Ympäristölautakunta
Pöytäkirja 28.10.2020/Pykälä 55

Ympäristölautakunta 28.10.2020 § 55  

561/11.01.00/2020  

 Valmistelija ympäristösihteeri riitta.hyytiainen@karkola.fi puh. 044-770 2235

Asia

Ympäristölupahakemus sahaustoiminnalle, jonka tuotantokapasiteetti on 365 000 m3/a, höylätavaraa ja maalattua sahatavaraa, kiviaineksen murskaukselle ja puhtaan puuaineksen murskaukselle.

Hakijat

Koskisen Oy ja Koskitukki Oy

Tehdastie 2

16600 Järvelä

y-tunnus:  Koskisen Oy 0215581-5

  Koskitukki Oy 0148241-9

Luvan hakemisen peruste

Ympäristönsuojelulaki 27 § ja ympäristönsuojelulain liite 1 taulukko 2 kohta 7 e) sellainen tietylle alueelle sijoitettava siirrettävä murskaamo, jonka toiminta-aika on vähintään 50 päivää

Ympäristönsuojelulaki 27 § 2 momentin kohta 3) toimintaan, josta saattaa ympäristössä aiheutua eräisä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta ja 29 §) ympäristöluvanvaraisen toiminnan päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävään tai muuhun toiminnan olennaiseen muuttamiseen on oltava lupa - puuaineksen murskaus

Ympäristönsuojelulaki 28 §) ympäristönsuojelulain liitteessä 4 tarkoitettuun toimintaan on oltava lupa, jos toiminta sijoitetaan tärkeälle tai muulle vedenhankintakäyttöön soveltuvalla pohjavesialueelle - uusi saha

Toimivaltainen lupaviranomainen

Kärkölän kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, jona toimii ympäristölautakunta.

Ympäristönsuojeluasetus 2 § kohta 6 b) sellainen tietylle alueelle sijoitettava siirrettävä murskaamo, jonka toiminta-aika on yhteensä vähintään 50 päivää

Ympäristönsuojeluasetus 2 §

Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen käsittelee ympäristönsuojelulain 27?§:n 2 momentin 3 kohdassa tarkoitetun kohtuutonta haittaa naapuruussuhteissa aiheuttavan toiminnan lupa-asian sekä 28?§:ssä tarkoitetun pohjavesialueelle sijoittuvan toiminnan lupa-asian.

Asian vireilletulo

Hakemus on tullut vireille 15.5.2020

Hakemus

Sisällys

1 Yhteystiedot 

1.1 Kohde  

2 Tiivistelmä

3 Toiminta, jolle haetaan lupaa

4 Hakijan ja laitoksen tiedot

5 Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne

5.1 Voimassa oleva ympäristölupa ja muut päätökset 

5.2 Alueen kaavoituksessa ja maankäytössä tapahtuneet muutokset

6 Rajanaapurit ja muut asianosaiset

7 Ympäristöolosuhteet ja ympäristön laatu

7.1 Sijaintipaikka 

7.2 Maaperän tila 

7.3 Pohjavesiolosuhteet ja pohjaveden tila 

7.4 Pintavedet ja pintaveden tila 

7.5 Ilmanlaatu 

7.6 Melu, tärinä ja liikenne 

7.7 Suojelualueet

8 Kuvaus laitoksesta ja sen toiminnasta 

8.1 Yleiskuvaus toiminnasta 

8.2 Tuotantoprosessit

9 Raaka-aineet, kemikaalit, polttoaineet ja muut tuotantoon käytettävät aineet, niiden varastointi ja säilytys sekä kulutus ja vedenkäyttö

9.1 Raaka-aineet 

9.2 Laitoksessa syntyvien sivutuotteiden hyödyntäminen ja varastointi

9.3 Kemikaalit 

9.3.1 Kemikaalien varastointi 

9.4 Vedenkäyttö

10 Ympäristökuormitus, ympäristövaikutukset ja niiden vähentäminen

10.1.1 Päästöt vesistöön sekä niiden ympäristövaikutukset 

10.1.2 Päästöt ilmaan sekä niiden vaikutukset ilman laatuun 

10.1.3 Melu ja tärinä ja niiden vaikutukset 

10.2 Jätteet 

10.2.1 Maaperä- ja viemäripäästöjen estäminen 

10.3 Ympäristöriskit, onnettomuudet ja häiriötilanteet 

10.4 Ympäristöasioiden hallintajärjestelmä

11 Vahinkoarvio, vahinkoa estävät toimenpiteet ja korvaukset

12 Arvio parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta (BAT) ja niiden energiatehokkuudesta

12.1 Arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) soveltamisesta

12.2 Energian käyttö ja arvio käytön tehokkuudesta 

12.3 Arvio päästöjen vähentämistoimien ristikkäisvaikutuksista

13 Tarkkailusuunnitelma

1 Yhteystiedot

1.1 Kohde

Koskisen Oy

Koskitukki Oy

Mäntsäläntien tehdasalue

Mäntsäläntie 64

16600 Järvelä

2 Tiivistelmä

Ympäristölupahakemus koskee Koskisen Oy:n Järvelässä sijaitsevaa Mäntsäläntien tehdasaluetta, joka sijaitsee noin 3 km Järvelän keskustaajamasta etelän ja kaakon suuntaan.

Saha ja tukkilajittelu, jotka nykyisellään sijaitsevat Koskisen Oy:n Tehdastien tehdasalueella, siirretään Mäntsäläntien tehdasalueelle. Siirto tehdään kaksivaiheisesti: Sahatoiminnan on tarkoitus rakentua alueella vuodesta 2021 lähtien ja tukkien lajittelu tukkikenttineen on tarkoitus siirtää Mäntsäläntien alueelle noin 5-7 vuoden kuluttua luvan myöntämisestä.

Koskitukki Oy rakentaa lisäalueen energiapuuterminaalitoimintaa varten Mäntsäläntien tehdasalueelle. Tämä energiapuuterminaali on käytössä toistaiseksi ja niin kauan kuin se sahaus- ja tukkilajittelu/tukkikenttätoiminnan kannalta on mahdollista.

Sahatavaran kuivaus ja jatkojalostus sijoittuvat jo ennestään Mäntsäläntien tehdasalueelle. Alueella on rimoittamo, kuivaamot, tasaamot, höyläämöt, korjaamo, konttori, sahatavaran varastot ja Koskipower Oy:n (Lahti Energia) kattilalaitokset. Lisäksi alueella on Koskitukki Oy:n puhtaan puun ja hakkuutähteiden haketusta sekä hakkeen varastointia.

Nykyiselle toiminnalle on 11.12.2019 annettu ympäristölupa (Nro 482/2019; ESAVI/11496/2018). Päätös koskee Koskisen Oy:n ja Koskitukki Oy:n toimintaa Tehdastien ja Mäntsäläntien tehdasalueilla. Koskitukki Oy:lle on 15.1.2015 annettu ympäristölupa (Nro 10/2015/1; ESAVI/39/04.08/2012), joka koskee puhtaan puun ja hakkuutähteiden haketusta sekä hakkeen varastointia Koskisen Oy:n Mäntsäläntien tehdasalueella.

Tässä lupahakemuksessa kuvataan Koskisen Oy:n ja Koskitukki Oy:n nykyinen ja tuleva toiminta Mäntsäläntien tehdasalueella. Uuteen Mäntsäläntien tehdasalueen ympäristölupaan sisällytetään uusien toimintojen lisäksi Mäntsäläntietä koskevat toiminnot ympäristöluvasta Nro 482/2019; ESAVI/11496/2018 sekä Koskitukki Oy:n toimintaa koskeva ympäristölupa Nro 10/2015/1; ESAVI/39/04.08/2012.

3 Toiminta, jolle haetaan lupaa

Koskisen Oy ja Koskitukki Oy hakevat ympäristölupaa Mäntsäläntien tehdasalueen toiminnoille. Uutena toimintona Mäntsäläntien tehdasalueelle rakennetaan saha ja tukkien lajittelutoiminnat. Aiemmin nämä toiminnot ovat sijainneet Tehdastien tehdasalueella.

Lisäksi Mäntsäläntien tehdasalueen laajentuessa alueella olevaa kiviainesta tullaan käyttämään alueen rakentamisessa. Kivilohkareita tullaan murskaamaan soramurskeeksi alueella rakentamisen aikana vuosina 2021-2031 murskauslaitteistolla. Tasattava alue/alue jolta kiviaineista otetaan, on enimmillään 11,5 ha. Murskausta tehdään n. 50 pv vuodessa, arkisin klo 7-22. Murskauslaitteisto sijoitetaan niin, että se on yli 300 m etäisyydellä lähimmästä asutuksesta, joka tällä hetkellä on (316-410-1-77, HIEKKAMÄKI). Otettavan maa-aineksen määrä on arviolta 200 000.260 000 k-m3. Maa-ainesten otolle haetaan erikseen tarvittavat luvat, joissa esitetään tarkempi ottosuunnitelma.

Koskitukki Oy harjoittaa Mäntsäläntien tehdasalueella puhtaan puun ja hakkuutähteiden haketusta sekä hakkeen varastointia. Lisäksi Koskitukki Oy rakentaa lisäalueen energiapuuterminaalitoimintaa varten Mäntsäläntien tehdasalueelle. Tämä energiapuuterminaali on käytössä toistaiseksi ja niin kauan, kun se sahaus- ja tukkilajittelu/tukkikenttätoiminnan kannalta on mahdollista.

4 Hakijan ja laitoksen tiedot

Mäntsäläntien tehdasalue (Mäntsäläntie 64) sijaitsee kiinteistöillä 316-410-11-0 (Kirkkotarha). Muutoksen myötä tehdasalue laajenee kiinteistöille 316-410-1-62 (Sunila), 316-410-1-55 (Mylly-Heikkilä), 316-410-1-101 (Rauhala) ja kiinteistöstä 316-410-1-69 (Nummenmaa) lohkottavalle määräalalle 316-410-1-69-M601. Määräala 316-410-1-69-M601 on hankittu Koskisen Oy:n omistukseen 8.4.2020 tehdyllä kaupalla. Lainhuuto on käsittelyssä Maanmittauslaitoksessa.

5 Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne

5.1 Voimassa oleva ympäristölupa ja muut päätökset

Mäntsäläntien tehdasaluetta koskee 11.12.2019 annettu ympäristölupa (Nro 482/2019; ESAVI/11496/2018). Päätös koskee Koskisen Oy:n ja Koskitukki Oy:n toimintaa.

Etelä-Suomen aluehallintoviraston 15.1.2015 antama päätös (nro 10/2015/1, Dnro ESAVI/39/04.08/2012) ympäristönsuojelulain 35 § mukaisesta hakemuksesta, joka koskee Koskitukki Oy:n puhtaan puun ja hakkuutähteiden haketusta sekä hakkeen varastointia Koskisen Oy:n Mäntsäläntien alueella.

Kärkölän kunnan ja Koskisen Oy:n välinen teollisuusjätevesisopimus on voimassa 1.1.2016 alkaen.

5.2 Alueen kaavoituksessa ja maankäytössä tapahtuneet muutokset

Päijät-Hämeen maakuntakaavassa (tullut voimaan 20.2.2017) sekä Mäntsäläntien tehdasalue on kaavoitettu teollisuusalueeksi (T). Mäntsäläntien tehdasalue on merkityllä melualueella.

Kärkölän kunnan taajamien osayleiskaavan mukaisesti (muutettu 29.11.2004) Mäntsäläntien tehdasalue on kaavoitettu teollisuusalueeksi, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia (TY). Kiinteistön pohjoispuolella on ampumarata (EA) sekä ympäristössä maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (MY). Osayleiskaavassa alueen läheisyydessä on ulkoilureittejä.

Lautatarhan alueen asemakaavan mukaisesti alue on merkitty Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi, jonka sijainti pohjavesialueella asettaa toiminnalle erityisiä rajoituksia (TY-1). Asemakaava on hyväksytty teknisessä lautakunnassa 21.11.2005.

Asemakaavassa on määrätty yleisinä määräyksinä seuraavaa: Alueella ei saa harjoittaa sellaista toimintaa, joka voi aiheuttaa pohjavesien pilaantumista. Pohjaveden muuttaminen edellyttää vesilain mukaista lupaa. Rakentaminen, ojitukset ja maankaivu on tehtävä siten, ettei siitä aiheudu pohjaveden laatumuutoksia tai pysyviä muutoksia pohjaveden pinnankorkeuteen. Rakentamisen takia ei saa aiheutua haitallista pohjavesien purkautumista. Kemikaali- ja öljysäiliöt on sijoitettava rakennuksen sisätiloihin tai maan päälle vesitiiviiseen suoja-altaaseen, jonka tilavuuden tulee olla suurempi kuin varastoitavan nesteen enimmäismäärä. Teollisuuden lastaus- ja purkualueet sekä ajoneuvoliikenteeseen ja pysäköintiin käytettävät alueet on eristettävä vettä läpäisemättömällä materiaalilla ja alueelta kertyvät sade- ja sulamisvedet on johdettava öljynerotuskaivojen kautta pohjavesialueen ulkopuolelle.

6 Rajanaapurit ja muut asianosaiset

Mäntsäläntien tehdasalue sijaitsee maantien nro 295 varressa. Alueen länsipuolella noin 90 metrin etäisyydellä on Natura 2000 -verkostoon kuuluva vanhojen metsien suojeluohjelman metsä- ja suokohde. Noin 250 metrin päässä alueesta pohjoiseen on pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi kaavoitettu alue.

7 Ympäristöolosuhteet ja ympäristön laatu

7.1 Sijaintipaikka

Mäntsäläntien tehdasalue on noin 3 km:n päässä Järvelän keskustasta Järvelä-Levanto -maantien nro 295 varressa. Tehdasalue sijaitsee pohjavesialueella (luokka I, n:o 0431601 A, Järvelä). Pintavesistöjen osalta alue kuuluu Mustijoen vesistöalueeseen, tarkemmin Sulkavanjärven valuma-alueeseen (19.005).

Alueella on rimoittamo, kuivaamot, tasaamot, höyläämöt, korjaamo, konttori, sahatavaran varastot ja Koskipower Oy:n (Lahti Energia) kattilalaitokset. Lisäksi alueella on Koskitukki Oy:n haketusalue sekä haketettavan raaka-aineen ja valmiin tuotteen varastoalueet. Uutena toimintona alueelle siirtyvät saha ja tukkien lajittelu/tukkikenttä. Lisäksi alueelle tulee Koskitukki Oy:n energiapuuterminaali.

Lähin koulu ja päiväkoti sijaitsevat 2 kilometrin etäisyydellä pohjoisessa kohteesta. Terveysasema sijaitsee 2,5 kilometrin etäisyydellä luoteessa.

7.2 Maaperän tila

Mäntsäläntien tehdasalueen maaperä on soraa ja hiekkaa. Pohjaveden pinta on 30-40 metrin syvyydellä maanpinnasta. Mäntsäläntien alueen pohjavettä käytetään tehdasalueella talousvetenä, joka otetaan porakaivosta.

Mäntsäläntien alueelle vuonna 2014 valmistuneen tankkauspaikan maaperän tila on selvitetty ennen rakentamista vuonna 2013. Tutkimuksessa ei todettu pilaantunutta maa-ainesta. Tulokset on raportoitu Hämeen ELY-keskukselle.

Lisäksi Mäntsäläntien tehdasalueen hulevesien hallinnan suunnittelun yhteydessä tutkittiin maaperän pilaantuneisuutta vuonna 2017 (Ramboll Oy 2017). Tutkimuksissa ei todettu rakennettavien hulevesirakenteiden kohdalla maaperän pilaantuneisuutta tai kunnostustarvetta.

7.3 Pohjavesiolosuhteet ja pohjaveden tila

Mäntsäläntien tehdasalue sijaitsee pohjavesialueella, joka on luokiteltu vedenhankintaa varten tärkeäksi pohjavesialueeksi (luokka I, n:o 0431601 A, Järvelä). Pohjavesialueen pinta-ala on 6,12 km2, josta pohjaveden muodostumisalaa on 3,64 km2. Mäntsäläntien tehdasalueelle otetaan vettä ko. pohjavesiesiintymästä porakaivosta. Pohjaveden pinta on 30-40 metrin syvyydellä maanpinnasta.

Mäntsäläntien tehdasalueelle on asennettu uusi pohjaveden havaintoputki (HP35/13) vuonna 2013, jota käytetään urakoitsijan tankkauspaikan tarkkailuun.

7.4 Pintavedet ja pintaveden tila

Sirkkosuo alkaa noin 100 metrin etäisyydellä tehdasalueesta länteen ja suon keskellä sijaitseva Sirkkojärvi on noin 300 metrin etäisyydellä tehdasalueesta. Etelässä ja pohjoisessa on ojitettuja alueita lähimmillään noin 400 metrin etäisyydellä.

7.5 Ilmanlaatu

Kärkölän kunnassa on vain vähän merkittäviä ilmapäästöjen aiheuttajia. Mäntsäläntien tehdasalueen läheisyydessä pölypäästöjä ei ole mitattu.

Järvelän taajaman ilmanlaatu vastaa tyypillistä taajaman ilmanlaatua. Asiaa on tutkittu Koskisen Oy:n ilman epäpuhtauksien leviämislaskelmissa (Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy 2.5.2005 nro 17382). Kaukokulkeutumasta ei ole tehty uutta selvitystä.

7.6 Melu, tärinä ja liikenne

Kun sahaustoiminta siirtyy Mäntsäläntielle, sahaustoimintaan liittyviin kuljetuksiin tarkoitettu liikenne Koskisen Oy:n Tehdastien ja Mäntsäläntien tehdasalueiden välillä vähenee merkittävästi. Tällä hetkellä liikennemäärä tehdasalueiden välillä on keskimäärin noin 100 kuormaa vuorokaudessa. Tukkikuormia (saha- ja vaneritukki) on aiemmin tullut Tehdastien alueelle noin 16 000 autokuormaa vuodessa. Sahatukkien kuljetukset suuntautuvat tulevaisuudessa Mäntsäläntien alueelle Tehdastien alueen sijasta. Vaneritukit kuljetetaan edelleen Tehdastien alueelle.

Sahaustoiminnan loputtua Tehdastien alueella, voidaan olettaa Tehdastien alueelta pohjoisen suuntaan (Järvelän taajamaan) kantautuvan melun vähentyvän. Mm. sahan sivutuotekuljettimen aiheuttama melu poistuu Tehdastien tehdasalueelta. Myös sahaustoiminnan sivutuotteita kuljettavien pyöräkuormaajien aiheuttama melu vähenee.

Rakentamisen yhteydessä Mäntsäläntien alueen liikennejärjestelyjä muutetaan niin, että raskaan liikenteen kulku alueelle helpottuu. Tarkoitus on myös lisätä liikenneturvallisuutta. Mäntsäläntien tehdasalueelle rakennetaan uusi liittymä, josta raskaan liikenteen on tarkoitus kulkea. Uusi liittymä sijaitsee alustavasti noin 800 metriä nykyisen liittymän länsipuolella.

Mäntsäläntien tehdasalueen melu lisääntyy jonkin verran maa-aineksen murskauksen ajaksi.

Sitowise Oy on laatinut Koskisen Oy:n Mätsäläntien tehdasalueen meluselvityksen (14.4.2020; Liite 3). Nykytilannearvion mukaan suuntaa antavien laskentojen perusteella Koskisen Oy:n toimintojen yli 55 dB keskiäänitasoalue leviää nykytilanteessa enimmillään noin 250 m etäisyydelle tuotantolaitosalueelta. Laitoskokonaisuus on suunniteltu toimimaan katkeamattomassa III -vuorossa, jolloin toiminnan äänitasossa ei esiinny kovin merkittävää päivä- yöaikaista vaihtelua. Nykytilanteessa päiväajan yli 55 dB keskiäänitasoalueelle ei sijoitu asuinrakennuksia lukuun ottamatta osoitteessa Kutomotie 1 sijaitsevaa ns. Kisällitaloa. Kisällitalo on Koskisen Oy:n omistuksessa. Yöajan yli 50 dB keskiäänitasoalueella sijaitsee Kisällitalon lisäksi osittain osoitteessa Mäntsäläntie 337 sijaitseva asuinrakennus. Lasketut keskiäänitasot alittavat tehtaan nykyisessä ympäristöluvassa melulle asetetut raja-arvot 55 dB LAeq7-22 päivällä ja 50 dB LAeq22-7 yöllä.

Nykytilanteessa vapaa-ajan asuntoja ei sijaitse alueella, jolla toiminnan päiväajan keskiäänitaso ylittäisi taajamissa tai taajamien välittömässä läheisyydessä oleville vapaa-ajan asunnoille sovellettavan päiväajan ohjearvon 55 dB. Myös yöajan ohjearvo 50 dB alittuu.

7.7 Suojelualueet

Mäntsäläntien tehdasalueen länsipuolella noin 90 metrin etäisyydellä on Natura 2000 -verkostoon kuuluva vanhojen metsien suojeluohjelman metsä- ja suokohde.

8 Kuvaus laitoksesta ja sen toiminnasta

8.1 Yleiskuvaus toiminnasta

Sahatavarayksikkö valmistaa vakio- ja määrämittaista saha- ja höylätavaraa. Perinteisten sahatavaratuotteiden lisäksi valmistetaan maalattua sahatavaraa. Kärkölässä sahaustoiminta on alkanut 1930-luvulla. Tuotantokapasiteetti laitoksissa on sahatavaraa 365 000 m3/a, josta höylätavaraa 200 000 m3/a ja maalattua sahatavaraa 20 000 m3/a. Sahateollisuudessa henkilöstömäärä oli 2019 lopussa 111 henkilöä ja Koskitukki Oy:n Mäntsäläntien konttorissa henkilöstömäärä oli 2019 lopussa noin 20 henkilöä. Mäntsäläntien alueelle siirryttäessä arvioitu työntekijämäärä noin 60 henkilöä. Toiminta-aika on maanantaista sunnuntaihin vuorokauden ympäri.

Uutena toimintona Mäntsäläntien tehdasalueelle rakennetaan saha ja tukkien lajittelutoiminnat.

Mäntsäläntien tehdasalueen laajentuessa alueella olevaa kiviainesta tullaan käyttämään alueen rakentamisessa ja murskataan noin 50 päivänä vuodessa.

Koskitukki Oy hakettaa puhdasta puuaineista ja varastoi haketettavaa raaka-ainetta ja valmista haketta Mäntsäläntien tehdasalueella. Koskitukki Oy rakentaa lisäalueen energiapuuterminaalitoiminnalle Mäntsäläntien tehdasalueelle. Tämä energiapuuterminaali on käytössä toistaiseksi ja niin kauan, kun se sahaus- ja tukkilajittelu/tukkikenttätoiminnan kannalta on mahdollista.

8.2 Tuotantoprosessit

Tukkikenttä

Mäntsäläntien alueen tukkikentällä (varastokenttä) tukit varastoidaan pinoissa. Tukkikenttä voi olla kokonaan asfaltoitu tai osittain asfaltoitu. Mikäli tukkikenttä asfaltoidaan vain osittain, niin asfaltointi sijoittuu lähinnä työkoneiden ajoväylille. Mäntsäläntien alueen tukkikentällä ei kastella tukkeja. Tukkikenttätoiminnan arvioitu aloitusajankohta on vuonna 2027 - 2029. Siihen asti tukit varastoidaan Tehdastien tehdasalueella.

Tukkilajittelu

Tukkikentältä tukit siirretään kuormaajan tai nosturin avulla lajittelulaitoksella tapahtuvaan lajitteluun. Tukkilajittelun laitteistot toimivat sähköllä ja hydraulisesti. Tukkilajittelutoiminnan arvioitu aloitusajankohta vuonna 2027 - 2029. Tukkilajittelussa syntyy sivutuotteena puunkuorta, jota toimitetaan murskauksen jälkeen polttoaineeksi Mäntsäläntien alueella oleviin

Koskipower Oy:n (Lahti Energia) kattilalaitoksiin sekä ulkopuolisille kattilalaitoksille.

Sahalaitos

Sahalaitoksen toiminnan arvioitu aloitusajankohta Mäntsäläntien tehdasalueella on vuonna 2022. Sahatavaraa sahataan pääosin mänty- ja kuusitukeista, jotka kuljetetaan sahalle pääasiallisesti maantiekuljetuksin, mutta myös rautatiekuljetuksin. Tukit varastoidaan varastokentällä Tehdastien alueella siihen asti, kunnes tukkilajittelu siirtyy Mäntsäläntien alueelle.

Tehdastiellä varastoitavia tukkipinoja kastellaan kesäisin vedellä, joka otetaan Hähkäjärven rannassa olevista kasteluvesialtaista. Kasteluvesi on suljetussa kierrossa. Varastokentältä tukit siirretään kuormaajan avulla lajittelulaitoksella tapahtuvaan lajitteluun.

Sahatukkien lajittelun ja varastoinnin siirryttyä Mäntsäläntien alueelle, varastoituja sahatukkeja ei kastella Mäntsäläntien alueella.

Lajittelusta tukit siirretään pyöräkuormaajalla tai nosturilla sahalaitoksen kuorimoon, jossa tukit kuoritaan. Kuorimosta tukit ohjataan sahalaitokseen, jossa tukit mitataan sekä sahataan ja syntynyt sahatavara lajitellaan. Sahalaitos toimii sähköllä. Sahatukkien kuorinnasta sivutuotteena syntyvä kuori varastoidaan siiloon, josta se toimitetaan murskauksen jälkeen polttoon pääasiassa Mäntsäläntien alueen kattilalaitoksiin. Nämä kattilalaitokset ovat Koskipower Oy:n (Lahti Energia) hallinnoimia. Sahauksesta sivutuotteena syntyvä puru varastoidaan siiloon ja toimitetaan raaka-aineeksi Koskisen Oy:n lastulevytehtaalle Tehdastien alueelle. Sahauksesta sivutuotteena syntyvä hake varastoidaan siiloon ja toimitetaan ns. selluhakkeena ulkopuolisille toimijoille, lähinnä Etelä-Suomessa sijaitseviin paperitehtaisiin.

Rimoittamo

Sahatavara rimoitetaan Mäntsäläntien alueella jo olemassa olevassa ja toimintaan jäävässä rimoittamossa. Sahatavarakerrosten väliin asetetaan koneellisesti välirimat kuivausta varten.

Kuivaamot

Sahatavara kuivataan Mäntsäläntien alueella jo olemassa olevissa ja toimintaan jäävissä kuivaamoissa. Menetelminä on kanava- ja kamarikuivaus. Kanavakuivaamoja on 5 kpl ja kamarikuivaamoja 26 kpl.

Tasaamot

Mäntsäläntien alueella jo olemassa olevissa ja toimintaan jäävissä kahdessa tasaamo-paketointilaitoksessa puutavara tasataan, lajitellaan, niputetaan ja paketoidaan varastointia ja kuljetusta varten. Tasaamoilta syntyy sivutuotteena tasaamohaketta, joka varastoidaan siiloon ja toimitetaan pääosin polttoaineeksi Mäntsäläntien alueella oleviin Koskipower Oy:n (Lahti Energia) kattilalaitoksiin.

Höyläämöt

Osa sahatavarasta höylätään kahdessa höyläämössä. Höyläämöt ovat sähkökäyttöisiä ja valmistuneet vuosina 2008 ja 2020. Höyläämöistä syntyy sivutuotteena kutterinpurua, joka toimitetaan pääasiassa pelletin valmistuksen raaka-aineeksi ulkopuolisille toimijoille.

Maalauslinja

Sahatavaraa jatkojalostetaan myös maalauslinjalla, jossa sahatavara maalataan.

Sahatavaran kuivauksen kondenssivesienkäsittely

Sahatavara kuivaamoiden kondenssivesien käsittelyä varten on maasuodatinpuhdistamo. Kondenssivesi johdetaan pumppaamolta paineputkea pitkin jakokaivoihin (1+2+4 kpl). Jakokaivoista vesi johdetaan jakoputkistoon ja suodatuskenttään. Suodatinkentän koko on noin 20 m x 55 m. Maasuodatin on eristetty pintaojilla ympäristöstä. Suodattimen pohja on eristetty pohjamaasta 300 mm paksulla savikerroksella. Käsiteltävä vesi pumpataan välisäiliöstä maasuodattimeen 2-2,5 m3:n erissä. Suodatinkenttä koostuu jakokerroksesta, suodatinkerroksesta ja kokoomakerroksesta. Suodatinkerroksessa on hiekkakerrosten välissä 300 mm:n kerros Kemira Oy:n biotiittia. Kokoomakerroksen läpi suotautuva vesi kootaan kokoomaputkia pitkin kokoomakaivoihin (4 kpl). Kokoomakaivosta käsitelty vesi johdetaan tällä hetkellä maastoon. Maasuodattamossa käsitellyt kondenssivedet on tarkoitus johtaa Mäntsäläntien alueelle myöhemmin rakennettavaan hulevesijärjestelmään.

Sahatavaran maalauksen pesuvesienkäsittely

Maalauslinjan maalinpesuvedet puhdistetaan puhdistuslaitteistossa. Pesuvedet saostetaan saostuskemikaalin avulla ja suodatetaan. Sakka puristetaan puristimessa. Puhdistettu pesuvesi johdetaan Kärkölän kunnan viemäriin teollisuusjätevesisopimuksessa määriteltyjen rajoitusten mukaisesti.

Sahaustoiminnan ja tukkilajittelun sivutuotteiden murskaus

Sahaustoiminnasta ja tukkien lajittelusta syntyviä sivutuotteita (erityisesti puunkuori) joudutaan murskaamaan ennen niiden hyödyntämistä esim. polttoaineena. Murskausta tehdään Mäntsäläntien alueella ulkopuolisen urakoitsijan mobiilihakkurilla. Murskausta tehdään aina tarvittaessa ja toiminta-aika tälle murskaukselle on ma - su klo 7 - 22. Sivutuotteet ovat puhdasta puuainesta, joten ne voidaan käsitellä ja varastoida pohjavesialueella. Murskauslaite sijoitetaan Mäntsäläntien alueella kulloinkin sopivaan kohtaan, jolloin syntyvän murskatun puumateriaalin varastokasa saadaan mahtumaan varastoitavaksi. Murskaustoiminta on periaatteeltaan vastaavaa kuin nykyisin Tehdastien alueella tehtävä sahaus- ja tukkilajittelutoiminnasta syntyvien sivutuotteiden murskaus. Sahaus- ja tukkilajittelutoiminnan siirtyessä Tehdastien alueelta Mäntsäläntien alueelle on luontevaa, että myös tämä toiminta siirtyy sinne.

Maa-aineksen otto ja murskaus

Rakentamistöiden edetessä vuosina 2021 - 2031, tilojen (316-410-1-62 Sunila, 316-410-1-55 Mylly-Heikkilä) ja määräalan (316-410-1-69-M601) maankerroksia on tasattava, jotta alueiden maanpinnan korkotaso saadaan toiminnan kannalta yhteneväiseksi.

Tasattava maa-aines ja maaperän pinnassa sekä maaperässä oleva runsas kiviaines on tarkoituksen mukaista hyödyntää pääosin alueiden rakentamisessa. Kiviaines murskataan soramurskeeksi. Murskaaminen tapahtuu tiloilla 316-410-1-62 Sunila, 316-410-1-55 Mylly-Heikkilä ja määräalalla 316-410-1-69-M601 siten, että vähimmäisetäisyysvaatimus (300 metriä) lähimpiin asuinkiinteistöihin täyttyy. Kiviaineksen murskausta tehdään vuosina 2021 - 2031, enintään 50 päivää vuodessa maanantaista perjantaihin klo 7 - 22. Murskaukseen käytettävän laitteiston tyyppi vaihtelee kulloinkin saatavilla olevan urakoitsijan mukaan.

Tasattavan/käsiteltävän/otettavan/murskattavan maa-aineksen kokonaismääräksi arvioidaan enintään 260 000 k-m3.

Rakentamisesta ylijäänyt soramurske hyödynnetään tarvittaessa muussa Koskisen Oy:n toiminnassa tai myydään tarvittaessa Koskisen Oy:n ulkopuolelle.

Koskitukki Oy:n puhtaan puuaineksen hakettaminen ja varastointi

Koskitukki Oy hakettaa Mäntsäläntien tehdasalueella puhdasta pyöreää puuta sekä risuja, kantoja ja kuorta (hakkuutähteitä). Raaka-ainetta ja syntyvää haketta myös varastoidaan alueella.

Puuainesta ja hakkuutähteitä haketetaan 2-3 päivänä viikossa maanantaista perjantaihin kello 7-19 välisenä aikana. Haketus tehdään urakoitsijan omistamalla siirrettävällä haketuslaitteistolla.

Koskitukki Oy:n vuotuinen tarve vastaanottaa, välivarastoida tai hakettaa puuainesta on:

-          pyöreää energiapuuta 32 000 k-m3 (kaikki haketetaan)

-          hakkuutähdehaketta 30 000 k-m3 (vain välivarastointi, ei haketusta)

-          ranka- ja kokopuuhaketta 3 000 k-m3 (vain välivarastointi, ei haketusta)

-          kantoja 0 k-m3

-          Koskisen Oy:n sivutuotteita (tasaamohake, pöllinpäähake) 5 000 i-m3 (valmiita hakkeita)

Alueella varastoidaan kerrallaan:

-          kuori 5 000 i-m3 (Koskipower Oy.n Sermet-voimalan 1,5 viikon kulutus)

-          haketettavaa pyöreää energiarankaa 2 500 k-m3

-          hakkuutähdehaketta 6 000 i-m3

-          ranka- ja kokopuuhaketta 3 000 i-m3

-          Koskisen Oy:n sivutuotteet (tasaamohake, pöllinpäähake) 2 000 i-m3

Varastointitarpeen huippuja ovat syksyn ja kevään kelirikkoajat ja lisäksi joulun ja uudenvuoden aika. Pyöreän energiapuun määrä on enimmillään heinäkuussa.

Hake tai kuori varastoidaan avonaisissa kasoissa asfaltoidulla kentällä. Haketta hyödynnetään Koskipower Oy:n energiantuotannossa tai muissa lämpölaitoksissa. Hake tai kuori lastataan kuorma-autoihin pyöräkuormaajalla ja toimitetaan hyötykäyttöön.

Risu- ja kantohaketus (energiapuuterminaalitoiminta)

Uutena toimintona Koskitukki Oy rakentaa lisäalueen energiapuuterminaalitoiminnalle, jota tehdään Koskisen Oy:n omistamalla tilalla (316-410-1-62, Sunila). Tämä energiapuuterminaali on käytössä toistaiseksi ja niin kauan, kun se sahaus- ja tukkilajittelu/tukkikenttätoiminnan kannalta on mahdollista. Terminaalikenttään ei ole tarkoitus tehdä tässä vaiheessa asfaltoituja pohjarakenteita, koska Koskisen Oy:n suunniteltu sahaustoiminnan siirtäminen (vuonna 2022) tulee mahdollisesti vaikuttamaan terminaalikentän sijoitteluun. Terminaalialue on pinta-alaltaan noin 1 ha. Alueelta poistetaan pintamaa sekä puusto ja se on tarkoitus jättää sorapohjaiseksi, koska alue on käytössä toistaiseksi ja niin kauan, kun se sahaus- ja tukkilajittelu/tukkikenttätoiminnan kannalta on mahdollista. Lisäksi vältetään pohjaveden muodostumisen ei estyminen. Poistetut pintamaat kasataan alueen reunalle tai niitä käytetään pinnan tasauksissa.

Terminaalissa käsitellään vuodessa puhdasta puuainesta:

. Energiarankaa 20 000 m3

-          Hakkuutähdehaketta 10 000 i-m3

Varastossa on kerrallaan enintään:

-          Energiarankaa 10 000 m3

-          Hakkeita 10 000 i-m3

Toiminta-ajat määräytyvät normaalin energiapuun vuosikierron mukaisesti. Varastoja ajetaan täyteen aikavälillä toukokuu - syyskuu. Ulosajoa on enemmän kuin täyttöä lokakuun ja huhtikuun välisenä aikana. Materiaaleja toimitetaan sisään ja ulos ympäri vuorokauden. Haketusta/murskausta tehdään pääsääntöisesti ma - pe klo 6 - 20 välisenä aikana, noin 2 - 3 päivänä viikossa. Vain poikkeustapauksessa haketusta tehdään viikonloppuisin. Murskaukset ja haketukset toteutetaan mobiilihakkurein, jotka tilataan paikalle tarpeen mukaan. Murskaus/haketuskalustoa ei tankata terminaalialueella. Materiaalien käsittely (kuormien aumaus ja lastaus) tehdään ulkopuolisen urakoitsijan pyöräkuormaajalla. Pyöräkuormaajan oltava lämmityskaudella paikalla jatkuvasti. Pyöräkuormaajaa ei tankata terminaalialueella.

9 Raaka-aineet, kemikaalit, polttoaineet ja muut tuotantoon käytettävät aineet, niiden varastointi ja säilytys sekä kulutus ja vedenkäyttö

9.1 Raaka-aineet

Mäntsäläntien alueelle siirtyvän sahalaitoksen vuotuinen puun käyttömäärä tulee olemaan noin 730 000 m3 vuodessa, josta kuusta on 70 % ja mäntyä 30 %. Vuonna 2019 Tehdastien alueen sahalaitos käytti puuta noin 586 600 m3, josta kuusta noin 452 200 m3 ja mäntyä noin 134 400 m3.

9.2 Laitoksessa syntyvien sivutuotteiden hyödyntäminen ja varastointi

Toiminnassa syntyviä sivutuotteita ovat:

-          Puunkuori

-          Puru

-          Hake

-          Tasaamohake

-          Kutterinpuru

Tukkilajittelussa syntyy sivutuotteena puunkuorta, jota toimitetaan murskauksen jälkeen polttoaineeksi Mäntsäläntien alueella oleviin Koskipower Oy:n (Lahti Energia Oy) kattilalaitoksiin sekä ulkopuolisille kattilalaitoksille. Sahatukkien kuorinnasta sivutuotteena syntyvä kuori varastoidaan siiloon, josta se toimitetaan murskauksen jälkeen polttoon pääasiassa Mäntsäläntien Koskipower Oy:n kattilalaitoksiin. Sahauksesta sivutuotteena syntyvä puru varastoidaan siiloon ja toimitetaan raaka-aineeksi Koskisen Oy:n lastulevytehtaalle Tehdastien alueelle. Sahauksesta sivutuotteena syntyvä hake varastoidaan siiloon ja toimitetaan ns. selluhakkeena ulkopuolisille toimijoille, lähinnä Etelä-Suomessa sijaitseviin paperitehtaisiin. Tasaamoilta syntyy sivutuotteena tasaamohaketta, joka varastoidaan siiloon ja toimitetaan pääosin polttoaineeksi Mäntsäläntien alueella oleviin Koskipower Oy:n kattilalaitoksiin. Höyläämöistä syntyy sivutuotteena kutterinpurua, joka toimitetaan pääasiassa pelletin valmistuksen raaka-aineeksi ulkopuolisille toimijoille.

Sahaustoiminnasta ja tukkien lajittelusta syntyviä sivutuotteita (erityisesti puunkuori) joudutaan murskaamaan ennen niiden hyödyntämistä esim. polttoaineena. Murskausta tehdään Mäntsäläntien alueella ulkopuolisen urakoitsijan mobiilihakkurilla. Murskausta tehdään aina tarvittaessa ja toiminta-aika tälle murskaukselle on ma - su klo 7 - 22. Sivutuotteet ovat puhdasta puuainesta, joten ne voidaan käsitellä ja varastoida pohjavesialueella. Murskauslaite sijoitetaan Mäntsäläntien alueella kulloinkin sopivaan kohtaan, jolloin syntyvän murskatun puumateriaalin varastokasa saadaan mahtumaan varastoitavaksi. Murskaustoiminta on periaatteeltaan vastaavaa kuin nykyisin Tehdastien alueella tehtävä sahaus- ja tukkilajittelutoiminnasta syntyvien sivutuotteiden murskaus. Sahaus- ja tukkilajittelutoiminnan siirtyessä Tehdastien alueelta Mäntsäläntien alueelle on luontevaa, että myös tämä toiminta siirtyy sinne.

9.3 Kemikaalit

Mäntsäläntien tehdasalueella käytetään vesiohenteisia maaleja sahatavaran maalaamiseen noin 130 000 litraa vuodessa (vuonna 2019 käyttö noin 88 700 litraa).

Saha- ja tukkilajittelulaitteet ovat sähkökäyttöisiä ja niissä käytetään hydrauliikkaöljyä. Nykyisessä, Tehdastien alueella olevan sahalaitoksen laitteistossa on hydrauliikkaöljyä kerralla 3 600 litraa ja tukkilajittelun laitteissa kerralla 700 litraa. Mäntsäläntien alueen nykyisissä tuotantolaitteiden laitteistoissa on kerralla 5 500 litraa hydrauliikkaöljyä.

Tulevat murskauslaitteistot ovat urakoitsijoiden omia laitteistoja ja niiden polttoaine määräytyy kulloinkin käytettävän laitteiston mukaan.

9.3.1 Kemikaalien varastointi

Mäntsäläntien tehdasalueella varastoidaan mm. seuraavia kemikaaleja niille varatuissa säiliöissä.

Polttoöljy (Neste Optima 11) 100 m3

Moottoripolttoöljy (urakoitsijoiden tankkaus) 5 m3

Mäntsäläntien alueella on yksi polttoöljysäiliö (100 m3) ja yksi urakoitsijan käytössä oleva moottoripolttoöljysäiliö. Mäntsäläntien tehdasalueen suurin polttoöljysäiliö on 100 m3:n maanpäällinen, lieriömäinen, teräsrakenteinen pystysäiliö, joka on tarkoitettu polttoöljyn varastointiin. Säiliö on sijoitettu betoniseen suoja-altaaseen. Öljysäiliön tarkastus on tehty viimeksi vuonna 2017. Urakoitsijan moottoripolttoöljysäiliö on 5 m3, maanpäällinen, teräksinen, lieriömäinen kaksoisvaippasäiliö, joka on tarkoitettu moottoripolttoöljyn varastointiin. Säiliön tarkastus on tehty viimeksi vuonna 2015. Säiliö on sijoitettu katokseen. Suojausrakenteet on tehty ympäristölupamääräysten mukaisesti vuonna 2013, jotka noudattavat kaksoispidätyksen periaatteita. Mäntsäläntien alueella on lisäksi yksi pienikokoinen öljyvarasto, jossa säilytetään mm. voiteluöljyä. Öljyvarastossa on betonilattia ja tynnyreiden alla vuotokaukalot. Kerralla varastoituna enintään noin 3 000 litraa erilaisia öljyjä.

9.4 Vedenkäyttö

Mäntsäläntien tehdasalueelle vettä otetaan Koskisen Oy:n omasta porakaivosta sekä tarvittaessa Kärkölän kunnan vesijohtoverkosta. Vuonna 2019 Mäntsäläntien tehdasalueen porakaivosta otettiin vettä

17 930 m3. Kärkölän kunnan vesijohtoverkosta otettiin vettä Mäntsäläntien alueelle vuonna 2019 yhteensä 1 727 m3. Suurin osa otetusta pohjavedestä käytetään Koskipower Oy:n (Lahti Energia Oy) SERMET-kattilalaitoksen toiminnassa. Vuonna 2019 SERMET-kattilalaitoksen osuus oli noin 81 % käytetystä vedestä.

10 Ympäristökuormitus, ympäristövaikutukset ja niiden vähentäminen

10.1 Ympäristökuormitus ja ympäristövaikutukset

10.1.1 Päästöt vesistöön sekä niiden ympäristövaikutukset

Mäntsäläntien alueelta syntyy jätevesiä vuodessa keskimäärin noin 16 000 m3 (vuonna 2019 jätevesimäärä 12 526 m3). Jätevesi koostuu pääosin Koskipower Oy:n (Lahti Energia Oy) SERMET-kattilalaitoksesta syntyvistä jätevesistä (osuus 70 %). Muu jätevesi (osuus 30 %) on pääasiassa Koskisen Oy:n toiminnasta syntyviä saniteettivesiä. Mäntsäläntien alueen maalauslinjan pesuvedet käsitellään saostuslaitteistossa ennen kunnan viemäriin johtamista. Maalauslinjan pesuvesiä saa johtaa teollisuusjätevesisopimuksen mukaisesti kunnan viemäriin 1 m3/kk. Mäntsäläntien tehdasalueella kuivaamoilta syntyvät kondenssivedet (keskimäärin noin 6 500 m3/a) johdetaan tällä hetkellä maasuodattamoon. Maasuodattamossa käsitellyt kondenssivedet on tarkoitus johtaa Mäntsäläntien alueelle myöhemmin rakennettavaan hulevesijärjestelmään.

Hakija ehdottaa, että hulevesijärjestelmän tarkennettu suunnittelu ja järjestelmän toteutus tehdään vaiheistetusti. Suunnittelun aloitus vuonna 2020 ja toteutuksen aloitus 2022. Suunnittelua ja toteutusta jatketaan sahaus- ja tukkilajittelutoiminnan suunnittelun/toteutuksen mukaisesti vuosina 2022 - 2029.

Mäntsäläntien alueelta (pinta-ala 25 ha) muodostuu vuodessa hulevesiä arviolta 15 300 m3 (keskiarvo 2009 - 2017).

10.1.2 Päästöt ilmaan sekä niiden vaikutukset ilman laatuun

Sahateollisuuden VOC-päästö oli vuonna 2019 1,4 tonnia ja hiukkaspäästö 26,8 tonnia. Sahateollisuudesta ei aiheudu rikkidioksidi- tai typpioksidipäästöjä. Puun ja kiviaineksen murskauksesta ja varastoinnista aiheutuu pölyä, mutta pölyämisen arvioidaan rajautuvan lähiympäristöön. Aikaisemman kokemuksen perusteella Koskitukki Oy:n toiminnassa pöly ei ole kulkeutunut tehdasalueen ulkopuolelle.

10.1.3 Melu ja tärinä ja niiden vaikutukset

Sahaustoimintaan liittyviin kuljetuksiin tarkoitettu liikenne Koskisen Oy:n Tehdastien ja Mäntsäläntien tehdasalueiden välillä vähenee. Tällä hetkellä liikenne tehdasalueiden välillä on keskimäärin noin 100 kuormaa vuorokaudessa. Sahaustoiminnan loputtua Tehdastien alueella, voidaan olettaa Tehdastien alueelta pohjoisen suuntaan, (Järvelän taajamaan) kantautuvan melun vähentyvän. Mm. sahan sivutuotekuljettimen aiheuttama melu poistuu Tehdastien tehdasalueelta. Sahaustoiminnan sivutuotteita kuljettavien pyöräkuormaajien aiheuttama melu vähenee.

Suunniteltujen toimintojen melu

Meluselvityksen laskentojen mukaan suunniteltujen sahatoimintojen, suunnitellun tukkienlajittelutoiminnan sekä kuljetusten toimintojen tuottamat keskiäänitasot ylittävät ns. Kisällitalon alueella päivä- ja yöaikaiset asumiselle käytettävät ohjearvot. Kisällitalo on Koskisen Oy:n omistuksessa, eikä se ole asuinkäytössä. Lisäksi yöajan keskiäänitasot sekä sahatoimintojen että tukkienlajittelun osalta ylittävät yöajan ohjearvon 50 dB maantien 295 toisella puolella vastapäätä teollisuusaluetta sijaitsevan asuinrakennuksen alueella.

Nykyisten toimintojen, suunniteltujen sahatoimintojen, suunnitellun tukkienlajittelutoiminnan ja kuljetusten yhteiset keskiäänitasot ylittävät päivä- ja yöajan ohjearvot Kisällintalon ja teollisuusaluetta vastapäätä sijaitsevan asuinrakennuksen alueilla. Muiden asuinrakennusten ja kaikkien vapaa-ajanrakennusten alueilla keskiäänitasot alittavat päiväajan ohjearvon 55 dB ja yöajan ohjearvon 50 dB. Koivumäki-Luutasuon luonnonsuojelualueella toiminnan keskiäänitaso ylittää paikoin luonnonsuojelualueille sovellettavan ohjearvon 45 dB, mutta laskentojen mukaan tilanne ei todennäköisesti poikkea merkittävästi nykytilanteesta.

Melumallinnuksissa on mallinnettu tilanteita, joissa useammat toiminnot ovat samanaikaisesti käynnissä.

Kiviaineksen murskauslaitteisto

Kiviaineksen murskauslaitteiston käytöstä aiheutuu melua ympäristöön. Murskauslaitteisto sijoitetaan kuitenkin niin, että lähimpään asuinkiinteistöön on vähintään 300 metrin etäisyys.

Pelkän kiviaineksen murskauksen keskiäänitasojen laskennan mukaan osittain yli 55 dB päiväajan keskiäänitasoalueella sijaitsee vastapäätä teollisuusaluetta sijaitseva asuinrakennus. Murskaustoimintaa ei tehdä öisin.

Kun kiviaineksen murskauksen lisäksi äänilähteinä ovat tuotantolaitoksen nykyiset toiminnot sekä suunnitellut sahatoiminnot, päiväajan yli 55 dB keskiäänitasoalueelle sijoittuu Kisällitalo sekä asuinrakennus. Lähimpien vapaa-ajan asuntojen alueella keskiäänitaso on enimmillään noin 46-47 dB ja Koivumäki-Luutasuon luonnonsuojelualueella enimmillään noin 55 dB. Varastokasojen sijoittelulla pyritään vähentämään tehdasalueen ulkopuolelle kulkeutuvaa melua. Melumallinnuksissa ei ole huomioitu varastokasojen aiheuttamaa melun vaimentumista.

Puuaineksen murskaus

Puuaineksen murskaus voi tapahtua useammassa paikassa Mäntsäläntien tehdasalueella.

Kun melulähteenä on ainoastaan puun murskaus yhdellä murskauslaitteistolla, laitoksen länsireunalla puuaineksen murskaustoiminnan keskiäänitaso ei ylitä päiväajan ohjearvoa 55 dB lähimpien häiriintyvien asuin- tai vapaa-ajan rakennusten alueella. Puuainesta ei murskata öisin.

Melumallinnuksessa kuvatussa esimerkkitilanteessa, jossa yhden puuaineksen murskauslaitteiston lisäksi melulähteinä ovat tuotantolaitoksen nykyiset toiminnot, uudet sahatoiminnot, tukkienlajittelu tai kiviaineksen murskaus sekä kuljetukset, päiväajan ohjearvo 55 dB ylittyy Kisällintalon alueella. Lisäksi 55 dB ylittyy tilanteessa, jossa kivi- tai puuaineksen murskausta tehdään suunnitellun tukkikentän alueella, myös asuinrakennuksen alueella. Muiden asuinrakennusten ja kaikkien vapaa-ajan rakennusten alueilla toimintojen keskiäänitasot ovat enintään päiväajan ohjearvon 55 dB tasalla, pääosin sen alle. Koivumäki-Luutasuon luonnonsuojelualueen alueella toimintojen keskiäänitasot ylittävät luonnonsuojelualueille sovellettavan päiväajan ohjearvon 45 dB, mutta muutos nykytilanteeseen ei todennäköisesti ole merkittävä. Luonnonsuojelualueen kannalta puuaineksen murskausta on suositeltavaa ohjata mahdollisuuksien mukaan tukkikentän pohjoislaidalle sen valmistuttua.

10.2 Jätteet

Mäntsäläntien alueella syntyvät vaaralliset jätteet toimitetaan varastoitavaksi Koskisen Oy:n Tehdastien alueen vaarallisten jätteiden varastoon. Vaaralliset jätteet toimitetaan vastaanottopaikkaan, jolla on luvat vaarallisen jätteen vastaanottoon ja käsittelyyn. Pääosin vaaralliset jätteet toimitetaan hävitettäväksi Fortumille Riihimäelle. Osa vaarallisista jätteistä toimitetaan Lassila & Tikanojalle.

Tehdastien alueelle kuljetettavien vaarallisten jätteiden varastointi on Tehdastiellä toteutettu tarkoitukseensa rakennetussa, erillisessä, katetussa ja lukitussa rakennuksessa (vaarallisten jätteiden varasto). Varaston lattia on asfaltoitu. Lattian asfaltointi on muotoiltu kaukalomaisesti, jotta mahdolliset astiavuodot valuvat lattiassa olevaan umpikaivoon. Mahdolliset vuodot saadaan kerättyä talteen umpikaivosta. Vaarallisia jätteitä varastoidaan aina niin kauan, että niitä saadaan toimitettua kerralla täysperävaunullinen rekkakuorma (noin 30 kpl IBC-konttia). Vaarallisten jätteiden kuormia syntyy ja toimitetaan vastaanottajalle useita kertoja vuodessa. Koskisen Oy:n toimintajärjestelmän ohjeessa KK050109 ohjeistetaan vaarallisten jätteiden varastointi.

Sahateollisuuden toiminnoista syntyi tavanomaisia ja vaarallisia jätteitä vuonna 2019 taulukoiden 1 ja 2 mukaisesti (sahateollisuuden osuus arvioitu laskujen jaottelun perusteella).

10.2.1 Maaperä- ja viemäripäästöjen estäminen 

Maaperän ja pohjaveden pilaantumisriskiä on pienennetty merkittävästi toteuttamalla Mäntsäläntien alueiden kemikaalien lastaus- ja purkualueet ja kemikaalien vuotojen hallinta ELY-keskuksen hyväksymien suunnitelmien ja voimassa olevien lupamääräysten mukaisesti.

Mäntsäläntien tehdasalueen polttoöljysäiliö (100 m3) on sijoitettu betoniseen ja katettuun suoja-altaaseen. Säiliön täyttöalue on yhdistetty urakoitsijan tankkauspaikan yhteyteen ja toteutettu lupamääräysten mukaisesti. Myös Mäntsäläntien alueen urakoitsijan tankkauspaikka on toteutettu ympäristölupamääräysten mukaisesti.

10.3 Ympäristöriskit, onnettomuudet ja häiriötilanteet

Ympäristöasioiden hyvä hoito varmistetaan mm. tuotteiden ja tuotantoprosessien ympäristönäkökohtien säännöllisellä tunnistamisella sekä sisäisillä ja ulkoisilla tarkastuksilla. Ympäristönsuojelu on luonnollinen osa kaikkea yhtiön toimintaa. Erityisesti puuraaka-aineen hankinnassa ympäristön huomioiminen on tärkeää, jotta Koskisen Oy voi turvata myös tulevaisuudessa laadukkaan puuraaka-aineen saannin. Henkilöstö saa tarpeen mukaista ympäristönsuojelu-, jätehuolto- sekä energiatehokkuuskoulutusta osana muuta ammatilliseen pätevyyteen tähtäävää koulutusta. Koulutuksen tavoitteena on, että henkilöstö aktiivisesti ja oma-aloitteisesti huomioi ympäristö- ja energiatehokkuusasiat omassa työssään. Myös alueella toimivia urakoitsijoita koulutetaan ottamaan omassa toiminnassa ympäristöasiat huomioon ja noudattamaan Koskisen Oy toimintajärjestelmän ohjeistusta. Lisäksi aliurakoitsijoiden auditoinneissa otetaan huomioon ympäristöasiat.

Mahdollisia riskejä ovat pohjaveden pilaantuminen, tulipalo ja tehtaalla sattuvat muut vahingot ja onnettomuudet. Tulipalon yhteydessä varastoitavat kemikaalit voivat kiihdyttää paloa. Kemikaaleista syntyy mahdollisen tulipalon aikana myös myrkyllisiä päästöjä ilmakehään.

Häiriötilanteisiin on varauduttu ohjeistuksella ja toimintavalmiutta ylläpidetään harjoittelemalla toimintaa onnettomuustilanteissa muun muassa vakuutusyhtiön ja pelastuslaitoksen kanssa. Prosessien ja toiminnassa esiintyviä häiriöitä seurataan jatkuvasti ja poikkeukset kirjataan laitoksen ohjeiden mukaisesti joko intranet-järjestelmässä olevaan Jatkuvan kehityksen lomakkeelle ja laitoksen omaan häiriöseurantaan. Ympäristövahingot kirjataan Jatkuvan Kehityksen Ympäristövahingot-raportille ja niistä ilmoitetaan viipymättä valvovalle viranomaiselle.

Vakavien häiriö- ja poikkeustilanteiden varalle on olemassa ohjeistus laitoksen omassa toimintajärjestelmässä. Tiedotus- ja menettelyohjeet häiriö- ja onnettomuustilanteessa on esitetty Koskisen Oy:n toimintajärjestelmässä. Toimintajärjestelmästä löytyy myös toimintaohje öljyille ja kemikaaleille sekä säteilylähteille onnettomuustilanteessa. Onnettomuustilanteita varten tehdasalueella on alkusammutuskalustoa ja imetysainetta. Osa tuotantorakennuksista on varustettu automaattisella sammutuslaitteistolla tai automaattisella paloilmaisujärjestelmällä. Koskisen Oy:llä on pelastussuunnitelma.

10.4 Ympäristöasioiden hallintajärjestelmä

Koskisen Oy:llä on käytössä sertifioitu ISO 14001-standardin mukainen ympäristöasioiden hallintajärjestelmä. Ulkopuoliset auditoinnit tekee ulkopuolinen, auditointiin erikoistunut asiantuntija.

11 Vahinkoarvio, vahinkoa estävät toimenpiteet ja korvaukset

Ympäristöriskit sekä niiden syyt, seuraukset ja varautuminen on kartoitettu Koskisen Oy:n ympäristöriskianalyysissä (päivitetty viimeksi 2016).  

Koskisen Oy:llä ja Koskitukki Oy:llä on lakisääteinen ympäristövahinkovakuutus vakuutusyhtiö LähiTapiolassa (nro 312-0211935-W ja nro 312-1104512-P). Tämän lisäksi on Koskitukki Oy:n ottama koko konsernin yhteinen vapaaehtoinen ympäristövastuuvakuutus vakuutusyhtiö LähiTapiolassa (nro 312-0636611-4).

12 Arvio parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta (BAT) ja niiden energiatehokkuudesta

12.1 Arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) soveltamisesta

Tehtaan ympäristönsuojeluinvestoinnit toteutetaan parasta käyttökelpoista tekniikkaa hyödyntäen. Sahatoiminnan ja myöhemmin tukkilajittelun siirto Mäntsäläntielle vähentää merkittävästi raskasta liikennettä Mäntsäläntien ja Tehdastien tehdasalueiden välillä ja siten kuljetusten polttoaineen kulutuksen, päästöjen ja melun määrää. Alueella nykyisellään olemassa olevan kiviaineksen murskaus ja hyödyntäminen alueen rakentamisessa vähentää tai poistaa muualta otettavien ja paikalle tuotavien maa-ainesten käyttöä. Lisäksi paikan päällä olevan maa-aineksen käyttö rakentamisessa vähentää kuljetusten polttoaineen kulutusta, päästöjä ja liikenteen melua.

Puuraaka-aineesta peräisin olevat sivutuotteet käytetään hyödyksi energiantuotannossa.

Yhtiön laite- ja asiakirjastandardi ohjaa investointi- ja korjausprojektien läpivientiä. Ko. standardi on päivitetty vuonna 2016 vastaamaan nykyisiä vaatimuksia. Sahateollisuuden tuotantotekniikka on keskeisiltä osin parhaan tiedossa olevan valmistustekniikan mukaista. Koskisen Oy:n tehtaat eivät ole direktiivilaitoksia.

12.2 Energian käyttö ja arvio käytön tehokkuudesta

Koskisen Oy on liittynyt vuonna 2016 Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimukseen ja sen energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelmaan vuosille 2017 - 2025. Vuonna 2015 Motiva Services ja vuonna 2019 E-Protech Oy teki Koskisen Oy:ssä energiatehokkuuslain mukaiset pakolliset energiakatselmukset. Tuotantokoneiden toiminnassa pyritään välttämään tyhjäkäyntiä. Energiatehokkuus huomioidaan uusissa laitehankinnoissa, joihin ohjeistuksen antaa Koskisen Oy:n laite- ja asiakirjastandardi. Koskisen Oy:ssä seurataan energiankulutusta yhtiö- ja tuotantoyksikkötasolla.

Sahatoiminnan siirto vähentää merkittävästi raskasta liikennettä Mäntsäläntien ja Tehdastien tehdasalueiden välillä ja vähentää siten kuljetusten polttoaineen kulutuksen määrää.

12.3 Arvio päästöjen vähentämistoimien ristikkäisvaikutuksista

Arviota päästöjen vähentämistoimien ristikkäisvaikutuksista ei ole nähty tarpeelliseksi tehdä.

13 Tarkkailusuunnitelma

Koskisen Oy:llä on olemassa yhdistetty tarkkailusuunnitelma Järvelän toimintojen tarkkailuun (Tehdastien ja Mäntsäläntien tehdasalueet). Tarkkailun avulla seurataan Koskisen Oy:n Järvelän laitosten toimintakuntoa, prosessien ja toiminnan aiheuttamaa kuormitusta vesiin, maaperään, ilmaan tai naapurustoon sekä ympäristön tilan muutoksia. Lisäksi seurataan toiminnasta syntyviä jätevesiä, maa-ainesten ottamisen ja kiviaineksen murskauksen pohjavesivaikutuksia sekä Koskitukki Oy:n haketuksen ja hakkeen varastoinnin vaikutuksia Mäntsäläntien tehdasalueella. Tarkkailu jakaantuu käyttötarkkailuun, päästötarkkailuun ja vaikutustarkkailuun. Tarkkailusuunnitelma esitetään päivitettäväksi sen jälkeen, kun suunnitelma hulevesijärjestelmästä valmistuu. Siihen asti toimitaan voimassa olevan tarkkailusuunnitelman mukaisesti. Tarkkailusuunnitelma (10.4.2018) on esitetty liitteessä 4.

Hakemuksen käsittely

Lupahakemuksesta tiedottaminen  

Lupahakemuksesta on tiedotettu ympäristönsuojelulain 44 §:n mukaisesti kuuluttamalla 20.5.2020-26.6.2020 Kärkölän kunnan ilmoitustaululla ja kunnan kotisivuilla. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu kunnan virallisessa ilmoituslehdessä Hollolan Sanomat -lehdessä 27.5.2020. Hakemuksesta on annettu 20.5.2020 erikseen tieto tiedossa oleville asianosaisille. 

Lausunnot

Hämeen ELY-keskus 22.6.2020

Koskisen Oy ja Koskitukki Oy hakevat ympäristölupaa Mäntsäläntien tehdasalueen toiminnoille. Uutena toimintona Mäntsäläntien tehdasalueelle rakennetaan saha ja tukkien lajittelutoiminnat, jotka siirtyvät Tehdastien alueelta vaiheittain. Lisäksi laajennusalueen kiviainesta tullaan murskaamaan alueella. Tasattava alue, jolta kiviaineista otetaan, on enimmillään 11,5 ha. Otettavan maa-aineksen määrä on arviolta 200 000.260 000 k-m³. Maa-ainesten otolle haetaan erikseen tarvittavat luvat, joissa esitetään tarkempi ottosuunnitelma. Lisäksi Koskitukki Oy rakentaa energiapuuterminaalitoimintaa varten lisäalueen, joka on käytössä toistaiseksi ja niin kauan, kun se sahaus-

ja tukkikenttätoiminnan kannalta on mahdollista.

Ennestään Mäntsäläntien tehdasalueella sijaitsevat sahatavaran kuivaus ja jatkojalostus (rimoittamo, kuivaamot, tasaamot, höyläämöt) korjaamo, konttori, sahatavaran varastot ja Koskipower Oy:n (Lahti Energia) kattilalaitokset sekä Oiva Wood Solutionsin kattoristikkotehdas. Koskitukki Oy harjoittaa Mäntsäläntien tehdasalueella puhtaan puun ja hakkuutähteiden haketusta sekä hakkeen varastointia.

Nyt haettavan Mäntsäläntien tehdasalueen ympäristölupaan sisällytetään uusien toimintojen lisäksi Mäntsäläntietä koskevat toiminnot Koskisen Oy:n ja Koskitukki Oy:n ympäristöluvasta Nro

482/2019; ESA-VI/11496/2018 sekä Koskitukki Oy:n Mäntsäläntien toimintaa koskeva ympäristölupa Nro 10/2015/1; ESAVI/39/04.08/2012. Hakija on esittänyt olemassa olevien toimintojen osalta lupamääräysten siirtämistä nykyisistä luvista pääosin nykyisen kaltaisina.

Mäntsäläntien tehdasalue ja laajennusalue ovat voimassa olevassa asemakaavassa merkitty Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi, jonka sijainti pohjavesialueella asettaa toiminnalle erityisiä rajoituksia (TY-1). Mäntsäläntien tehdasalueen länsipuolella noin 90 metrin etäisyydellä on Natura 2000 -verkostoon kuuluva vanhojen metsien suojeluohjelman metsä- ja suokohde.

Laitosalue sijaitsee kokonaisuudessaan Järvelä 1 -nimisellä (0431601 A) vedenhankintaa varten tärkeällä pohjavesialueella (pohjavesialueluokka I) ja sen varsinaisella pohjaveden muodostumisalueella. Vesienhoidonsuunnittelussa pohjavesialue on nimetty riskialueeksi, jonka veden laatua uhkaavia tekijöitä ovat asutus, teollisuus ja yritystoiminta, liikenne ja tienpito, pilaantuneet maa-alueet sekä maa-ainesten otto. Pohjavesialueen kemiallinen tila on luokiteltu huonoksi pääasiassa kloorifenolien aiheuttaman pilaantumisen vuoksi. Kloorifenolien lisäksi kemiallista pohjaveden tilaa heikentävät pohjavedestä havaitut klooratut hiilivedyt, ammonium ja kloridi. Vesien hoidon tavoitteena on hyvän kemiallisen tilan saavuttaminen vuoteen 2027 mennessä. Pohjavesialueen määrällinen tila on hyvä.

Mäntsäläntien laitosalueen pohjoisosan kohdalla sijaitsee pohjaveden pinnan yläpuolelle ulottuva kalliokynnys, joka jakaa pohjaveden virtauksen luoteeseen ja kaakkoon. Laitosalueen pohjoisosasta pohjaveden virtaus suuntautuu pääosin kaakkoon kohti noin 3,6 km:n etäisyydellä sijaitsevaa Korinlähteen pohjavedenottamoa. Osalta laitosaluetta pohjavettä saattaa virrata myös pohjoiseen. Alueen maaperä on helposti vettä ja nestemäisiä haitta-aineita läpäisevää soraa ja hiekkaa. Pohjaveden pinta on noin 30-40 metrin syvyydellä maanpinnasta. Mäntsäläntien alueen pohjavettä käytetään tehdasalueella talousvetenä, joka otetaan porakaivosta.

Mäntsäläntien tehdasalueella on 100 m³:n maanpäällinen betoniseen suoja-altaaseen sijoitettu polttoöljysäiliö. Urakoitsijan moottoripolttoöljyn varastointiin on 5 m³:n maanpäällinen kaksoisvaippasäiliö. Öljyvarastossa on kerralla varastoituna enintään noin 3 000 litraa erilaisia öljyjä. Mäntsäläntien alueella syntyvät vaaralliset jätteet toimitetaan varastoitavaksi Koskisen Oy:n Tehdastien alueen vaarallisten jätteiden varastoon.

Nykyisen, Tehdastien alueen, sahalaitoksen laitteistossa on hydrauliikkaöljyä kerralla 3 600 litraa ja tukkilajittelun laitteissa kerralla 700 litraa. Mäntsäläntien alueen nykyisissä tuotantolaitteiden laitteistoissa on kerralla 5 500 litraa hydrauliikkaöljyä. Sahatavaran maalaamiseen käytetään vesiohenteisia maaleja noin 130 000 litraa vuodessa.

Hakemuksen mukaan rakennettava uusi tukkikenttä voi olla kokonaan tai osittain (ajoväylät) asfaltoitu. Mäntsäläntien alueen tukkikentällä ei kastella tukkeja. Tukkilajittelun laitteistot toimivat sähköllä ja hydraulisesti. Tukkikenttä- ja lajittelutoiminnan arvioitu aloitusajankohta on vuonna 2027-2029. Lajittelusta tukit siirretään pyöräkuormaajalla tai nosturilla sahalaitoksen kuorimoon, jossa tukit kuoritaan. Sahalaitos toimii sähköllä. Sahalaitoksen toiminnan arvioitu aloitusajankohta Mäntsäläntien tehdasalueella on vuonna 2022.

Sahaustoiminnasta ja tukkien lajittelusta syntyviä sivutuotteita murskataan Mäntsäläntien alueella ulkopuolisen urakoitsijan mobiilihakkurilla. Lisäksi Koskitukki Oy hakettaa alueella hakkuutähteitä. Haketukset tehdään urakoitsijan omistamalla siirrettävällä haketuslaitteistolla.

Koskitukki Oy:n väliaikaiselle energiapuun terminaalikentälle ei ole tarkoitus tehdä asfaltoituja pohjarakenteita. Terminaalialue on pinta- alaltaan noin 1 ha. Murskaus-/haketuskalustoa ei tankata terminaalialueella.

Nykyisessä ympäristöluvassa on edellytetty, että Mäntsäläntien tehdasalueen hulevesien käsittelyjärjestelmä on oltava käytössä viimeistään 30.9.2022. Hakija ehdottaa, että hulevesijärjestelmän tarkennettu suunnittelu ja järjestelmän toteutus tehdään vaiheistetusti. Suunnittelun aloitus vuonna 2020 ja toteutuksen aloitus 2022. Suunnittelua ja toteutusta jatketaan sahaus- ja tukkilajittelutoiminnan suunnittelun/toteutuksen mukaisesti vuosina 2022-2029.

Tarkkailusuunnitelma esitetään päivitettäväksi sen jälkeen, kun suunnitelma hulevesijärjestelmästä valmistuu. Siihen asti toimitaan voimassa olevan tarkkailusuunnitelman mukaisesti.

Hämeen ELY-keskus katsoo, että toiminta on mahdollista järjestää niin, ettei siitä aiheudu ympäristönsuojelulain 17 §:n tarkoittamaa pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Toiminnanharjoittajalta tulee edellyttää pohjaveden pilaantumisen vaaran poistamista tehokkailla toiminnallisilla keinoilla ja teknisillä ratkaisuilla sekä kattavalla pohjavesivaikutusten seurannalla. Pohjavedelle vaarallisten aineiden päästöt pohjaveteen tulee pystyä estämään myös onnettomuustilanteissa tai muissa poikkeuksellisissa tilanteissa. Lupaharkinnassa tulee ottaa huomion seuraavaa:

-          Hakijan tulee arvioida laajennusalueen maa-ainesten otosta ja alueen päällystämisestä aiheutuvat vaikutukset alueella muodostuvan pohjaveden laatuun ja määrään. Arviossa tulee ottaa huomioon myös Korinlähteen vedenottamon pohjaveden laatuun ja määrään vaikuttavat muut toiminnot. Hankkeelle tulee hakea vesilain mukainen lupa, jos se muuttaa pohjaveden laatua tai määrää niin, että se voi aiheuttaa pohjavesiesiintymän tilan huonontumista tai olennaisesti vähentää sen antoisuutta tai hankkeesta aiheutuu muu vesilain 3 luvun 2 §:ssä yksilöity muutos.

-          Haketus-, seulonta- ja murskauslaitosten käyttövoimana on ensi- sijaisesti käytettävä verkkovirtaa. Mikäli verkkovirran käyttö ei ole mahdollista, ja murskauslaitoksen käyttövoima tuotetaan aggregaatilla, tulee aggregaatti ja sen polttoainesäiliö sijoittaa suoja altaalliseen konttiin tai vastaavaan tiiviiseen ja katettuun suoja-altaaseen ja suojata myös sen tankkauspaikka.

-          Haketus- murskaus- ja seulontalaitosten sijoituspaikan maaperä tulee suojata esimerkiksi reunoiltaan korotetulla HDPE- muovikalvolla ja tarvittaessa johtaa alueelle kertyvät vedet pohjaveden muodostumisalueen ulkopuolelle.

-          Mäntsäläntien nykyisen laitosalueen osalta hulevesien käsittelyjärjestelmän käyttöönoton tulee tapahtua 31.12.2022 mennessä. Muilta osin käyttöönotto voidaan toteuttaa vaiheittaisesti alueen rakentumisen mukaan.

-          ELY-keskukselle tulee varata mahdollisuus lausua tarkennetuista hulevesijärjestelmän ja tukkikentän rakentamissuunnitelmista sekä pohjaveden tarkkailusuunnitelmasta.

-          Pohjavesivaikutusten tarkkailua varten on tarpeen asentaa ainakin yksi uusi pohjaveden havaintoputki laajennus alueen itäpuolelle, josta pohjaveden tarkkailu tulee käynnistää ennen laajennusalueen rakentamisen aloittamista.

-          Vuosiraportoinnin lisäksi pohjavesitarkkailun tulokset (analyysitulokset) pyydetään jatkossa toimittamaan ympäristöhallinnon pohjavesitietojärjestelmään (POVET) suorasiirtoina tarkkailun toteuttavan laboratorion tai konsultin toimesta. Mikäli suorasiirto ei ole mahdollinen, pohjaveden analyysitulokset voi toimittaa siirtoerinä Hämeen ELY- keskukselle tallennettavaksi. Ohjeita vedenlaatutietojen tuottajille löytyy ympäristöhallinnon verkkopalvelusta.

-          Ympäristölupahakemuksen asiakirjoissa on kuvattu alueen kaavatilannetta. Asemakaavan aluevaraus vastaa nyt suunniteltua toimintaa. Alue rajautuu maantiehen 295, Mäntsäläntie. Hankkeen asemapiirroksessa esitetty liittymän sijainti poikkeaa asemakaavassa esitetyistä sitovista liittymän paikoista. Liittymän sijainnin muutos edellyttää selvitystä liikenteen turvallisuudesta ja toimivuudesta sekä asemakaavamuutosta tai kunnan myöntämää poikkeamislupaa kaavasta. Ennen lopullisen liittymän vahvistumista, on mahdollista toimia nykyisten liittymien kautta.

-          Mäntsäläntien länsipuolella noin 90 metrin etäisyydellä sijaitsee Koivumäki-Luutasuo Natura-alue (FI0323001). Alue on liitetty Natura-verkostoon luontodirektiivin perusteella (SAC). Kohteen suojelu on toteutettu perustamalla alueelle yksityismaiden luonnonsuojelualueita (YSA043198; YSA042953; YSA045115; YSA042014), osa alueesta on hankittu valtiolle luonnonsuojelutarkoituksiin. Alueen eteläosa kuuluu vanhojen metsien suojeluohjelmaan ja kohteen suojelu on toteutettu (VMA040019). Alueella esiintyy arvokkaita suo- ja metsäluontotyyppejä, linnustoa ja perhoslajistoa. Aluetta käytetään myös virkistykseen.

Hakemuksen mukaan osa suunnitelluista toiminnoista ylittää luonnonsuojelualueilla sallitut Vnp (993/1992) mukaiset melutason ohjearvot. Luonnonsuojelualueilla sovelletaan päiväajan ohjearvoa 45 dB. Yöajan ohjearvoa 40 dB sovelletaan alueilla, joita käytetään oleskeluun tai luonnon havainnoitiin yöllä. Melumallinnuksen mukaan päiväajan ohjearvot ylittyvät Natura- ja luonnonsuojelualueilla erityisesti murskaustoiminnoista ja eri toimintojen yhteisvaikutuksesta.

. Hakemusta tulee täydentää Natura- ja luonnonsuojelualueille kohdistuvien vaikutusten arvioinnilla. Hakemuksessa tulee esittää arvio luonnonsuojelulain mukaisen Natura-arvioinnin tarpeesta.

Arvioinnissa tulee kiinnittää huomiota erityisesti Natura- ja luon-nonsuojelualueille kohdistuviin meluvaikutuksiin. Meluvaikutusten muodostumista tulee arvioida mm. toimintojen sijoittumisen ja meluntorjuntatoimenpiteiden tarkastelulla. Käytetyt meluntorjuntakeinot tulee esittää selkeästi ja laskennoissa tulee esittää melun leviäminen ilman meluntorjuntaa ja sen kanssa. Alueen nykyiset toiminnot ml. Koskitukki Oy:n puhtaan puun ja hakkuutähteiden haketus, on tarpeen ottaa huomioon alueen melutilannetta koskevissa mallinnuksissa.

Meluvaikutusten lisäksi arvioinnissa tulee ottaa huomioon ainakin pöly-, pohjavesi- ja pintavesivaikutukset.

Ympäristöluvassa tulee antaa riittävät määräykset meluntorjunnasta ja tarkkailuista.

-          Toiminnan melutasoja tulee mitata lähimmissä häiriintyvissä kohteissa sekä lisätä mittauspiste Natura/luonnonsuojelualueelle rakentamisen edetessä, jotta varmistetaan riittävä melunsuojelun taso.

Toiminnassa tulee pyrkiä BAT-periaatteiden mukaisesti mahdollisimman vähäiseen meluntuottoon ja mahdollisimman hyvään melun leviämisen estämiseen. Tarvittaessa on tehtävä meluesteitä tuotekasoja tai tukkikasoja käyttäen. Eniten meluavat toiminnot, kuten kivenmurskaus tulee mahdollisuuksien mukaan ajoittaa siten, että siitä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa ympäristölle.

Terveydensuojeluviranomainen toteaa 15.6.2020 lausunnossaan. seuraavaa.

Kärkölän kunnan ympäristölautakunta pyytää Kärkölän kunnan terveydensuojeluviranomaiselta lausuntoa ympäristölupahakemuksesta, joka koskee Koskisen Oy:n ja Koskitukki Oy:n Mäntsälän­ tien tehdasalueen toimintoja. Tehdasalueen ympäristöluvanvaraiset toiminnot ovat aikaisemmin sisältyneet luvanhakijan Tehdastien ja Mäntsäläntien yhteisiin ympäristölupiin. Nyt haettavaan Mäntsäläntien toimintoja koskevaan ympäristölupahakemukseen on sisällytetty uusina toimintoina tehdasalueelle rakennettava saha sekä tukkien lajittelutoiminnot Alueella haketetaan ja varastoidaan puhdasta puuta ja hakkuutähteitä. Lisäksi rakennetaan alue energiapuuterminaalitoimintaan ja lupaa haetaan alueelta otettavan kiviaineksen murskaukseen alueen rakentamista varten. Lähimmät yksittäiset asuinrakennukset sijaitsevat n. 300 m etäisyydellä tehdasalueesta. Alueen pohjoispuolelle n. 250 etäisyydelle on kaavoitettu pientalovaltainen asuinalue. Järvelän keskustaajamaan on n. 3 km etäisyys. Tehdasalue sijaitsee Järvelän 1 luokan pohjavesialueella.

Olen tutustunut Koskisen Oy:n ja Koskitukki Oy:n ympäristölupahakemukseen liitteineen ja totean terveydensuojeluviranomaisen lausuntona seuraavaa.

Tehdasalueen toiminnot tulee järjestää siten, ettei niistä aiheudu pohjaveden, maaperän tai pintavesien pilaantumisen riskiä. Ympäristölle haitallisten aineiden päästöt tulee estää tehokkaasti. Erityisenä riskinä voidaan pitää häiriötilanteita, joissa kemikaaleja tai sammutusvesiä pääsee valumaan ympäristöön. Laitosalueen hulevesijärjestelmät tulee mahdollisimman nopealla aikataululla saattaa siihen kuntoon, että riittävä hulevesien ja sammutusvesien pidättäminen pystytään järjestämään häiriötilanteissakin. Henkilökunta ja alueella toimivat urakoitsijat tulee perehdyttää laitoksen toiminta­ järjestelmän häiriötilanteita koskeviin ohjeisiin sekä alkusammutuskaluston ja imeytysaineiden käyttöön.

Hakija tulee velvoittaa suorittamaan pohjavesi-, pinta- ja hulevesitarkkailu vähintään hakemuksessa esitetyssä laajuudessa.

Sahan toiminnasta, kiviaineksen murskauksesta, puuaineksen haketuksesta tai liikenteestä alueella ei saa aiheutua kohtuutonta pölyhaittaa asutukselle ja ympäristöön. Pölyämistä tulee tarkkailla vähintään aistinvaraisesti. Purun- ja pölynpoistojärjestelmien toimintaa tulee tarkkailla säännöllisesti ja piha-alueet tulee puhdistaa riittävän usein. Murskauksen pölyhaittoja tulee torjua tarvittavilla laiteteknisillä ratkaisuilla. Lupaviranomaisen tulee tarvittaessa määrätä toimija selvittämään laitoksen toiminnasta aiheutuvat pölyhaitat lähimmissä altistuvissa kohteissa.

Melun osalta terveydensuojeluviranomaisen yksiselitteinen kanta on, etteivät valtio­ neuvoston asetuksen 993/1992 mukaiset ohjearvot saa ylittyä lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Hakemuksen liitteenä olevan laskennallisen meluselvityksen mukaan melutaso voi korkeimmillaan sivuta ohjearvoja lähimmän asuinkiinteistön ja loma­ asuntojen piha-alueella. Hakija tulee velvoittaa suorittamaan melumittauksia näiden kiinteistöjen alueella toiminnan käynnistyttyä todellisen melutason selvittämiseksi. Tarvittaessa mittaustulosten perusteella meluntorjuntatoimenpiteitä tulee tehostaa. Toimijan tulee myös aktiivisesti torjua meluhaittoja mm. laiteteknisin keinoin sekä murskauslaitteen ja varastokasojen sijoittelun avulla.  Melusta aiheutuvien viihtyvyyshaittojen torjumiseksi tulee suurinta meluhaittaa aiheuttaville toiminnoille, kuten kivi- ja puuaineksen murskaukselle, asettaa vuorokautiset toiminta-ajat.

Tehdasalueiden maaperän päällystemateriaalien, polttoaine- ja kemikaalisäiliöiden, hulevesijärjestelmien sekä muiden rakenteiden kuntoa ja toimivuutta tulee tarkkailla säännöllisesti ja tarvittaessa ryhtyä viipymättä korjaustoimenpiteisiin. Toiminnasta ei saa aiheutua ympäristön roskaantumista tai haittaeläinten esiintymistä.

Päijät-Hämeen pelastuslaitos toteaa lausunnossaan seuraavaa.

Mikäli kosteaa hake/kuoriainesta tullaan varastoimaan kasassa, on huomioitava itsestäänsyttymismahdollisuus. Suositeltavaa olisi sijoittaa varasto betonialustalle ja suunnitella kasaus niin ettei puun/kuoren hajoamista/hapettumista pääse tapahtumaan. Lisäksi tulee huomioida operaattoreiden sekä pelastustoimen toimintaedellytykset poikkeamatilanteessa.

Edellisellä määräaikaisella palotarkastuksella havaittiin kevytpolttoöljysäiliön vuotoaltaassa sijaitsevan merikontin, tiiviinä ollessaan kontti pienentää huomattavasti vuotoaltaan kapasiteettia.

Murskauspaikoilla tulee huomioida urakoitsijoiden polttoöljyn varastointi, hyväksyttävä paikka ja hyväksytyt, tarkastetut säiliöt. Kuljetussäiliöillä pääsääntöisesti IBC-luokitus (5v).

Huomioitava mahdollisten sammutusjätevesien hallinta.

Muistutukset ja mielipiteet

Muistutuksessa A kiinnitetään huomiota meluun, joka ei saa lisääntyä. Kiinteistö on lähin asuinkiinteistö.

Hakijan vastine

Hakija toteaa vastineessaan 30.9.2020 seuraavaa.

Pohjavesi ja pintavesi

Hämeen ELY-keskus lausuu lausunnossaan, että hakijan tulee arvioida laajennusalueen maa-ainesten otosta ja alueen päällystämisestä aiheutuvat vaikutukset alueella muodostuvan pohjaveden laatuun ja määrään. Arviossa tulee ottaa huomioon myös Korinlähteen vedenottamon pohjaveden laatuun ja määrään vaikuttavat muut toiminnot.

Vastine

Hakijan pohjavesilausunto on seuraava.

Koskisen Oy ja Koskitukki Oy hakevat ympäristölupaa Mäntsäläntien tehdasalueen toiminnoille. Uutena toimintona Mäntsäläntien tehdasalueelle rakennetaan saha ja tukkien lajittelu- toiminnat, aiemmin nämä toiminnot ovat sijainneet Tehdastien tehdasalueella.

Rakentamisen yhteydessä Mäntsäläntien tehdasalueen maanpintaa on tasattava, jotta alueelle saadaan toiminnan kannalta mahdollisimman yhtenäinen kenttäalue. Tasausta tehdään enintään 11,5 ha alueella ja tasattavalta alueelta muodostuvan maa-aineksen kokonaismäärän arvioidaan olevan enintään

260 000 k-m3. Syntyvää kivi-/maa-ainesta käytetään tehdasalueen rakentamisessa. Louhittuja kivilohkareita tullaan murskaamaan alueella soramurskeeksi rakentamisen aikana (2021-2031). Rakentamisesta ylijäänyt soramurske hyödynnetään tarvittaessa muussa Koskisen Oy:n toiminnassa tai myydään tarvittaessa Koskisen Oy:n ulkopuolelle. Kivimurskauksen lisäksi alueella harjoitetaan puhtaan puun ja hakkuutähteiden haketusta sekä puuaineksen ja hakkeen varastointia.

Koskisen Oy:n ja Koskitukki Oy:n ympäristölupahakemus jätettiin Kärkölän kunnalle 15.5.2020. Hämeen ELY-keskus antoi hakemuksesta lausunnon (HAMELY 682/2020). Em. lausunnossa pyydettiin tarkentamaan muun muassa maa-ainesten oton ja tukkikentän päällystämisen vai- kusta alueen pohjavesiolosuhteisiin (laatuun ja määrään) sekä mahdollisesti muuttuvien pohjavesi- ja pintavesiolosuhteiden vaikutusta alueen länsipuolella sijaitsevaan Koivumäki-Luuta- suo Natura2000-alueeseen.

Vaikutusten arvioinnissa on käytetty Koskinen Oy:ltä saatujen lähtötietojen lisäksi Suomen Ympäristökeskuksen avointa Hertta ympäristötiedon hallintajärjestelmää, Geologian tutkimuskeskuksen   alueelta   tekemää   harjurakennetutkimusta (GTK   2012), maaperäkarttaa (1:20 000, GTK 2020) sekä Maanmittauslaitoksen avointa paikkatietoaineistoa. Arviointiin ei kuulunut maastotöitä eikä mittauksia.

Pohjavesiolosuhteet

Mäntsäläntien tehdasalue sijaitsee pohjavesialueella, joka on luokiteltu vedenhankintaa varten tärkeäksi pohjavesialueeksi (luokka 1, n:o 0431601 A, Järvelä). Pohjavesialueen pinta-ala on 6,12 km2, josta pohjaveden muodostumispinta-alaa on 3,64 km2. Alueella on arvioitu muodostuvan pohjavettä

2 900 m3/vrk. Mäntsäläntien tehdasalueelle otetaan vettä ko. pohjavesi- esiintymästä alueella sijaitsevasta porakaivosta.

Järvelän pohjavesiosa-alue A sijaitsee luode-kaakkoissuuntaisessa pitkittäisharjussa. Harjun itäosat ovat karkeampaa soraa ja alueella esiintyy paljon suppakuoppia. Koko muodostuma on pääasiassa hiekkaa ja soraa. Hankealueella sijaitsevan Kirkkomäen kohdalla, muodostuman laajetessa kohti etelää, esiintyy noin kilometrin alueella ohuita, hyvin huuhtoutuneita hiekka- kerroksia.

Nykyisellä Mäntsäläntien tehdasalueella pohjavedenpinta on tasolla +100.+102 (N2000) (Kuva 1) (Koskinen Oy pohjavesiseuranta, Hertta avoin ympäristötiedon hallintajärjestelmä). Tehdasalueen kaakkoispuolelle tulevalla tukkikentällä pohjavedenpinta vaihtelee tasolla +99.+97,5 laskien kohti kaakkoa (GTK 2012). Pohjavedenpinnantaso laskee tehdasalueen ja tukkikentän ympärillä kaikkiin muihin ilmansuuntiin paitsi länteen Sirkkojärven suuntaan, jossa pohjavedenpinta on tasolla, noin +107. Tehdasalue sijaitsee pohjavedenjakajalla, josta pohjaveden virtauksen suunta on harjunsuuntaisesti pohjoiseen ja etelään (liitekartta).

Alueen maanpinta laskee nykyiseltä tehdasalueelta (+136) tulevalle tukkikentälle (+125). Pohjavedenpinnan yläpuolisten maakerrosten paksuus on tehdasalueella sekä tulevalla tukkikentällä, sekä suurella osin harjun keskiosia, yli 20 metriä (GTK 2012).

Kallionpinta vaihtelee tulevan tukkikentän alueella välillä +97.+112, ollen pääsääntöisesti useamman metrin pohjavedenpinnan yläpuolella. GTK:n harjurakennemallin mukaan myös nykyinen tehdasalue on pääsääntöisesti alueella, jolla kallionpinta on pohjavedenpintaa korkeammalla.

Harjumallin mukaan Sirkkojärven ja tehdasalueen välissä on kalliokynnys, joka estää pohjaveden virtauksen itä-länsisuunnassa. Tämä selittää suuren pohjaveden pinnantason vaihtelun tehdasalueen (noin + 100) ja Sirkkojärven (noin + 107) välillä. Hyvin vettä johtavassa maaperässä ei esiinny näin suuria korkeuseroja näin lyhyellä etäisyydellä.

On huomioitava, että kallionpinnan korkeustaso on varmuudella selvillä vain kairauspisteissä sekä avokallioilla. Painovoimalinjojen mittauspisteille tulkitut syvyydet antavat ainoastaan yleiskuvan kallionpinnan korkeustasosta eivätkä näin ollen näytä kaikkia kallioperän kohoumia ja painaumia. Tehdasalueen läheisyydessä on kaksi kairaamalla varmistettua kalliopistettä joista toinen on tehdasalueen koillisreunalla (ampumaradan eteläreunalla, GTK305) ja toinen lounaisreunalla Sirkkovierun kohdalla Mäntsäläntien varrella (GTK304). Kallionpinta on myös varmistettu tehdasalueen eteläpuolen kalliopaljastumasta.

Koskisen Oy:n Mäntsäläntien tehdasalueen pohjaveden laatua on tutkittu putkista HP35/13 ja PVP8 sekä alueen porakaivosta. Putkien PVP8 ja HP35/13 vesi on ollut ajoittain sameaa, mutta yleisesti seurantapisteiden vedenlaatu on pysynyt hyvänä.

Vaikutusten arviointi

1. Maa-ainesten otosta ja alueen päällystämisestä aiheutuvat vaikutukset pohja- vesiolosuhteisiin

Nykyisen tehdasalueen kaakkoispuolelle on suunnitteilla tukkikenttä ja Mäntsäläntien varteen saha (kuva 1). Tukkikenttää varten tehdään maanpinnan tasausta tehdasalueella. Tasausta tehdään enintään 11,5 ha alueella ja tasauksen yhteydessä leikattavan maa-aineksen koko- naismäärän arvioidaan olevan enintään 260 000 k-m3. Tukkikentästä tullaan hulevesisuunnitelman mukaan asfaltoimaan noin 70 %. Nykyisellään suunnitellun tukkikentän alue on metsää. Saha-alueelle, joka on nykyisellään rakentamatonta soramaata, suunnitellaan sahalinjarakennusta. Alustavan hulevesisuunnitelman mukaan tulevan saha-alueen päällystetty / rakennettu alue tulee olemaan pieni, verrattuna tukkikentän päällystettävään alueeseen. Tämän vuoksi tarkastelun pääkohteena on tukkikenttä, jonka rakentamisella on suurimmat vaikutukset.

Tukkikentän alueelta poistettavan maakerroksen paksuus on keskimäärin 2,3 m (alueen pinta- ala on 11,5 ha ja poistettava maa-ainesmäärä 260 000 k-m3). Tehdasalueella pohjavesikerroksen yläpuolisen maakerroksen paksuus on GTK:n harjumallin perusteella arviolta 22 - 35 metriä.

Suunnitelluilla ottomäärillä tukkikentän maa-aineksen poistolla ei arvioida olevan haitallista vaikutusta alueen pohjaveden laatuun, sillä pohjavedenpinnan yläpuolelle jää riittävän paksu maakerros. Pohjaveden pinnan yläpuolisen suojamaakerroksen paksuudeksi jää arviolta vähintään 20 - 25 metriä.

Alueen maaperän hyvän vedenjohtavuuden vuoksi iso osa sadannasta imeytyy maaperään muodostaen pohjavettä. Suunnitellun tukkikentän alueella muodostuu nykyisin pohjavettä noin 120 m3/vrk, joka vastaa noin 4 % koko pohjavesialueella arvioidusta muodostuvan pohjaveden määrästä. Kun alue asfaltoidaan, vähenee sadevesien imeytyminen maaperään ja näin ollen myös pohjaveden muodostuminen tukkikentän alueella. Saha-alueella muodostuvan pohjaveden määrä on noin 24 m3/vrk. Saha-alueen osittaisesta päällystämisestä johtuva pohjaveden muodostumisen pieneneminen on jo laskujen virhemarginaalia pienempi.

Jos tukkikentän alueesta asfaltoidaan 70 %, jäisi pohjavettä muodostumatta tukkikentän alueella noin 80 m3/vrk, eli noin 3 % koko pohjavesialueella muodostuvasta pohjavedestä. Hulevesisuunnitelman mukaan tukkikentän asfaltoidulle alueelle satanut vesi tullaan ohjaamaan tehdasalueen koillispuolelle ampumaradan läheisyyteen, jossa se imeytetään maaperään kiintoaineksen sekä öljynerotuksen jälkeen. Tämän perusteella pohjavesialueella kokonaisuutena muodostuvan pohjaveden määrään ei suunnitellun toiminnan vuoksi tule merkittävää muutosta. Asfaltoidun teollisuusalueen pohjaveden imeyttämiseen liittyy laadullinen riski, mutta riskiä lievennetään olennaisesti imeytettävän veden käsittelyllä (selkeytys ja öljynerotus).

Nykyisellä puuaineksen haketus- ja varastointialueella muodostuvia hulevesiä tarkkaillaan viikoittain aistinvaraisesti. Toteutetun tarkkailun perusteella alueella muodostuvat hulevedet ovat aistinvaraisesti arvioituna puhtaita. Tämän perusteella esim. alueelta muodostuva kiintoaineskuormitus on vähäistä.

Maa-aineksen otosta sekä pohjaveden imeyttämisestä ei katsota aiheutuvan riskiä Korinlähteen vedenottamolle. Korinlähteen ottamo sijaitsee Järvelän pohjavesialueen eteläpuolisella Tienmutkan pohjavesialueella (0431607 B) reilun 3 kilometrin päässä tehdasalueesta. Järvelän ja Tienmutkan pohjavesialueilla on hydrologinen yhteys ja Järvelän pohjavesialue täydentää Tienmutkan pohjavesivarastoa (GTK 2012). Järvelän pohjavesialueella muodostuvaa pohja- vettä purkautuu myös pohjavesialueiden välissä maanpinnalle.

2. Maa-ainesten otosta ja alueen päällystämisestä aiheutuvat vaikutukset Koivumäki-Luutasuo Natura2000-alueeseen

Tukkikentän ja saha-alueen rakentamisella ja asfaltoinnilla ei arvioida olevan vaikutusta alueen länsipuolella sijaitsevaan Koivumäki-Luutasuo Natura2000-alueeseen, jonka keskustassa on Sirkkosuo ja Sirkkojärvi. Tehdasalueen ja Natura-alueen väliin jäävä kalliokynnys estää pohja- veden virtauksen itä-länsisuunnassa (kuva 1). Kalliokynnyksen takia, Natura-alueen pohjavesi on erillään harjualueen pohjavedestä. Tähän viittaa myös Natura-alueen ja harjualueen pohjavesien pinnankorkeuksien ero, sillä harjualueella pohjaveden pinta on useita metrejä alempana kuin Natura-alueella.

Koskisen Oy:n Mäntsäläntien tehdasalueen ja suunnitellun tukkikentän keskellä kulkee harjunmyötäisesti pintavesien valuma-alueraja. Myös alueen luoteiskulmalla kulkee koillinen-lounas suunnassa Sirkkojärven valuma-alueraja. Luonnontilassa tehdasalueen luoteiskulma kuuluu Sirkkojärven valuma-alueeseen. Muu tehdasalue sisältäen alueet, jonne on suunniteltu asfaltointia, rakentamista sekä maa-aineksen ottoa, purkavat vetensä Sirkkojärven ja Sirkkosuon eteläpuoleiselle valuma-alueelle. Sirkkojärven valuma-alueeseen kuuluva luoteiskulma kattaa valuma-alueesta alle 1 %. Suurin osa Sirkkojärven pintavesistä saa alkunsa pohjois- ja länsipuolen moreeni- ja kalliomäillä, joilla pintavaluntaa muodostuu harjualuetta enemmän.

Hulevesijärjestelmän valmistuttua koko Koskisen Oy:n Mäntsäläntien tehdasalueen hulevedet tullaan johtamaan imeytysaltaaseen alueen koillisreunalle, jolloin Sirkkojärven valuma-alueen raja siirtyy tehdasalueen reunalle ja luoteiskulman vedet ohjataan hulevesijärjestelmään. Suunnitteilla olevan hulevesijärjestelmän ei katsota aiheuttavan merkittävää muutosta Sirkkojärven ja Sirkkosuon vesitaseelle. Jo luonnontilassa alueen pintavalunta Sirkkojärven suuntaan on vähäistä. Tehdasalue on rakennettu harjumaalle, jossa pintavalunnan muodostuminen on vähäistä, sillä sadevesi imeytyy maaperään sen hyvän vedenjohtavuuden vuoksi.

Maa-ainesten otolla, asfaltoinnilla ja uudella hulevesijärjestelmällä ei arvioida olevan vaikutusta Koivumäki-Luutasuo Natura2000-alueeseen.

Yhteenveto

Koskisen Oy:n Mäntsäläntien tehdasalue sijoittuu suurelta osin alueelle, jossa kallionpinta kohoaa pohjavedenpinnan yläpuolelle. Pohjaveden pinnantaso laskee tehdasalueelta kaikkiin muihin ilmansuuntiin paitsi länteen, Sirkkojärven ja Natura2000-alueen suuntaan.

Nykyisellä tehdasalueella sekä suunnitellun tukkikentän alueella maakerrosten paksuus on noin 22.35 metriä. Tulevan tukkikentän alueella on tarkoitus tehdä maantasausta, jonka jälkeen maakerrosten paksuudeksi arvioidaan jäävän vähintään 20.25 metriä. Tasauksella ei arvioida olevan vaikutusta muodostuvan pohjaveden laatuun.

Tulevan tukkikentän alueesta asfaltoidaan arvion mukaan noin 70 %, jolloin alueella luonnollisesti pohjavettä muodostava sadanta ohjataan hulevetenä muualle. Suunnitelman mukaan hulevesi ohjataan tehdasalueen koillisreunaan, jossa vesi imeytetään käsittelyn jälkeen takaisin maaperään. Alueen asfaltointi ei näin ollen vaikuta merkittävästi pohjavesialueella muodostuvan pohjaveden määrään. Asfaltoidun teollisuusalueen huleveden imeyttämiseen liittyy laadullinen riski, mutta riskiä lievennetään olennaisesti imeytettävän huleveden käsittelyllä (selkeytys ja öljynerotus). Imeyttävän huleveden laatua tullaan tarkkailemaan erikseen laadit- tavan tarkkailusuunnitelman mukaisesti.

Mäntsäläntien tehdasalueen maakerrosten tasauksella, alueen asfaltoinnilla tai sahan rakentamisella ei katsota olevan vaikutusta länsipuolen Natura2000-alueeseen eikä Sirkkojärven ja Sirkkosuon vesitaseeseen. Natura2000-alueen ja tehdasalueen välinen kalliokynnys estää pohjavedenvirtauksen itä-länsisuunnassa ja erottaa Natura-alueen pohjaveden harjualueen pohjavedestä.

Tehdasalueen pintaveden virtaavat luonnontilassa pääsääntöisesti alueen etelä- ja länsipuolelle, Sirkkojärven ja Sirkkosuon eteläpuolelle. Vain tehdasalueen luoteiskulma kuuluu Sirkkojärven valuma-alueeseen kattaen siitä alle 1 %. Tehdasalueen hulevesijärjestelmän päivityksen myötä koko tehdasalueen vedet tullaan imeyttämään tehdasalueen koillisreunalla pohjavedeksi. Natura-alueelle sekä Sirkkojärvelle tuleva pintavalunta tulee tämän myötä jonkin verran vähenemään. Pintavalunta tehdasalueelta on jo nykytilassa hyvin vähäistä, eikä muutoksilla katsota olevan merkittävää vaikutusta. Sirkkojärvi ja Natura-alue saavat pääsääntöisesti pintavalunnan ympäristön moreeni- ja kalliomäiltä, joissa maaperän huonomman vedenjohtavuuden vuoksi syntyy harjualuetta enemmän pintavaluntaa.

Näillä perustein alueelle ei ole tarpeellista hakea vesilain mukaista lupaa.

Murskauslaitteistojen käyttövoima ja suojarakenteet

Hämeen ELY-keskus ottaa kantaa lausunnossaan haketus-, seulonta- ja murskauslaitteiston käyttövoimaan, mikä Hämeen ELY-keskuksen mukaan tulisi olla ensisijaisesti verkkovirta. Mikäli verkkovirran käyttö ei ole mahdollista ja murskauslaitoksen käyttövoima tuotetaan aggregaatilla, tulee aggregaatti ja sen polttoainesäiliö sijoittaa suoja-altaalliseen konttiin tai vastaavaan tiiviiseen katettuun suoja-altaaseen ja suojata myös sen tankkauspaikka. Lisäksi Hämeen ELY-keskus toteaa lausunnossaan, että haketus- murskaus- ja seulontalaitosten sijoitus- paikan maaperä tulee suojata esimerkiksi reunoiltaan korotetulla HDPE-muovikalvolla ja tarvittaessa johtaa alueelle kertyvät vedet pohjaveden muodostumisalueen ulkopuolelle.

Vastine

Hakija toteaa, että Koskitukki Oy:llä on voimassa oleva ympäristölupa (Nro 10/2015/1; ESAVI/39/04.08/2012), joka koskee puhtaan puun ja haketustähteiden haketusta ja hakkeen varastointia Koskisen Oy:n Mäntsäläntien tehdasalueella. Tämän ympäristöluvan mukaista toimintaa tehdään nykyisellään polttoainekäyttöisellä haketus- ja murskauskalustolla. Haketus- ja murskauslaitteet ovat pääosin urakoitsijoiden mobiilisia, siirrettäviä laitteita, jolloin verkko- virtalaitteiden käyttö ei ole mahdollista. Lisäksi sahaustoiminnan ja tukkilajittelun sivutuotteiden haketus- ja murskauspaikka vaihtelee ja haketusta- ja murskausta tehdään alueella siten, missä sitä mahdutaan tekemään varastokasat huomioiden.  Lisäksi hakija toteaa, että HDPE-kalvon käyttö, olemassa olevissa jo asfaltilla päällystetyissä kohteissa tai tulevissa väliaikaisissa ja päällystämättömissä rakenteissa, (kuten Koskitukki Oy:n tuleva energiapuuter-minaalitoiminta), ei ole tarkoituksen mukaista, järkevää eikä kustannustehokasta väliaikaisena rakenteena.

Alueella tehtävä kiven murskaus on myös väliaikaista, rakentamisen aikaista toimintaa. Tämän jälkeen alueelle rakennetaan tukkilajittelija ja alueen varsinaiset rakenteet rakennetaan. HDPE-kalvo on ohutta (1-2,5 mm) ja vaatii asianmukaiset suojarakenteet, joita ei ole mahdollista rakentaa väliaikaiselle/paikasta toiseen siirtyvälle toiminnalle.

Lähtökohtaisesti puuaineksen haketus- ja murskauslaitteistoja ei tankata Koskisen Oy:n Mäntsäläntien alueella. Kiviaineksen murskaustoimintaan liittyvät, urakoitsijoiden käyttämät polttoainesäiliöt sijoitetaan tarvittaessa suoja-altaalliseen konttiin tai vastaavaan tiiviiseen katettuun suoja-altaaseen. Nykyinen Mäntsäläntien tehdasalue on asfaltilla päällystetty, joten HDPE-kalvon asentaminen olemassa oleviin rakenteisiin vaatisi rakenteiden purkamista ja uudelleen rakentamista. Tulevan sahaustoiminnan ja tukkilajittelun sivutuotteiden haketusta ja murskausta tullaan tekemään vaihtelevasti tehdasalueen eri osissa, jolloin alueella ei ole kiinteää paikka ko. haketukselle tai murskaukselle. Hakija korostaa, että Koskisen Oy:n toimintajärjestelmässä on ohjeistus, jonka mukaisesti myös alueella toimiva henkilöstö toimii onnettomuustilanteissa. Toimintavalmiutta ylläpidetään harjoittelemalla onnettomuustilanteita mm. vakuutusyhtiön ja pelastuslaitoksen kanssa. Mäntsäläntien tehdasalueella, kuten myös puun haketuksessa ja murskauksessa sekä kivenmurskaustoiminnassa, varataan riittävästi imeytysainetta ja alkusammutuskalustoa.

Hulevesijärjestelmän toteutus ja käyttöönotto

Hämeen ELY-keskus ottaa kantaa lausunnossaan hulevesijärjestelmän aikatauluun ja lausuu, että Mäntsäläntien nykyisen laitosalueen osalta hulevesien käsittelyjärjestelmän käyttöön- otto tulee tapahtua 31.12.2022 mennessä. Muilta osin käyttöönotto voidaan toteuttaa vaiheittaisesti alueen rakentumisen mukana. Lisäksi Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen lausunnossa muistutetaan, että toiminnassa on huomioitava mahdollisten sammutusvesien hallinta.

Vastine

Hakija toteaa tähän, että hulevesien hallittua keräämistä, käsittelyä ja imeyttämistä koskevaa yleissuunnitelmaa on laadittu ja siitä on käyty neuvotteluja syyskuussa 2020 Kärkölän kunnan viranomaisen kanssa. Hulevesijärjestelmän yleissuunnitelma toimitetaan Kärkölän kunnalle hyväksyttäväksi viimeistään heinäkuun 2021 loppuun mennessä. Alueelle suunnitellut uudet toiminnot eivät poikkea päästöiltään alueen nykyisistä päästöistä. Hulevesien laatu vastaa taajamissa muodostuvien hulevesien laatua.  Näin ollen hakija ei näe ympäristöriskiä siinä, että alueen hulevesijärjestelmä rakennetaan vaiheittain.

Hulevesijärjestelmän toteutus on tarkoituksenmukaista aloittaa vuonna 2022 sahalaitoksen rakentamisen yhteydessä. Suunnittelua ja toteutusta jatketaan sahaus- ja tukkilajittelutoiminnan suunnittelun/toteutuksen mukaisesti vuosina 2022-2029. Hulevesijärjestelmä ja sen rakentaminen on iso kokonaisuus ja sen rakentamiseen vaikuttaa sahan ja tukkilajittelukentän rakentaminen. Siten ei ole mahdollista rakentaa hulevesijärjestelmää kerralla valmiiksi. Hakija toteaa, että hulevesijärjestelmän yleissuunnitelmassa on huomioitu mahdollisten sammutusvesien hallinta.

Uuden liittymän rakentaminen

Hämeen ELY-keskuksen lausunnossa otetaan kantaa uuteen Mäntsäläntien varteen rakennettavaan liittymään. Lausunnossa sanotaan, että asemapiirroksessa esitetty liittymän sijainti poikkeaa asemakaavassa esitetyistä sitovista liittymän paikoista. Liittymän sijainnin muutos edellyttää selvitystä liittymän turvallisuudesta ja toimivuudesta sekä asemakaavamuutosta tai kunnan myöntämää poikkeamislupaa kaavasta. Ennen lopullisen liittymän vahvistumista on mahdollista toimia nykyisten liittymien kautta.

Vastine

Hakija toteaa, että hankesuunnittelussa huomioidaan liittymää koskeva Hämeen ELY- keskuksen lausunto. Uuden liittymän sijaintiin liittyvät selvitykset ovat käynnissä. Liittymän siirtotarve perustuu merkittäviltä osin myös turvallisuustekijöihin. Hakija on ollut yhteydessä Kärkölän kuntaan uudesta liittymästä ja sen toteutuksesta.

Natura- ja luonnonsuojelualueille kohdistuvat vaikutukset

Hämeen ELY-keskus pyytää lausunnossaan hakijaa täydentämään hakemusta Natura- ja luonnonsuojelualueille kohdistuvien vaikutusten arvioinnilla. Lisäksi tulee esittää arvio luonnonsuojelulain mukaisen Natura-arvioinnin tarpeesta. Meluvaikutusten lisäksi arvioinnissa tulee ottaa huomioon ainakin pöly-, pohjavesi- ja pintavesivaikutukset.

Vastine

Hakija toteaa, että otettu kantaa toiminnan vaikutuksista pohjaveteen ja pintaveteen. Hakija on laatinut päivitetyt melumallinnukset, joissa on huomioitu Koskitukki Oy:n nykyinen melu ja toiminta-alueelle suunniteltu meluntorjunta. Liitteessä 3 on esitetty lausunto Natura- ja luonnonsuojelualueille kohdistuvista vaikutuksista. Lausunnon liitteenä on maastokäynnin muistio, jossa on arvioitu suoaltaan soveltuvuus lintujen pesimäympäristönä ja maastohavainnot pintavalunnasta suon itäreunalla.

Hakija toteaa toiminnan pintavesivaikutuksista, että hulevesijärjestelmää ollaan toiminnan laajentumisen myötä parantamassa. Hulevesien laatua tarkkaillaan nykyisellään viikoittain silmämääräisesti (kiintoainetta) ja hulevesien laatua tullaan tarkkailemaan jatkossakin. Havaintojen perusteella Mäntsäläntien tehdasalueen pyöreän puun haketus ei lisää merkittävästi kiintoaineen määrää hulevedessä. Mäntsäläntien uudet toiminnot ovat saha ja tukkilajittelu sekä sahan ja tukkilajittelun sivutuotteiden murskaus. Väliaikaiset uudet toiminnat ovat energiapuun ja maa-ainesten otto/ kiven murskaus. (Maa-ainestenotolle haetaan erikseen luvat, jossa esitetään tarkempi ottosuunnitelma). Uusien toimintojen vaikutukset hulevesiin arvioidaan vastaavan nykyisien toimintojen vaikutuksia. Hulevesijärjestelmän rakentamisen/valmistumisen myötä tullaan päivittämään myös tarkkailusuunnitelma. Rakennettavan hulevesijärjestelmän tarkoituksena on ohjata kaikki hulevedet hallitusti, selkeytyksen ja öljynerotuksen kautta maastoon.

Pohjavesilausunnon mukaan hankkeella ei ole sellaisia vaikutuksia, jotka heikentäisivät Natura-alueen suojeluperusteita.

Mäntäsäläntien tehdasalueen pölyvaikutuksista hakija toteaa, että Mäntsäläntien tehdasalueella haketettava tai murskattava materiaali on erilaista kuin Tehdastiellä murskattava materiaali. Mäntsäläntien tehdasalueella haketettava puuaines on pyöreää puuta tai hakkuutähdettä ja sahaustoiminnasta ja tukkilajittelusta sivutuotteena muodostuva murskattava puuaines on pääasiassa kuorta. Tehdastien alueella murskataan mm. lastu- ja vanerilevyä. Näin ollen Mäntsäläntiellä haketettava ja murskattava puuaines ei pölyä samalla tavalla kuin Tehdastiellä murskattava puu. Mäntsäläntien alueella nykyisinkin tehtävän puuaineksen haketuksen pölyämistä on tarkkailtu lupamääräysten mukaisesti työtapatarkkailuna. Merkittävää pölyämistä ei ole todettu.

Kivenmurskausta tehdään siten, että vähimmäisetäisyys (300 m) lähimpiin asuinkiinteistöihin täyttyy. Kiviaineksen murskausta tehdään enintään 50 päivää vuodessa. Koskisen Oy:n Mäntsäläntien alueen hulevesisuunnittelussa on huomioitu alueen mahdolliset pölyvaikutukset huleveteen ja alueelta poisjohdettavat hulevedet tullaan ohjaamaan käsittelyn kautta (selkeytys ja öljynerotus) imeytettäväksi maastoon. Hulevesijärjestelmän valmistumisen jälkeen maastoon johdettavan vedenlaatua tullaan tarkkailemaan päivitettävän tarkkailusuunnitelman mukaisesti. Hakija lisää pölyn osalta, että jo työturvallisuuden nimissä kohteessa kiinnitetään huomioita pölyn torjuntaan.

Hakija toteaa, että hankkeella ei ole suoria vaikutuksia Natura-alueeseen. Hankkeella ei myöskään ole tunnistettu sellaisia vaikutuksia, joilla voisi olla epäsuoria, haitallisia vaikutuksia Natura-alueen suojeluperusteina oleviin luontotyyppeihin tai lajiin (kirjoverkkoperhonen). Hankkeen keskeiseksi ympäristövaikutukseksi on tunnistettu melu. Melumallinnusten mukaan Sirkkosuon alueen luonnonsuojelualueiden linnustoon hankkeen toteuttaminen vaikuttaa myönteisesti. Myönteiset vaikutukset ovat suurempia, mikäli meluntorjunnan toimenpiteitä toteutetaan. Meluvaikutusten pieneneminen parantaa luonnonsuojelualueiden tilaa lintujen pesimäympäristöinä. Lajitasolla myönteisiä vaikutuksia voi olla havaittavissa lähinnä Sirkkojärvellä. Suoalueen pesimälinnustoon saattaa vaikuttaa todennäköisesti kuitenkin vahvemmin suolintulajien kantojen ja levinneisyyksien laajempialaiset muutokset sekä lammen vir-kistyskäyttö (kalastus).

Hakekasojen varastointi

Päijät-Hämeen pelastuslaitos lausui lausunnossaan, että mikäli hake/kuoriainesta tullaan varastoimaan kasassa, on huomioitava itsestäänsyttymismahdollisuus. Suositeltavaa olisi sijoittaa varasto betonialustalle ja suunnitella kasaus niin ettei puun/kuoren hajoamista tai hapettumista pääse tapahtumaan.

Vastine

Hakija toteaa tähän, että haketta/kuoriainesta on varastoitu aikaisemmin ja varastoidaan jatkossakin asfaltilla. Energiapuusta tehtävää haketta tullaan varastoimaan myös Koskitukki Oy:n myöhemmin rakennuttamalla päällystämättömällä kivimurskepintaisella kentällä. Puun/kuorikasoja tarkkaillaan säännöllisesti.  Kasojen kierrolla voidaan vähentää syttymisriskiä. Kasojen korkeutta tarkkaillaan, eikä kasoja päästetä liian korkeiksi, jotta itsesyttymistä ei tapahtuisi.

Melu

Yksityishenkilön antamassa muistutuksessa pyydetään huomiomaan meluhaitta.

Vastine

Hakija toteaa, että sahan ja tukkilajittelukentän suunnittelussa tullaan huomiomaan meluhaitta ja melun vastineraportissa on otettu tähän kantaa.

Tarkastukset ja neuvottelut

Hakemuksesta on neuvoteltu 4.9.2020 ja 8.10.2020.

Hakijan ehdotus uusiksi lupamääräyksiksi on liitteenä.

Hämeen ELY-keskukselle on varattu lausunnon antomahdollisuus hakijan vastineesta 22.10.2020 mennessä.

Esittelijä ympäristösihteeri

Päätösehdotus Kärkölän ympäristölautakunta myöntää ympäristöluvan Koskisen Oy:n Mäntsäläntien sahan toiminnalle. Lupa koskee sahaustoimintaa, jonka tuotantokapasiteetti on noin 365 000 m3 valmista sahatavaraa vuodessa. Lisäksi Koskisen Oy:lle myönnetään kiviaineksen murskauslupa. Koskitukki Oy:lle myönnetään ympäristölupa puuaineksen varastointiin ja haketukseen.  Toimintaa on harjoitettava hakemuksessa ja vastineissa esitetyllä tavalla, ellei lupamääräyksissä toisin määrätä.  

Määräykset

Yleinen ympäristönsuojelu

1. Laitosten ja niiden oheistoimintojen ympäristönsuojelutoimia on ylläpidettävä ja edistettävä niin, ettei laitoksen toiminnasta aiheutuva melu, päästöt ilmaan, maaperään tai vesiin tai muu syy aiheuta joko välittömästi tai välillisesti vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle tai muuta ympäristön vahingollista muuttumista tai ympäristön roskaantumista tai yleistä viihtyisyyden alenemista. 

2. Toiminnanharjoittajan tulee olla selvillä toiminnasta aiheutuvan liikenteen ja lastaus- ja purkaustoiminnan ympäristövaikutuksista ja tarvittaessa esittää valvontaviranomaiselle selvitys liikennemääristä ja kuljetusreiteistä aikatauluineen.

3.  Raaka-aineiden ja jätteiden purkamis-, varastointi- ja käsittelypaikat ja -ajankohdat on suunniteltava ja toiminnot järjestettävä niin, että toiminnoista ei aiheudu haittaa ympäristölle ja naapureille.

Toiminnasta syntyvien sivutuotteiden ja puhtaan puumateriaalin murskauspaikka tulee valita ja murskaus tehdä siten, ettei toiminnasta aiheudu terveys- tai ympäristöhaittaa. Murskauslaitteisto on sijoitettava siten, että rakenteellisin keinoin voidaan estää melun leviämistä.

4. Ympäristöluvan saajan on huolehdittava henkilökuntansa koulutuksen järjestämisestä sekä huolehdittava siitä, että toimintaa koskevat ympäristölupamääräykset ovat henkilökunnan, alueella toimivien urakoitsijoiden, aliurakoitsijoiden ja muiden sidosryhmien tiedossa.

 Paras käyttökelpoinen tekniikka

5. Toiminnanharjoittajan on seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä. Parasta taloudellisesti käyttökelpoista tekniikkaa on hyödynnettävä raaka-aineiden valinnoissa, prosessin ajossa, ohjauksessa ja pysäyttämisessä niin, että päästöt ja laitoksen ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäiset.

Päästöt vesiin ja viemäriin sekä vesiensuojelu

Jäteveden määrät ja jäteveden laatu

6. Jäteveden määrät

Mäntsäläntien alueelta viemäriin johdettavan jäteveden määrä ei saa ylittää vuorokausivirtaamaa 150 m3/d. Maalauslinjan jätevesimäärä ei saa ylittää hetkellistä virtaamaa 10 l/min eikä kuukausivirtaamaa

1 m3/kk.

7. Jäteveden laatu

Toiminnanharjoittajan on noudatettava sekä ympäristölupaa että teollisuusjätevesisopimusta. Mikäli ympäristölupa ja teollisuusjätevesisopimus poikkeavat toisistaan, niin on noudatettava ehdoiltaan tiukinta rajoitusta.

Mäntsäläntien alueelta viemäriin johdettavat jätevedet eivät saa sisältää tarkkailupisteessä alla olevassa taulukossa lueteltuja aineita enempää kuin taulukossa on esitetty.

Viemäriin johdettava jätevesi ei saa sisältää valtioneuvoston vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista antaman asetuksen (1022/2006) liitteessä 1 A tarkoitettuja aineita, eikä liitteissä 1 C ja 1 D tarkoitettuja vesiympäristölle vaarallisia tai haitallisia aineita pitoisuuksina, jotka voivat johtaa ympäristölaatunormin ylittymiseen pintavedessä tai kalassa. Hakijan on tarkkailtava viemäriverkkoon johtamansa jäteveden laatua ja määrää viemärilaitoksen hyväksymän ja valvovan viranomaisen hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti säännöllisesti luotettavaksi todetuilla menetelmillä. Kalenterivuoden päätyttyä kaikkien tulosten ja vuoden jätevesimäärien perusteella laadittu yhteenvetoraportti on toimitettava Kärkölän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle, Kärkölän Vedelle ja Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle.

8. Kuivaamoiden kondenssivedet on käsiteltävä niin, että käsittelystä johdettavan kondenssiveden tavoitteelliset vuosikeskiarvot (mg/l) ovat enintään ja puhdistustehot (%) vähintään taulukossa esitetyn mukaiset.

Puhdistettu kondenssivesi on johdettava Mäntsäläntien tehdasalueelle rakennettavaan hulevesijärjestelmään.

9. Hulevesijärjestelmän tarkennettu suunnittelu ja järjestelmän toteutus on tehtävä vaiheistetusti. Suunnittelun aloitus on tehtävä vuonna 2020 ja hulevesien hallittua keräämistä, käsittelyä ja imeyttämistä koskeva yleissuunnitelma on toimittava Kärkölän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään 31.7.2021.

Mäntsäläntien nykyisen laitosalueen osalta hulevesien käsittelyjärjestelmän käyttöönoton tulee tapahtua 31.12.2022 mennessä. Suunnittelua ja toteutusta voidaan jatkaa sahaus- ja tukkilajittelutoiminnan suunnittelun/toteutuksen mukaisesti vuosina 2022 - 2029.

Hulevesien keräämiseksi tarvittavat alueet on päällystettävä (esim. asfaltilla).

Muodostuvat hulevedet on kerättävä ja johdettava hallitusti tarkoitukseen soveltuvan kiintoaineen- sekä öljynerotinjärjestelmän kautta siten, että niistä ei aiheudu vettymistä, liettymistä, eroosiota eikä kiintoaineen, öljyjen tai roskien haitallista leviämistä. Imeytettävän veden on oltava laadultaan sellaista, ettei siitä aiheudu pinta- tai pohjavesien pilaantumisen vaaraa. Hulevesien käsittely- ja imeytysjärjestelmää sekä kenttäalueiden pinnoitteita on ylläpidettävä ja huollettava säännöllisesti tehokkaan toiminnan varmistamiseksi.

Kiintoaineen erottamiseksi alueilta muodostuvat hulevedet on johdettava laskeutusaltaisiin. Laskeutusaltaissa on oltava riittävä viipymä, jotta kiintoaineen pidättyminen on mahdollisimman tehokasta. Laskeutusaltaat on mitoitettava huippuvirtaamatilanteiden mukaan. Laskeutusaltaiden rakenne on suunniteltava niin, että haitallisten aineiden pääsy maaperään ja pohjaveteen altaiden pohjan kautta estyy. Altaat on pinnoitettava vesitiiviillä asfaltilla tai vastaavalla tiiviillä pinnoitteella. Altaiden pinnat on pidettävä sellaisessa kunnossa, että vedet eivät pääse hallitsemattomasti pinnoitetun alueen ulkopuolelle. Mittojen ja pinnoituksen oltava sellaisia, että rakenteiden säännöllinen koneellinen puhdistus on mahdollista helposti ja rakenteita rikkomatta. Öljyn erottamiseksi hulevesijärjestelmä on varustettava oikein mitoitetuilla standardin SFS-EN 858-1 luokan I mukaisilla öljynerotuskaivoilla, hälyttimillä ja sulkuventtiileilIä tai vastaavalla menetelmällä. Erottimen jälkeen on oltava mahdollisuus ottaa erottimesta poistuvasta vedestä näytteitä. Tarkennetussa rakentamissuunnitelmassa on esitettävä ainakin selvitys edellä esitettyjen vaatimusten toteuttamisesta, mukaan lukien asian arvioinnin kannalta tarpeelliset tiedot, kuten laskeutusaltaiden mitoituslaskelmat, kuvaus hulevesijärjestelmän kunnossapidosta, ehdotus imeytettävän veden ja pohjavesien tarkkailusta sekä näytteenottopisteistä. Suunnitelmassa on lisäksi esitettävä, miten häiriö- ja onnettomuustilanteisiin (mm. sammutusjätevesien pidättämiseen alueella) varaudutaan.

10. Rakentamisen valvonnassa on käytettävä ulkopuolista laadunvalvojaa. Laadunvalvoja on nimettävä ennen rakennustöiden aloittamista ja hänen yhteystietonsa on ilmoitettava Kärkölän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Rakentamisen ja laadunvalvonnan loppuraportti on toimitettava Kärkölän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle tiedoksi kuukauden kuluessa töiden päättymisestä.

11. Laskeutusaltaasta pois johdettavasta vedestä on otettava edustava vesinäyte vähintään kaksi kertaa vuodessa.

Vesinäytteestä on tutkittava ainakin

Lisäksi on tarkkailtava imeytettävän veden määrää. Raportti tuloksista on liitettävä tarkkailuvuoden vuosiraporttiin. Imeytettävän huleveden laatua ja vaikutuksia, kuten kiintoaineen kertymistä, on lisäksi tarkkailtava aistinvaraisesti. Aistinvaraista tarkkailua on tehtävä vähintään viikoittain ajanjaksoina, jolloin hulevettä muodostuu. Tarkkailua voidaan tarvittaessa analyysitulosten perusteella muuttaa Kärkölän kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen hyväksymällä tavalla. Imeytyksen vaikutuksia alueen pohjaveden laatuun on tarkkailtava vähintään kahdesta pohjavesiputkesta, pohjaveden virtaussuuntaan nähden ylä- ja alapuolelta. Tarkkailuputkien paikoista on sovittava erikseen Kärkölän kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen kanssa.

Pohjavesinäytteet on otettava vähintään kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä.

Näytteistä on analysoitava ainakin

Pohjaveden pinnan korkeus on mitattava jokaisella näytteenottokerralla. Raportti pohjavesinäytteiden tuloksista on liitettävä tarkkailuvuoden vuosiraporttiin. Tarkkailua voidaan tarvittaessa analyysitulosten perusteella muuttaa Kärkölän kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen hyväksymällä tavalla.

Ilmansuojelu

12. Sahalaitoksen toiminnasta aiheutuvien haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöt tulee pitää mahdollisimman vähäisinä. Päästöistä on tarvittaessa tehtävä selvitys Kärkölän kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen hyväksymällä tavalla.

Meluntorjunta

13. Mäntsäläntien laitosaluekokonaisuuden melutaso häiriintyvissä kohteissa ei saa ylittää melun A-painotettua ekvivalenttitasoa 55 dB päivällä 7-22 välisenä aikana eikä 50 dB yöllä kello 22-7 välisenä aikana. Jos melu on luonteeltaan iskumaista tai kapeakaistaista, mittaus- tai laskentatulokseen lisätään 5 dB ennen sen vertaamista sallittuun melutasoon.

Hakijan on toteutettava vastineessa 30.9.2020 meluntorjunta toimet, joita ovat sahalaitoksen sijoittaminen meluntorjunnan kannalta edullisesti,  kuorimon sijoittaminen rakennukseen, hake-/purusiilojen betoniseinärakenteet, purun ja pölypoistoyksiköiden sijoittaminen sisätiloihin  tai sisäpihalle, puumurskausalueen reunalle sijoitettavat vähintään 2,8 m korkeat melun leviämistä estävät tukki- tai varastokasta, sahansyötön etelä- ja itälaitojen mp+8m m korkea meluseinä, tukkivaraston eteläpuolelle sijoitettava meluvalli-meluseinä -rakenne, murskaustoiminnan aikarajoite.

Uuden sahan ja tukkikentän käyttöönoton jälkeen tulee tehdä melumittauksia lähimmän asuinrakennuksen ja lähimmän lomarakennuksen alueelta. Tarvittaessa mittaustulosten perusteella meluntorjuntatoimenpiteitä on tehostettava. Mittaussuunnitelma on toimitettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen hyväksyttäväksi ennen toteutusta.

Muulloinkin tarvittaessa Kärkölän kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi määrätä toiminnanharjoittajan selvittämään toiminnan aiheuttamat lähtömelutasot sekä laskentamallin tai mittauksen avulla arvioimaan melutasot ympäristössä.

Maaperänsuojelu ja ympäristöturvallisuus

14. Alueet, joilla ympäristölle haitallisia aineita tai kemikaaleja kuormataan tai lastataan, on päällystettävä tiiviillä päällystemateriaalilla ja sen kunnosta on huolehdittava. Päällystetyn alueen valumat tulee johtaa niin, että vuotoaineet saadaan helposti kerättyä talteen. Sadevesien viemäröinti alueilta on järjestettävä niin, että vuototapauksissa estetään haitallisten aineiden pääsy ympäristöön ja viemäriverkkoon. Täyttöyhteet on varustettava tippa-altailla.

15. Pohjavesialueella sijaitsevat kemikaalien purkamiseen tai käsittelyyn käytettävät piha-alueet on päällystettävä kemikaaleja kestävällä rakenteella (kaksinkertainen tiivis erikoiseristeasfaltti, kokonaispaksuus ? 90 mm, tyhjätila < 3 % tai vastaava rakenne), ellei kemikaalin ominaisuuksien perusteella voida osoittaa, ettei käytössä oleva kemikaali voi kulkeutua poikkeuksellisissakaan olosuhteissa pohjaveteen.

16. Mäntsäläntien laitosaluekokonaisuuden päällystetyn kenttäalueen pinnoitteen kuntoa, kuten halkeilua, painumista ja lohkeilua, sekä hulevesien johtamisjärjestelmän toimivuutta on tarkkailtava vähintään viikoittain. Havaitut vauriot ja viat on korjattava viipymättä. Tarkastuksista on tehtävä pöytäkirjat. Pöytäkirjat on liitettävä velvoitettuun kirjanpitoon.

Polttoaineen jakeluasema

17. Polttonesteen jakeluaseman vuotojen hallinta tulee kokonaisuudessaan toteuttaa ns. kaksoispidätyksen periaatteella. Säiliön tulee olla maanpäällinen kaksoisvaippasäiliö, joka on varustettu hälyttävällä säiliövaippojen välitilan valvontalaitteistolla, hälyttävällä pinnantasomittauksella, ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestojärjestelmällä. Viemäriputket tulee toteuttaa kaksoispidätyksellä. Öljynerottimena tulee käyttää kaksoisvaippasäiliöerotinta, joka on varustettu hälyttävällä seurantajärjestelmällä. Öljynerottimen jälkeinen viemäri tulee varustaa sulkuventtiili- ja tarkkailukaivolla. Jakelulaitteet ja säiliö tulee suojata törmäysestein. Hälytyslaitteet tulee yhdistää ympärivuorokautiseen valvontaan.

Jakelulaitteet, jakelualue, säiliöalue ja säiliön täyttöpaikka tulee varustaa kahdella erillisellä tiivistysrakenteella ja sen kunnosta on huolehdittava siten, että öljyiset vuotovedet saadaan kerättyä talteen erottimen kautta. Toinen tiivistysrakenne tulee toteuttaa vähintään 1 mm hitsattavalla HDPE-tiivistyskalvolla. Tiivistyksen tulee kattaa jakelualueen viemärit öljynerottimen jälkeiseen sulkuventtiili- ja tarkkailukaivoon asti. Jakelualueen HDPE-kalvon yläpuolelle on asennettava maaperän kunnon tarkkailua varten huokosilmaputkisto tarkkailukaivoineen. Tarkkailukaivo tulee sijoittaa niin, etteivät polttonesteroiskeet tai sulamisvedet pääse kannen kautta kaivoon. Järjestelmä tulee rakentaa niin, että siitä voidaan ottaa huokosilma- tai vesinäytteitä.

Jakelualueen hulevedet tulee johtaa tiiviissä viemärissä I-luokan öljynerotuskaivon kautta pohjavesialueen ulkopuolelle tai II-luokan öljynerotuskaivon kautta kunnan vesihuoltolaitoksen jätevesiviemäriin.

Jakeluaseman sulkuventtiilikaivo tulee varustaa selkeillä sulkuventtiilin asennosta kertovilla merkinnöillä. Kaivon kansi on maalattava keltaiseksi. Kannen maalaus on tarvittaessa uusittava. Erottimien ja sulkuventtiilikaivojen kannet tulee pitää puhtaina ympärivuotisesti ja kansien paikat tulee merkitä selkeästi. Kemikaaleja ja jätteitä tulee varastoida asianmukaisissa tiloissa ja käsitellä laitosalueella siten, ettei niistä aiheudu ympäristö- tai terveyshaittaa. Kemikaalisäiliöt tulee varustaa varoaltain. Kemikaalisäiliöiden ja putkistojen kunto tulee tarkistuttaa ja suoja-altaiden tiiviys tulee todeta säännöllisesti tehtävän tarkastussuunnitelman mukaisesti. Tarvittaessa tulee ryhtyä viipymättä korjaustoimenpiteisiin.

18. Kemikaaleja ja jätteitä tulee varastoida asianmukaisissa tiloissa ja käsitellä laitosalueella siten, ettei niistä aiheudu ympäristö- tai terveyshaittaa. Kemikaalisäiliöt tulee varustaa varoaltain. Kemikaalisäiliöiden ja putkistojen kunto tulee tarkistuttaa ja suoja-altaiden tiiviys tulee todeta säännöllisesti tehtävän tarkastussuunnitelman mukaisesti. Tarvittaessa tulee ryhtyä viipymättä korjaustoimenpiteisiin.

Pohjavesialueilla nestemäisten kemikaalien uusien varastotilojen vuotojenhallinta tulee järjestää kaksinkertaista suojaustekniikkaa käyttäen, ellei kemikaalin ominaisuuksien perusteella voida osoittaa, että käytössä oleva kemikaali ei voi kulkeutua poikkeuksellisissakaan olosuhteissa pohjaveteen. Uusien vuotokaukaloiden tilavuuden on vastattava vähintään 110 % säiliön tilavuudesta. Varastotilojen lattiat on päällystettävä käsiteltäviä kemikaaleja kestävällä pinnoitteella. Varastotilan suoja-altaan tilavuuden on vastattava vähintään tilassa kerrallaan varastoitavaa kemikaalimäärää.

19. Öljyisten vesien pääsy maaperään, pinta- tai pohjaveteen tai viemäriverkkoon on estettävä öljynerotuksella ja öljynilmaisimilla. Öljynerotuskaivoja ja hälytyslaitteita on tarkkailtava ja huollettava säännöllisesti. Öljynerotuskaivojen tarkkailusta ja hoidosta on pidettävä kirjaa, josta selviävät tarkkailupäivämäärät, tyhjennyspäivämäärät, tyhjentäjä, jätteen määrä sekä toimituspaikka. Öljyinen erotuskaivojen jäte on käsiteltävä vaarallisena jätteenä.

20. Laitosta koskeva ympäristöriskianalyysi tulee pitää ajantasaisena. Ajantasainen ympäristöriskianalyysi on esitettävä Kärkölän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle pyydettäessä.

Yleinen jätehuolto

21. Laitoksella on kaikin tavoin pyrittävä vähentämään jätteiden muodostumista. Kaikki teknisesti ja taloudellisesti hyödynnettävissä olevat jätteet on lajiteltava ja toimitettava hyötykäyttöön. Jätettä ei saa ohjata poltettavaksi, jos se voidaan hyödyntää aineena. Hyötykäyttöön eikä kaatopaikalle saa toimittaa jätteitä, joista voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Pakkausjätteen määrää on vähennettävä välttämällä kertakäyttöpakkauksia ja ohjaamalla käytettyjä pakkausmateriaaleja uusiokäyttöön.

Erilaatuisia jätteitä ei saa sekoittaa keskenään, vaarallisia jätteitä ei saa sekoittaa keskenään eikä vaarallisia jätteitä muihin jätteisiin.

Jätteet, joiden polttoon sovelletaan jätteenpolttoasetusta (VNA 151/2013), tulee toimittaa laitokseen, jolla on ympäristölupa kyseisen jätteen polttamiseen. Polttoon toimitettava käytöstä poistettu puu (biopolttoaine) ei saa sisältää pinnoituksen tai puunsuoja-ainekäsittelyn seurauksena halogenoituja orgaanisia yhdisteitä tai raskasmetalleja.

22. Kaatopaikalle toimitettavan jätteen määrää ja haitallisuutta tulee vähentää. Kaatopaikalle toimitettavan muun kuin asumistoiminnassa syntyvään jätteeseen rinnastettavan teollisuusjätteen kaatopaikkakelpoisuus tulee selvittää. Jätteen soveltuvuus kaatopaikalle sijoittamiseen ratkaistaan kaatopaikkakelpoisuusarvioinnin perusteella erikseen. Laitoksessa epäsäännöllisesti syntyvien teollisuusjätteiden kaatopaikkakelpoisuus on selvitettävä tapauskohtaisesti.

23. Laitoksen (saha ja tukkilajittelu) toiminnassa syntyvä käytöstä poistettu puu tulee mahdollisuuksien mukaan hyödyntää. Varastointi ja hyödyntäminen on suunniteltava ja hoidettava siten, ettei siitä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle taikka merkittävää viihtyisyyshaittaa. Varastokierto on pidettävä mahdollisimman nopeana, ja kierto on järjestettävä siten, että käyttöön otetaan aina vanhinta varastoa.

Vaarallisten jätteiden jätehuolto

24. Vaaralliset jätteet on säilytettävä tiiviisti suljetuissa astioissa.  Vaarallisten jätteiden pakkauksissa on oltava laatua ja vaarallisuutta osoittavat merkinnät. Vaarallisia jätteitä ei saa sekoittaa keskenään. Mikäli nestemäistä vaarallista jätettä säilytetään pohjavesialueella, vuotojen hallinta tulee toteuttaa ns. kaksoispidätyksen periaatteella.

25. Vaaralliset jätteet ja öljyjätteet on toimitettava välittömästi Koskisen Oy:n Tehdastien laitosalueen vaarallisten jätteiden varastoon. 

Vaihtoehtoisesti ne voidaan toimittaa käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa vastaanotto on sallittu.  Vaarallisten jätteiden siirtoa varten on laadittava siirtoasiakirja, joka annetaan jätteen kuljettajalle luovutettavaksi edelleen vaarallisen jätteen vastaanottajalle. Siirtoasiakirja tai sen jäljennös on säilytettävä kolmen vuoden ajan.

Maa-ainesten kaivu ja läjittäminen

26. Ennen rakentamistöihin ryhtymistä on rakentamisalueiden maaperän mahdollinen pilaantuneisuus selvitettävä. Maaperätutkimusten perusteella maaperän pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta on tehtävä riskinarvioon perustuva asiantuntijaselvitys maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista annetussa valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) säädetyn mukaisesti. Töiden edetessä maaperän pilaantuneisuutta on tarkkailtava. Mikäli ennakoimatonta pilaantuneisuutta töiden aikana havaitaan, on havainnosta ilmoitettava Kärkölän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Ilmoitukseen on liitettävä tutkimustulokset ja puhdistustarpeen arviointi sekä esitys maaperän kunnostamiseksi suunnitelluista toimista. Tarvittaessa rakentamiskohteiden maaperä on puhdistettava Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen edellyttämän mukaisesti.

Tarkkailu

27. Koneita, puhdistuslaitteita, öljynerottimia, varastoja, säiliöitä, putkistoja sekä valvonta- ja hälytyslaitteita, niiden kuntoa ja toimintaa tulee tarkkailla säännöllisesti ja ryhtyä viipymättä tarvittaviin huolto- ja korjaustoimenpiteisiin.

Valtuutetun tarkastajan tulee tarkistaa kemikaalisäiliöiden kunto säännöllisesti. Kevyen polttoöljyn säiliöiden kunto on tarkastettava vähintään kymmenen vuoden välein. Selvitys tarkastuksista on toimitettava 14 vuorokauden kuluessa Kärkölän kunnan ympäristönsuojeluviranomaseille ja Päijät-Hämeen pelastuslaitokselle.

28. Laitoksen ympäristökuormituksen ja ympäristövaikutuksen tarkkailua on kehitettävä. Toiminnanharjoittajan on nimettävä laitoksen ympäristövastaava, sekä tarvittaessa hänelle yksi tai useampi sijainen. Ympäristövastaavan ja hänen sijaisensa on tunnettava laitoksen toiminta, laitosta koskevat ympäristönsuojelusäännökset ja määräykset sekä riittävästi laitoksessa käsiteltävien kemikaalien ominaisuudet, laitoksen päästöt, jätteet sekä ympäristövahinkojen torjunta.

29. Toiminnanharjoittajan on kuormituksen ja ympäristövaikutusten seuraamiseksi tarkkailtava ilma- ja jätevesipäästöjä, pinta- ja pohjaveden sekä maaperän laatua ja melutasoa.

Tarkkailu on suoritettava tarkkailusuunnitelman mukaisesti. Kaikki mittaukset, näytteidenotto ja analysointi on suoritettava kansainvälisen tai kansallisen yleisesti käytössä olevan standardin mukaisesti. Kärkölän kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi tehdä tarkkailusuunnitelmaan tarpeelliseksi katsomansa muutokset ja lisäykset. Tarvittaessa toiminnanharjoittajan on esitettävä Kärkölän kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen hyväksyttäväksi tarkistettu tarkkailusuunnitelma.

30. Moottoripolttoöljyn jakeluaseman toimintaa ja ympäristövaikutuksia on tarkkailtava. Säiliöiden täytöt on tehtävä valvotusti. Päällystemateriaalin tiiviyttä ja kuntoa on tarkkailtava vähintään kerran vuodessa. Mikäli päällysteen polttonesteen pidättävyydessä havaitaan puutteita, tulee päällyste korjata viivytyksettä. Valvonta- ja hälytinlaitteiden sekä sulkuventtiilikaivojen toimivuus on tarkistettava riittävän usein, kuitenkin vähintään kaksi kertaa vuodessa. Maaperän puhtautta tulee tarkkailla säiliö- ja jakelualueille asennettujen huokosilma-järjestelmien kautta. Näytteenotto tulee tehdä kerran vuodessa ja näytteistä analysoitava öljyhiilivetyjakeet ja TVOC. Analyysitulokset on lähetettävä viivyttelemättä valvontaviranomaiselle. Pohjaveden tilaa tulee seurata pohjaveden jakeluasemien havaintoputkista. Pohjavesiputket on asennettava pohjaveden virtaussuuntaan nähden jokaisen jakelupisteen alapuolelle. Jakelupisteiden pohjavedestä tulee tutkia öljyhiilivetyjakeet ja TVOC.

31. Toiminnanharjoittajan tulee tarvittaessa osallistua alueella tehtäviin päästöjen ympäristövaikutuksia koskeviin selvityksiin Kärkölän kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen hyväksymällä tavalla.

Kirkkomäen puhtaan puuaineksen haketus- ja varastoaluetta ja Sunilan energiapuuterminaalia koskevat erilliset määräykset

Toiminta

32. Kirkkomäen alueella saa vuosittain vastaanottaa ja välivarastoida sekä hakettaa puhdasta pyöreää puuta ja puhtaita hakkuutähteitä (02 01 07) yhteensä enintään 70 000 k-m3. Laitoksella saa olla varastoituna haketettavaa puuainesta ja hakkuutähteitä kerralla yhteensä enintään

18 500 kiinto-m3.

Laitoksella ei saa ottaa vastaan muita jätteitä kuin metsätaloudessa syntyviä, ympäristölle ja terveydelle haitattomista luonnonaineksista koostuvia, kasviperäisiä jätteitä.

33. Kirkkomäen alueella haketustoimintaa saa harjoittaa maanantaista perjantaihin klo 7.00?19.00 pois lukien yleiset juhlapyhät.

34. Sunilan alueen energiapuuterminaalissa voidaan käsitellä puhdasta puuainesta toistaiseksi ja niin kauan, kun se sahaus- ja tukkilajittelu/tukkikenttätoiminnan kannalta on mahdollista.

Vuodessa saa käsitellä puhdasta puuainesta:

-          Energiarankaa 20 000 m3

-          Hakkuutähdehaketta 10 000 i-m3

Varastossa voi olla kerrallaan enintään:

-          Energiarankaa 10 000 m3

-          Hakkeita 10 000 i-m3

35. Sunilan alueelle materiaaleja voidaan toimittaa sisään ja ulos ympäri vuorokauden. Haketusta/murskausta voidaan tehdä ma - pe klo 07 - 19 välisenä aikana pois lukien yleiset juhlapyhät. Poikkeustapauksessa haketusta voidaan tehdä viikonloppuisin. Murskaukset ja haketukset on toteutettava mobiilihakkurein, jotka tilataan paikalle tarpeen mukaan. Alueen pohja saa olla sorapintainen. Murskaus/haketuskalustoa tai pyöräkuormaajaa ei saa tankata terminaalialueella.

36. Laitoksille tulevat hakkuutähdekuormat ja energiarankakuormat on tarkastettava kuormia vastaanotettaessa ja purettaessa. Kuormien laadusta ja määrästä on pidettävä kirjaa. Laitokselle tuodut jätteet, joiden laatu ei ole tässä ympäristölupapäätöksessä hyväksytyn mukainen, on viipymättä poistettava ja toimitettava laitokselle, jonka ympäristöluvassa kyseisen jätteen käsittely on hyväksytty tai jäte on palautettava jätteen haltijalle. 

37. Vastaanotetun puhtaan pyöreän puun, energiarangan ja vastaanotettujen hakkuutähteiden sekä valmiin hakkeen ja kuoren varastointiaika ja toimittaminen hyödynnettäväksi on järjestettävä niin usein, että varastoitavasta puumateriaalista ei aiheudu roskaantumista eikä muuta ympäristöhaittaa. Varastoja on purettava ensisijaisesti niin, että aines kiertää niissä nopeasti ja saman aineserän pitkäaikaisvarastoinnilta vältytään. Kuoren varastointiaika saa olla enintään kaksi kuukautta ja kuorellista puuhaketta saa varastoida alueella enintään yhden vuoden. 

Varastointi 

38. Varastoitava materiaalimäärä on mitoitettava siten, että kentällä on riittävästi tilaa vastaanottaa, varastoida ja käsitellä puhdasta pyöreää puuta, energiarankaa ja hakkutähteitä sekä varastoida valmista haketta ja että työkoneilla on riittävästi tilaa työskennellä ja siten, että materiaalit eivät leviä pinnoitetun alueen ulkopuolelle. Varastoinnissa on otettava huomioon, että alueella on riittävän leveät palokäytävät tulipalojen leviämisen estämiseksi ja palontorjuntakaluston liikkumisen mahdollistamiseksi.

39. Varastointi on toteuttava siten, että varastoitavaa materiaalia ei kulkeudu kentän ulkopuolelle ja siten, että alueilla ei tapahdu varastoaumojen sortumista tai muuta ympäristö- tai terveysriskiä. 

Haketus  

40. Polttoaineeksi murskattavan hakkuutähteen on oltava polttokelpoista ja riittävän puhdasta.  

41. Haketuslaitteisto on sijoitettava siten, että voimakkain melu ei suuntaudu kohti lähimpiä häiriintyviä kohteita. Haketettava materiaali ja hakkeen varastokasat on pyrittävä varastoimaan siten, että ne osaltaan estävät melun leviämistä melulle alttiisiin kohteisiin. 

Päästöt ilmaan 

42. Toiminnasta ja toiminnan liikenteestä ei saa aiheutua pölyhaittaa alueen ulkopuolelle. Murskauksesta syntyvää pölyämistä on tarpeen mukaan ehkäistävä koteloinnilla ja kastelulla. Varastokasat on tarvittaessa kostutettava tai peitettävä pölyämisen ehkäisemiseksi. Liikenteestä aiheutuvan pölyämisen ja hulevesien likaantumisen ehkäisemiseksi on varastointikentän kulkuväylät sulan maan aikana puhdistettava vähintään viikoittain harjauksella tai muulla asianmukaisella menetelmällä. Tarpeen mukaan harjauksessa on käytettävä kostutusta ja puhdistaminen on tehtävä myös varastojen pohjille niiden tyhjennyksen jälkeen. Pölyntorjunnassa ei saa käyttää suolaa, glykolia tai muita kemikaaleja.

Jätehuolto 

43. Mahdolliset hakkuutähdekuormasta erotettavat ja toiminnassa syntyvät hyötykäyttökelpoiset jätteet on lajiteltava ja kerättävä erilleen. Jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi laitokselle, jolla on lupa hyödyntää tai käsitellä kyseisiä jätejakeita, jos hyödyntäminen on kohtuullisin kustannuksin järjestettävissä. Ensisijaisesti on pyrittävä hyödyntämään jätteen sisältämä aine ja toissijaisesti jätteen sisältämä energia. Mahdolliset hakkuutähdekuormista erotettavat ja toiminnassa syntyvät hyötykäyttöön kelpaamattomat jätteet sekä vaaralliset jätteet on toimitettava laitokselle, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa kyseisen jätteen tai vaarallisen jätteen vastaanotto on hyväksytty.   Muualle toimitettavasta vaarallisesta jätteestä on tehtävä siirtoasiakirja. Asiakirjassa on oltava jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen (179/2012) 24 §:ssä velvoitetut tiedot. Siirtoasiakirja on säilytettävä kolmen vuoden ajan. 

Vesien johtaminen ja käsittely 

44. Hulevesien hallinnasta määrätään lupamääräyksessä 9 ja se koskee koko Mäntsäläntien laitosalueen hulevesien hallintaa. 

Polttoaineet ja kemikaalit 

45. Polttonesteiden varastointi ja tankkaustoiminta Koskitukki Oy:n puhtaan puun hakettamisen ja välivarastoinnin alueella on kielletty. Työkoneita ja laitteita saa säilyttää alueella työajan ulkopuolella vain, jos niiden mahdollisten öljyvuotojen talteenotto on järjestetty. 

Päästö- ja vaikutustarkkailu 

46. Haketustoiminnasta aiheutuvaa pölyämistä on tarkkailtava työtapatarkkailuna.

Toiminta-alueen ulkopuolelle johdettavan huleveden laatua ja vaikutuksia, kuten kiintoaineen kertymistä, on tarkkailtava aistinvaraisesti. Tarkkailua on tehtävä vähintään viikoittain ajanjaksoina, jolloin kentällä muodostuu hulevettä.  Hulevesien laatua on tarkkailtava alueelle rakennettavan hulevesijärjestelmän tarkkailun yhteydessä kuten on lupamääräyksessä 11.

Toiminnan vaikutuksia alueen pohjaveden laatuun on tarkkailtava vähintään yhdestä toiminnan vaikutusalueelle sijaitsevasta pohjavesiputkesta ja yhdestä porakaivoveden näytteenottopisteestä. Pohjavesinäytteet on otettava kaksi kertaa vuodessa keväällä ja syksyllä. Näytteistä on analysoitava vähintään ulkonäkö, haju, sameus, väriluku, lämpötila, kovuus, pH, sähkönjohtavuus, alkaliniteetti, happi, hiilidioksidi vapaa, hiilidioksidi syövyttävä, CODMn, kloridi, sulfaatti, nitraatti, ammonium, mangaani, rauta, haihtuvat orgaaniset yhdisteet ja mineraaliöljyt (C10-C40). Pohjaveden pinnan korkeus on mitattava jokaisella näytteenottokerralla. Raportti pohjavesinäytteiden tuloksista on liitettävä tarkkailuvuoden vuosiraporttiin. Pohjaveden tarkkailu voidaan toteuttaa osallistumalla hakemuksen mukaisesti Koskisen Oy:n Mäntsäläntien alueella toteutettavaan pohjaveden tilan velvoitetarkkailuun.

Sahaustoiminnan ja tukkilajittelun sivutuotteiden murskausta koskevat erilliset määräykset

47. Sahaustoiminnasta ja tukkien lajittelusta/tukkikentältä syntyviä sivutuotteita saa murskata Mäntsäläntien alueella ma - su klo 7 - 22. Sivutuotteet voidaan käsitellä ja varastoida pohjavesialueella.

48. Määräykset 41. ja 42. koskevat soveltuvin osin myös sahaustoiminnan ja tukkilajittelun sivutuotteiden murskaustoimintaa.

Kiviaineksen murskaustoimintaa koskevat erilliset määräykset

49. Toiminta-ajat kiviaineksen murskaukselle

Murskaus on tehtävä vähintään 300 metrin etäisyydellä lähimmistä melulle alttisiin kohteista.

50. Kiviaineksen murskaustoiminnasta aiheutuva pöly ei saa ylittää ilmanlaadusta annetun asetuksen (711/2011) mukaisia ohjearvoja alueilla, joilla asuu tai oleskelee ihmisiä ja joilla ihmiset saattavat altistua ilman epäpuhtauksille.

Pölylähteet on sijoitettava teknisten mahdollisuuksien mukaan toiminta-alueen alimmalle kohdalle. Kiven porauksessa syntyvän pölyn leviämistä on estettävä sijoittamalla porausvaunuihin pölynkeräyslaitteet tai käyttämällä muuta pölyn leviämisen estämisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Kuormattavan ja murskauslaitteiston kuljettimelta varastokasaan putoavan kiviaineksen pölyämistä on estettävä säätämällä putoamiskorkeus mahdollisimman pieneksi, kiinnittämällä murskauslaitteiston kuljettimien päähän pölyämistä estävät suojat tai käyttämällä muuta pölyn leviämisen estämisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Pölyn joutumista ympäristöön on estettävä kastelemalla tai koteloimalla päästölähteet kattavasti ja tiiviisti taikka käyttämällä pölyn torjumisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Varastokasat ja ajoneuvojen kuormat on tarvittaessa kasteltava ja pölyn leviäminen ajoneuvoista toiminta-alueen ulkopuolelle on estettävä. Ympäristölupaviranomainen voi tarvittaessa määrätä selvittämään pölyn vaikutuksen ilmanlaatuun hengitettävien hiukkasten osalta mittauksin tai muulla tavalla. Toiminnanharjoittajan on tarvittaessa ryhdyttävä tarkkailemaan hengitettäviä hiukkasia.

Teiden, työmaa-alueen ja kuormien pölynsidontaan voi käyttää vain vettä.

51. Kiviaineksen murskaustoiminnan melulähteet on sijoitettava teknisten mahdollisuuksien mukaan toiminta-alueen alimmalle kohdalle.  Raaka-aine, pintamaa- ja tuotevarastokasa on pidettävä melun leviämisen estämisen kannalta riittävän korkeina ja ne on sijoitettava siten, että melun leviäminen melulle alttiisiin kohteisiin estyy. Koneiden ja laitteiden kunnossapidosta on huolehdittava. Toiminta-alueen siirtokuljetusmatkat on suunniteltava mahdollisimman lyhyiksi. 

52. Polttoaineiden ja muiden ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavien aineiden pääsy maaperään ja pohjaveteen on estettävä. Tukitoiminta-alueiden maarakenteet on tiivistettävä siten, että polttoaineiden ja muiden ympäristön pilaantumisen vaaraan aiheuttavien aineiden pääsy maaperään ja pohjaveteen on estetty.

Polttoainesäiliöiden sekä murskaus- ja seulontalaitteistojen vuotojenhallinta tulee järjestää kaksinkertaisen suojauksen periaatteen mukaisesti. Maaperän tiivistysrakenteet (esim. täyttö- ja tyhjennyspaikkojen pinnoitus) on toteutettava kaksinkertaisella tiivistysrakenteella. Pohjavesialueilla käytettävien vuotojenhallintarakenteiden mitoituksessa on otettava huomioon, että rakenne pystyy pidättämään pahimmasta mahdollisesta onnettomuustilanteesta syntyvän nestemäärän.

Polttoainesäiliöiden on kestettävä mekaanista ja kemiallista rasitusta. Säiliöt on varustettava ylitäytönestimillä ja tankkauslaitteistot lukittavilla sulkuventtiileillä. Kuormauskalustoa tankattaessa ja huollettaessa on huolehdittava siitä, että polttoaineita tai muita pilaantumisen vaaraa aiheuttavia aineita ei pääse maaperään tai pohjaveteen.

53. Kiviaineksen murskaustoiminnan vaikutuksia pohjaveden laatuun tulee seurata siihen soveltuvasta havaintoputkesta vuosittain seuraavasti.

Lisäksi mineraaliöljyt on analysoitava joka kolmas vuosi. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi tarvittaessa määrätä lisäselvityksistä.

Tarkkailuun käytettävästä havaintoputkesta on sovittava kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen kanssa ennen toiminnan aloittamista. Tarkkailu voidaan soveltuessaan yhdistää laitosalueen muuhun pohjavesitarkkailuun. Tarkkailutulokset on toimitettava vuosiyhteenvedon yhteydessä, mutta tavanomaisista poikkeavat tulokset on raportoitava viivyttelemättä.

Tarkkailusuunnitelma

54. Mäntsäläntien laitosaluekokonaisuudesta on tehtävä tarkkailusuunnitelma. Tarkkailusuunnitelma on päivitettävä sen jälkeen, kun suunnitelma alueen hulevesijärjestelmästä valmistuu. Siihen saakka tarkkailua voi tehdä nykyisen suunnitelman mukaisesti.

Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet

55. Päästöjä, melua tai muuta ympäristöhaittaa lisäävistä häiriöistä tai onnettomuuksista, joissa esimerkiksi aineita pääsee maaperään, pinta- ja pohjavesiin, viemäriin tai ilmaan, on ilmoitettava välittömästi Kärkölän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnanharjoittajan tulee laatia ja ylläpitää käyttöhenkilökunnalle ohjeisto ilmoitusmenettelystä.

56. Ympäristövahingon tapahtuessa tai ympäristövahingon vaaran uhatessa toiminnanharjoittaja on velvollinen ryhtymään viipymättä toimenpiteisiin vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi. Laitoksella tulee olla ja laitoksen tulee pitää ajan tasalla erilaisia vaara- ja poikkeustilanteita varten ympäristövahinkojen torjuntasuunnitelma, josta ilmenee ohjeet vahinkojen ja seurausten rajoittamiseksi. Toiminnanharjoittajalla tulee olla riittävästi ympäristövahinkojen torjuntalaitteita ja -tarvikkeita aina saatavilla. Toiminnanharjoittaja on velvollinen huolehtimaan, että laitoksella on saatavissa torjuntalaitteiden ja -tarvikkeiden käyttöön perehtynyttä henkilöstöä. Toiminnanharjoittajan tulee ylläpitää ja kehittää torjuntavalmiutta, kouluttaa henkilöstöä ja järjestää torjuntaharjoituksia.

Kirjanpito ja raportointi 

57. Kirjanpito

Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä Kärkölän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Saha

Laitoksen käytöstä ja käytön valvonnasta sekä häiriötilanteista on pidettävä kirjallista tai tiedostoihin tallentavaa seurantaa.

Laitoksen ympäristönsuojelun kannalta merkityksellisistä tapahtumista ja toteutetuista ympäristönsuojelutoimenpiteistä, päästöistä, jätteistä ja jätehuollosta sekä energiankäytöstä ja energiasäästötoimenpiteistä on pidettävä kirjaa.

Vaarallisista jätteistä, niiden alkuperästä, laadusta, määrästä, varastoinnista ja edelleen toimittamisesta ja hyötykäyttöön toimitettavan jätteen määristä ja kohteista on pidettävä erityistä kirjanpitoa.

Kirjanpitoon on merkittävä vuosittaista raportointia varten tarvittavat tiedot. Seurantakirjanpidon perusteena olevat asiakirjat, kuten laitoksen käyttöä ja valvontaa koskevat tallenteet, häiriökirjanpito, huoltotodistukset, tutkimus-, mittaus- ja tarkkailutulokset, jätekirjanpito ja jätteiden siirtoasiakirjat tulee säilyttää vähintään kolmen vuoden ajan.

Kirkkomäen puuaineksen haketus- ja varastoalue

Sunilan energiapuuterminaali

Sahaustoiminnan sivutuotteiden ja kuoren murskaus

Laitoksen toiminnasta, päästöistä ja jätteistä on pidettävä kirjaa.

Käyttöpäiväkirjaan on kirjattava vähintään  

-          vastaanotetun ja varastoidun puhtaan pyöreän puun, hakkuutähteiden ja kuoren määrät, jätenimike, alkuperä sekä vastaanottoajankohta

-          käsiteltyjen puhtaan puun, hakkuutähteiden ja kuoren määrät sekä käsittelyajankohta

-          varastoituna olevien käsittelemättömien ja käsiteltyjen materiaalien varastoinnin aloittamisajankohdat, määrät, laadut ja jätenimikkeet

-          poisvietyjen hyödyntämiskelvottomien materiaalien ja toiminnassa syntyneiden jätteiden määrät, laadut, jätenimikkeet, vientiajankohdat, kohteet ja viejät

-          hyötykäyttöön toimitetun hakkeen määrä, laatu, vientiajankohta, kohde ja viejä

-          käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailutiedot

-          tiedot tehdyistä huolto- ja korjaustoimenpiteistä

-          tiedot laitoksella käytetyistä polttoaineista; työkoneiden polttoaineen kulutuksesta sekä haketuslaitteiden polttoaineen kulutuksesta

-          yhteenveto ympäristönsuojelun kannalta merkittävistä häiriötilanteista ja onnettomuuksista (syy, kestoaika, arvio päästöistä ilmaan, vesiin tai maaperään sekä arvio niiden ympäristövaikutuksista, että tehdyt toimenpiteet).

Sahaustoiminnan sivutuotteiden ja kuoren murskakseen liittyvä kirjanpito on liitettävä sahan kirjanpitoon.

Kiviaineksen murskaus

Luvan haltijan on pidettävä aikajärjestyksen mukaista kirjaa toiminnan ympäristönsuojelun kannalta merkittävistä tiedoista:

-          murskauslaitoksen tuotantotiedot ja käyntiajat

-          käytettyjen polttoaineiden laatu- ja kulutustiedot (t/a)

-          toiminnassa muodostuneet jätteet ja vaaralliset jätteet, laatu, määrä ja varastointi sekä keräykseen / käsittelyyn toimittaminen

-          suoritetut huoltotoimenpiteet

-          häiriötilanteet ja onnettomuudet (syy, kestoaika, arvio päästöistä ja ympäristövaikutukset ja tehdyt torjuntatoimenpiteet)

-          tarkkailutulokset

58. Raportointi

Raportoinnin voi tehdä sähköisesti suoraan ympäristöhallinnon tietojärjestelmään sähköisen palvelun tuottajan tarjoaman käyttöliittymän raportointilomakkeilla niiltä osin, kuin se on mahdollista helmikuun loppuun mennessä.  Raportti on toimitettava tarkkailuvuotta seuraavan helmikuun loppuun mennessä Kärkölän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Saha

Laitoksen toiminnasta sekä valvonta- ja tarkkailutiedoista on laadittava viranomaisen edellyttämällä tavalla tilastot ja kirjallinen vuosikertomus seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä valvontaviranomaisille.

Tietoja tehdystä kirjanpidosta on tarvittaessa annettava Kärkölän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle yhteenvetoraportteina.

Vuosiraportista on käytävä ilmi muun muassa seuraavat tiedot:

-          Tiedot tuotannosta ja toiminnasta:

-          Vuotuinen tuotantomäärä (tuotteen laatu ja määrä), tuotannon käyntiajat prosesseittain (h/a), raaka-aineet, energian käyttötiedot, energiasäästötoimenpiteet, tuotannossa käytettävien kemikaalien laatutiedot ja kulutusmäärät, sisäisten ja ulkoisten ympäristöauditointien poikkeamatulokset, suunnitteilla olevat muutokset laitoksessa ja sen toiminnassa;

Tiedot jätehuollosta:

-          Jätteiden laatu, laji, määrä sekä hyödyntämis- ja käsittelytavat, varastointi, edelleen toimittaminen, kuljettajat, toimituskohteet ja päivämäärät, sekä kaatopaikkakelpoisuustestien tulokset, yhteenveto biopolttoaineen (käytöstä poistetun puun) määrästä ja laadusta. Jätteiden luokittelussa tulee käyttää ympäristöministeriön päätöksessä esiintyvää jaottelua;

-          Tiedot päästöistä ja ympäristövaikutusten tarkkailusta;

-          Päästömäärät, analyysitulokset, laskenta- tai mittausperusteet, arvio tulosten luotettavuudesta, yhteenveto käyttö- ja päästötarkkailusta sekä vaikutustarkkailusta, tiedot ympäristönsuojelun kannalta merkittävistä häiriötilanteista (ajankohta, kestoaika, syy, arvio päästöistä ja niiden ympäristövaikutuksista sekä suoritetut toimenpiteet), yhteenveto ympäristönsuojelun kannalta olennaisista huoltotoimenpiteistä (prosessit, puhdistimet, mittalaitteet), puhdistimien käyntiajat, mittausraportit, vuosittaisten raaka-aine- ja päästömäärien vertailu tähän päätökseen kirjattuihin tai myöhemmin muutoksena ilmoitettuihin tietoihin.

Kirkkomäen puuaineksen haketus- ja varastoalue

Sunilan energiapuuterminaali

Sahaustoiminnan sivutuotteiden ja kuoren murskaus

Toiminnasta ja tarkkailusta on tehtävä vuosiraportti. Raportissa on esitettävä yhteenveto kirjanpidosta. Lisäksi raportissa on esitettävä selvitys toiminnan ympäristökuormituksesta sekä vuoden aikana toteutetut ja suunnitteilla olevat muutokset laitoksen toiminnassa.

Sahaustoiminnan sivutuotteiden ja kuoren murskakseen liittyvä raportointi on liitettävä sahan kirjanpitoon.

Kiviaineksen murskaus

Toiminnasta ja tarkkailusta on tehtävä vuosiraportti. Raportissa on esitettävä yhteenveto kirjanpidosta. Lisäksi raportissa on esitettävä selvitys toiminnan ympäristökuormituksesta sekä vuoden aikana toteutetut ja suunnitteilla olevat muutokset laitoksen toiminnassa.

Toimintojen muuttaminen ja lopettaminen

59. Toiminnan pysyvästä tai pitkäaikaisesta keskeyttämisestä sekä toiminnan valvonnan kannalta olennaisista muutoksista on viipymättä ilmoitettava Kärkölän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Luvan haltijan vaihtuessa uuden haltijan on ilmoitettava vaihtumisesta kirjallisesti kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

60.  Toiminnan lopettamisen jälkeen alue on viipymättä siistittävä ja saatettava sellaiseen kuntoon, ettei siitä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Luvan haltijan on esitettävä Kärkölän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle yksityiskohtainen suunnitelma vesiensuojelua, maaperänsuojelua ja jätehuoltoa koskevista toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista ja lopettamisen jälkeisestä ympäristön tilan tarkkailusta viimeistään kolme kuukautta ennen toiminnan lopettamista. Jos suunnitelman ja toiminnan lopettamisen johdosta on tarpeen antaa uuden ympäristönsuojelulain 94 §:n mukaisia määräyksiä, ne antaa Kärkölän kunnan ympäristönsuojeluviranomainen.

Vastuuhenkilöt

61. Toiminnanharjoittajalla on nimettävä henkilö, joka vastaa toiminnan valvonnasta ja tarkkailusta. Jos vastaavan hoitajan nimi ja/tai yhteystiedot muuttuvat, on tiedot ilmoitettava viipymättä kirjallisesti Kärkölän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 

Maksut ja vakuudet

Lupamaksuksi määrätään 4952,75 € ja lisäksi kuulutuskulut.

Asetuksen ja muiden säännösten noudattaminen

Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, asetusta on luvan estämättä noudatettava. (YSL 70 §)

Oikeusvaikutteisen kaavan ottaminen huomioon toiminnan sijoittamisessa

Lautatarhan alueen asemakaavassa alue on merkitty teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi, jonka sijainti pohjavesialueella asettaa toiminnalle erityisiä rajoituksia (TY-1). Toiminta ei ole vastoin asemakaavaa, kun toimitaan tämän ympäristölupapäätöksen mukaisesti. 

Lupaharkinnan perusteet

Kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, ympäristöluvanvarainen toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty.

Luvan myöntämisen edellytykset

Ympäristönluvan varaisesta toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, ei aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristönsuojelulain 5 §:n 1 momentin 2?kohdassa tarkoitettua seurausta tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai sen vaaraa, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä  eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.

Yksityiskohtaiset perustelut

Saha, puuaineksen murskausalueet ja kivenmurskaus sijaitsevat samalla toiminta-alueella ja niillä on ollut sellainen tekninen ja toiminnallinen yhteys, että niiden ympäristövaikutuksia ja jätehuoltoa on ollut tarpeen tarkastella yhdessä.

Ympäristönsuojelulain 52 §:n mukaan ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset:

1) päästöistä, päästöraja-arvoista, päästöjen ehkäisemisestä ja rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista;

2) maaperän ja pohjavesien pilaantumisen ehkäisemisestä;

3) jätteistä sekä niiden määrän ja haitallisuuden vähentämisestä;

4) toimista häiriö- ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa;

5) toiminnan lopettamisen jälkeisestä alueen kunnostamisesta ja päästöjen ehkäisemisestä sekä muista toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista;

6) muista toimista, joilla ehkäistään tai vähennetään ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa.

Ympäristölupamääräykset on annettu siten, että mikäli määräys koskee koko laitosaluetta, niin on annettu vain yksi määräys, koska muuten määräyksissä olisi ollut päällekkäisyyksiä ja toistoa. Tästä syystä Mäntsäläntien laitosalueella on annettu yksi määräys melusta, toiminnan lopettamisesta tai muuttamisesta, maankaivusta ja maaperän pilaantumisen selvittämisestä, tarkkailusta ja raportoinnista, toiminnan pysyvästä ja pitkäaikaisesta keskeyttämisetä.

Määräykset 1-5 on annettu, jotta toiminnasta ei aiheudu merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa tai terveyshaittaa ja jotta ympäristön pilaantumisvaara ehkäistäisiin mahdollisimman tehokkaasti. Ympäristönsuojelulaki velvoittaa toiminnanharjoittajan olevan selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja niiden hallinnasta sekä haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Luvan voimassa oloaikana tekniikka voi kehittyä ja luvanhaltija on velvollinen ottamaan käyttöön parasta käyttökelpoista tekniikkaa.

Ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset päästöraja-arvot ja muut päästömääräykset vesihuoltolaitoksen viemäriin johdettaville teollisuusjätevesille ja muille vesille, sen varmistamiseksi, että jätevedet esikäsitellään asianmukaisesti ja päästöjä tarkkaillaan. Viemäriin johdettavien jätevesien määrää ja laatua säätelee sekä ympäristölupa että Kärkölän Veden kanssa tehty teollisuusjätevesisopimus. Jäteveden laadusta ja määrästä on ollut määräys lainvoimaisessa ympäristölupapäätöksessä ESAVI 482/2019, eikä määräystä ole ollut syytä muuttaa (lupamääräys 7).

Kondenssivesien käsittely yhdessä laitosalueella syntyvien hulevesien kanssa on ollut tarkoituksen mukaista pohjaveden suojelun kannalta. Asiasta on määrätty lainvoimaisessa ympäristöluvassa ESAVI 482/2019, eikä määräystä ole ollut syytä muuttaa (lupamääräys 8).

Hulevesien johtamista ja käsittelyä koskeva velvoite on tarpeen maaperän sekä pohjavesien suojelun varmistamiseksi. Suunnitelma toiminnan toteutuksesta on tarpeen, jotta lupaviranominen voi tarkistaa toiminnan asianmukaisuuden. Lainvoimaisen luvan (ESAVI 482/2019) mukaan Mäntsäläntien alueen hulevedet voidaan esisuunnitelman periaatteiden mukaisesti kerätä, johtaa, käsitellä ja imeyttää alueen maaperään. Kyseisessä luvassa annettua aikataulua on kuitenkin ollut syytä muuttaa, koska alueelle rakennetaan saha siihen liittyvien toimintoineen ja hulevesien johtaminen on suunniteltava ottamalla muutokset huomioon. Lupaviranomainen on katsonut tarkoituksenmukaiseksi päivittää rakentamista koskeva aikataulu uuden sahan rakentamisen vuoksi (lupamääräykset 9, 11, 44).

Määräykset 10 ja 12 ovat voimassa olevan ESAVI 482/2019 lupamääräyksen mukaiset.

Sahan toiminnan huomattavin ympäristövaikutus on melu. Määräyksen mukaiset raja-arvot perustuvat valtioneuvoston päätöksen ympäristömelun ohjearvoista (993/1992). Hakija on laatinut melulaskennat, joissa lähtökohtina on käytetty seuraavia meluntorjuntatoimenpiteitä: sahalaitoksen sijoittaminen meluntorjunnan kannalta edullisesti,  kuorimon sijoittaminen rakennukseen, hake-/purusiilojen betoniseinärakenteet, purun ja pölypoistoyksiköiden sijoittaminen sisätiloihin  tai sisäpihalle, puumurskausalueen reunalle sijoitettavat vähintään 2,8 m korkeat melun leviämistä estävät tukki- tai varastokasta, sahansyötön etelä- ja itälaitojen mp+8m m korkea meluseinä, tukkivaraston eteläpuolelle sijoitettava meluvalli-meluseinä -rakenne, murskaustoiminnan aikarajoite. Keskiäänitaso on laskentatarkkuuden rajoissa asuin- ja vapaa-ajanrakennuksille sovellettavien ohjearvon 55 dB ja 45 dB tasalla tai alle.  Melumittauksen perusteella voidaan arvioida meluntorjunnan tehostamisen tarve, johon hakija on jo esittänyt mahdollisia toimenpiteitä. Näitä ovat tarvittaessa meluseinä puutavaran syöttöalueelta rimoittamoon tai meluseinän rakentaminen mallinnettua korkeampana. Melumallinnusten perusteella toiminta ei lisää melutasoja läheisellä Natura-alueella, vaan hankkeella on melutasoihin myönteinen vaikutus, kun meluntorjuntatoimia toteutetaan. (lupamääräys 13). 

Määräykset 14-19 ovat voimassa olevan ESAVI 482/2019 lupamääräyksen mukaiset ja se on annettu pohjaveden ja maaperän pilaantumisen ehkäisemiseksi.

Määräykset 21-25 koskevat laitoksen jätehuoltoa ja ne noudattelevat pääasiassa lainvoimaista lupaa ESAVI 482/2019. Jätteitä ja vaarallisia jätteitä koskevat määräykset on annettu asianmukaisen jätehuollon varmistamiseksi ja jätteiden synnyn ehkäisemiseksi. Jätteistä ja jätehuollosta ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jäte on hyödynnettävä, jos se teknisesti on mahdollista ja siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia. Jätteiden hyödyntäminen ja loppukäsittely on tehtävä laitoksessa, jolla on siihen lupa. Kuormien tarkistamisella varmistetaan, ettei laitokselle tuoda muita kuin luvassa hyväksyttyjä materiaaleja. Vastaanotettavien kuormien kirjanpidolla seurataan tuotavien materiaalien määrää ja alkuperään. Vastaanotettaviksi soveltumattomien jätteiden poistamisella varmistetaan, että toiminnasta ei aiheudu terveys- ja ympäristöhaittaa.

Määräys 26 koskee maankaivua ja läjittämistä ja se on lainvoimaisen ympäristöluvan ESAVI 482/2019 mukainen, eikä määräystä ole syytä ollut muuttaa. Määräys koskee koko Mäntsäläntien laitosaluetta ja siksi on poistettu vastaava määräys, joka on ollut lainvoimaisessa lupapäätöksessä ESAVI 10/2015/1.

Ympäristönsuojelulain 62 § mukaan ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset päästöjen ja toiminnan tarkkailusta sekä toiminnan vaikutusten ja toiminnan lopettamisen jälkeisen ympäristön tilan tarkkailusta. Luvassa on lisäksi annettava tarpeelliset määräykset jätehuollon seurannasta ja tarkkailusta sekä jätteen käsittelyn seuranta- ja tarkkailusuunnitelmasta ja sen noudattamisesta. Tarkkailua koskevia määräyksiä on määräyksissä 27-31, 36, 43, 46 ja 54. Voimassa olevassa tarkkailusuunnitelmassa on mukana Tehdastien laitoskokonaisuus ja uusien suunniteltujen toimintojen ja lupaviranomaisuuden samalla vaihtuessa on tarkoituksenmukaista laatia Mäntsäläntielle erillinen tarkkailusuunnitelma.

Määräys 31 on voimassa olevan ympäristölupapäätöksen ESAVI 482/2019 mukainen.

Määräykset 32 ja 34 käsiteltävistä puuaineksen määristä on hyväksytty hakemuksen mukaisesti.

Määräykset 33, 35 ja 47 koskevat toiminta-ajat on annettu ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Toiminta-ajoista on neuvoteltu toiminnanharjoittajan edustajan kanssa.

Määräyksiin 36 ja 37 on yhdistetty sekä Kirkkomäen ja Sunilan aluetta koskevat samankaltaista toimintaa koskevat määräykset, joita ei ole ollut tarkoituksenmukaista antaa erillisinä.  Määräykset ilman Sunilan alueen toimintaa ovat sisältyneet jo lainvoimaiseen ympäristölupaan ESAVI 10/2015/1.

Määräykset 38 ja 39 on annettu ympäristö- ja terveysriskin ehkäisemiseksi. Määräykset ovat voimassa olevan ympäristölupapäätöksen ESAVI 10/2015/1 mukaiset.

Määräys 40 on annettu meluhaitan ehkäisemiseksi ja määräys 42 pölyhaitan ehkäisemiseksi. Määräykset ovat ESAVI 10/2015/1 mukaiset.

Määräys 45 koskee polttonesteiden varastointia ja tankkaustoimintaa Kirkkomäen alueella ja määräys on hakijan esityksen mukainen ja perusteltua pohjaveden suojelun kannalta.

Lupamääräykset 49-54 koskevat kiviaineksen murskaustoimintaa. Valtioneuvoston asetuksessa kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010) eli ns. MURAUS-asetuksessa säädetään ympäristönsuojelun vähimmäisvaatimuksista silloin, kun toimintaan on oltava ympäristölupa. MURAUS-asetuksen mukaan kivenmurskaamo on sijoitettava siten, että melua tai pölyä aiheuttavan toiminnon etäisyys asumiseen tai loma-asumiseen käytettävään rakennukseen tai sen välittömässä läheisyydessä sijaitsevaan oleskeluun tarkoitettuun piha-alueeseen tai muuhun häiriölle alttiiseen kohteeseen on vähintään 300 metriä.  Jos toiminnan etäisyys melulle alttisiin kohteista on alle 500 metriä, ei murskaamista, rikotusta eikä kuormauksia tai kuljetuksia saa tehdä viikonloppuisin eikä arkipyhinä ja toiminnoille on asetettava asetuksen mukaiset toiminta-ajat. Toiminta-ajat ovat pääasiassa asetuksen mukaiset lukuun ottamatta kuormaamista ja kuljetusta ja murskaustoiminnan aloittamisaikaa, josta hakija on itse ilmoittanut, että toiminta-aika alkaa klo 7.  Valtioneuvoston asetuksessa ei ole asetettu rajoituksia seulonnalle, mutta hakemuksesta poiketen

seulontaa ei sallita lauantaisin ja sunnuntaisin. Lisäksi toiminnalle on asetettu aikarajoitus kesälle sijoittuvasta toiminnasta. Toiminta-aikamääräys on annettu asutukselle aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Toiminta-alue sijaitsee pohjavesialueella ja siksi teiden, työmaa-alueen ja kuormien pölynsidontaan voidaan käyttää vain vettä. Maaperän ja pohjaveden suojelemiseksi on annettu määräys koneiden ja laitteiden vuotojen hallinnasta. Melun torjumiseksi ja kohtuuttoman rasituksen estämiseksi on annettu määräys.

Määräykset 20, 55 ja 56 on annettu ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja onnettomuus- ja häiriötilanteisiin varautumiseksi. Määräyksellä varmistetaan lisäksi tiedonkulku viranomaiselle tilanteissa, joissa ympäristölle on aiheutunut tai on vaarassa aiheutua poikkeuksellisen suurta haittaa.

Määräykset 57 ja 58, jotka koskevat kirjanpitoa ja raportointia, ovat tarpeen toiminnan valvomiseksi. Viranomaisen on oltava selvillä siitä, että ympäristöluvanvaraista toimintaa harjoitetaan siten kuin luvassa on määrätty ja mitä haittoja, vaaroja ja jätteitä toiminnasta aiheutuu.

Toiminnan olennainen muuttaminen kuten laajentaminen tai tuotantosuunnan muuttaminen edellyttää luvan tarkistamista. Valvonnan kannalta olennaiset muutokset tulee ilmoittaa valvontaviranomaiselle. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi, onko lupaa tarpeen muuttaa. Määräys koskee koko laitoskokonaisuutta ja se on ollut myös lainvoimaisissa ympäristölupapäätöksissä ESAVI 10/2015/1 ja ESAVI 482/2019 (lupamääräys 59).

Luvanvaraisen toiminnan päätyttyä toimintaa harjoittanut vastaa edelleen lupamääräysten tai valtioneuvoston asetuksella säädetyn yksilöidyn velvoitteen mukaisesti tarvittavista toimista pilaantumisen ehkäisemiseksi, samoin kuin toiminnan vaikutusten selvittämisestä ja tarkkailusta. Jos toiminta ei sisällä riittäviä määräyksiä toiminnan lopettamisen varalta, lupaviranomaisen on annettava tätä tarkoittavat määräykset (lupamääräys 60).

Määräys yhteyshenkilöstä on annettu valvonnan vuoksi. Valvontaviranomaiselle on oltava tiedossaan sellainen toiminnanharjoittajan yhteyshenkilö, jolta saa tietoa toiminnasta ja ympäristövaikutuksista ja johon voi ottaa yhteyttä mm. poikkeuksellisissa tilanteissa. (lupamääräys 61)

Lupaviranomainen hyväksyy hakijan hakemuksen kohdassa 9.2 tekemän esityksen, jonka mukaan toiminnassa syntyviä sivutuotteita ovat puunkuori, puru, hake, tasaamohake ja kutterinpuru. Ympäristöministeriön muistion 19.12.2014 (Jätelain eräiden säännösten tulkintalinjauksista) mukaan  puuntyöstössä tuotantotoiminnassa syntyvää käsittelemätöntä puuainesta kuten kuori, kutterinlastu, puru ja pintalauta voidaan pitää yleensä jätelain 5.2 §:n mukaisena sivutuotteena, mikäli työstettävä puu vastaa ominaisuuksiltaan luonnosta peräisin olevaa puuta (ts. ei sisällä kyllästysaineita, maalia, lakkaa, liimaa tai muita puulle vieraita aineita); aines koostuu pelkästään edellä mainitusta puusta;  jatkokäyttö on varmaa  ja se täyttää jätelain 5 §:n  arviointiperusteet. Jätelain 5 §:n mukaan aine tai esine ei ole jäte vaan sivutuote, jos se syntyy sellaisessa tuotantoprosessissa, jonka ensisijaisena tarkoituksena ei ole tämän aineen tai esineen valmistaminen, ja:

1) aineen tai esineen jatkokäytöstä on varmuus;

2) ainetta tai esinettä voidaan käyttää suoraan sellaisenaan tai sen jälkeen, kun sitä on muunnettu enintään tavanomaisen teollisen käytännön mukaisesti;

3) aine tai esine syntyy tuotantoprosessin olennaisena osana; sekä

4) aine tai esine täyttää sen suunniteltuun käyttöön liittyvät tuotetta sekä ympäristön- ja terveydensuojelua koskevat vaatimukset eikä sen käyttö kokonaisuutena arvioiden aiheuta vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Tukkilajittelussa syntyy sivutuotteena puunkuorta, jota toimitetaan murskauksen jälkeen polttoaineeksi Mäntsäläntien alueella oleviin Koskipower Oy:n (Lahti Energia) kattilalaitoksiin sekä ulkopuolisille kattilalaitoksille. Sahatukkien kuorinnasta sivutuotteena syntyvä kuori varastoidaan siiloon, josta se toimitetaan murskauksen jälkeen polttoon pääasiassa Mäntsäläntien Koskipower Oy:n kattilalaitoksiin. Sahauksesta sivutuotteena syntyvä puru varastoidaan siiloon ja toimitetaan raaka-aineeksi Koskisen Oy:n lastulevytehtaalle Tehdastien alueelle. Sahauksesta sivutuotteena syntyvä hake varastoidaan siiloon ja toimitetaan ns. selluhakkeena ulkopuolisille toimijoille, lähinnä Etelä-Suomessa sijaitseviin paperitehtaisiin. Tasaamoilta syntyy sivutuotteena tasaamohaketta, joka varastoidaan siiloon ja toimitetaan pääosin polttoaineeksi Mäntsäläntien alueella oleviin Koskipower Oy:n kattilalaitoksiin. Höyläämöistä syntyy sivutuotteena kutterinpurua, joka toimitetaan pääasiassa pelletin valmistuksen raaka-aineeksi ulkopuolisille toimijoille. Puuaines on kuitenkin jätettä, jos se on varastoinnin aikana likaantunut ja sisältää muuta materiaalia kuten maa-aineksia tai maalia, jotka heikentävät sen hyödyntämiskelpoisuutta.   Sivutuotetulkinta noudattaa samaa tulkintaa, joka on tehty Rauman sahan ympäristöluvassa ESAVI 494/2019.

Vastaukset muistutuksiin ja lausuntoihin

Ympäristölautakunta   toteaa muistuttajalle, että lupamääräyksessä 13 on otettu kantaa meluun ja meluntorjuntaan. Hakija on suunnitellut toiminnan siten, että toimintojen sijoittelulla voidaan pienentää meluhaittaa ja hakija on velvoitettu tekemään esittämiään meluntorjuntatoimia, tekemään melumittauksen muistuttajan kiinteistöllä ja tarvittaessa lisäämään meluntorjuntatoimia.

Lausuntoihin ympäristölautakunta toteaa, että luvassa on annettu määräyksiä pohjaveden suojelusta, pöly- ja meluhaittojen vähentämisestä.

Hämeen ELY-keskuksen lausuntoon todetaan, että hakemuksen käsittelyvaiheessa on tehty alustava luonnonsuojelulain 65 §:n mukainen arvio hankkeen vaikutuksesta läheiseen Natura-alueeseen. Hankkeen ei arvioida heikentävän Natura-alueen luonnonarvoja ja melun osalta hankkeella on myönteinen vaikutus Natura-alueen, koska hanke edellyttää meluntorjuntatoimia.

Päätöksen antaminen

Päätöksestä kuulutetaan julkisella kuulutuksella kunnan internetsivustolla. Luvan voimassaoloaika alkaa kulua päätöksen tiedoksisaannista tiedoksisaantipäivää lukuun ottamatta. Tämä lupa on lainvoimainen 11.12.2020, ellei päätöksestä valiteta.

Luvan voimassaolo

Koskisen Oy:n sahaustoimintaa koskeva lupa on voimassa toistaiseksi.

Koskitukki Oy:n Kirkkomäen alueella harjoitettavaa toimintaa koskeva lupa on voimassa toistaiseksi ja Sunilan toimintaa koskeva lupa niin kauan, kun se sahaus- ja tukkilajittelu/tukkikenttätoiminnan kannalta on mahdollista.

Kivenmurskausta koskeva lupa on voimassa 31.12.2031 saakka.

Korvattavat päätökset

Tämä päätös korvaa lainvoimaiseksi tultuaan seuraavan ympäristöluvan lupamääräykset niiltä osin kuin ne ovat koskeneet Mäntsäläntien laitosalueen toimintaa:

-          Ympäristölupapäätöksen nro 482/2019; ESAVI/11496/2018 lupamääräykset 1, 2, 3, 4, 4a,7a, 7b, 13, 16, 20, 20a, 21, 22, 23, 24, 25, 27, 28, 29, 31, 36, 37, 39 ,40 41, 42, 43, 44, 45, 45aa, 46, 47, 48, 49

Tämä päätös korvaa lainvoimaiseksi tultuaan seuraavat päätökset:

-          Ympäristölupapäätös nro 10/2015/1; ESAVI/39/04.08/2012 (Koskitukki Oy)

-          Ympäristösihteerin päätös 16.6.2020 § 1, puuaineksen murskaus (Koskitukki Oy)

Sovelletut oikeusohjeet ym.

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 2, 5- 8, 11-12, 16-17, 20, 22-23, 27-29, 34, 39, 40, 41, 42-44, 48-49, 52, 58, 62, 66, 70, 83, 85, 87, 89, 94, 123, 170, 172, 190-191, 205 §§ ja liite 1 taulukko 2 kohta 7 e) ja liite 4 kohta 1.

VNA ympäristönsuojelusta (713/2014) 2 § kohta 6 b), 11-15, 41-42 §§ 

Jätelaki (646/2011) 8, 13, 29 §§

Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 §

VNp melutason ohjearvoista (993/1992) 1-2 §§

VNA kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010) 4-6, 8, 9, 13 §§

Kärkölän kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen ympäristölupamaksutaksa 1.4.2020

Päätös Merkittiin, että pormestari Markku Koskinen poistui yhteisöjäävinä  (HL § 28.1 kohta 5) asian käsittelystä ja kokouksesta kokonaan klo 19.53.

 Ympäristösihteeri teki muutetun päätösehdotuksen, johon otetaan huomioon Hämeen ELY-keskuksen 21.10.2020 lausunnossa esittämät kannanotot seuraavasti:

 Lupamääräys 13.

-          poistetaan määräyksen ensimmäinen kappale ja lisätään määräykseen uudet melutasoja koskevat kohdat ja tarkennukset meluseinien - ja vallien rakentamisaikataulusta

-          lisätään rakennettaviin melurakenteisiin +6 metriä korkea meluseinä syöttöalueelta kuorimoon

-          lisätään velvoite tarkkailla melupäästöjä ja vertailuraportin toimittamisesta

Lupamääräys 35.

-          lisätään mobiililaitteiden pohjaveden suojaus kaksoissuojausperiaatteesta

-          lupamääräyksen osalta tehdään kommentti perusteluosaan

Lupamääräys 47.

-          toiminta-aika muutettu päättyväksi klo 20

-          lisätään toiminnanharjoittajan velvoite toimittaa suunnitelma pohjaveden suojausperiaate mobiililaitteiden osalta

-          lupamääräyksen osalta tehdään kommentti perusteluosaan

Lisätään kohtaan Vastaukset lausuntoihin ja muistutuksiin uusi kappale ELY-keskuksen lausunnon johdosta

Kooste muutoksista ja lisäyksistä, jotka ovat kursiivilla:

13. Toiminnoista liittyvistä työvaiheista, liikenne mukaa lukien, aiheutuva melu ei saa lähimmissä, melulle altistuvissa kohteissa (lähimmän pysyvään asumiseen käytettävien kiinteistöjen piha-alueet ja luonnonsuojelualueet) ylittää valtioneuvoston päätöksen (993/1992) päivä- ja yöohjearvoja yhdessä muiden tehdasalueen toimintojen kanssa. Kenttäalueella käytettävien työkoneiden on oltava luokitukseltaan ulkona käytettävien laitteiden melupäästöistä annetun valtioneuvoston asetuksen (621/2002) mukaisia. Koneiden melutaso ei saa ylittää asetuksen II vaiheen sallittuja äänitasoja. Murskaus- ja muista laitteistoista aiheutuvaa melua on ehkäistävä koteloinnilla, kumituksilla ja/tai muilla vastaavilla ääniteknisesti parhailla meluntorjuntatoimilla.

Mäntsäläntien laitosaluekokonaisuuden melutaso häiriintyvissä kohteissa ei saa ylittää melun A-painotettua ekvivalenttitasoa 55 dB päivällä 7-22 välisenä aikana eikä 50 dB yöllä kello 22-7 välisenä aikana. Jos melu on luonteeltaan iskumaista tai kapeakaistaista, mittaus- tai laskentatulokseen lisätään 5 dB ennen sen vertaamista sallittuun melutasoon.

Hakijan on toteutettava vastineessa 30.9.2020 meluntorjunta toimet, joita ovat sahalaitoksen sijoittaminen meluntorjunnan kannalta edullisesti, kuorimon sijoittaminen rakennukseen, hake-/purusiilojen betoniseinärakenteet, purun ja pölypoistoyksiköiden sijoittaminen sisätiloihin tai sisäpihalle, puumurskausalueen reunalle sijoitettavat vähintään 2,8 m korkeat melun leviämistä estävät tukki- tai varastokasta, sahansyötön etelä- ja itälaitojen mp+8m m korkea meluseinä, tukkivaraston eteläpuolelle sijoitettava meluvalli-meluseinä -rakenne, murskaustoiminnan aikarajoite ja +6 metriä korkea meluseinä syöttöalueelta kuorimoon. Meluseinät ja - vallit tulee toteuttaa saman aikaisesti varsinaiseen toimintaa liittyvän rakentamisen kanssa eikä toiminnan aloittamista sallita ennen kuin meluntorjuntarakenteet ovat valmiit.

Toiminnanharjoittajan on tarkkailtava toiminnan aiheuttamaa melupäästöä lähimmissä häiriintyvissä kohteissa: lähimpien asuinrakennusten pihalla sekä Natura/luonnonsuojelualueella rakentamisen edetessä vuosittain tehtävillä melumittauksilla. Kun uudet toiminnot on kokonaisuudessaan otettu käyttöön, tulee melumittauksen tuloksia verrata nyt esitetyn melumallinnuksen tuloksiin. Vertailuraportissa tulee esittää suunnitelma mahdollisten meluohjearvojen ylitysten vaatimista meluntorjunnan lisätoimista sekä aikataulu niiden toteuttamisesta. Tässä yhteydessä on tehtävä myös esitys melumittausten jatkamisesta. Tehdasalueen toiminnoista ympäristöön aiheutuva kokonaismelutason arvioinnissa/mittauksissa tulee ottaa huomioon myös Koskipower O:n biokattilan vaikutukset tehdasalueen kokonaismelutasoon.

Uuden sahan ja tukkikentän käyttöönoton jälkeen tulee tehdä melumittauksia lähimmän asuinrakennuksen ja lähimmän lomarakennuksen alueelta. Tarvittaessa mittaustulosten perusteella meluntorjuntatoimenpiteitä on tehostettava. Mittaussuunnitelma on toimitettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen hyväksyttäväksi ennen toteutusta.

Muulloinkin tarvittaessa Kärkölän kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi määrätä toiminnanharjoittajan selvittämään toiminnan aiheuttamat lähtömelutasot sekä laskentamallin tai mittauksen avulla arvioimaan melutasot ympäristössä.

35. Sunilan alueelle materiaaleja voidaan toimittaa sisään ja ulos ympäri vuorokauden. Haketusta/murskausta voidaan tehdä ma - pe klo 07 - 19 välisenä aikana pois lukien yleiset juhlapyhät. Poikkeustapauksessa haketusta voidaan tehdä viikonloppuisin. Murskaukset ja haketukset on toteutettava mobiilihakkurein, jotka tilataan paikalle tarpeen mukaan. Alueen pohja saa olla sorapintainen, mutta haketus- ja/tai murskauksen suojaus on tehtävä kaksinkertaisen suojauksen periaatteella. Murskaus/haketuskalustoa tai pyöräkuormaajaa ei saa tankata terminaalialueella.

47. Sahaustoiminnasta ja tukkien lajittelusta/tukkikentältä syntyviä sivutuotteita saa murskata Mäntsäläntien alueella ma - su klo 7 - 20. Sivutuotteet voidaan käsitellä ja varastoida pohjavesialueella.

Mobiililaitteita koskeva esitys sijainnista ja pohjaveden suojauksesta on esitettävä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle hyväksyttäväksi hyvissä ajoin ennen toiminnan aloittamista.

Määräysten perusteluihin tehtävät muutokset

Määräykset 33, 35 ja 47 koskevat toiminta-ajat on annettu ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Toiminta-ajoista on neuvoteltu toiminnanharjoittajan edustajan kanssa. Määräykseen 35 sisältyy myös Sunilan alueen pohjaveden suojaus ja määräyksessä 47 toiminnanharjoittajaa edellytetään toimittamaan suunnitelma, joka koskee pohjaveden suojausta mobiililaitteiden osalta.

Vastaukset muistutuksiin ja lausuntoihin

Hämeen ELY-keskuksen 21.10.2020 antamaan lausuntoon lupaviranomainen toteaa, että Kirkkomäen osalta mobiililaitteiden kaksoissuojauksesta ei ole annettu määräystä, vaan toimintaa voidaan jatkaa Etelä-Suomen aluehallintoviraston myöntämän Koskitukki Oy:n luvan mukaisesti. Sunilan alueelle on edellytetty mobiililaitteille kaksoissuojaus, koska kyseessä on uusi toiminta ja sahan osalta toiminnanharjoittaja voi esittää uuden toiminnan osalta suunnitelman, kun alueen kaikkien toimintojen sijoituspaikat ovat muutoin selvät. Kivenmurskauksen toiminta-ajat on myönnetty asetuksen mukaisesti, joten toiminta-ajat eivät siten ole ELY-keskuksen lausunnon mukaiset. Lupaviranomainen on sallinut sahalta ja tukkienlajittelusta syntyvän puuaineksen murskauksen joka päivä kuten saha nykyisessä sijoituspaikassa Tehdastiellä tällä hetkellä. Toiminta-aika on asetettu päättyväksi klo 20 ELY-keskuksen lausunnon mukaisesti. Koskitukki Oy:n haketuksen osalta toiminta-aika päättyy jo klo 19. Muutoin lausunnossa esitetty on otettu huomioon lupamääräyksissä.

Lisäksi merkittiin, että perusteluosaan korjattiin suoraan päivämäärät hakemuksen kuulemisesta kohtaan Lupahakemuksesta tiedottaminen.             

Muutettu päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

Ympäristölautakunnan päätös oli kokonaisuudessaan seuraava muutosten jälkeen.

Kärkölän ympäristölautakunta myönsi ympäristöluvan Koskisen Oy:n Mäntsäläntien sahan toiminnalle. Lupa koskee sahaustoimintaa, jonka tuotantokapasiteetti on noin 365 000 m3 valmista sahatavaraa vuodessa. Lisäksi Koskisen Oy:lle myönnetään kiviaineksen murskauslupa. Koskitukki Oy:lle myönnetään ympäristölupa puuaineksen varastointiin ja haketukseen.  Toimintaa on harjoitettava hakemuksessa ja vastineissa esitetyllä tavalla, ellei lupamääräyksissä toisin määrätä.  

Määräykset

Yleinen ympäristönsuojelu

1. Laitosten ja niiden oheistoimintojen ympäristönsuojelutoimia on ylläpidettävä ja edistettävä niin, ettei laitoksen toiminnasta aiheutuva melu, päästöt ilmaan, maaperään tai vesiin tai muu syy aiheuta joko välittömästi tai välillisesti vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle tai muuta ympäristön vahingollista muuttumista tai ympäristön roskaantumista tai yleistä viihtyisyyden alenemista. 

2. Toiminnanharjoittajan tulee olla selvillä toiminnasta aiheutuvan liikenteen ja lastaus- ja purkaustoiminnan ympäristövaikutuksista ja tarvittaessa esittää valvontaviranomaiselle selvitys liikennemääristä ja kuljetusreiteistä aikatauluineen.

3.  Raaka-aineiden ja jätteiden purkamis-, varastointi- ja käsittelypaikat ja -ajankohdat on suunniteltava ja toiminnot järjestettävä niin, että toiminnoista ei aiheudu haittaa ympäristölle ja naapureille.

Toiminnasta syntyvien sivutuotteiden ja puhtaan puumateriaalin murskauspaikka tulee valita ja murskaus tehdä siten, ettei toiminnasta aiheudu terveys- tai ympäristöhaittaa. Murskauslaitteisto on sijoitettava siten, että rakenteellisin keinoin voidaan estää melun leviämistä.

4. Ympäristöluvan saajan on huolehdittava henkilökuntansa koulutuksen järjestämisestä sekä huolehdittava siitä, että toimintaa koskevat ympäristölupamääräykset ovat henkilökunnan, alueella toimivien urakoitsijoiden, aliurakoitsijoiden ja muiden sidosryhmien tiedossa.

 Paras käyttökelpoinen tekniikka

5. Toiminnanharjoittajan on seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä. Parasta taloudellisesti käyttökelpoista tekniikkaa on hyödynnettävä raaka-aineiden valinnoissa, prosessin ajossa, ohjauksessa ja pysäyttämisessä niin, että päästöt ja laitoksen ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäiset.

Päästöt vesiin ja viemäriin sekä vesiensuojelu

Jäteveden määrät ja jäteveden laatu

6. Jäteveden määrät

Mäntsäläntien alueelta viemäriin johdettavan jäteveden määrä ei saa ylittää vuorokausivirtaamaa 150 m3/d. Maalauslinjan jätevesimäärä ei saa ylittää hetkellistä virtaamaa 10 l/min eikä kuukausivirtaamaa

1 m3/kk.

7. Jäteveden laatu

Toiminnanharjoittajan on noudatettava sekä ympäristölupaa että teollisuusjätevesisopimusta. Mikäli ympäristölupa ja teollisuusjätevesisopimus poikkeavat toisistaan, niin on noudatettava ehdoiltaan tiukinta rajoitusta.

Mäntsäläntien alueelta viemäriin johdettavat jätevedet eivät saa sisältää tarkkailupisteessä alla olevassa taulukossa lueteltuja aineita enempää kuin taulukossa on esitetty.

Viemäriin johdettava jätevesi ei saa sisältää valtioneuvoston vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista antaman asetuksen (1022/2006) liitteessä 1 A tarkoitettuja aineita, eikä liitteissä 1 C ja 1 D tarkoitettuja vesiympäristölle vaarallisia tai haitallisia aineita pitoisuuksina, jotka voivat johtaa ympäristölaatunormin ylittymiseen pintavedessä tai kalassa. Hakijan on tarkkailtava viemäriverkkoon johtamansa jäteveden laatua ja määrää viemärilaitoksen hyväksymän ja valvovan viranomaisen hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti säännöllisesti luotettavaksi todetuilla menetelmillä. Kalenterivuoden päätyttyä kaikkien tulosten ja vuoden jätevesimäärien perusteella laadittu yhteenvetoraportti on toimitettava Kärkölän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle, Kärkölän Vedelle ja Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle.

8. Kuivaamoiden kondenssivedet on käsiteltävä niin, että käsittelystä johdettavan kondenssiveden tavoitteelliset vuosikeskiarvot (mg/l) ovat enintään ja puhdistustehot (%) vähintään taulukossa esitetyn mukaiset.

Puhdistettu kondenssivesi on johdettava Mäntsäläntien tehdasalueelle rakennettavaan hulevesijärjestelmään.

9. Hulevesijärjestelmän tarkennettu suunnittelu ja järjestelmän toteutus on tehtävä vaiheistetusti. Suunnittelun aloitus on tehtävä vuonna 2020 ja hulevesien hallittua keräämistä, käsittelyä ja imeyttämistä koskeva yleissuunnitelma on toimittava Kärkölän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään 31.7.2021.

Mäntsäläntien nykyisen laitosalueen osalta hulevesien käsittelyjärjestelmän käyttöönoton tulee tapahtua 31.12.2022 mennessä. Suunnittelua ja toteutusta voidaan jatkaa sahaus- ja tukkilajittelutoiminnan suunnittelun/toteutuksen mukaisesti vuosina 2022 - 2029.

Hulevesien keräämiseksi tarvittavat alueet on päällystettävä (esim. asfaltilla).

Muodostuvat hulevedet on kerättävä ja johdettava hallitusti tarkoitukseen soveltuvan kiintoaineen- sekä öljynerotinjärjestelmän kautta siten, että niistä ei aiheudu vettymistä, liettymistä, eroosiota eikä kiintoaineen, öljyjen tai roskien haitallista leviämistä. Imeytettävän veden on oltava laadultaan sellaista, ettei siitä aiheudu pinta- tai pohjavesien pilaantumisen vaaraa. Hulevesien käsittely- ja imeytysjärjestelmää sekä kenttäalueiden pinnoitteita on ylläpidettävä ja huollettava säännöllisesti tehokkaan toiminnan varmistamiseksi.

Kiintoaineen erottamiseksi alueilta muodostuvat hulevedet on johdettava laskeutusaltaisiin. Laskeutusaltaissa on oltava riittävä viipymä, jotta kiintoaineen pidättyminen on mahdollisimman tehokasta. Laskeutusaltaat on mitoitettava huippuvirtaamatilanteiden mukaan. Laskeutusaltaiden rakenne on suunniteltava niin, että haitallisten aineiden pääsy maaperään ja pohjaveteen altaiden pohjan kautta estyy. Altaat on pinnoitettava vesitiiviillä asfaltilla tai vastaavalla tiiviillä pinnoitteella. Altaiden pinnat on pidettävä sellaisessa kunnossa, että vedet eivät pääse hallitsemattomasti pinnoitetun alueen ulkopuolelle. Mittojen ja pinnoituksen oltava sellaisia, että rakenteiden säännöllinen koneellinen puhdistus on mahdollista helposti ja rakenteita rikkomatta. Öljyn erottamiseksi hulevesijärjestelmä on varustettava oikein mitoitetuilla standardin SFS-EN 858-1 luokan I mukaisilla öljynerotuskaivoilla, hälyttimillä ja sulkuventtiileilIä tai vastaavalla menetelmällä. Erottimen jälkeen on oltava mahdollisuus ottaa erottimesta poistuvasta vedestä näytteitä. Tarkennetussa rakentamissuunnitelmassa on esitettävä ainakin selvitys edellä esitettyjen vaatimusten toteuttamisesta, mukaan lukien asian arvioinnin kannalta tarpeelliset tiedot, kuten laskeutusaltaiden mitoituslaskelmat, kuvaus hulevesijärjestelmän kunnossapidosta, ehdotus imeytettävän veden ja pohjavesien tarkkailusta sekä näytteenottopisteistä. Suunnitelmassa on lisäksi esitettävä, miten häiriö- ja onnettomuustilanteisiin (mm. sammutusjätevesien pidättämiseen alueella) varaudutaan.

10. Rakentamisen valvonnassa on käytettävä ulkopuolista laadunvalvojaa. Laadunvalvoja on nimettävä ennen rakennustöiden aloittamista ja hänen yhteystietonsa on ilmoitettava Kärkölän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Rakentamisen ja laadunvalvonnan loppuraportti on toimitettava Kärkölän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle tiedoksi kuukauden kuluessa töiden päättymisestä.

11. Laskeutusaltaasta pois johdettavasta vedestä on otettava edustava vesinäyte vähintään kaksi kertaa vuodessa.

Vesinäytteestä on tutkittava ainakin

Lisäksi on tarkkailtava imeytettävän veden määrää. Raportti tuloksista on liitettävä tarkkailuvuoden vuosiraporttiin. Imeytettävän huleveden laatua ja vaikutuksia, kuten kiintoaineen kertymistä, on lisäksi tarkkailtava aistinvaraisesti. Aistinvaraista tarkkailua on tehtävä vähintään viikoittain ajanjaksoina, jolloin hulevettä muodostuu. Tarkkailua voidaan tarvittaessa analyysitulosten perusteella muuttaa Kärkölän kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen hyväksymällä tavalla. Imeytyksen vaikutuksia alueen pohjaveden laatuun on tarkkailtava vähintään kahdesta pohjavesiputkesta, pohjaveden virtaussuuntaan nähden ylä- ja alapuolelta. Tarkkailuputkien paikoista on sovittava erikseen Kärkölän kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen kanssa.

Pohjavesinäytteet on otettava vähintään kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä.

Näytteistä on analysoitava ainakin

Pohjaveden pinnan korkeus on mitattava jokaisella näytteenottokerralla. Raportti pohjavesinäytteiden tuloksista on liitettävä tarkkailuvuoden vuosiraporttiin. Tarkkailua voidaan tarvittaessa analyysitulosten perusteella muuttaa Kärkölän kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen hyväksymällä tavalla.

Ilmansuojelu

12. Sahalaitoksen toiminnasta aiheutuvien haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöt tulee pitää mahdollisimman vähäisinä. Päästöistä on tarvittaessa tehtävä selvitys Kärkölän kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen hyväksymällä tavalla.

Meluntorjunta

13. Toiminnoista liittyvistä työvaiheista, liikenne mukaa lukien, aiheutuva melu ei saa lähimmissä, melulle altistuvissa kohteissa (lähimmän pysyvään asumiseen käytettävien kiinteistöjen piha-alueet ja luonnonsuojelualueet) ylittää valtioneuvoston päätöksen (993/1992) päivä- ja yöohjearvoja yhdessä muiden tehdasalueen toimintojen kanssa. Kenttäalueella käytettävien työkoneiden on oltava luokitukseltaan ulkona käytettävien laitteiden melupäästöistä annetun valtioneuvoston asetuksen (621/2002) mukaisia. Koneiden melutaso ei saa ylittää asetuksen II vaiheen sallittuja äänitasoja. Murskaus- ja muista laitteistoista aiheutuvaa melua on ehkäistävä koteloinnilla, kumituksilla ja/tai muilla vastaavilla ääniteknisesti parhailla meluntorjuntatoimilla.

Hakijan on toteutettava vastineessa 30.9.2020 meluntorjunta toimet, joita ovat sahalaitoksen sijoittaminen meluntorjunnan kannalta edullisesti,  kuorimon sijoittaminen rakennukseen, hake-/purusiilojen betoniseinärakenteet, purun ja pölypoistoyksiköiden sijoittaminen sisätiloihin  tai sisäpihalle, puumurskausalueen reunalle sijoitettavat vähintään 2,8 m korkeat melun leviämistä estävät tukki- tai varastokasta, sahansyötön etelä- ja itälaitojen mp+8m m korkea meluseinä, tukkivaraston eteläpuolelle sijoitettava meluvalli-meluseinä -rakenne, murskaustoiminnan aikarajoite ja +6 metriä korkea meluseinä syöttöalueelta kuorimoon. Meluseinät ja - vallit tulee toteuttaa saman aikaisesti varsinaiseen toimintaa liittyvän rakentamisen kanssa eikä toiminnan aloittamista sallita ennen kuin meluntorjuntarakenteet ovat valmiit.

Toiminnanharjoittajan on tarkkailtava toiminnan aiheuttamaa melupäästöä lähimmissä häiriintyvissä kohteissa: lähimpien asuinrakennusten pihalla sekä Natura/luonnonsuojelualueella rakentamisen edetessä vuosittain tehtävillä melumittauksilla. Kun uudet toiminnot on kokonaisuudessaan otettu käyttöön, tulee melumittauksen tuloksia verrata nyt esitetyn melumallinnuksen tuloksiin. Vertailuraportissa tulee esittää suunnitelma mahdollisten meluohjearvojen ylitysten vaatimista meluntorjunnan lisätoimista sekä aikataulu niiden toteuttamisesta. Tässä yhteydessä on tehtävä myös esitys melumittausten jatkamisesta. Tehdasalueen toiminnoista ympäristöön aiheutuva kokonaismelutason arvioinnissa/mittauksissa tulee ottaa huomioon myös Koskipower O:n biokattilan vaikutukset tehdasalueen kokonaismelutasoon.

Muulloinkin tarvittaessa Kärkölän kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi määrätä toiminnanharjoittajan selvittämään toiminnan aiheuttamat lähtömelutasot sekä laskentamallin tai mittauksen avulla arvioimaan melutasot ympäristössä.

Maaperänsuojelu ja ympäristöturvallisuus

14. Alueet, joilla ympäristölle haitallisia aineita tai kemikaaleja kuormataan tai lastataan, on päällystettävä tiiviillä päällystemateriaalilla ja sen kunnosta on huolehdittava. Päällystetyn alueen valumat tulee johtaa niin, että vuotoaineet saadaan helposti kerättyä talteen. Sadevesien viemäröinti alueilta on järjestettävä niin, että vuototapauksissa estetään haitallisten aineiden pääsy ympäristöön ja viemäriverkkoon. Täyttöyhteet on varustettava tippa-altailla.

15. Pohjavesialueella sijaitsevat kemikaalien purkamiseen tai käsittelyyn käytettävät piha-alueet on päällystettävä kemikaaleja kestävällä rakenteella (kaksinkertainen tiivis erikoiseristeasfaltti, kokonaispaksuus ? 90 mm, tyhjätila < 3 % tai vastaava rakenne), ellei kemikaalin ominaisuuksien perusteella voida osoittaa, ettei käytössä oleva kemikaali voi kulkeutua poikkeuksellisissakaan olosuhteissa pohjaveteen.

16. Mäntsäläntien laitosaluekokonaisuuden päällystetyn kenttäalueen pinnoitteen kuntoa, kuten halkeilua, painumista ja lohkeilua, sekä hulevesien johtamisjärjestelmän toimivuutta on tarkkailtava vähintään viikoittain. Havaitut vauriot ja viat on korjattava viipymättä. Tarkastuksista on tehtävä pöytäkirjat. Pöytäkirjat on liitettävä velvoitettuun kirjanpitoon.

Polttoaineen jakeluasema

17. Polttonesteen jakeluaseman vuotojen hallinta tulee kokonaisuudessaan toteuttaa ns. kaksoispidätyksen periaatteella. Säiliön tulee olla maanpäällinen kaksoisvaippasäiliö, joka on varustettu hälyttävällä säiliövaippojen välitilan valvontalaitteistolla, hälyttävällä pinnantasomittauksella, ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestojärjestelmällä. Viemäriputket tulee toteuttaa kaksoispidätyksellä. Öljynerottimena tulee käyttää kaksoisvaippasäiliöerotinta, joka on varustettu hälyttävällä seurantajärjestelmällä. Öljynerottimen jälkeinen viemäri tulee varustaa sulkuventtiili- ja tarkkailukaivolla. Jakelulaitteet ja säiliö tulee suojata törmäysestein. Hälytyslaitteet tulee yhdistää ympärivuorokautiseen valvontaan.

Jakelulaitteet, jakelualue, säiliöalue ja säiliön täyttöpaikka tulee varustaa kahdella erillisellä tiivistysrakenteella ja sen kunnosta on huolehdittava siten, että öljyiset vuotovedet saadaan kerättyä talteen erottimen kautta. Toinen tiivistysrakenne tulee toteuttaa vähintään 1 mm hitsattavalla HDPE-tiivistyskalvolla. Tiivistyksen tulee kattaa jakelualueen viemärit öljynerottimen jälkeiseen sulkuventtiili- ja tarkkailukaivoon asti. Jakelualueen HDPE-kalvon yläpuolelle on asennettava maaperän kunnon tarkkailua varten huokosilmaputkisto tarkkailukaivoineen. Tarkkailukaivo tulee sijoittaa niin, etteivät polttonesteroiskeet tai sulamisvedet pääse kannen kautta kaivoon. Järjestelmä tulee rakentaa niin, että siitä voidaan ottaa huokosilma- tai vesinäytteitä.

Jakelualueen hulevedet tulee johtaa tiiviissä viemärissä I-luokan öljynerotuskaivon kautta pohjavesialueen ulkopuolelle tai II-luokan öljynerotuskaivon kautta kunnan vesihuoltolaitoksen jätevesiviemäriin.

Jakeluaseman sulkuventtiilikaivo tulee varustaa selkeillä sulkuventtiilin asennosta kertovilla merkinnöillä. Kaivon kansi on maalattava keltaiseksi. Kannen maalaus on tarvittaessa uusittava. Erottimien ja sulkuventtiilikaivojen kannet tulee pitää puhtaina ympärivuotisesti ja kansien paikat tulee merkitä selkeästi. Kemikaaleja ja jätteitä tulee varastoida asianmukaisissa tiloissa ja käsitellä laitosalueella siten, ettei niistä aiheudu ympäristö- tai terveyshaittaa. Kemikaalisäiliöt tulee varustaa varoaltain. Kemikaalisäiliöiden ja putkistojen kunto tulee tarkistuttaa ja suoja-altaiden tiiviys tulee todeta säännöllisesti tehtävän tarkastussuunnitelman mukaisesti. Tarvittaessa tulee ryhtyä viipymättä korjaustoimenpiteisiin. 

18. Kemikaaleja ja jätteitä tulee varastoida asianmukaisissa tiloissa ja käsitellä laitosalueella siten, ettei niistä aiheudu ympäristö- tai terveyshaittaa. Kemikaalisäiliöt tulee varustaa varoaltain. Kemikaalisäiliöiden ja putkistojen kunto tulee tarkistuttaa ja suoja-altaiden tiiviys tulee todeta säännöllisesti tehtävän tarkastussuunnitelman mukaisesti. Tarvittaessa tulee ryhtyä viipymättä korjaustoimenpiteisiin.

Pohjavesialueilla nestemäisten kemikaalien uusien varastotilojen vuotojenhallinta tulee järjestää kaksinkertaista suojaustekniikkaa käyttäen, ellei kemikaalin ominaisuuksien perusteella voida osoittaa, että käytössä oleva kemikaali ei voi kulkeutua poikkeuksellisissakaan olosuhteissa pohjaveteen. Uusien vuotokaukaloiden tilavuuden on vastattava vähintään 110 % säiliön tilavuudesta. Varastotilojen lattiat on päällystettävä käsiteltäviä kemikaaleja kestävällä pinnoitteella. Varastotilan suoja-altaan tilavuuden on vastattava vähintään tilassa kerrallaan varastoitavaa kemikaalimäärää.

19. Öljyisten vesien pääsy maaperään, pinta- tai pohjaveteen tai viemäriverkkoon on estettävä öljynerotuksella ja öljynilmaisimilla. Öljynerotuskaivoja ja hälytyslaitteita on tarkkailtava ja huollettava säännöllisesti. Öljynerotuskaivojen tarkkailusta ja hoidosta on pidettävä kirjaa, josta selviävät tarkkailupäivämäärät, tyhjennyspäivämäärät, tyhjentäjä, jätteen määrä sekä toimituspaikka. Öljyinen erotuskaivojen jäte on käsiteltävä vaarallisena jätteenä.

20. Laitosta koskeva ympäristöriskianalyysi tulee pitää ajantasaisena. Ajantasainen ympäristöriskianalyysi on esitettävä Kärkölän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle pyydettäessä.

Yleinen jätehuolto

21. Laitoksella on kaikin tavoin pyrittävä vähentämään jätteiden muodostumista. Kaikki teknisesti ja taloudellisesti hyödynnettävissä olevat jätteet on lajiteltava ja toimitettava hyötykäyttöön. Jätettä ei saa ohjata poltettavaksi, jos se voidaan hyödyntää aineena. Hyötykäyttöön eikä kaatopaikalle saa toimittaa jätteitä, joista voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Pakkausjätteen määrää on vähennettävä välttämällä kertakäyttöpakkauksia ja ohjaamalla käytettyjä pakkausmateriaaleja uusiokäyttöön.

Erilaatuisia jätteitä ei saa sekoittaa keskenään, vaarallisia jätteitä ei saa sekoittaa keskenään eikä vaarallisia jätteitä muihin jätteisiin.

Jätteet, joiden polttoon sovelletaan jätteenpolttoasetusta (VNA 151/2013), tulee toimittaa laitokseen, jolla on ympäristölupa kyseisen jätteen polttamiseen. Polttoon toimitettava käytöstä poistettu puu (biopolttoaine) ei saa sisältää pinnoituksen tai puunsuoja-ainekäsittelyn seurauksena halogenoituja orgaanisia yhdisteitä tai raskasmetalleja.

22. Kaatopaikalle toimitettavan jätteen määrää ja haitallisuutta tulee vähentää. Kaatopaikalle toimitettavan muun kuin asumistoiminnassa syntyvään jätteeseen rinnastettavan teollisuusjätteen kaatopaikkakelpoisuus tulee selvittää. Jätteen soveltuvuus kaatopaikalle sijoittamiseen ratkaistaan kaatopaikkakelpoisuusarvioinnin perusteella erikseen. Laitoksessa epäsäännöllisesti syntyvien teollisuusjätteiden kaatopaikkakelpoisuus on selvitettävä tapauskohtaisesti.

23. Laitoksen (saha ja tukkilajittelu) toiminnassa syntyvä käytöstä poistettu puu tulee mahdollisuuksien mukaan hyödyntää. Varastointi ja hyödyntäminen on suunniteltava ja hoidettava siten, ettei siitä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle taikka merkittävää viihtyisyyshaittaa. Varastokierto on pidettävä mahdollisimman nopeana, ja kierto on järjestettävä siten, että käyttöön otetaan aina vanhinta varastoa.

Vaarallisten jätteiden jätehuolto

24. Vaaralliset jätteet on säilytettävä tiiviisti suljetuissa astioissa.  Vaarallisten jätteiden pakkauksissa on oltava laatua ja vaarallisuutta osoittavat merkinnät. Vaarallisia jätteitä ei saa sekoittaa keskenään. Mikäli nestemäistä vaarallista jätettä säilytetään pohjavesialueella, vuotojen hallinta tulee toteuttaa ns. kaksoispidätyksen periaatteella.

25. Vaaralliset jätteet ja öljyjätteet on toimitettava välittömästi Koskisen Oy:n Tehdastien laitosalueen vaarallisten jätteiden varastoon. 

Vaihtoehtoisesti ne voidaan toimittaa käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa vastaanotto on sallittu.  Vaarallisten jätteiden siirtoa varten on laadittava siirtoasiakirja, joka annetaan jätteen kuljettajalle luovutettavaksi edelleen vaarallisen jätteen vastaanottajalle. Siirtoasiakirja tai sen jäljennös on säilytettävä kolmen vuoden ajan.

Maa-ainesten kaivu ja läjittäminen

26. Ennen rakentamistöihin ryhtymistä on rakentamisalueiden maaperän mahdollinen pilaantuneisuus selvitettävä. Maaperätutkimusten perusteella maaperän pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta on tehtävä riskinarvioon perustuva asiantuntijaselvitys maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista annetussa valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) säädetyn mukaisesti. Töiden edetessä maaperän pilaantuneisuutta on tarkkailtava. Mikäli ennakoimatonta pilaantuneisuutta töiden aikana havaitaan, on havainnosta ilmoitettava Kärkölän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Ilmoitukseen on liitettävä tutkimustulokset ja puhdistustarpeen arviointi sekä esitys maaperän kunnostamiseksi suunnitelluista toimista. Tarvittaessa rakentamiskohteiden maaperä on puhdistettava Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen edellyttämän mukaisesti.

Tarkkailu

27. Koneita, puhdistuslaitteita, öljynerottimia, varastoja, säiliöitä, putkistoja sekä valvonta- ja hälytyslaitteita, niiden kuntoa ja toimintaa tulee tarkkailla säännöllisesti ja ryhtyä viipymättä tarvittaviin huolto- ja korjaustoimenpiteisiin.

Valtuutetun tarkastajan tulee tarkistaa kemikaalisäiliöiden kunto säännöllisesti. Kevyen polttoöljyn säiliöiden kunto on tarkastettava vähintään kymmenen vuoden välein. Selvitys tarkastuksista on toimitettava 14 vuorokauden kuluessa Kärkölän kunnan ympäristönsuojeluviranomaseille ja Päijät-Hämeen pelastuslaitokselle.

28. Laitoksen ympäristökuormituksen ja ympäristövaikutuksen tarkkailua on kehitettävä. Toiminnanharjoittajan on nimettävä laitoksen ympäristövastaava, sekä tarvittaessa hänelle yksi tai useampi sijainen. Ympäristövastaavan ja hänen sijaisensa on tunnettava laitoksen toiminta, laitosta koskevat ympäristönsuojelusäännökset ja määräykset sekä riittävästi laitoksessa käsiteltävien kemikaalien ominaisuudet, laitoksen päästöt, jätteet sekä ympäristövahinkojen torjunta.

29. Toiminnanharjoittajan on kuormituksen ja ympäristövaikutusten seuraamiseksi tarkkailtava ilma- ja jätevesipäästöjä, pinta- ja pohjaveden sekä maaperän laatua ja melutasoa.

Tarkkailu on suoritettava tarkkailusuunnitelman mukaisesti. Kaikki mittaukset, näytteidenotto ja analysointi on suoritettava kansainvälisen tai kansallisen yleisesti käytössä olevan standardin mukaisesti. Kärkölän kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi tehdä tarkkailusuunnitelmaan tarpeelliseksi katsomansa muutokset ja lisäykset. Tarvittaessa toiminnanharjoittajan on esitettävä Kärkölän kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen hyväksyttäväksi tarkistettu tarkkailusuunnitelma.

30. Moottoripolttoöljyn jakeluaseman toimintaa ja ympäristövaikutuksia on tarkkailtava. Säiliöiden täytöt on tehtävä valvotusti. Päällystemateriaalin tiiviyttä ja kuntoa on tarkkailtava vähintään kerran vuodessa. Mikäli päällysteen polttonesteen pidättävyydessä havaitaan puutteita, tulee päällyste korjata viivytyksettä. Valvonta- ja hälytinlaitteiden sekä sulkuventtiilikaivojen toimivuus on tarkistettava riittävän usein, kuitenkin vähintään kaksi kertaa vuodessa. Maaperän puhtautta tulee tarkkailla säiliö- ja jakelualueille asennettujen huokosilma-järjestelmien kautta. Näytteenotto tulee tehdä kerran vuodessa ja näytteistä analysoitava öljyhiilivetyjakeet ja TVOC. Analyysitulokset on lähetettävä viivyttelemättä valvontaviranomaiselle. Pohjaveden tilaa tulee seurata pohjaveden jakeluasemien havaintoputkista. Pohjavesiputket on asennettava pohjaveden virtaussuuntaan nähden jokaisen jakelupisteen alapuolelle. Jakelupisteiden pohjavedestä tulee tutkia öljyhiilivetyjakeet ja TVOC.

31. Toiminnanharjoittajan tulee tarvittaessa osallistua alueella tehtäviin päästöjen ympäristövaikutuksia koskeviin selvityksiin Kärkölän kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen hyväksymällä tavalla.

Kirkkomäen puhtaan puuaineksen haketus- ja varastoaluetta ja Sunilan energiapuuterminaalia koskevat erilliset määräykset

Toiminta

32. Kirkkomäen alueella saa vuosittain vastaanottaa ja välivarastoida sekä hakettaa puhdasta pyöreää puuta ja puhtaita hakkuutähteitä (02 01 07) yhteensä enintään 70 000 k-m3. Laitoksella saa olla varastoituna haketettavaa puuainesta ja hakkuutähteitä kerralla yhteensä enintään

18 500 kiinto-m3.

Laitoksella ei saa ottaa vastaan muita jätteitä kuin metsätaloudessa syntyviä, ympäristölle ja terveydelle haitattomista luonnonaineksista koostuvia, kasviperäisiä jätteitä.

33. Kirkkomäen alueella haketustoimintaa saa harjoittaa maanantaista perjantaihin klo 7.00?19.00 pois lukien yleiset juhlapyhät.

34. Sunilan alueen energiapuuterminaalissa voidaan käsitellä puhdasta puuainesta toistaiseksi ja niin kauan, kun se sahaus- ja tukkilajittelu/tukkikenttätoiminnan kannalta on mahdollista.

Vuodessa saa käsitellä puhdasta puuainesta:

Varastossa voi olla kerrallaan enintään:

35. Sunilan alueelle materiaaleja voidaan toimittaa sisään ja ulos ympäri vuorokauden. Haketusta/murskausta voidaan tehdä ma - pe klo 07 - 19 välisenä aikana pois lukien yleiset juhlapyhät. Poikkeustapauksessa haketusta voidaan tehdä viikonloppuisin. Murskaukset ja haketukset on toteutettava mobiilihakkurein, jotka tilataan paikalle tarpeen mukaan. Alueen pohja saa olla sorapintainen, mutta haketus- ja/tai murskausksen suojaus on tehtävä kaksinkertaisen suojauksen periaatteella. Murskaus/haketuskalustoa tai pyöräkuormaajaa ei saa tankata terminaalialueella.

36. Laitoksille tulevat hakkuutähdekuormat ja energiarankakuormat on tarkastettava kuormia vastaanotettaessa ja purettaessa. Kuormien laadusta ja määrästä on pidettävä kirjaa. Laitokselle tuodut jätteet, joiden laatu ei ole tässä ympäristölupapäätöksessä hyväksytyn mukainen, on viipymättä poistettava ja toimitettava laitokselle, jonka ympäristöluvassa kyseisen jätteen käsittely on hyväksytty tai jäte on palautettava jätteen haltijalle. 

37. Vastaanotetun puhtaan pyöreän puun, energiarangan ja vastaanotettujen hakkuutähteiden sekä valmiin hakkeen ja kuoren varastointiaika ja toimittaminen hyödynnettäväksi on järjestettävä niin usein, että varastoitavasta puumateriaalista ei aiheudu roskaantumista eikä muuta ympäristöhaittaa. Varastoja on purettava ensisijaisesti niin, että aines kiertää niissä nopeasti ja saman aineserän pitkäaikaisvarastoinnilta vältytään. Kuoren varastointiaika saa olla enintään kaksi kuukautta ja kuorellista puuhaketta saa varastoida alueella enintään yhden vuoden. 

Varastointi 

38. Varastoitava materiaalimäärä on mitoitettava siten, että kentällä on riittävästi tilaa vastaanottaa, varastoida ja käsitellä puhdasta pyöreää puuta, energiarankaa ja hakkutähteitä sekä varastoida valmista haketta ja että työkoneilla on riittävästi tilaa työskennellä ja siten, että materiaalit eivät leviä pinnoitetun alueen ulkopuolelle. Varastoinnissa on otettava huomioon, että alueella on riittävän leveät palokäytävät tulipalojen leviämisen estämiseksi ja palontorjuntakaluston liikkumisen mahdollistamiseksi.

39. Varastointi on toteuttava siten, että varastoitavaa materiaalia ei kulkeudu kentän ulkopuolelle ja siten, että alueilla ei tapahdu varastoaumojen sortumista tai muuta ympäristö- tai terveysriskiä. 

Haketus  

40. Polttoaineeksi murskattavan hakkuutähteen on oltava polttokelpoista ja riittävän puhdasta.  

41. Haketuslaitteisto on sijoitettava siten, että voimakkain melu ei suuntaudu kohti lähimpiä häiriintyviä kohteita. Haketettava materiaali ja hakkeen varastokasat on pyrittävä varastoimaan siten, että ne osaltaan estävät melun leviämistä melulle alttiisiin kohteisiin. 

Päästöt ilmaan 

42. Toiminnasta ja toiminnan liikenteestä ei saa aiheutua pölyhaittaa alueen ulkopuolelle. Murskauksesta syntyvää pölyämistä on tarpeen mukaan ehkäistävä koteloinnilla ja kastelulla. Varastokasat on tarvittaessa kostutettava tai peitettävä pölyämisen ehkäisemiseksi. Liikenteestä aiheutuvan pölyämisen ja hulevesien likaantumisen ehkäisemiseksi on varastointikentän kulkuväylät sulan maan aikana puhdistettava vähintään viikoittain harjauksella tai muulla asianmukaisella menetelmällä. Tarpeen mukaan harjauksessa on käytettävä kostutusta ja puhdistaminen on tehtävä myös varastojen pohjille niiden tyhjennyksen jälkeen. Pölyntorjunnassa ei saa käyttää suolaa, glykolia tai muita kemikaaleja.

Jätehuolto 

43. Mahdolliset hakkuutähdekuormasta erotettavat ja toiminnassa syntyvät hyötykäyttökelpoiset jätteet on lajiteltava ja kerättävä erilleen. Jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi laitokselle, jolla on lupa hyödyntää tai käsitellä kyseisiä jätejakeita, jos hyödyntäminen on kohtuullisin kustannuksin järjestettävissä. Ensisijaisesti on pyrittävä hyödyntämään jätteen sisältämä aine ja toissijaisesti jätteen sisältämä energia. Mahdolliset hakkuutähdekuormista erotettavat ja toiminnassa syntyvät hyötykäyttöön kelpaamattomat jätteet sekä vaaralliset jätteet on toimitettava laitokselle, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa kyseisen jätteen tai vaarallisen jätteen vastaanotto on hyväksytty.   Muualle toimitettavasta vaarallisesta jätteestä on tehtävä siirtoasiakirja. Asiakirjassa on oltava jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen (179/2012) 24 §:ssä velvoitetut tiedot. Siirtoasiakirja on säilytettävä kolmen vuoden ajan. 

Vesien johtaminen ja käsittely 

44. Hulevesien hallinnasta määrätään lupamääräyksessä 9 ja se koskee koko Mäntsäläntien laitosalueen hulevesien hallintaa. 

Polttoaineet ja kemikaalit 

45. Polttonesteiden varastointi ja tankkaustoiminta Koskitukki Oy:n puhtaan puun hakettamisen ja välivarastoinnin alueella on kielletty. Työkoneita ja laitteita saa säilyttää alueella työajan ulkopuolella vain, jos niiden mahdollisten öljyvuotojen talteenotto on järjestetty. 

Päästö- ja vaikutustarkkailu 

46. Haketustoiminnasta aiheutuvaa pölyämistä on tarkkailtava työtapatarkkailuna.

Toiminta-alueen ulkopuolelle johdettavan huleveden laatua ja vaikutuksia, kuten kiintoaineen kertymistä, on tarkkailtava aistinvaraisesti. Tarkkailua on tehtävä vähintään viikoittain ajanjaksoina, jolloin kentällä muodostuu hulevettä.  Hulevesien laatua on tarkkailtava alueelle rakennettavan hulevesijärjestelmän tarkkailun yhteydessä kuten on lupamääräyksessä 11.

Toiminnan vaikutuksia alueen pohjaveden laatuun on tarkkailtava vähintään yhdestä toiminnan vaikutusalueelle sijaitsevasta pohjavesiputkesta ja yhdestä porakaivoveden näytteenottopisteestä. Pohjavesinäytteet on otettava kaksi kertaa vuodessa keväällä ja syksyllä. Näytteistä on analysoitava vähintään ulkonäkö, haju, sameus, väriluku, lämpötila, kovuus, pH, sähkönjohtavuus, alkaliniteetti, happi, hiilidioksidi vapaa, hiilidioksidi syövyttävä, CODMn, kloridi, sulfaatti, nitraatti, ammonium, mangaani, rauta, haihtuvat orgaaniset yhdisteet ja mineraaliöljyt (C10-C40). Pohjaveden pinnan korkeus on mitattava jokaisella näytteenottokerralla. Raportti pohjavesinäytteiden tuloksista on liitettävä tarkkailuvuoden vuosiraporttiin. Pohjaveden tarkkailu voidaan toteuttaa osallistumalla hakemuksen mukaisesti Koskisen Oy:n Mäntsäläntien alueella toteutettavaan pohjaveden tilan velvoitetarkkailuun.

Sahaustoiminnan ja tukkilajittelun sivutuotteiden murskausta koskevat erilliset määräykset 

47. Sahaustoiminnasta ja tukkien lajittelusta/tukkikentältä syntyviä sivutuotteita saa murskata Mäntsäläntien alueella ma - su klo 7 - 20. Sivutuotteet voidaan käsitellä ja varastoida pohjavesialueella.

Mobiililaitteita koskeva esitys sijainnista ja pohjaveden suojauksesta on esitettävä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle hyväksyttäväksi hyvissä ajoin ennen toiminnan aloittamista. 

48. Määräykset 41. ja 42. koskevat soveltuvin osin myös sahaustoiminnan ja tukkilajittelun sivutuotteiden murskaustoimintaa.

Kiviaineksen murskaustoimintaa koskevat erilliset määräykset

49. Toiminta-ajat kiviaineksen murskaukselle

Murskaus on tehtävä vähintään 300 metrin etäisyydellä lähimmistä melulle alttisiin kohteista.

50. Kiviaineksen murskaustoiminnasta aiheutuva pöly ei saa ylittää ilmanlaadusta annetun asetuksen (711/2011) mukaisia ohjearvoja alueilla, joilla asuu tai oleskelee ihmisiä ja joilla ihmiset saattavat altistua ilman epäpuhtauksille.

Pölylähteet on sijoitettava teknisten mahdollisuuksien mukaan toiminta-alueen alimmalle kohdalle. Kiven porauksessa syntyvän pölyn leviämistä on estettävä sijoittamalla porausvaunuihin pölynkeräyslaitteet tai käyttämällä muuta pölyn leviämisen estämisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Kuormattavan ja murskauslaitteiston kuljettimelta varastokasaan putoavan kiviaineksen pölyämistä on estettävä säätämällä putoamiskorkeus mahdollisimman pieneksi, kiinnittämällä murskauslaitteiston kuljettimien päähän pölyämistä estävät suojat tai käyttämällä muuta pölyn leviämisen estämisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Pölyn joutumista ympäristöön on estettävä kastelemalla tai koteloimalla päästölähteet kattavasti ja tiiviisti taikka käyttämällä pölyn torjumisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Varastokasat ja ajoneuvojen kuormat on tarvittaessa kasteltava ja pölyn leviäminen ajoneuvoista toiminta-alueen ulkopuolelle on estettävä. Ympäristölupaviranomainen voi tarvittaessa määrätä selvittämään pölyn vaikutuksen ilmanlaatuun hengitettävien hiukkasten osalta mittauksin tai muulla tavalla. Toiminnanharjoittajan on tarvittaessa ryhdyttävä tarkkailemaan hengitettäviä hiukkasia.

Teiden, työmaa-alueen ja kuormien pölynsidontaan voi käyttää vain vettä.

51. Kiviaineksen murskaustoiminnan melulähteet on sijoitettava teknisten mahdollisuuksien mukaan toiminta-alueen alimmalle kohdalle.  Raaka-aine, pintamaa- ja tuotevarastokasa on pidettävä melun leviämisen estämisen kannalta riittävän korkeina ja ne on sijoitettava siten, että melun leviäminen melulle alttiisiin kohteisiin estyy. Koneiden ja laitteiden kunnossapidosta on huolehdittava. Toiminta-alueen siirtokuljetusmatkat on suunniteltava mahdollisimman lyhyiksi. 

52. Polttoaineiden ja muiden ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavien aineiden pääsy maaperään ja pohjaveteen on estettävä. Tukitoiminta-alueiden maarakenteet on tiivistettävä siten, että polttoaineiden ja muiden ympäristön pilaantumisen vaaraan aiheuttavien aineiden pääsy maaperään ja pohjaveteen on estetty.

Polttoainesäiliöiden sekä murskaus- ja seulontalaitteistojen vuotojenhallinta tulee järjestää kaksinkertaisen suojauksen periaatteen mukaisesti. Maaperän tiivistysrakenteet (esim. täyttö- ja tyhjennyspaikkojen pinnoitus) on toteutettava kaksinkertaisella tiivistysrakenteella. Pohjavesialueilla käytettävien vuotojenhallintarakenteiden mitoituksessa on otettava huomioon, että rakenne pystyy pidättämään pahimmasta mahdollisesta onnettomuustilanteesta syntyvän nestemäärän.

Polttoainesäiliöiden on kestettävä mekaanista ja kemiallista rasitusta. Säiliöt on varustettava ylitäytönestimillä ja tankkauslaitteistot lukittavilla sulkuventtiileillä. Kuormauskalustoa tankattaessa ja huollettaessa on huolehdittava siitä, että polttoaineita tai muita pilaantumisen vaaraa aiheuttavia aineita ei pääse maaperään tai pohjaveteen.

53. Kiviaineksen murskaustoiminnan vaikutuksia pohjaveden laatuun tulee seurata siihen soveltuvasta havaintoputkesta vuosittain seuraavasti.

Lisäksi mineraaliöljyt on analysoitava joka kolmas vuosi. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi tarvittaessa määrätä lisäselvityksistä.

Tarkkailuun käytettävästä havaintoputkesta on sovittava kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen kanssa ennen toiminnan aloittamista. Tarkkailu voidaan soveltuessaan yhdistää laitosalueen muuhun pohjavesitarkkailuun. Tarkkailutulokset on toimitettava vuosiyhteenvedon yhteydessä, mutta tavanomaisista poikkeavat tulokset on raportoitava viivyttelemättä.

Tarkkailusuunnitelma

54. Mäntsäläntien laitosaluekokonaisuudesta on tehtävä tarkkailusuunnitelma. Tarkkailusuunnitelma on päivitettävä sen jälkeen, kun suunnitelma alueen hulevesijärjestelmästä valmistuu. Siihen saakka tarkkailua voi tehdä nykyisen suunnitelman mukaisesti.

Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet

55. Päästöjä, melua tai muuta ympäristöhaittaa lisäävistä häiriöistä tai onnettomuuksista, joissa esimerkiksi aineita pääsee maaperään, pinta- ja pohjavesiin, viemäriin tai ilmaan, on ilmoitettava välittömästi Kärkölän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnanharjoittajan tulee laatia ja ylläpitää käyttöhenkilökunnalle ohjeisto ilmoitusmenettelystä.

56. Ympäristövahingon tapahtuessa tai ympäristövahingon vaaran uhatessa toiminnanharjoittaja on velvollinen ryhtymään viipymättä toimenpiteisiin vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi. Laitoksella tulee olla ja laitoksen tulee pitää ajan tasalla erilaisia vaara- ja poikkeustilanteita varten ympäristövahinkojen torjuntasuunnitelma, josta ilmenee ohjeet vahinkojen ja seurausten rajoittamiseksi. Toiminnanharjoittajalla tulee olla riittävästi ympäristövahinkojen torjuntalaitteita ja -tarvikkeita aina saatavilla. Toiminnanharjoittaja on velvollinen huolehtimaan, että laitoksella on saatavissa torjuntalaitteiden ja -tarvikkeiden käyttöön perehtynyttä henkilöstöä. Toiminnanharjoittajan tulee ylläpitää ja kehittää torjuntavalmiutta, kouluttaa henkilöstöä ja järjestää torjuntaharjoituksia.

Kirjanpito ja raportointi 

57. Kirjanpito

Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä Kärkölän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Saha

Laitoksen käytöstä ja käytön valvonnasta sekä häiriötilanteista on pidettävä kirjallista tai tiedostoihin tallentavaa seurantaa.

Laitoksen ympäristönsuojelun kannalta merkityksellisistä tapahtumista ja toteutetuista ympäristönsuojelutoimenpiteistä, päästöistä, jätteistä ja jätehuollosta sekä energiankäytöstä ja energiasäästötoimenpiteistä on pidettävä kirjaa.

Vaarallisista jätteistä, niiden alkuperästä, laadusta, määrästä, varastoinnista ja edelleen toimittamisesta ja hyötykäyttöön toimitettavan jätteen määristä ja kohteista on pidettävä erityistä kirjanpitoa.

Kirjanpitoon on merkittävä vuosittaista raportointia varten tarvittavat tiedot. Seurantakirjanpidon perusteena olevat asiakirjat, kuten laitoksen käyttöä ja valvontaa koskevat tallenteet, häiriökirjanpito, huoltotodistukset, tutkimus-, mittaus- ja tarkkailutulokset, jätekirjanpito ja jätteiden siirtoasiakirjat tulee säilyttää vähintään kolmen vuoden ajan.

Kirkkomäen puuaineksen haketus- ja varastoalue

Sunilan energiapuuterminaali

Sahaustoiminnan sivutuotteiden ja kuoren murskaus

Laitoksen toiminnasta, päästöistä ja jätteistä on pidettävä kirjaa.

Käyttöpäiväkirjaan on kirjattava vähintään  

Sahaustoiminnan sivutuotteiden ja kuoren murskakseen liittyvä kirjanpito on liitettävä sahan kirjanpitoon.

Kiviaineksen murskaus

Luvan haltijan on pidettävä aikajärjestyksen mukaista kirjaa toiminnan ympäristönsuojelun kannalta merkittävistä tiedoista:

58. Raportointi

Raportoinnin voi tehdä sähköisesti suoraan ympäristöhallinnon tietojärjestelmään sähköisen palvelun tuottajan tarjoaman käyttöliittymän raportointilomakkeilla niiltä osin, kuin se on mahdollista helmikuun loppuun mennessä.  Raportti on toimitettava tarkkailuvuotta seuraavan helmikuun loppuun mennessä Kärkölän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Saha

Laitoksen toiminnasta sekä valvonta- ja tarkkailutiedoista on laadittava viranomaisen edellyttämällä tavalla tilastot ja kirjallinen vuosikertomus seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä valvontaviranomaisille.

Tietoja tehdystä kirjanpidosta on tarvittaessa annettava Kärkölän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle yhteenvetoraportteina.

Vuosiraportista on käytävä ilmi muun muassa seuraavat tiedot:

Kirkkomäen puuaineksen haketus- ja varastoalue

Sunilan energiapuuterminaali

Sahaustoiminnan sivutuotteiden ja kuoren murskaus

Toiminnasta ja tarkkailusta on tehtävä vuosiraportti. Raportissa on esitettävä yhteenveto kirjanpidosta. Lisäksi raportissa on esitettävä selvitys toiminnan ympäristökuormituksesta sekä vuoden aikana toteutetut ja suunnitteilla olevat muutokset laitoksen toiminnassa.

Sahaustoiminnan sivutuotteiden ja kuoren murskakseen liittyvä raportointi on liitettävä sahan kirjanpitoon.

Kiviaineksen murskaus

Toiminnasta ja tarkkailusta on tehtävä vuosiraportti. Raportissa on esitettävä yhteenveto kirjanpidosta. Lisäksi raportissa on esitettävä selvitys toiminnan ympäristökuormituksesta sekä vuoden aikana toteutetut ja suunnitteilla olevat muutokset laitoksen toiminnassa.

Toimintojen muuttaminen ja lopettaminen

59. Toiminnan pysyvästä tai pitkäaikaisesta keskeyttämisestä sekä toiminnan valvonnan kannalta olennaisista muutoksista on viipymättä ilmoitettava Kärkölän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Luvan haltijan vaihtuessa uuden haltijan on ilmoitettava vaihtumisesta kirjallisesti kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

60.  Toiminnan lopettamisen jälkeen alue on viipymättä siistittävä ja saatettava sellaiseen kuntoon, ettei siitä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Luvan haltijan on esitettävä Kärkölän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle yksityiskohtainen suunnitelma vesiensuojelua, maaperänsuojelua ja jätehuoltoa koskevista toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista ja lopettamisen jälkeisestä ympäristön tilan tarkkailusta viimeistään kolme kuukautta ennen toiminnan lopettamista. Jos suunnitelman ja toiminnan lopettamisen johdosta on tarpeen antaa uuden ympäristönsuojelulain 94 §:n mukaisia määräyksiä, ne antaa Kärkölän kunnan ympäristönsuojeluviranomainen.

Vastuuhenkilöt

61. Toiminnanharjoittajalla on nimettävä henkilö, joka vastaa toiminnan valvonnasta ja tarkkailusta. Jos vastaavan hoitajan nimi ja/tai yhteystiedot muuttuvat, on tiedot ilmoitettava viipymättä kirjallisesti Kärkölän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 

Maksut ja vakuudet

Lupamaksuksi määrätään 4952,75 € ja lisäksi kuulutuskulut.

Asetuksen ja muiden säännösten noudattaminen

Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, asetusta on luvan estämättä noudatettava. (YSL 70 §)

Oikeusvaikutteisen kaavan ottaminen huomioon toiminnan sijoittamisessa

Lautatarhan alueen asemakaavassa alue on merkitty teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi, jonka sijainti pohjavesialueella asettaa toiminnalle erityisiä rajoituksia (TY-1). Toiminta ei ole vastoin asemakaavaa, kun toimitaan tämän ympäristölupapäätöksen mukaisesti. 

Lupaharkinnan perusteet

Kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, ympäristöluvanvarainen toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty.

Luvan myöntämisen edellytykset

Ympäristönluvan varaisesta toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, ei aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristönsuojelulain 5 §:n 1 momentin 2?kohdassa tarkoitettua seurausta tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai sen vaaraa, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä  eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.

Yksityiskohtaiset perustelut

Saha, puuaineksen murskausalueet ja kivenmurskaus sijaitsevat samalla toiminta-alueella ja niillä on ollut sellainen tekninen ja toiminnallinen yhteys, että niiden ympäristövaikutuksia ja jätehuoltoa on ollut tarpeen tarkastella yhdessä.

Ympäristönsuojelulain 52 §:n mukaan ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset:

1) päästöistä, päästöraja-arvoista, päästöjen ehkäisemisestä ja rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista;

2) maaperän ja pohjavesien pilaantumisen ehkäisemisestä;

3) jätteistä sekä niiden määrän ja haitallisuuden vähentämisestä;

4) toimista häiriö- ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa;

5) toiminnan lopettamisen jälkeisestä alueen kunnostamisesta ja päästöjen ehkäisemisestä sekä muista toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista;

6) muista toimista, joilla ehkäistään tai vähennetään ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa.

Ympäristölupamääräykset on annettu siten, että mikäli määräys koskee koko laitosaluetta, niin on annettu vain yksi määräys, koska muuten määräyksissä olisi ollut päällekkäisyyksiä ja toistoa. Tästä syystä Mäntsäläntien laitosalueella on annettu yksi määräys melusta, toiminnan lopettamisesta tai muuttamisesta, maankaivusta ja maaperän pilaantumisen selvittämisestä, tarkkailusta ja raportoinnista, toiminnan pysyvästä ja pitkäaikaisesta keskeyttämisetä.

Määräykset 1-5 on annettu, jotta toiminnasta ei aiheudu merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa tai terveyshaittaa ja jotta ympäristön pilaantumisvaara ehkäistäisiin mahdollisimman tehokkaasti. Ympäristönsuojelulaki velvoittaa toiminnanharjoittajan olevan selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja niiden hallinnasta sekä haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Luvan voimassa oloaikana tekniikka voi kehittyä ja luvanhaltija on velvollinen ottamaan käyttöön parasta käyttökelpoista tekniikkaa.

Ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset päästöraja-arvot ja muut päästömääräykset vesihuoltolaitoksen viemäriin johdettaville teollisuusjätevesille ja muille vesille, sen varmistamiseksi, että jätevedet esikäsitellään asianmukaisesti ja päästöjä tarkkaillaan. Viemäriin johdettavien jätevesien määrää ja laatua säätelee sekä ympäristölupa että Kärkölän Veden kanssa tehty teollisuusjätevesisopimus. Jäteveden laadusta ja määrästä on ollut määräys lainvoimaisessa ympäristölupapäätöksessä ESAVI 482/2019, eikä määräystä ole ollut syytä muuttaa (lupamääräys 7).

Kondenssivesien käsittely yhdessä laitosalueella syntyvien hulevesien kanssa on ollut tarkoituksen mukaista pohjaveden suojelun kannalta. Asiasta on määrätty lainvoimaisessa ympäristöluvassa ESAVI 482/2019, eikä määräystä ole ollut syytä muuttaa (lupamääräys 8).

Hulevesien johtamista ja käsittelyä koskeva velvoite on tarpeen maaperän sekä pohjavesien suojelun varmistamiseksi. Suunnitelma toiminnan toteutuksesta on tarpeen, jotta lupaviranominen voi tarkistaa toiminnan asianmukaisuuden. Lainvoimaisen luvan (ESAVI 482/2019) mukaan Mäntsäläntien alueen hulevedet voidaan esisuunnitelman periaatteiden mukaisesti kerätä, johtaa, käsitellä ja imeyttää alueen maaperään. Kyseisessä luvassa annettua aikataulua on kuitenkin ollut syytä muuttaa, koska alueelle rakennetaan saha siihen liittyvien toimintoineen ja hulevesien johtaminen on suunniteltava ottamalla muutokset huomioon. Lupaviranomainen on katsonut tarkoituksenmukaiseksi päivittää rakentamista koskeva aikataulu uuden sahan rakentamisen vuoksi (lupamääräykset 9, 11, 44).

Määräykset 10 ja 12 ovat voimassa olevan ESAVI 482/2019 lupamääräyksen mukaiset.

Sahan toiminnan huomattavin ympäristövaikutus on melu. Määräyksen mukaiset raja-arvot perustuvat valtioneuvoston päätöksen ympäristömelun ohjearvoista (993/1992). Hakija on laatinut melulaskennat, joissa lähtökohtina on käytetty seuraavia meluntorjuntatoimenpiteitä: sahalaitoksen sijoittaminen meluntorjunnan kannalta edullisesti,  kuorimon sijoittaminen rakennukseen, hake-/purusiilojen betoniseinärakenteet, purun ja pölypoistoyksiköiden sijoittaminen sisätiloihin  tai sisäpihalle, puumurskausalueen reunalle sijoitettavat vähintään 2,8 m korkeat melun leviämistä estävät tukki- tai varastokasta, sahansyötön etelä- ja itälaitojen mp+8m m korkea meluseinä, tukkivaraston eteläpuolelle sijoitettava meluvalli-meluseinä -rakenne, murskaustoiminnan aikarajoite. Keskiäänitaso on laskentatarkkuuden rajoissa asuin- ja vapaa-ajanrakennuksille sovellettavien ohjearvon 55 dB ja 45 dB tasalla tai alle.  Melumittauksen perusteella voidaan arvioida meluntorjunnan tehostamisen tarve, johon hakija on jo esittänyt mahdollisia toimenpiteitä. Näitä ovat tarvittaessa meluseinä puutavaran syöttöalueelta rimoittamoon tai meluseinän rakentaminen mallinnettua korkeampana. Melumallinnusten perusteella toiminta ei lisää melutasoja läheisellä Natura-alueella, vaan hankkeella on melutasoihin myönteinen vaikutus, kun meluntorjuntatoimia toteutetaan. (lupamääräys 13). 

Määräykset 14-19 ovat voimassa olevan ESAVI 482/2019 lupamääräyksen mukaiset ja se on annettu pohjaveden ja maaperän pilaantumisen ehkäisemiseksi.

Määräykset 21-25 koskevat laitoksen jätehuoltoa ja ne noudattelevat pääasiassa lainvoimaista lupaa ESAVI 482/2019. Jätteitä ja vaarallisia jätteitä koskevat määräykset on annettu asianmukaisen jätehuollon varmistamiseksi ja jätteiden synnyn ehkäisemiseksi. Jätteistä ja jätehuollosta ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jäte on hyödynnettävä, jos se teknisesti on mahdollista ja siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia. Jätteiden hyödyntäminen ja loppukäsittely on tehtävä laitoksessa, jolla on siihen lupa. Kuormien tarkistamisella varmistetaan, ettei laitokselle tuoda muita kuin luvassa hyväksyttyjä materiaaleja. Vastaanotettavien kuormien kirjanpidolla seurataan tuotavien materiaalien määrää ja alkuperään. Vastaanotettaviksi soveltumattomien jätteiden poistamisella varmistetaan, että toiminnasta ei aiheudu terveys- ja ympäristöhaittaa.

Määräys 26 koskee maankaivua ja läjittämistä ja se on lainvoimaisen ympäristöluvan ESAVI 482/2019 mukainen, eikä määräystä ole syytä ollut muuttaa. Määräys koskee koko Mäntsäläntien laitosaluetta ja siksi on poistettu vastaava määräys, joka on ollut lainvoimaisessa lupapäätöksessä ESAVI 10/2015/1.

Ympäristönsuojelulain 62 § mukaan ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset päästöjen ja toiminnan tarkkailusta sekä toiminnan vaikutusten ja toiminnan lopettamisen jälkeisen ympäristön tilan tarkkailusta. Luvassa on lisäksi annettava tarpeelliset määräykset jätehuollon seurannasta ja tarkkailusta sekä jätteen käsittelyn seuranta- ja tarkkailusuunnitelmasta ja sen noudattamisesta. Tarkkailua koskevia määräyksiä on määräyksissä 27-31, 36, 43, 46 ja 54. Voimassa olevassa tarkkailusuunnitelmassa on mukana Tehdastien laitoskokonaisuus ja uusien suunniteltujen toimintojen ja lupaviranomaisuuden samalla vaihtuessa on tarkoituksenmukaista laatia Mäntsäläntielle erillinen tarkkailusuunnitelma.

Määräys 31 on voimassa olevan ympäristölupapäätöksen ESAVI 482/2019 mukainen.

Määräykset 32 ja 34 käsiteltävistä puuaineksen määristä on hyväksytty hakemuksen mukaisesti.

Määräykset 33, 35 ja 47 koskevat toiminta-ajat on annettu ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Toiminta-ajoista on neuvoteltu toiminnanharjoittajan edustajan kanssa. Määräykseen 35 sisältyy myös Sunilan alueen pohjaveden suojaus ja määräyksessä 47 toiminnanharjoittajaa edellytetään toimittamaan suunnitelma, joka koskee pohjaveden suojausta mobiililaitteiden osalta. 

Määräyksiin 36 ja 37 on yhdistetty sekä Kirkkomäen ja Sunilan aluetta koskevat samankaltaista toimintaa koskevat määräykset, joita ei ole ollut tarkoituksenmukaista antaa erillisinä.  Määräykset ilman Sunilan alueen toimintaa ovat sisältyneet jo lainvoimaiseen ympäristölupaan ESAVI 10/2015/1.

Määräykset 38 ja 39 on annettu ympäristö- ja terveysriskin ehkäisemiseksi. Määräykset ovat voimassa olevan ympäristölupapäätöksen ESAVI 10/2015/1 mukaiset.

Määräys 40 on annettu meluhaitan ehkäisemiseksi ja määräys 42 pölyhaitan ehkäisemiseksi. Määräykset ovat ESAVI 10/2015/1 mukaiset.

Määräys 45 koskee polttonesteiden varastointia ja tankkaustoimintaa Kirkkomäen alueella ja määräys on hakijan esityksen mukainen ja perusteltua pohjaveden suojelun kannalta.

Lupamääräykset 49-54 koskevat kiviaineksen murskaustoimintaa. Valtioneuvoston asetuksessa kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010) eli ns. MURAUS-asetuksessa säädetään ympäristönsuojelun vähimmäisvaatimuksista silloin, kun toimintaan on oltava ympäristölupa. MURAUS-asetuksen mukaan kivenmurskaamo on sijoitettava siten, että melua tai pölyä aiheuttavan toiminnon etäisyys asumiseen tai loma-asumiseen käytettävään rakennukseen tai sen välittömässä läheisyydessä sijaitsevaan oleskeluun tarkoitettuun piha-alueeseen tai muuhun häiriölle alttiiseen kohteeseen on vähintään 300 metriä.  Jos toiminnan etäisyys melulle alttisiin kohteista on alle 500 metriä, ei murskaamista, rikotusta eikä kuormauksia tai kuljetuksia saa tehdä viikonloppuisin eikä arkipyhinä ja toiminnoille on asetettava asetuksen mukaiset toiminta-ajat. Toiminta-ajat ovat pääasiassa asetuksen mukaiset lukuun ottamatta kuormaamista ja kuljetusta ja murskaustoiminnan aloittamisaikaa, josta hakija on itse ilmoittanut, että toiminta-aika alkaa klo 7.  Valtioneuvoston asetuksessa ei ole asetettu rajoituksia seulonnalle, mutta hakemuksesta poiketen

seulontaa ei sallita lauantaisin ja sunnuntaisin. Lisäksi toiminnalle on asetettu aikarajoitus kesälle sijoittuvasta toiminnasta. Toiminta-aikamääräys on annettu asutukselle aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Toiminta-alue sijaitsee pohjavesialueella ja siksi teiden, työmaa-alueen ja kuormien pölynsidontaan voidaan käyttää vain vettä. Maaperän ja pohjaveden suojelemiseksi on annettu määräys koneiden ja laitteiden vuotojen hallinnasta. Melun torjumiseksi ja kohtuuttoman rasituksen estämiseksi on annettu määräys.

Määräykset 20, 55 ja 56 on annettu ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja onnettomuus- ja häiriötilanteisiin varautumiseksi. Määräyksellä varmistetaan lisäksi tiedonkulku viranomaiselle tilanteissa, joissa ympäristölle on aiheutunut tai on vaarassa aiheutua poikkeuksellisen suurta haittaa.

Määräykset 57 ja 58, jotka koskevat kirjanpitoa ja raportointia, ovat tarpeen toiminnan valvomiseksi. Viranomaisen on oltava selvillä siitä, että ympäristöluvanvaraista toimintaa harjoitetaan siten kuin luvassa on määrätty ja mitä haittoja, vaaroja ja jätteitä toiminnasta aiheutuu.

Toiminnan olennainen muuttaminen kuten laajentaminen tai tuotantosuunnan muuttaminen edellyttää luvan tarkistamista. Valvonnan kannalta olennaiset muutokset tulee ilmoittaa valvontaviranomaiselle. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi, onko lupaa tarpeen muuttaa. Määräys koskee koko laitoskokonaisuutta ja se on ollut myös lainvoimaisissa ympäristölupapäätöksissä ESAVI 10/2015/1 ja ESAVI 482/2019 (lupamääräys 59).

Luvanvaraisen toiminnan päätyttyä toimintaa harjoittanut vastaa edelleen lupamääräysten tai valtioneuvoston asetuksella säädetyn yksilöidyn velvoitteen mukaisesti tarvittavista toimista pilaantumisen ehkäisemiseksi, samoin kuin toiminnan vaikutusten selvittämisestä ja tarkkailusta. Jos toiminta ei sisällä riittäviä määräyksiä toiminnan lopettamisen varalta, lupaviranomaisen on annettava tätä tarkoittavat määräykset (lupamääräys 60).

Määräys yhteyshenkilöstä on annettu valvonnan vuoksi. Valvontaviranomaiselle on oltava tiedossaan sellainen toiminnanharjoittajan yhteyshenkilö, jolta saa tietoa toiminnasta ja ympäristövaikutuksista ja johon voi ottaa yhteyttä mm. poikkeuksellisissa tilanteissa. (lupamääräys 61)

Lupaviranomainen hyväksyy hakijan hakemuksen kohdassa 9.2 tekemän esityksen, jonka mukaan toiminnassa syntyviä sivutuotteita ovat puunkuori, puru, hake, tasaamohake ja kutterinpuru. Ympäristöministeriön muistion 19.12.2014 (Jätelain eräiden säännösten tulkintalinjauksista) mukaan  puuntyöstössä tuotantotoiminnassa syntyvää käsittelemätöntä puuainesta kuten kuori, kutterinlastu, puru ja pintalauta voidaan pitää yleensä jätelain 5.2 §:n mukaisena sivutuotteena, mikäli työstettävä puu vastaa ominaisuuksiltaan luonnosta peräisin olevaa puuta (ts. ei sisällä kyllästysaineita, maalia, lakkaa, liimaa tai muita puulle vieraita aineita); aines koostuu pelkästään edellä mainitusta puusta;  jatkokäyttö on varmaa  ja se täyttää jätelain 5 §:n  arviointiperusteet. Jätelain 5 §:n mukaan aine tai esine ei ole jäte vaan sivutuote, jos se syntyy sellaisessa tuotantoprosessissa, jonka ensisijaisena tarkoituksena ei ole tämän aineen tai esineen valmistaminen, ja:

1) aineen tai esineen jatkokäytöstä on varmuus;

2) ainetta tai esinettä voidaan käyttää suoraan sellaisenaan tai sen jälkeen, kun sitä on muunnettu enintään tavanomaisen teollisen käytännön mukaisesti;

3) aine tai esine syntyy tuotantoprosessin olennaisena osana; sekä

4) aine tai esine täyttää sen suunniteltuun käyttöön liittyvät tuotetta sekä ympäristön- ja terveydensuojelua koskevat vaatimukset eikä sen käyttö kokonaisuutena arvioiden aiheuta vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Tukkilajittelussa syntyy sivutuotteena puunkuorta, jota toimitetaan murskauksen jälkeen polttoaineeksi Mäntsäläntien alueella oleviin Koskipower Oy:n (Lahti Energia) kattilalaitoksiin sekä ulkopuolisille kattilalaitoksille. Sahatukkien kuorinnasta sivutuotteena syntyvä kuori varastoidaan siiloon, josta se toimitetaan murskauksen jälkeen polttoon pääasiassa Mäntsäläntien Koskipower Oy:n kattilalaitoksiin. Sahauksesta sivutuotteena syntyvä puru varastoidaan siiloon ja toimitetaan raaka-aineeksi Koskisen Oy:n lastulevytehtaalle Tehdastien alueelle. Sahauksesta sivutuotteena syntyvä hake varastoidaan siiloon ja toimitetaan ns. selluhakkeena ulkopuolisille toimijoille, lähinnä Etelä-Suomessa sijaitseviin paperitehtaisiin. Tasaamoilta syntyy sivutuotteena tasaamohaketta, joka varastoidaan siiloon ja toimitetaan pääosin polttoaineeksi Mäntsäläntien alueella oleviin Koskipower Oy:n kattilalaitoksiin. Höyläämöistä syntyy sivutuotteena kutterinpurua, joka toimitetaan pääasiassa pelletin valmistuksen raaka-aineeksi ulkopuolisille toimijoille. Puuaines on kuitenkin jätettä, jos se on varastoinnin aikana likaantunut ja sisältää muuta materiaalia kuten maa-aineksia tai maalia, jotka heikentävät sen hyödyntämiskelpoisuutta.   Sivutuotetulkinta noudattaa samaa tulkintaa, joka on tehty Rauman sahan ympäristöluvassa ESAVI 494/2019.

Vastaukset muistutuksiin ja lausuntoihin

Ympäristölautakunta   toteaa muistuttajalle, että lupamääräyksessä 13 on otettu kantaa meluun ja meluntorjuntaan. Hakija on suunnitellut toiminnan siten, että toimintojen sijoittelulla voidaan pienentää meluhaittaa ja hakija on velvoitettu tekemään esittämiään meluntorjuntatoimia, tekemään melumittauksen muistuttajan kiinteistöllä ja tarvittaessa lisäämään meluntorjuntatoimia.

Lausuntoihin ympäristölautakunta toteaa, että luvassa on annettu määräyksiä pohjaveden suojelusta, pöly- ja meluhaittojen vähentämisestä.

Hämeen ELY-keskuksen lausuntoon todetaan, että hakemuksen käsittelyvaiheessa on tehty alustava luonnonsuojelulain 65 §:n mukainen arvio hankkeen vaikutuksesta läheiseen Natura-alueeseen. Hankkeen ei arvioida heikentävän Natura-alueen luonnonarvoja ja melun osalta hankkeella on myönteinen vaikutus Natura-alueen, koska hanke edellyttää meluntorjuntatoimia.

Hämeen ELY-keskuksen 21.10.2020 antamaan lausuntoon lupaviranomainen toteaa, että Kirkkomäen osalta mobiililaitteiden kaksoissuojauksesta ei ole annettu määräystä, vaan toimintaa voidaan jatkaa Etelä-Suomen aluehallintoviraston myöntämän Koskitukki Oy:n luvan mukaisesti. Sunilan alueelle on edellytetty mobiililaitteille kaksoissuojaus, koska kyseessä on uusi toiminta ja sahan osalta toiminnanharjoittaja voi esittää uuden toiminnan osalta suunnitelman, kun alueen kaikkien toimintojen sijoituspaikat ovat muutoin selvät. Kivenmurskauksen toiminta-ajat on myönnetty asetuksen mukaisesti, joten toiminta-ajat eivät siten ole ELY-keskuksen lausunnon mukaiset. Lupaviranomainen on sallinut sahalta ja tukkienlajittelusta syntyvän puuaineksen murskauksen joka päivä kuten saha nykyisessä sijoituspaikassa Tehdastiellä tällä hetkellä. Toiminta-aika on asetettu päättyväksi klo 20 ELY-keskuksen lausunnon mukaisesti.   Koskitukki Oy.n haketuksen osalta toiminta-aika päättyy jo klo 19. Muutoin lausunnossa esitetty on otettu huomioon lupamääräyksissä.

Päätöksen antaminen

Päätöksestä kuulutetaan julkisella kuulutuksella kunnan internetsivustolla. Luvan voimassaoloaika alkaa kulua päätöksen tiedoksisaannista tiedoksisaantipäivää lukuun ottamatta. Tämä lupa on lainvoimainen 11.12.2020, ellei päätöksestä valiteta.

Luvan voimassaolo

Koskisen Oy:n sahaustoimintaa koskeva lupa on voimassa toistaiseksi.

Koskitukki Oy:n Kirkkomäen alueella harjoitettavaa toimintaa koskeva lupa on voimassa toistaiseksi ja Sunilan toimintaa koskeva lupa niin kauan, kun se sahaus- ja tukkilajittelu/tukkikenttätoiminnan kannalta on mahdollista.

Kivenmurskausta koskeva lupa on voimassa 31.12.2031 saakka.

Korvattavat päätökset

Tämä päätös korvaa lainvoimaiseksi tultuaan seuraavan ympäristöluvan lupamääräykset niiltä osin kuin ne ovat koskeneet Mäntsäläntien laitosalueen toimintaa:

Tämä päätös korvaa lainvoimaiseksi tultuaan seuraavat päätökset:

Sovelletut oikeusohjeet ym.

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 2, 5- 8, 11-12, 16-17, 20, 22-23, 27-29, 34, 39, 40, 41, 42-44, 48-49, 52, 58, 62, 66, 70, 83, 85, 87, 89, 94, 123, 170, 172, 190-191, 205 §§ ja liite 1 taulukko 2 kohta 7 e) ja liite 4 kohta 1.

VNA ympäristönsuojelusta (713/2014) 2 § kohta 6 b), 11-15, 41-42 §§ 

Jätelaki (646/2011) 8, 13, 29 §§

Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 §

VNp melutason ohjearvoista (993/1992) 1-2 §§

VNA kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010) 4-6, 8, 9, 13 §§

Kärkölän kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen ympäristölupamaksutaksa 1.4.2020. 

Muutoksenhaku Hallintovalitus, Vaasan hallinto-oikeus

Pöytäkirjanote hakija, Hämeen ELY-keskus, Uudenmaan ELY-keskus, Kärkölän Vesi, terveydensuojeluviranomainen

Tiedoksianto kuulutus kunnan internetsivu, Hollolan Sanomat -lehti

 tieto päätöksestä: hakemuksesta erikseen kuullut, muistuttajat