Dynasty tietopalvelu Haku RSS Kärkölän kunta

RSS-linkki

Kokousasiat:
https://karkola.oncloudos.com:443/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetingitems&show=30

Kokoukset:
https://karkola.oncloudos.com:443/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetings&show=30

Kunnanhallitus
Pöytäkirja 10.01.2022/Pykälä 4


 

Lahden kaupunkiseutusuunnitelman tavoitteet

 

Kunnanhallitus 10.01.2022 § 4  

345/10.02.01/2021  

 

Valmistelija pormestari markku.koskinen@karkola.fi puh. 045 160 4164

 

Lahden kaupunkiseudun maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-sopimuksessa valtion kanssa yhtenä sopimustoimenpiteenä on laatia kaupunkiseutusuunnitelma. Lahden kaupunkiseudun MAL-kunnat yhteistyössä Päijät-Hämeen liiton ja Hämeen ja Uudenmaan ELY-keskusten kanssa ovat käynnistäneet kaupunkiseutusuunnitelman laatimisen, joka vastaa MAL-sopimusta. Kaupunkiseutusuunnitelma ei ole lainvoimainen kaava, mutta se antaa hyvän pohjan kaupunkiseudun yhteiselle kehittämiselle ja seuraaville MAL-neuvottelukierroksille.

 

Päijät-Hämeen liitto laatii kaupunkiseutusuunnitelman kanssa yhtä aikaisesti Päijät-Hämeen rakennemallin, joka kattaa koko maakunnan alueen mukaan lukien Hartolan, Padasjoen ja Sysmän kunnat.

 

Lahden kaupunkiseutusuunnitelmaa ja Päijät-Hämeen rakennemallia koskeva osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) oli nähtävillä syksyllä 2021 ja siitä saatiin 19 lausuntoa ja yksi mielipide. Lausuntoihin ja niiden pohjalta tarkistettuun OASan voi tutustua rakennemalli ja kaupunkiseutusuunnitelma -sivustolla, kohdasta OAS

 

Lahden kaupunkiseutusuunnitelma ja Päijät-Hämeen rakennemalli on edennyt tavoitevaiheeseen. Tavoitteista päättävät Lahden kaupunkiseutusuunnitelman osalta Lahden seudun MAL-sopimuskuntien hallitukset ja Päijät-Hämeen rakennemallin osalta Päijät-Hämeen maakuntahallitus.

 

Ylemmän tason tavoitteita suunnitelmille määrittävät valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikenne 12, maakunnan ja kuntien strategiat sekä MAL-sopimus. Tarkemmin suunnitelmia koskevia laadullisia tavoitteita on määritelty syksyllä 2021 järjestetyissä kuntien yhteisissä valtuustoseminaareissa.

 

Laadulliset tavoitteet

Lahden kaupunkiseutusuunnitelman ja Päijät-Hämeen rakennemallin laadullisia tavoitteita käsiteltiin kahdessa etäyhteydellä järjestetyssä valtuustoseminaarissa. Ensimmäiseen 14.9.2021 seminaariin oli kutsuttu MAL-kuntien, eli Asikkalan, Heinolan, Hollolan, Iitin, Kärkölän, Lahden ja Orimattilan valtuutetut. 29.9.2021 järjestetyssä seminaarissa tavoitteita puitiin Hartolan, Padasjoen ja Sysmän valtuutettujen sekä Päijät-Hämeen maakuntavaltuutettujen kanssa.

 

Laadulliset tavoitteet on jaoteltu viiteen eri teemaan:

-                                          Luonto ja virkistys

-                                          Väestö ja asuminen

-                                          Kauppa ja palvelut

-                                          Elinkeinot ja työpaikat

-                                          Liikenne

 

Seminaarien pienryhmätyöskentelyssä kunkin teeman ehdolle asetettuja tavoitteita arvotettiin, tarkennettiin ja tunnistettiin uusia suunnittelutyölle tärkeitä tavoitteita. Seminaarien jälkeen tavoitteet käsiteltiin MAL-poliittisen ohjausryhmän kokouksessa 2.12.2021. Tavoitteisiin tehtiin kokouksessa pieniä tarkistuksia. Alla on esitelty laadulliset tavoitteet teemoittain.

 

Luonto ja virkistys

  1. Vetovoimaiset retkeilyalueet ja -reitistöt
  2. Hyvä pohjaveden määrä ja laatu
  3. Riittävät lähivirkistysalueet
  4. Ekologisesti kestävät hulevesijärjestelmät
  5. Hyvin toimiva ekologinen verkosto (luontoalueiden väliset yhteydet)
  6. Ylikunnallinen yhteistyö kestävässä luontomatkailussa ja reitistöissä
  7. Luonnon monimuotoisuuden ylläpitäminen ja luonnonsuojelualueiden lisääminen
  8. Pintavesien hyvä laatu
  9. Urheilupuistojen ja -keskusten hyvä alueellinen saavutettavuus

 

Väestö ja asuminen

  1. Tasapainoinen väestörakenne
  2. Houkutteleva asunto- ja tonttitarjonta
  3. Monipuoliset asuinympäristöt
  4. Mahdollisuus monipaikkaisuuteen
  5. Hiilineutraalit asuinalueet
  6. Vahva alueidentiteetti ja yhteisöllisyys

Kauppa ja palvelut

  1. Hyvin saavutettavat lähipalvelut
  2. Houkuttelevat, tapahtumarikkaat ja vetovoimaiset kaupunkikeskustat
  3. Hyvät digitaaliset yhteydet palveluihin
  4. Kunta- ja kyläkeskusten erilaisuus voimavarana
  5. Palvelukeskusten verkko on riittävä
  6. Verkkokaupan logistiikkakeskuksia liikenteen solmukohtiin
  7. Tasapuolinen alueellinen palvelutaso

 

Elinkeinot ja työpaikat

  1. Monipuoliset ja riittävät yritys- ja työpaikka-alueet
  2. Hyvin saavutettavat yritys- ja työpaikka-alueet
  3. Kiertotalouden mahdollistava maankäyttö
  4. Vetovoimaiset matkailutoimintojen alueet
  5. Maa- ja metsätalouden hyvät toimintaedellytykset
  6. Korkeakoulutuspaikkojen lisääminen ja alueellisten tarpeiden huomioiminen koulutustarjonnassa

 

Liikenne

  1. Kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen matkamäärät kasvaneet
  2. Kattava latauspisteiden ja kaasutankkauspisteiden verkosto
  3. Nykyisten ratayhteyksien parantaminen
  4. Hyvin toimiva tavaraliikenne
  5. Hyvin toimiva alueellinen henkilöjunaliikenne
  6. Vetovoimainen ja hyvin saavutettava Lahti-Vesivehmaa lentokenttä
  7. Sisävesiliikenteen kehittäminen ja hyödyntäminen

 

Määrälliset tavoitteet

 

Päijät-Hämeen rakennemallissa ja Lahden kaupunkiseutusuunnitelmassa laaditaan vaihtoehtoisia luonnoksia erilaisilla väestö- ja työpaikkamäärillä. Alla on esitetty voimakkaan kasvun, eli XL-mallin sekä typistyvän XS-mallin väestö- ja työpaikkamäärät ja niiden perusteet.

 

Rakennemallin ja kaupunkiseutusuunnitelman luonnosvaiheessa työstetään vaihtoehtoisia luonnoksia arvioitavaksi. Luonnosten väestö- ja työpaikkamäärät sijoittuvat XL- ja XS-mallien välille.

 

XL-kehitysvaihtoehto, väestö

 

Laskennassa oletettiin, että Lahden kaupunki saavuttaa voimassa olleen strategisen väestötavoitteensa (150 000 asukasta vuonna 2030) vuonna 2060. Tämä oletus siirtää voimassa olevan kokonaismaakuntakaavan mitoitustavoitteen (232 000 asukasta vuonna 2035) toteutumisen laskennallisesti vuoteen 2047. Laskelmassa Lahden kaupungin väkiluku kasvaa vaihtelevasti 0,4-0,7 prosenttia vuosittain viiden vuoden ennustejaksoissa. 

 

Hollola ja Orimattila kasvavat Lahden imussa, mutta puolet hitaammin kuin Lahti. Iitti ja Kärkölä kasvavat radanvarsikuntina yhtä nopeasti kuin Hollola ja Orimattila. Asikkala ja Heinola kasvavat hitaammin kuin kaikki edellä mainitut. Hartolan, Padasjoen ja Sysmän väkiluvut pysyvät nykyisellään. 

 

XL-kehitysvaihtoehto, työpaikat

 

Maakunnan XL-väestökehitys siirrettiin työvoiman ja työpaikkojen ennustemallin (HEMAASU) lähtötiedoksi kasvattamalla positiivista muuttoeroa mallissa. Malli tuotti yksivuotisvälein laskelman maakunnan työvoiman ja työpaikkojen määrästä vuoteen 2040 asti. Vuodet 2041-2060 laskettiin lineaarisena trendinä vuosien 2031-2040 kehityksestä. 

 

Mallilaskennassa oletettiin, että maakunnan negatiivinen nettopendelöinti kaksinkertaistuu vuoteen 2040 mennessä lähinnä pääkaupunkiseudulle suuntautuvan lisääntyvän työssäkäynnin seurauksena. Maakunnan työttömyyden oletettiin alenevan tasaisesti neljään prosenttiin vuoteen 2060 mennessä. Vuoden 2040 työttömyysaste olisi siten yhdeksän prosenttia. 

 

Väestölle, työvoimalle ja työpaikoille laskettiin niiden keskinäiset kuntakohtaiset suhdeluvut Tilastokeskuksen aikasarjatilastoista (vuodet 2010-2019). Koko maakunnalle laskettiin vastaavat suhdeluvut myös mallilaskennan tuottamasta ennusteesta. Sen jälkeen kuntakohtaisille suhdeluvuille laadittiin ennusteet, jotka noudattivat koko maakunnan suhdelukujen muutoksia. Kuntien työpaikkalukujen ennusteet laskettiin viisivuotisvälein työvoiman ja työpaikkojen välisistä suhdeluvuista vastaavilta vuosilta. Viisivuotisluvut sovitettiin (pyöristettiin) lopuksi yhteen koko maakunnan ennusteen vastaavien työpaikkalukujen kanssa. 

 

XL-vaihtoehdossa myös maakunnan pohjoisten kuntien työpaikkamäärä kasvaa jonkin verran, vaikka niiden väkiluku ei kasva. Tämä johtuu muun muassa maakunnan oletetusta hyvästä työllisyyskehityksestä ja sen ulottamisesta koskemaan kaikkia maakunnan kuntia. Tällöin esimerkiksi Hartola, jossa on vähän työvoimaa suhteessa väestön määrään, mutta paljon työpaikkoja suhteessa työvoiman määrään, hyötyy käytetystä laskentatavasta.

 

 

PÄIJÄT-HÄMEEN VÄKILUVUT, XL

 

 

 

 

Laskenta

ALUE/VUOSI

2021

2030

2040

2050

2060

Asikkala

8020

8140

8320

8510

8640

Hartola

2590

2590

2590

2590

2590

Heinola

18270

18550

18970

19390

19700

Hollola

23130

23660

24480

25300

25900

Iitti

6570

6720

6950

7180

7350

Kärkölä

4270

4370

4520

4670

4780

Lahti

120300

125760

134600

143830

150700

Orimattila

15790

16150

16710

17270

17680

Padasjoki

2810

2810

2810

2810

2810

Sysmä

3550

3550

3550

3550

3550

MAL-alue

196350

203350

214550

226150

234750

Päijät-Häme

205300

212300

223500

235100

243700

© Henri ja Jukka 18.11.2021

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

PÄIJÄT-HÄMEEN TYÖPAIKAT, XL

 

 

 

 





Laskenta

ALUE/VUOSI

2021

2030

2040

2050

2060

Asikkala

2190

2170

2320

2420

2570

Hartola

930

890

930

960

1000

Heinola

6080

6060

6420

6790

7050

Hollola

5900

6030

6610

7200

7840

Iitti

2110

2160

2380

2530

2740

Kärkölä

1580

1580

1700

1810

1940

Lahti

51000

52780

58230

63810

69340

Orimattila

4710

4740

5150

5550

6000

Padasjoki

690

690

720

750

790

Sysmä

910

900

940

980

1030

MAL-alue

73570

75520

82810

90110

97480

Päijät-Häme

76100

78000

85400

92800

100300

© Jukka 18.11.2021

 

 

 

 

 

 

 

XS-kehitysvaihtoehto, väestö

 

Laskennassa käytettiin sellaisenaan Tilastokeskuksen (TK) kuntakohtaista väestöennustetta vuosille 2021-2040 (julkaistu 30.9.2021). Ennusteen trendiä jatkettiin lineaarisesti vuoteen 2060 asti. Lahden kaupungin väkiluku kasvaa TK-ennusteessa vuoteen 2027 asti, muiden kuntien väkiluku pienenee koko ennustejakson ajan. 

 

Maakunnan vuotuinen muuttovoitto kasvaa TK-ennusteessa 900 henkeen vuoteen 2040 mennessä. Jatketussa trendiennusteessa se kasvaa noin 1450 henkeen vuoteen 2060 mennessä. 

 

XS-kehitysvaihtoehto, työpaikat

 

Maakunnan XS-väestökehitys siirrettiin työvoiman ja työpaikkojen ennustemallin (HEMAASU) lähtötiedoksi sovittamalla positiivinen muuttoero mallissa TK-ennusteen mukaiseksi. Myös mallin ikä- ja sukupuolirakenteen aikasarjataulut päivitettiin TK-ennusteen tiedoilla. Malli tuotti yksivuotisvälein laskelman maakunnan työvoiman ja työpaikkojen määrästä vuoteen 2040 asti. Vuodet 2041-2060 laskettiin lineaarisena trendinä vuosien 2031-2040 kehityksestä. 

 

Mallilaskennassa oletettiin, että maakunnan negatiivinen nettopendelöinti pysyttelee nykytasolla. Maakunnan työttömyyden oletettiin alenevan tasaisesti kymmeneen prosenttiin vuoteen 2060 mennessä. Vuoden 2040 työttömyysaste olisi siten kaksitoista prosenttia. Muilta osin ennuste laskettiin samalla menetelmällä kuin XL-kehitysvaihto. Kuntien työpaikkalukujen ennusteet laskettiin yksivuotisvälein.

 

XS-vaihtoehdossa tasapainottuva taantuma toteutuu kaikissa maakunnan kunnissa, kun työvoiman määrä vähenee nopeammin kuin työpaikkojen määrä.

 

 

PÄIJÄT-HÄMEEN VÄKILUVUT, XS

 

 

 

 

 

ALUE/VUOSI

2021

2030

2040

2050

2060

Asikkala

8020

7620

7270

6840

6440

Hartola

2590

2200

1970

1600

1280

Heinola

18270

16670

15460

13860

12410

Hollola

23130

21940

20810

19470

18220

Iitti

6570

6120

5690

5200

4740

Kärkölä

4270

3940

3730

3420

3150

Lahti

120300

120870

118920

118870

118090

Orimattila

15790

15020

14360

13540

12780

Padasjoki

2810

2480

2260

1940

1650

Sysmä

3550

3040

2730

2260

1840

MAL-alue

196350

192180

186240

181200

175830

Päijät-Häme

205300

199900

193200

187000

180600

© Jukka 23.11.2021

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

PÄIJÄT-HÄMEEN TYÖPAIKAT, XS

 

 

 

 

 

ALUE/VUOSI

2021

2030

2040

2050

2060

Asikkala

2200

1960

1880

1760

1670

Hartola

950

730

660

540

430

Heinola

6150

5250

4880

4370

3920

Hollola

5920

5360

5100

4760

4510

Iitti

2130

1900

1770

1620

1480

Kärkölä

1590

1380

1320

1210

1110

Lahti

50800

49350

48710

48600

48190

Orimattila

4730

4250

4080

3840

3650

Padasjoki

700

580

530

450

390

Sysmä

930

740

670

550

450

MAL-alue

73520

69450

67740

66160

64530

Päijät-Häme

76100

71500

69600

67700

65800

© Jukka 23.11.2021

 

 

 

 

 

 

 

Esittelijä pormestari Markku Koskinen

 

Päätösehdotus Kunnanhallitus päättää, että Lahden kaupunkiseutusuunnitelman laadulliset tavoitteet ovat edellä esitetyn mukaiset ja Lahden kaupunkiseutusuunnitelman vaihtoehtoisia luonnoksia tutkitaan väestö- ja työpaikkamäärien osalta XL- ja XS-kehitysvaihtoehtojen välillä.

 

Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

 

Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto

 

Jakelu Päijät-Hämeen liitto

 vs. tekninen johtaja