rakennettava melulähteen välittömään läheisyyteen.

Perustelu

Määräys on annettu melun torjumiseksi ja kohtuuttoman rasituksen estämiseksi.

(YSL 52 §, NaapL 17 §, VNA 80/2010 § 6)

10. Luvanhaltijan vaihtumisesta on ilmoitettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Jos lupaan perustuva oikeus maa-ainesten ottamiseen siirretään toiselle, on siirrosta viipymättä ilmoitettava lupaviranomaiselle. Luvan aikaisempi haltija vastaa kuitenkin kaikista lupaan liittyvistä velvoitteista, kunnes hänen tilalleen on hakemuksesta hyväksytty toinen.

Perustelu

Määräys on tarpeellinen valvonnan vuoksi. Ilmoituksen perusteella lupaviranomainen voi myös arvioida uuden lupakäsittelyn tarpeen.

(YSL 170 §, MAL 13 a §)

11. Mahdollisista häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää haittaa, on ilmoitettava välittömästi kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä viipymättä onnettomuuden tai häiriötilanteen edellyttämiin torjunta- tai korjaustoimiin ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja haitallisten ympäristövaikutusten vähentämiseksi. Aiheutuneiden ympäristövaikutusten selvittäminen on aloitettava tilanteen edellyttämässä laajuudessa valvontaviranomaisen kanssa sovittavalla tavalla. Lisäksi on tehtävä korjaavat toimenpiteet vastaavan tapauksen toistumisen estämiseksi.

Toiminnanharjoittajan on huolehdittava toiminta-alueen rakenteiden ja laitteistojen huollosta ja kunnossapidosta siten, että ne eivät käytön aikana vioitu tai muutu siten, että toiminnasta aiheutuvien ympäristö- tai terveysvahinkojen riski lisääntyy.

Onnettomuus- ja häiriötilanteita varten toiminta-alueella on oltava riittävä alkusammutus- ja vuotojen torjuntakalusto. Laitteiden läheisyydessä on oltava hätäkytkimet sekä ohjeet menettelystä vuoto- ja tulipalotapauksissa.

Onnettomuuksista ja häiriötilanteista aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi poltto- ja voiteluaineet sekä muut kemikaalit on säilytettävä turvallisesti. Alueella olevat tiet on suunniteltava ja rakennettava pelastusajoneuvoille soveltuviksi. Ulkopuolisten pääsy toiminta-alueelle on estettävä.

Perustelu

Määräys on annettu onnettomuus- ja häiriötilanteisiin varautumiseksi. Määräyksellä varmistetaan lisäksi tiedonkulku viranomaiselle tilanteissa, joissa ympäristölle on aiheutunut tai on vaarassa aiheutua poikkeuksellisen suurta haittaa.

(YSL 123 §, VNA 800/2010  12 §)

12. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava toiminnan päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävästä tai muuta toiminnan olennaisesta muuttamisesta kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Lisäksi valvontaviranomaiselle on ilmoitettava toiminnan aloittamisajankohta ja viipymättä ilmoitettava toiminnan pitkäaikaisesta keskeyttämisestä, toiminnan lopettamisesta, toimintaa koskevista muista muutoksista ja tapahtumista, joilla voi olla vaikutuksia ympäristön pilaantumiseen tai luvan noudattamiseen.

Perustelu

Määräys on annettu valvonnallisista syistä. Toiminnan olennainen muuttaminen kuten laajentaminen tai tuotantosuunnan muuttaminen edellyttää luvan tarkistamista. Valvonnan kannalta olennaiset muutokset tulee ilmoittaa valvontaviranomaiselle. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi, onko lupaa tarpeen muuttaa.

(YSL 29 §, 170 §)

13. Luvanhaltijan on tarkkailtava toimialaansa liittyvän parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varauduttava soveltuvan tekniikan käyttöönottoon.

Perustelu

Ympäristönsuojelulaki velvoittaa ennaltaehkäisemään ja minimoimaan haitat sekä käyttämään parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja noudattamaan ympäristön kannalta parhaimpia työmenetelmiä. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä aiheuttamiensa haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja siinä mielessä seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä toimialallaan. Jos päästöjä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia, voidaan lupapäätöstä vaatia muutettavaksi.

(YSL 6 §, 8 §, 20 §)

14. Pohjaveden pinnantasoa tulee seurata neljästi vuodessa (helmi-, touko-, elo- ja marraskuussa) vähintään kahdesta alueella olevista/sijoitettavista pohjaveden havaintoputkista. Ylimmän havaitun pohjavesipinnan yläpuolella oleva suojakerrospaksuus on oltava vähintään 4 metriä.

Laaja analyysi on tehtävä ottamisen alkaessa ja sen jälkeen vähintään kolmen vuoden välein.

Laaja analyysi:

Lämpökestoiset koliformiset bakteerit

Aistinvarainen arviointi

Alkaliniteetti

Alumiini

Ammonium vain alkunäytteestä, mikäli aineelle ei todeta kohonnutta pitoisuutta

Fluoridi vain alkunäytteestä, mikäli aineelle ei todeta kohonnutta pitoisuutta

Happi

Kloridi

KMnO4-luku

Kokonaiskovuus

Lämpötila

Mangaani

Nitraatti

pH-luku

Rauta

Sameus

Sulfaatti

Sähkönjohtavuus

Väri

TVOC

Mineraaliöljy

Suppea analyysi on tehtävä vuosittain.

Suppea analyysi:

Lämpökestoiset koliformiset bakteerit

Aistinvarainen arviointi

Happi

Kloridi

KMnO4-luku

Kokonaiskovuus

Mangaani

pH-luku

Rauta

Sameus

Sulfaatti

Sähkönjohtavuus

Mineraaliöljy

Tulokset on toimitettava kunnan valvontaviranomaiselle ja ELY-keskukselle vuosittain maaliskuun loppuun mennessä. Tarkkailuraportin lisäksi tulokset tulee toimittaa pohjavesitietojärjestelmään (POVET) tallennettavassa muodossa.

Pohjaveden tarkkailua on jatkettava kolme vuotta ottamisen päätyttyä ja havaintoputket on jätettävä paikoilleen mahdollista jälkiseurantaa varten.

Perustelu

Luvassa on annettava tarvittavat määräykset ottamistoiminnan vaikutusten tarkkailusta. Pohjaveden pinnan tason tarkkailu ja laadun seuranta perustuvat hakijan esittämään tarkkailuohjelmaan ja Hämeen ELY-keskuksen lausunnossaan antamaan ohjeeseen. Määräys on annettu pohjavedelle aiheutuvien haittojen välttämiseksi.

(YSL 62 §, MAL 11 §, MAA 6 §)

15. Hakijan on pidettävä aikajärjestyksen mukaista kirjaa toiminnasta. Toiminnanharjoittajan on toimitettava vuosittain helmikuun loppuun mennessä sähköiseen YLVA -järjestelmään edellistä toimintavuotta koskeva yhteenveto ympäristönsuojelun kannalta merkittävistä tiedoista:

- toimintajaksot, toimintapäivien pituus ja lukumäärä

- murskatun kiviaineksen määrä 

- huoltotoimenpiteet

- jätteet ja vaaralliset jätteet lajeittain ja niiden määrä ja toimituspaikka,

- käytettyjen polttoaineiden laatu- ja kulutustiedot (t/a)

-  häiriötilanteet ja onnettomuudet (syy, kestoaika, arvio päästöistä ja ympäristövaikutukset ja tehdyt torjuntatoimenpiteet)

- tarkkailutulokset

Perustelu

Määräys on annettu viranomaisten toimintaa koskevan tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi.

(YSL 172 §)

16. Luvan haltijan tulee vuosittain tammikuun 31. päivään mennessä ilmoittaa edellisvuonna otetun maa-aineksen määrä ja laatu valtakunnalliseen NOTTO -rekisteriin rekisterinpitäjän ohjeiden mukaisesti. Ilmoitus tehdään myös silloin, kun maa-ainesten ottaminen on päättynyt tai keskeytynyt.

Perustelu

Määräys on annettu valvonnallisista syistä.

(MAL 23 b, MAA 9 §)

17. Toiminnan loputtua alue on kunnostettava. Viimeistään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista on esitettävä suunnitelma pohjavesien- ja maaperänsuojelua, maisemointia sekä jätehuoltoa koskevista toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista.

Perustelu

Ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista. Toiminnan lopettamiseen liittyvistä ympäristönsuojelutoimista on tarpeen esittää suunnitelma hyvissä ajoin, jotta alueen kunnostamisesta, päästöjen ehkäisemisestä ja tarkkailun järjestämisestä voidaan päättää ajoissa.

(YSL 52 §, 94 §)

18. Ottamisalue tulee jälkihoitaa vaiheittain. Kärkölän Sora Oy:n maa-ainesluvan 8.2.2017 lupamääräyksen 13. mukaan ottamista luvan mukaisella alueella ei voi aloittaa ennen kuin tässä käsiteltävänä ottamisalueelta on maisemoitu vastaavan kokoinen alue. Maisemoitava alue sisältyy karttaan soranoton vaiheistuksesta 26.4.2015.

Ottamisalueelle tulee jälkihoitotoimenpiteenä muodostaa kasvualusta seuraavalla tavalla: Pohjatasolle ja luiskiin levitetään noin 15 cm vahvuinen kerros hiekkaa. Hiekkakerroksen päälle levitetään noin 5 cm vahvuinen kerros humusta, joka sekoitetaan hiekkakerroksen pintaosaan. Tähän tarkoitukseen voidaan käyttää alueelta kuorittua pintamaata tai muualta tuotua tarkoitukseen sopivaa humusta. Hiekkaisella maalla humus sekoitetaan suoraan pohjamaan pintaosaan. Kasvualustalle kylvetään alueelle luonteenomaisia kasvilajeja tai nurmikkoa. Puustoksi istutetaan sekametsää.

Mahdollisesti esiin tulevan kalliopinnan yläpuolelle tulee jättää vähintään metrin kerros irtomaa-ainesta.

Maisemointi ja jälkihoitotyöt tulee tehdä lupakauden aikana. Jälkihoidon seurantaa tulee jatkaa vähintään 3 vuotta ottamisen päätyttyä.

Perustelu

Määräys on annettu hankkeesta aiheutuvien haittojen välttämiseksi ja rajoittamiseksi. Maisemointi ja muut jälkihoitotyöt kuuluvat lupa-aikana toteutettaviksi.

(MAL 11 §, MAA 8 §)

19. Ottamisen päättymisestä on ilmoitettava valvontaviranomaiselle lopputarkastuksen pitämistä varten.

Perustelu

Määräys on annettu valvonnan vuoksi.

(MAA 7 §)

20. Toiminnanharjoittajan tulee huolehtia siitä, että lupapäätöksessä annetut määräykset ovat tiedossa ja niitä noudattavat kaikki alueella toimivat urakoitsijat ja aliurakoitsijat.

Perustelu

Määräyksellä ehkäistään ja vähennetään ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa.

(YSL 52 §)

21. Toiminnanharjoittajan on nimettävä vastuuhenkilö, jonka nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Perustelu

Onnettomuus- ja häiriötilanteita varten toiminnalla on oltava vastuuhenkilö toiminnan asianmukaista hoitoa varten ja valvonnallisista syistä.

(VNA 80/2010  12 § )

Maksut ja vakuudet

Lupamaksu

Lupamaksuksi määrätään  yhteensä 3781,50 € ja kuulutuskulut.

Perustelu

Taksan mukainen maksu murskaamolle on 2 622 €.  Maa-ainestaksan mukainen maksu on  2 319 €. Yhteisluvan käsittelymaksu määräytyy siten, että korkeampaan maksuun lisätään toisen toiminnan käsittelymaksusta 50 %.

Maa-aineslain mukainen valvontamaksu

Ottamissuunnitelman valvonnasta perittävät maksut määräytyvät kulloinkin voimassa olevan taksan mukaisesti ja se on luvan myöntämishetkellä

735 €.

Maa-ainesvakuus

Vakuudeksi määrätään 35 670 €.

Vakuudeksi hyväksytään Kärkölän kunnalle asetettu omavelkainen pankkitakuu tai pankkitalletus, jossa on pankin antama kuittaamattomuustodistus.  Luvan saajan on huolehdittava, että määrätty vakuus on aina voimassa siihen asti kunnes alueella on tehty hyväksytyt jälkihoitotyöt.  Kunnalla on oikeus tarkistaa vakuutta kolmen vuoden välein.

Asetuksen ja muiden säännösten noudattaminen

Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, asetusta on luvan estämättä noudatettava. (YSL 70 §)

Oikeusvaikutteisen kaavan ottaminen huomioon toiminnan sijoittamisessa

Alueella ei ole oikeusvaikutteista kaavaa.

Lupaharkinnan perusteet

Kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, ympäristöluvanvarainen toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty.

Maa-ainesten ottamistoiminta tai sen järjestely ei ole ristiriidassa maa-aineslain 3 §:ssä säädettyjen rajoitusten kanssa, kun noudatetaan annettuja määräyksiä ja hakija on esittänyt ottamissuunnitelman, joten lupa ottamiseen on myönnettävä. Toiminta ei aiheuta maa-aineslain 3 §:n mukaista kauniin maisemakuvan turmeltumista, luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista, huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa tai tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen veden laadun tai antoisuuden vaarantumista. Asiaa harkittaessa on otettu huomioon myös lupamääräysten vaikutus. Lupapäätöksessä on annettu tarvittavat määräykset ottamistoiminnan ja sen vaikutusten tarkkailusta sekä muista valvonnan kannalta tarpeellisista toimenpiteistä, jos seikat eivät ole käyneet ilmi ottamissuunnitelmasta.

(MAL 6 §) 

Luvan myöntämisen edellytykset

Ympäristönluvan varaisesta toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, ei aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristönsuojelulain 5 §:n 1 momentin 2?kohdassa tarkoitettua seurausta tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai sen vaaraa, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä  eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.

Vastaukset lausuntoihin ja muistutukseen

Lausuntoihin ja  muistutukseen ympäristölautakunta toteaa, että luvassa on annettu määräyksiä pöly- ja meluhaittojen vähentämisestä ja pohjaveden suojelun kannalta.

Muistustukseen erikseen ympäristölautakunta toteaa, että maa-ainesten ottamisalueen maisemoinnista ja jälkihoitotoimenpiteistä määrätään maa-ainesluvassa. Alueella on ollut ottamistoimintaa 1990-luvulta lähtien kuten muistuttajat toteavat. Maisemointi- ja jälkihoitomääräykset realisoituvat  kun toiminta alueella loppuu eikä alueella ole enää ottamislupaa.

Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta

Ratkaisu

Ympäristölautakunta myöntää toiminnan aloittamisluvan muutoksenhausta huolimatta. Aloittamisluvan vakuudeksi on asetettava 3000 € vakuus.

Perustelu

Maa-aineslain 21 §:n mukaan maa-ainesten ottaminen voidaan aloittaa lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi. Lupaviranomainen voi kuitenkin perustellusta syystä ja edellyttäen, ettei täytäntöönpano tee muutoksenhakua hyödyttömäksi, luvan hakijan pyynnöstä lupapäätöksessä määrätä, että ainesten ottaminen voidaan muutoksenhausta huolimatta aloittaa lupapäätöstä noudattaen, jos hakija asettaa hyväksyttävän vakuuden niiden haittojen, vahinkojen ja kustannusten korvaamisesta, jotka päätöksen kumoaminen tai luvan muuttaminen voi aiheuttaa.

Aloittamisvakuus ja maa-aineslain 12 § mukainen vakuus ovat eri vakuuksia. Maa-aineslain 21 § 5 momentin mukaan yhteiskäsittelyssä annetun luvan täytäntöönpanoon sovelletaan, mitä ympäristönsuojelulain 198 § 1 momentin ja 199-201 §:ssä säädetään. Ympäristönsuojelulain

199 § 1 momentin mukaan lupaviranomainen voi perustellusta syystä ja edellyttäen, ettei täytäntöönpano tee muutoksenhakua hyödyttömäksi, luvan hakijan pyynnöstä lupapäätöksessä määrätä, että toiminta voidaan muutoksenhausta huolimatta aloittaa lupapäätöstä noudattaen, jos hakija asettaa hyväksyttävän vakuuden ympäristön saattamiseksi ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräyksen muuttamisen varalle.

Hakija on perustellut toiminnan aloittamisluvan toiminnan jatkumisella. Kyseessä on olemassa oleva toiminta, joten aloittamislupa on myönnettävissä.

Päätöksen antaminen

Päätöksestä kuulutetaan julkisella kuulutuksella yleisessä tietoverkossa. Tämä päätös on lainvoimainen 29.7.2022, ellei päätöksestä valiteta.

Luvan voimassaolo

Tämä lupapäätös on voimassa 28.6.2032 saakka, ellei päätöksestä valiteta.

Sovelletut oikeusohjeet ym.

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 2, 5- 8, 10-11, 16-17, 22-23, 27, 29, 34, 39, 42-44, 47a-49, 52, 58, 62, 66, 70, 85, 87, 94, 114, 123, 170, 172, 190, 205 §§ ja liite 1 taulukko 2 kohdat 7 e)

VNA ympäristönsuojelusta (713/2014) 2 § 6 b)

Jätelaki (646/2011) 6, 13, 29, 118, 119-120, 122 §§

VNA jätteistä (978/2021) 36 §

Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 §

Maa-aineslaki (555/1981) 1, 3-4a, 6-7, 10-12, 13a, 20, 21, 23a §§

VNA maa-ainesten ottamisesta (926/2005) 1-2, 6-9 §§

VNp melutason ohjearvoista (993/1992) 1-2 §§

VNA 800/2010 §§ 1-13 §§

Kärkölän kunnan maa-aineslupamaksutaksa 15.6.2016

Kärkölän kunnan ympäristölupamaksutaksa 1.9.2016

Päätös Hyväksyttiin yksimielisesti.

Muutoksenhaku Hallintovalitus Hämeenlinnan hallinto-oikeus

Tiedoksianto  Kuulutus: kunnan internetsivu, Hollolan Sanomat

 Pöytäkirjanote: hakija, Hämeen ELY-keskus, terveydensuojeluviranomainen

 Tieto päätöksestä: hakemuksesta erikseen kuullut, muistuttaja