Ympäristölautakunta
Pöytäkirja 28.05.2025/Pykälä 39

Ympäristölautakunta 28.05.2025 § 39  

64/11.02.00/2025  

Valmistelija ympäristösihteeri johanna.sallmen@karkola.fi puh. 044-770 2203.

Asia

Päätös maa-aineslain 4 §:n mukaisesta maa-ainesluvasta. Lupahakemus koskee hiekan ja soran ottamista. Lupaa haetaan 10 vuodeksi ja ottamismäärä on 220 000 m3. Vuosittainen otto on 22 000 m3 ja ottamisalueen pinta-ala on 4,3 hehtaaria.

Luvan hakemisen peruste

Maa-aineslain 4 §:n mukainen maa-ainesten otto.

Toimivaltainen lupaviranomainen

Maa-ainesten ottamista koskevan lupa-asian ratkaisee kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta annetun lain (64/1986) mukainen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen.

Hakija

Kärkölän Sora Oy

Y-tunnus 0940206-5

Asian vireilletulo

7.2.2025

Hakemuksen täydentäminen

Hakija on korjannut hakemusta ja toimittanut uuden version 26.3.2025.

Sijainti

Maa-ainesten ottamisalue sijaitsee Kärkölässä tilalla Hiekka-Pekkala (kiinteistörekisteritunnus 316-410-8-7). Hiekka-Pekkalan sora-alue sijaitsee Mäntsäläntien varressa, noin kolmen kilometrin etäisyydellä Järvelän taajamasta kaakkoon. Tilalle kuljetaan Mäntsäläntieltä erkanevan yksityistien kautta.

Voimassa olevat luvat

Alueelle on hyväksytty aiemmin maa-aineslain mukainen ottamislupa (30.3.2015 § 55). Luvan voimassaoloaika kului umpeen keväällä 2025.

Maanomistus

Hakija omistaa tilan.

Tiedot ottamisalueen ympäristöstä

Suunniteltu maa-ainesten ottamisalue sijaitsee pohjois-eteläsuuntaisella hiekkavaltaisella harjumuodostumalla Järvelän kuntakeskuksen eteläpuolella. Kallio on seudulla monin paikoin näkyvissä ja kallionpinta on myös todettu soranottoalueella. Soranottoalue on ollut pitkään maa-ainesten ottamiskäytössä ja pohjavesimuodostumalla on myös muita soranottoalueita.

Kaavoitus

Päijät-Hämeen maakuntakaavassa alue sijaitsee pohjavesialueella ja Järvelän ampuradan melualueella. Kärkölän osayleiskaavassa alueella ei ole merkintää. Suunnittelualueella ei ole asemakaavaa. Alueella on vireillä Kärkölän osayleiskaavan päivitys.

Maa- ja kallioperä

Suunnittelualueen kallioperä on mikrokliinigraniittia. Maapeitteet ovat paikoin ohuita.

Hiekka-Pekkalan sora-alueen maaperä on hiekkavaltaista moreenia (HkM), minkä ympäristössä maaperä muuttuu karkeaksi hiedaksi ja harjanteen ulkopuolella savisemmaksi. Ottotoiminnan aikana on todettu, että alueen maa-aines on pääasiassa betonituotantoon ja eristehiekaksi soveltuvaa filleriä.

Suunnittelualueen lakiosan maanpinnan korkeus on korkeimmillaan tasossa noin +128. Alueen luontainen topografia on muuttunut kiviainesten ottotoiminnan seurauksena. Alueelta on paikoin kaivettu hiekkaa ja soraa tasolle +120.

Pohja- ja pintavesi

Suunniteltu maa-ainesten ottoalue sijaitsee vedenhankinnan kannalta tärkeällä tienmutkan pohjavesialueella, mikä on vedenhankinnan kannalta tärkeä pohjavesialue.

Pohjaveden pinta on Kivinummiston tilalla ollut tasolla +102…+103. Alueella muodostuva pohjavesi virtaa pääosin pohjoiseen/koilliseen johtuen seudun kallionpinnoista.

Alueen maaperästä johtuen alueelle ei kerry hulevesiä. Lähin vesistö on Sirkkojärvi noin 1,5 kilometrin etäisyydellä luoteeseen. Sirkkojärven pinnantaso on +107.40.

Pohjaveden pinnan tason määrittämiseksi ja laadun tarkkailua suoritetaan kivinummiston tilan pohjavesiputkesta yhteistarkkailuna.

Luonto- ja maisema-arvot

Alue ei ole luonnontilassa maa-ainesten ottamisen seurauksena. Alueen ympäristö on rakennettua. Vanhan soranottoalueen puolella etelässä on nuorta mäntytaimikkoa.

Hankealue ei kuulu luonnon ja maisemansuojelun kannalta arvokkaisiin geologisiin muodostumiin. Hankealueella tai sen lähistöllä ei ole merkittäviä geologisesti arvokkaita pienkohteita tai muita erikoisia luonnonesiintymiä. Hankealueella ei ole maisemallisia erityisarvoja. Alueella ei ole muinaisjäännösrekisterin mukaisia muinaisjäännöksiä, eikä alue ole kulttuuriympäristöä.

Ottotoiminnan vaikutusalueella ei ole Natura 2000-verkostoon kuuluvia alueita eikä muitakaan suojelualueita. Alueella ei ole todettu luonnonsuojelulain mukaisia kohteita, metsälain tarkoittamia erityisen arvokkaita elinympäristöjä, vesilain mukaisia kohteita, luontodirektiivin liitteen IV (a) lajeja tai uhanalaisten eliölajien esiintymiä. Alue on nykyisin maa-ainesten ottokäytössä.

Lähimmät kohteet

Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat sora-alueen naapurissa, alueen itäpuolella, joista lähin pihapiiri on reilun 100 metrin etäisyydellä lähimmästä ottamisalueen rajasta.

Toiminnan vaikutusalueella ei ole erityisen herkkiä kohteita, kuten sairaaloita, kouluja, vanhainkoteja tai päiväkoteja.

Suunniteltu ottotoiminta

Suunniteltu toiminta edellyttää maa-aineslain mukaista lupaa kiviainesten kaupalliselle hyödyntämiselle. Kyse on nykyisen, lainvoimaisen maa-ainesluvan jatkamisesta.

Suunnittelun lähtöaineistona on käytetty lainvoimaisia ottouunnitelmia, maanmittaulaitoksen numeerista aineistoa ja hakijan teettämää maastokartoitusta.

Hankkeen suunnittelussa käytetty koordinaatisto on ETRS-TM35FIN ja korkeusjärjestelmä N2000.

Otettavan maa-aineksen käyttötarkoitus

Alueelta saatavia maa-aineksia käytetään pääasiassa lähialueilla rakentamisessa, salaojituksissa sekä betoniteollisuudessa. Lisäksi aineksia käytetään myös ottoalueen viimeistelyssä ja työmaateiden sekä -alueiden kunnossapidossa.

Pintamaat on osin siirretty ottoalueen reunoille ja hyödynnetän ottoalueen viimeistelyssä ja kasvukerroksen rakentamisessa. Kuorimattomat pintamaat siirretään ottamis- ja suunnittelualueen väliin ottotoiminan edetessä.

Suunnittelun rajaukset ja periaatteet

Suunnitelmat on laadittu lainvoimaisen ottamistoiminnan jatkamiseksi alueelta. Suunnittelurajauksissa on esitetty suunnittelualue ja maa-ainesten otto- ja ottamisalueet. Rajat noudattelevat toiminnalle myönnettyä maa-aineslupaa.

Ottotoimintaa jatketaan nykyisen sora-alueen rintauksista ja ottaminen etenee kunnes suunnitellut ottorajat ja -tasot on saavutettu. Suunniteltu alin ottotaso on +115.00, jolloin pohjaveden ylimpään todettuun pintaan jää vähintään kahdentoista metrin suojakerros.

Kiviainesten ottamisalueen reunat muotoillaan luiskaan 1:3. Luiskien loivalla muotoilulla lisätään työn aikaista turvallisuutta ja helpotetaan alueen viimeistelyä sekä metsittymistä. Kaakkoisrajalta ottoalue yhdistetään tilan 4-51 ottoalueeseen.

Reunoille jätetään nykyiset suojavyöhykkeet. Alueen viimeistelyn yhteydessä alue palautetaan metsätalousmaaksi

Ottamisalueen pinta-ala ja otettava määrä

Suunnittelualueen pinta-ala on 4,98 hehtaaria, mistä ottamisalueen (luiskan yläreunan rajaama alue) pinta-ala on 4,3 hehtaaria. Ottoalueen (kaivualueen) pinta-ala on 2,98 hehtaaria.

Kiviaineksen kokonaisottomäärä on 220 000 m3ktr. Ottomäärä vastaa alueelta lainvoimaisen maa-ainesluvan rajausten mukaan mitattua ja laskettua jäljellä olevaa kiviainesmäärää. Alueelta kuorittavat pintamaat, noin 38 000 m3ktr kasataan ottoalueen reunoille ja hyödynnetään kasvualustan rakentamisesa laueen luiskissa ja pohjalla.

Ottamisaika ja vuosittainen otto

Lupaa maa-ainesten ottamiseksi haetaan 10 vuodeksi lupapäätöksen täytäntöönpanosta.

Vuosittain kiviainesta otetaan keskimäärin 22 000 m3ktr. Ottamismäärä vaihtelee vuosittain kiviaineksen menekin mukaan. Otetun kiviaineksen määrä ja laatu ilmoitetaan vuosittain lupaviranomaiselle. Keskimääräistä suurempi kiviainesten hyödyntäminen aikaistaa alueen viimeistelytoimia.

Suunniteltu ottotoiminta päättyy, kun koko ottamisalueen rajat ja pohjataso on saavutettu ja alue viimeistelty suunnitelman mukaisesti.

Oton vaiheistus

Ottoa ei ole vaiheistettu. Ottaminen aloitetaan nykyisistä rintauksista ja tasoista ja se etenee kohti alueen reunoja suunnitellun ottosuunnan mukaisesti. Suunnittelu-, otto- ja ottamisalueen rajat sekä ottosuunnat on esitetty suunnitelmapiirrustuksissa.

Alueen kuivatus ja pintavesien käsittely

Alueen pohja on hyvin vettä läpäisevää hiekkaa ja soraa, eikä alueelle tarvitse rakentaa hulevesijärjestelyitä tai pintavesien käsittelyjärjestelmiä.

Käytettävät työkoneet ja kemikaaliturvallisuus

Kaivinkoneella ja pyöräkuormaajalla irrotettu harjukiviaines siirretään varastokasoihin ja tarvittaessa seulontaan. Alueella käytettävät työkoneet ovat siirrettäviä. Työ voi olla alueella jaksoittaista. Työkoneet tuodaan paikalle ja viedään alueelta pois urakan päätyttyä. Jalostettavan kiviaineksen kaivamiseen ja siirtämiseen käytetään samoja pyöräkuormaajia ja kaivinkoneita kuin valmiin lajitteen siirtämiseen ja lastaamiseen.

Alueella ei louhita tai murskata kiviaineksia.

Alueella säilytetään työkoneita ja käsitellään vähäisiä määriä poltto- ja voiteluaineita. Työkoneita ei pestä ottoalueella, mutta kalustolle voidaan tehdä välttämättömiä huolto- ja korjaustoimenpiteitä.

Ottotoiminnan edetessä koneiden ja toimintojen sijainnit alueella vaihtelevat siten, että ne sijaitsevat aina tuotannon tehokkuuden ja ympäristöhaittojen minimoinnin kannalta prhaalla mahdollisella paikalla.

Mikäli alueella säilytetään polttoaineita, ne varastoidaan altaallisissa tai kaksoisvaippasäiliöissä, mitkä on varustettu ylitäytönestimillä. Tankkauslaitteisto varustetaan sulkuventtiilillä, ettei tankkauslaitteiston vuoto- ja rikkoutumistapauksissa säiliö pääse valumaan tyhjäksi. Tankkauslaitteisto lukitaan luvattoman käytön estämiseksi. Alueella työskenneltäessä kiinnitetään erityistä huomiota laitteiden ja koneiden kuntoon sekä öljyjen ja polttoaineiden huolelliseen käsittelyyn.

Alueen pohjaa käytetään kiviainesten varastointiin. Kiviaineslajitteet (CE-merkityt rakennustuotteet) sijoitetaan lajeittain varastokasoihin, joista kiviaines kuljetetaan käyttökohteisiin maansiirtoon tarakotetuilla täysperävaunullisilla kuorma-autoilla.

Toiminta-ajat

Ottoalueen viimeistely ja jälkikäyttö

Pintamaat hyödynnetään alueen luiskien kasvukerroksen rakentamisessa. Luiskat muotoillaan suunniteltuun kaltevuuteen (1:3). Pintamaan sekoitetaan alueen luontaisen harjuaineksen kanssa vähintään 30 senttimetrin paksuiseksi kasvukerrokseksi.

Filleriä toimitetaan betoniteollisuudelle, jolloin alueelta kuoritaan pintamaita enemmän. Alueen pintamaat rikastuskerroksineen käytetään alueen viimeistelyssä kokonaisuudessaan, jolloin alueelle muodostuu hyvä kasvualusta.

Kasvukerroksen päälle istutetaan mäntyvaltaista sekapuustoa noin 2500 tainta hehtaarille. Alueen jälkikäyttö on metsätalous. Siltä osin kuin aluetta käytetään teollisuusalueena, jätetään kasvukerroksen metsitys tekemättä.

Alue katselmoidaan ottotoiminnan päätyttyä ja viimeistelytoimenpiteiden valmistuttua yhdessä valvontaviranomaisen kanssa.

Toiminnasta aiheutuvat päästöt ja niiden vähentäminen

Pöly ja melu

Maa-ainesten ottotoiminnassa melua syntyy kaivusta, satunnaisesta seulonnasta, kuormauksesta ja raskaasta liikenteestä. Ottamisen myötä syntyvät korkeuserot sekä alueen itä- ja kaakkoispuolelle jätettävä puustoinen suojavyöhyke muodostavat hyvän luonnollisen melu- ja pölyesteen lähimmän asutuksen suuntaan.

Ottotoiminnassa pölyä aiheuttavat kaivu, seulonta, kuormaus ja kuljetukset. Tuulisella säällä pölyä voi muodostua myös varastokasoista. Hieno leijuva pöly leviää lyhyitä matkoja tuulen mukana. Merkittävin pölylaskeuma kohdistuu yleensä vain ottamisalueelle. Suojaetäisyydet lähinaapureihin ovat riittäviä, joten merkittäviä haittoja ei ottotoiminnasta muodostu.

Alueelta otettava harjukiviaines kuljetetaan käyttökohteisiin maansiirtoon tarkoitetuilla kuorma-autoilla. Kiviaineksia myös varastoidaan alueella ja varastokasojen sijoittelussa otetaan huomioon ympäristönäkökohdat siten, että ne toimivat samalla meluesteinä alueen kaakkoispuolella sijaitsevan asutuksen suutaan.

Alueella käytettävät työkoneet ovat siirrettäviä. Työ voi olla alueella jaksoittaista. Työkoneet tuodaan paikalle ja viedään alueelta pois urakan päätyttyä.

Päästöt maaperään

Kiviainesten ottoon, jalostukseen ja varastointiin liittyvästä normaalista toiminnasta ei aiheudu haittaa maaperälle. Merkittävä likaantumisvaara liittyy ainoastaan onnettomuus- tai häiriötilanteisiin, jolloin riskinä on alueella varastoitavien ja käsiteltävien poltto- ja voiteulaineiden sekä alitteissa ja koneissa käytettäien hydrauliikkaöljyjen pääsy maaperään ja pohjaveteen. Voitelu- ja polttoaieiden varastoinnissa huolehditaan sijoittelulla sekä rakenteilla, että em. aineita ei joudu maaperään.

Jätehuolto

Alueen tavanomaisesta toiminnasta syntyy pääasiassa ainoastaan kotitalousjätteisiin rinnastettavia jätteitä. Alueelle varataan tarvittaessa talousjäteastia, jonka tyhjennys hoidetaan asianmukaisesti

Alueella voidaan säilyttää seularitilöitä tai muuta metallia/metalliromua ennen niiden toimittamista metallinkeräykseen.

Korjaus- ja huoltotoimenpiteet tehdään siten, että niistä ei aiheudu öljy- tms. vuodon vaaraa. Mahdollisesti syntyvät öljy- tai kemikaalijätteet toimetaan jätesäädösten ja -määräysten mukaisesti käsittelyyn, eikä niitä varastoida alueella.

Alueella ei synny kaivannaisjätettä, oska kuorittavat pintamaat hyödynnetään suunnitelmallisesti alueen viimeistelyssä. Alueelta kuorittavat pintamaat eivät ole jätettä (jätelaki 646/2011 5 a §), eivätkä pintamaiden varastot kaivannaisjätealue (VNa kaivannaisjätteistä 190/2013, 2.2 §).

Liikenne

Kiviaineskuljetukset suoritetaan maa-ainesluvan mukaisesti. Alueelta liikennöidään suoraan, omasta liittymästä Mäntsäläntielle, mikä on suhteellisen liikennöity, yleinen tie.

Toiminnasta aiheutuu raskasta liikennettä arviolta 5-10 käyntiä vuorokaudessa silloin, kun kiviaineseta toimitetaan alueelta. Kuljetuksessa käytettävien maansiirtoautojen aiheuttama vuorokautinen liikennesuorite vaihtelee muun muassa kuljetettavan kiviaineksen määrästä ja hyödyntämiskohteiden etäisyyksistä johtuen.

Arvio toiminnan vaikutuksista ympäristöön ja vaikutusten tarkkailu

Maa-aineslain 3 §:n mukaan maa-aineksia ei saa ottaa niin, että ottamisesta aiheutuu:

1. kauniin maisemakuvan turmeltumista;
2. luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista;
3. huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa; tai
4. tärkeän tai muun vedenhankitakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen veden laadun tai antoisuuden vaarantuminen, jollei siihen ole saatu vesilain mukaista lupaa

Kallioperä, maaperä, maisema ja luontoarvot

Alueen kallioperään tai maaperään ei liity geologisesti arvokkaita muodostumia, pienkohteita tai muita erikoisia luonnonesiintymiä.

Hankealue ei sijaitse valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai paikallisesti merkittävällä, maisemallisesti arvokkaalla alueella.

Alueella ei ole todettu suojelukohteita, harvinaisia tai uhanalaisia kasveja tai eläimiä, eikä erityisiä kauneusarvoja.

Harjukiviainesten ottamisella ei ole laajalle ulottuvia vahingollisia vaikutuksia luonnonolosuhteisiin, kun otetaan huomioon alueen nykyinen, lainvoimainen maa-aineslupa.

Pohjavesi

Pohjaveden pinnan päälle jätetään vähintään noin 12 metrin suojakerros, mitä ei kaiveta.

Kiviainesten ottamisella ei ennalta arvioiden ole vaikutusta hankealueen ja sen ympäristön pohjaveden antoisuudelle tai laadulle, kun toimitaan lainvoimaisessa luvassa ja tässä lupahakemuksessa esitetyllä tavalla.

Ihmisten elinolot ja viihtyisyys

Suunniteltu toiminta on aiemmassa lupamenettelyssä katsottu soveltuvan kiviainesten ottotoimintaan. Toiminnasta ei aiheudu hankealueen ympäristön asutukselle tai vapaa-ajanasutukselle merkittäviä haitallisia vaikutuksia.

Alueella seulotaan ja välpätään arkipäivisin 7-17 satunnaisesti, jolloin toiminnasta ei ole muodostunut eikä muodostu kohtuutonta rasitusta naapurustolle.

Ajo varastokasoilta tehdään maanantaista lauantaihin 6.00-19.00. Lauantain ajot liittyvät betoniteollisuuden tarpeisiin ja ovat toiminnan edellytys, vaikkakin ajoja lauantaisin on pääsääntöisesti vain satunnaisesti. Kiviaineskuljetuksista ei aiheudu merkittäviä vaikutuksia asutuksen tai ympäristön kannalta, koska liikennöintireitti on pois lähiasutuksesta ja se on luonteeltaan satunnaista, eivätkä kuljetettavat kiviainesmäärät ole kovinkaan suuria.

Vaikutusten tarkkailu

Pohjavesien tarkkailu esitetään jatkettavaksi yheistarkkailuna Mäntsäläntien pohjoispuolella sijaitsevalle Kivinummiston tilalle asennetusta pohjavesiputkesta.

Melua ei katsota tarpeelliseksi mitata, koska alueella ei murskata tai tehdä muutakaan erityisen häiritsevää melua aiheuttavaa toimintaa.

Toiminnasta ei aiheudu sellaista pölyhaittaa, että sitä tulisi toiminnan aikana tarkkaila. Etäisyydestä johtuen mittausmenetelmiin liittyy lisäksi sellaisia epävarmuustekijöitä, joiden johdosta PM10-mittaus ei kuvaisi luotettavasti toiminnan pölypäästöjä. Pölyhaittoja estetään tarvittaessa kastelulla.

Toiminnan riskit ja niiden pienentäminen sekä toiminta vahinkotilanteessa

Riskit maaperälle

Kiviainesten otto ja jalostus eivät aiheuta tavanomaista suurempaa vaaraa maaperälle, kun toimitaan lupahakemuksessa esitetyllä tavalla. Maaperävahingot vältetään hakemuksissa kuvatulla tavalla toimien.

Koneiden rikkoutumis- ja maaperän pilaantumisriskien pienentämiseksi alueella käytetään ainoastaan hyväkuntoisia ja huollettuja koneita ja laitteita. Lisäksi koneiden ja laitteiden toimintaa ja kuntoa valvotaan työn aikana jatkuvasti. Alueen normaalista toiminnasta tai polttoaineiden säilytyksestä ja käytöstä ei aiheudu maaperävahinkoja, eikä siten tavanomaista suurempaa riskiä.

Alueella ei säilytetä tarpeettomia määriä moottorikemikaaleja. Työkoneita ei pestä hankealueella. Alueella pyritään välttämän työkoneiden huoltoja ja korjauksia. Alueella tehdään ainoastaan välittömät ja välttämättömät huolto- ja korjaustoimenpiteet. Toimenpiteissä noudatetaan erityistä varovaisuutta emikaalivahinkojen estämiseksi.

Liikenneturvallisuus

Kiviainesten kuljetuksista ei aiheudu tavanomaisesta, yleisen tien käyttötarkoituksen mukaisesta käytöstä suurempaa haittaa tai vaaraa. Kuljetukset ja kuljetuksiin käytettävä kalusto täyttävät alan säädösten vaatimukset. Kuljetusreitti on suunniteltu siten, että kiviaineskuljetuksista on mahdollisimman vähän haittaa tai vaaraa lähiasutukselle.

Kemikaaliturvallisuus

Työkoneita ei tankata alueella. Henkilökunta ohjeistetaan mahdollisten vuotojen tai ylitäyttöjen varalta toimimaan välittömästi ja oikein vahingon laajenemisen estämiseksi. Letkurikkoihin tms. varaudutaan tarkastamalla ja tarvittessa huollattamalla koneet säännöllisesti.

Menettely kemikaalivahinkotilanteessa

Alueen työntekijöitä ohjeistetaan toimimaan nopeasti kemikaalivahingon sattuessa. Maahan päässeet poltto-, hydrauliikka- tai moottoriöljyt tai jäähdytysnesteet poistetaan. Alueella on riittävät työkoneet ja välineet kemikaalipäästöjen hallintaan ja korjaamiseen. Maata poistetaan kunnes maaperä on aistinvaraisesti arvioiden puhdas. Pilaantunutta maaata ei varastoida alueella, vaan se lastataan ja toimitetaan maansiirtoautoilla välittömästi asianomaisen luvan saaneeseen pilaantuneen maan vastaanotto- tai käsittelypaikkaan.

Polttoainevahingosta ilmoitetaan välittömästi pelastuslaitokselle, joka toimii asiassa viranomaisena. Lisäksi ilmoitus tehdään lupaviranomaiselle, jolle asia raportoidaan myös vuosiraportoinnin yhteydessä. Vahinkopaikka rajataan ja vahinkoalueen puhtaus tarkastetaan kenttäanalyysein polttoainevahingon valvontaan ja näytteiden ottoon perehtyneen alan konsultin toimesta. Toimenpiteiden onnistuminen voidaan todeta tarvittaessa laboratoriokokeilla. Poikkeustilanteista pidetään kirjaa ja tehdyistä kunnostustoimenpiteistä laaditaan raportti.

Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta

Hankkeelle ei ole lainsäädännöllisi esteitä, joten hakijan odotuksena on, että suunnitelmien mukainen lupa kiviaineksen ottamiselle myönnetään.

Alue on katsottu aiemmassa lupamenettelyssä soveltuvan kiviainesten ottamiseen ja jalostamiseen. Nyt laaditulla lupahakemuksella on tarkoitus jatkaa maa-ainesten ottoa alueelta nouattaen nykyisiä lainvoimaisen maa-ainesluvan rajoja ja tasoja.

Kivianesten kestävän käytön periaatteen mukaisesti vanhat, jo avatut kiviainesalueet on tarkoituksenmukaista hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti, jolloin vältytään vastaavien alueiden avaamiselta neitseellisille alueille. Maa-ainesesiintymä hyödynnetään säästeliäästi ja taloudellisesti, kun hyödynnettävissä oleva kiviaines on alueelta otettu.

Hakija esittää, että toiminnalle myönnetään aloitusoikeus mahdollisesta muutoksenahusta huolimatta. Hakemuksessa on esitetty perusteet luvan myöntämiseksi. Toiminta käynnistetään lupamääräyksiä noudattaen.

Hakija esittää vakuudeksi toiminnan aloittamisesta muutoksenhausta huolimatta 21 750 euroa. Hakija on 21.5.2025 päivittänyt esitystään vakuudeksi muutoksenhausta huolimatta 10 000 euroon.

Asian käsittely

Hakemuksesta tiedottaminen

Lupahakemuksesta on tiedotettu kuuluttamalla 31.3.-7.5.2025 Kärkölän kunnan sähköisellä ilmoitustaululla sekä Hollolan Sanomissa 5.4.2025. Hakemuksesta on annettu erikseen tieto tiedossa oleville asianosaisille 31.3.2025 lähetetyillä kirjeillä.

Lausunnot

Hämeen ELY-keskus on 21.5.2025 toimittamassaan lausunnossa todennut seuraavaa:

Luonto

Hakemusasiakirjojen perusteella alueella ei ole havaittu suojeltavia eliölajeja tai luontoarvoja, mutta hakemusasiakirjoista ei käy ilmi mihin tietolähteeseen tai kartoitukseen tiedot perustuvat. ELY-keskuksen tietojen mukaan suunnittelualueelta on havaintoja vuosilta 2019–2020 sekä 2024 erittäin uhanalaisista (EN) törmäpääskyistä. Havainnot on tehty nykyisen maa-ainesluvan myöntämisen jälkeen. Törmäpääskyjen esiintyminen ja pesäpaikat suunnittelualueella tulee selvittää, jotta toiminnan vaikutus pystytään arvioimaan.

ELY-keskus huomauttaa, että törmäpääskyjen pesät ovat luonnonsuojelulain uudistuksen myötä ympärivuotisesti rauhoitettuja, sillä rauhoitettujen lintujen pesäpaikkojen suojelua on lain 70 §:n kolmannen momentin mukaisesti laajennettu koskemaan myös lisääntymiskauden ulkopuolista aikaa sellaisilla lajeilla, joilla on säännöllisesti vuodesta toiseen käytössä oleva pesä. Pesien hävittämiseen tarvitaan luonnonsuojelulain (9/2023) 83 § mukainen poikkeuslupa. Liitteenä ohje törmäpääskyjen huomioimiseen maa-aineenottoalueilla.

ELY-keskus suosittelee, että jälkihoitosuunnitelmassa huomioidaan mahdollisen maa-aineksenoton seurauksena syntyneet paahdeympäristöt ja mahdollisuuksien mukaan edistetään harjukasvillisuuden kehittymistä alueella. Jälkihoitosuunnitelmassa tulisi myös arvioida, voidaanko alueella muodostaa tai säilyttää törmäpääskyille soveltuvia jyrkkiä rinteitä suunniteltujen loivien rinteiden

sijasta.

Pohjavesi

Hakemuksen mukaan pohjaveden pinnankorkeutta ja laatua tarkkaillaan Kivinummiston tilan pohjaveden havaintoputkesta yhteistarkkailuna. Kyseinen havaintoputki (HP1) soveltuu sijaintinsa puolesta tarkkailupisteeksi. Pohjaveden pinnantasoa tulee seurata neljännesvuosittain (helmi-, touko-, elo- ja marraskuussa). Soranoton pohjavesivaikutuksia tulee seurata liitteenä olevan ohjeen mukaisesti.

Hämeen ELY-keskus katsoo, että maa-ainesten ottaminen suunnitellulta alueelta on mahdollista toteuttaa siten, ettei se ole ristiriidassa maa-aineslain 3 §:n rajoitusten kanssa. Lupaharkinnassa tulee ottaa huomioon seuraavaa:

-          Pohjaveden ylimmän havaitun tason ja alimman ottotason väliin tulee jäädä aina vähintään neljän metrin paksuinen suojamaakerros.

-          Mikäli ottamisalueen läheisyydessä (alle 200 m) sijaitsee talousvesikaivoja, on niiden veden laatu ja pohjaveden pinnankorkeudet selvitettävä ennen ottamistoiminnan jatkumista.

-          Pohjavesitarkkailun tulokset tulee toimittaa tiedoksi Hämeen ELY-keskukselle ja ympäristöhallinnon pohjavesitietojärjestelmään (POVET/Pisara) suorasiirtoina tarkkailun toteuttavan laboratorion tai konsultin toimesta.

-          Alueella käytettävien aineiden, koneiden ja laitteiden sijoitus-, säilytys- ja tankkauspaikat on rakennettava ja toiminta muutoinkin järjestettävä niin, ettei toiminnasta voi aiheutua pohjaveden tai maaperän pilaantumisen vaaraa.

-          Polttoainesäiliöiden ja seulontalaitteistojen vuotojenhallinta tulee järjestää kaksinkertaisen suojauksen periaatteen mukaisesti. Kaksinkertaisessa suojauksessa sekä ensisijaisen että toissijaisen suojauksen tulee muodostaa aukottomat, toisistaan riippumattomat suojauskokonaisuudet.

-          Suojatuille alueille kertyvien sadevesien keräily ja käsittely on järjestettävä niin, että likaisten sadevesien imeytyminen maaperään pohjavesialueelle ei ole mahdollista.

-          Ottamisalue tulee jälkihoitaa ottamisen edetessä tai välittömästi ottamisen päätyttyä. Jälkihoitotyöt tulee tehdä lupakauden aikana. Jos aluetta ei heti ottamisen päätyttyä oteta teollisuuskäyttöön, tulee koko alue jälkihoitaa ja metsittää.

-          Ottamisalueelle tulee jälkihoitotoimenpiteenä muodostaa kasvualusta seuraavalla tavalla: Pohjatasolle ja luiskiin levitetään noin 15 cm vahvuinen kerros hiekkaa. Hiekkakerroksen päälle levitetään noin 5 cm vahvuinen kerros humusta, joka sekoitetaan hiekkakerroksen pintaosaan. Tähän tarkoitukseen voidaan käyttää alueelta kuorittua pintamaata tai muualta tuotua tarkoitukseen sopivaa humusta. Hiekkaisella maalla humus sekoitetaan suoraan pohjamaan pintaosaan. Kasvualustalle kylvetään alueelle luonteenomaisia kasvilajeja tai nurmikkoa. Puustoksi istutetaan sekametsää.

-          Jälkihoidon ja pohjaveden tilan seurantaa tulee jatkaa vähintään 3 vuotta ottamisen päätyttyä.

Uudenmaan ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualueen lausunto:

Uudenmaan ELY-keskuksen L-vastuualue muistuttaa, että maa-ainesten ajoon tarkoitetun liittymän päällystelipan tulee olla vähintään odotustilan, 25 metrin, pituinen. Mikäli ottoalueelle kulkevaa yksityistietä ei ole päällystetty liittymän odotustilan matkalta ja maa-aines kulkeutuu maantielle, tulee liittymä päällystää vähintään 25 metrin matkalta irtokiviaineksen maantielle kulkeutumisen estämiseksi. Liittymän päällystämiseen tulee hakea työlupa Pirkanmaan ELY-keskuksesta.

Hakuohjeet löytyvät osoitteesta: https://www.ely-keskus.fi/web/ely/tyolupa-tiealueella-tyoskentelyyn.

Hakijan on huolehdittava, ettei maa-aineksia kulkeudu ottoalueelta maantielle 295 (Mäntsäläntie). Maantielle kulkeutuneet maa-ainekset on puhdistettava välittömästi. Myöskään pöly ei saa haitata maanteiden liikennettä tai vaarantaa liikenneturvallisuutta. Mikäli maantielle kulkeutuu silmin havaittavaa pölyä, tulee toiminta keskeyttää, kunnes on ryhdytty riittäviin toimenpiteisiin pölyämisen estämiseksi.

Mikäli lupa maa-ainesten ottamiseen myönnetään, on ottamisluvasta viivytyksettä ilmoitettava Hämeen ELY-keskukselle. Ilmoitus pyydetään tekemään sähköisen asioinnin sivustolta (https://sahkoinenasiointi.ahtp.fi/fi/uusi/ely_permit_decision_soil) löytyvällä uuden maa-ainesluvan ilmoituslomakkeella. Lupapäätös ja ottamissuunnitelma sekä mahdolliset muut lupaan liittyvät asiakirjat pyydetään liittämään ilmoituslomakkeeseen tai toimittamaan sähköpostilla osoitteeseen kirjaamo.hame@ely-keskus.fi. Jos sähköinen asiointi ei ole mahdollista, tulee asiakirjat toimittaa paperisena.

Muistutukset ja mielipiteet

Määräaikaan mennessä ei saapunut yhtään muistutusta tai mielepidettä.

Hakijan vastine

Hakija on toimittanut 21.5.2025 vastineen ELY-keskuksen lausuntoon:

Kärkölän Sora Oy haluaa lausua seuraavaa koskien törmäpääskyjen pesintämahdollisuuksia ottoalueella.

Törmäpääskyjen pesintä on jatkunut keskeytymättömästi alueella jo ainakin 10 vuoden ajan. Olemme koko toimintamme ajan sopeuttaneet työskentelymme alueella siten, että meidän toimintamme ei vaaranna törmäpääskyjen pesintää pesintäaikana.

Esimerkiksi nyt viime vuosina 2023, 2024 ja 2025 pesintä on ollut samalla törmäalueella. Nyt ongelmaksi on alkanut tulla se, että törmän korkeus on madaltunut niin paljon, että se uhkaa jo pesinnän onnistumista. Törmä madaltuu luontaisesti, koska talven aikana törmä jäätyy 0,5-1 metriä ja kevään sulamisen myötä sortuu alas. Sortumisen jäljiltä lähes kaikki pesäkolot ovat tuhoutuneet. Lisäksi tällaiseen madaltuneeseen törmään tehdyt uudet pesäkolot ovat joutuneet petojen verottamiksi. Ainakin kahteen kertaan 10 vuoden aikana ovat pedot päässeet madaltunutta törmää pitkin kaivamaan munia pesäkoloista. Jotta pesintä onnistuisi parhaiten, on törmän korkeuden oltava ainakin 4 metriä pesinnän alkaessa.

Kun alueella on vuosien saatossa toimittu ja törmä on siirtynyt toiminnan seurauksena uuteen paikkaan, ovat törmäpääskyt ottaneet sen heti seuraavana pesintäkautena käyttöönsä ja kaivaneet pesäkolonsa muutamassä päivässä. Olemme todenneet, että alueen hiekan laatu on erittäin sopiva törmäpääskyjen pesintää ajatellen.

Olemme myös vuosittain (17.6.2023, 29.5.2024, 8.7.2024 ja 12.5.2025) taltioineet kuvaamalla törmäpääskyjen pesintätörmät. Näin toimien olemme halunneet toimia vastuullisesti varmistaaksemme omalta osaltamme uhanalaisen törmäpääskyn mahdollisimman onnistuneen pesinnän alueellamme.

Tarkastus

Alueella on käyty tarkastuksella 14.5.2025.

Esittelijä ympäristösihteeri Johanna Sallmén

Päätösehdotus Ympäristölautakunta myöntää maa-ainesten ottamisluvan 10 vuodeksi kokonaisottona 220 000 m3 ja vuotuisena ottona 22 000 m3. Toiminnassa on noudatettava hakemusta, ellei lupamääräyksissä toisin määrätä.

Lupamääräykset

1. Ennen kuin maa-ainesten ottamiseen ryhdytään, toiminnanharjoittajan on merkittävä luvan mukainen ottamisalueen raja maastoon. Alueella on oltava korkomerkkejä, joista pohjan korkotasoa voidaan seurata.  Pohjataso ei saa alittaa hakemuksessa esitettyä +115. Alin sallittu pohjataso on merkittävä alueelle siten, että pohjataso voidaan tarkistaa ja merkintöjä on ylläpidettävä.

Perustelu

Määräys on annettu valvonnallisista syistä ja onnettomuusvaaran ennaltaehkäisemiseksi (MAA 7 §)
 

2. Kuljetuksia ja kuormauksia voi olla maanantaista perjantaihin sekä lauantaisin klo 6-19. Seulontaa saa olla maanantaista perjantaihin klo 7-17.

Perustelu

Määräys on annettu toiminnasta aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi. (MAL 11 §)

3. Alueen yleisestä siisteydestä on huolehdittava eikä toiminta saa aiheuttaa roskaantumista. Ottamisalueella ei saa säilyttää jätteitä tai koneita ja laitteita, jotka eivät liity ottamistoimintaan.

Perustelu

Määräys on annettu asianmukaisen jätehuollon järjestämiseksi ja roskaantumisen ehkäisemiseksi (MAL 11 §).

4. Luvanhaltijan on arvioitava ja tarkistettava kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma viiden vuoden välein ja ilmoitettava tästä valvontaviranomaiselle.

Perustelu

Määräys on annettu valvonnallisista syistä (MAL 5a, 11 §)

5. Toiminnasta mahdollisesti aiheutuvaa pölyämistä on tarvittaessa estettävä esimerkiksi kastelemalla. Mikäli maantielle kulkeutuu silmin havaittavaa pölyä, tulee toiminta keskeyttää, kunnes on ryhdytty riittäviin toimenpiteisiin pölyämisen estämiseksi.

Perustelu

Määräys on annettu toiminnasta aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi. (MAL 11 §)

6. Toiminnassa on huolehdittava, ettei maa-aineksia kulkeudu ottoalueelta maantielle 295. Maantielle kulkeutuneet maa-ainekset on puhdistettava välittömästi. Ottoalueelle kulkevan liittymän osalta tulee huomioida Uudenmaan ELY-keskuksen lausunnossaan mainitsema liittymän päällystäminen.

Perustelu

Määräys on annettu toiminnasta aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi. (MAL 11 §)

7. Toiminnasta syntyvää melua on pyrittävä estämään esimerkiksi varastokasojen sijoittelulla. Itä- ja kaakkoispuolelle jätettävä puustoinen suojavyöhyke on pidettävä koskemattomana.

Perustelu

Määräys on annettu toiminnasta aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi. (MAL 11 §)

8. Pohjaveden pinnantasoa tulee seurata neljästi vuodessa (helmi-, touko-, elo- ja marraskuussa). Ylimmän havaitun pohjavesipinnan yläpuolella oleva suojakerrospaksuus on oltava vähintään neljä metriä.

Ottamisen vaikutuksia pohjaveden laatuun tulee seurata ELY-keskuksen toimittaman ohjeistuksen mukaisesti vuosittain otettavin näyttein ottamisalueen pohjaveden seurantaan soveltuvasta pohjavesiputkesta tai kaivosta.

Laaja analyysi on tehtävä ottamisen alkaessa ja sen jälkeen vähintään kolmen vuoden välein. Suppea analyysi on tehtävä vuosittain.

Tulokset on toimitettava kunnan valvontaviranomaiselle ja Hämeen ELY-keskukselle vuosittain maaliskuun loppuun mennessä. Lisäksi tulekset tulee toimittaa ympäristöhallinnon pohjavesitietojärjestelmään (POVET/Pisara) suorasiirtoina tarkkailun toteuttavan laboratorion tai konsultin toimesta.

Pohjaveden tarkkailua on jatkettava kolme vuotta ottamisen päätyttyä ja havaintoputket on jätettävä paikoilleen mahdollista jälkiseurantaa varten.

Perustelu

Luvassa on annettava tarvittavat määräykset ottamistoiminan vaikutusten tarkkailusta. Pohjaveden pinnan tason tarkkailu ja laadun seuranta perustuvat hakijan esitykseen pohjaveden tarkkailun jatkumisesta aikaisemman luvan mukaisesti. Määräys on annettu pohjavedelle aiheutuvien haittojen välttämiseksi. (MAL 11 §, MAA 6 §)

9. Mikäli ottoalueen läheisyydessä (alle 200m) sijaitsee talousvesikaivoja, on niiden veden laatu ja pohjaveden pinnankorkeudet selvitettävä ennen ottamistoiminnan jatkumista.

Perustelu

Määräys on annettu pohjaveden suojelemiseksi ja valvonnallisista syistä. (MAL 11 §)

10. Alueella käytettävien aineiden, koneiden ja laitteiden sijoitus-, säilytys- ja tankkauspaikat on rakennettava ja toiminta muutoinkin järjestettävä niin, ettei toiminnasta voi aiheutua pohjaveden tai maaperän pilaantumisen vaaraa.  

Polttoainesäiliöiden ja seulontalaitteistojen vuotojenhallinta tulee järjestää kaksinkertaisen suojauksen periaatteen mukaisesti. Kaksinkertaisessa suojauksessa sekä ensisijaisen että toissijaisen suojauksen tulee muodostaa aukottomat, toisistaan riippumattomat suojauskokonaisuudet. Alueelle tulee varata imeytysainetta, jonka avulla mahdolliset öljy- tai polttoainevuodot voidaan kerätä talteen.

Suojatuille alueille kertyvien sadevesien keräily ja käsittely on järjestettävä niin, että likaisten sadevesien imeytyminen maaperään ja pohjavesialueelle ei ole mahdollista.  

Perustelu

Määräys on annettu pohjaveden suojelemiseksi. (MAL 11 §)

11. Alueelle ei saa tuoda muualta maa-aineksia läjitettäväksi tai maisemointitarkoituksessa, ellei niitä ole erikseen hyväksytty.

Perustelu

Määräys on annettu valvonnallisista syistä ja pohjaveden suojelemiseksi. (MAL 11 §)

12. Luvanhaltijan tulee vuosittain tammikuun 31. päivään mennessä ilmoittaa edellisvuonna otetun maa-aineksen määrä ja laatu valtakunnalliseen NOTTO-rekisteriin rekisterinpitäjän ohjeiden mukaisesti. Ilmoitus on tehtävä myös silloin, maa-ainesten ottaminen on päättynyt tai keskeytynyt.

Perustelu

Määräys on annettu valvonnallisista syistä. (MAL 23b, MAA 9 §)

13. Ottamisalue on kokonaisuudessaan maisemoitava ja jälkihoidettava lupakauden aikana riippumatta siitä, onko kaikki otettavaksi suunniteltu aines otettu vai ei. Ottamisalue tulee jälkihoitaa ottamisen edetessä tai välittömästi ottamisen päätyttyä.

Ottamisalueelle tulee jälkihoitotoimenpiteenä muodostaa kasvualusta seuraavalla tavalla: pohjatasolle ja luiskiin levitetään noin 15 cm vahvuinen kerros hiekkaa. Hiekkakerroksen päälle levitetään noin 5 cm vahvuinen kerros humusta, joka sekoitetaan hiekkakerroksen pintaosaan. Tähän tarkoitukseen voidaan käyttää alueelta kuorittua pintamaata tai muualta tuotua tarkoitukseen sopivaa humusta. Hiekkaisella maalla humus sekoitetaan suoraan pohjamaan pintaosaan. Kasvualustalle kylvetään alueelle luonteenomaisia kasvilajeja tai nurmikkoa. Puustoksi istutetaan sekametsää. Jos aluettta ei heti ottamisen päätyttyä oteta teollisuuskäyttöön, tulee koko alue jälkihoitaa ja metsittää.

Jälkihoidon suunnittelussa tulee huomioida mahdolliset maa-aineksenoton seurauksena syntyneet paahdeympäristöt ja mahdollisuuksien mukaan edistää harjukasvillisuuden kehittymistä alueella.

Jälkihoidon tilan seurantaa tulee jatkaa vähintään 3 vuotta ottamisen päätyttyä.

Perustelu

Maa-aineslain 10 §:n nojalla myönnetyn luvan voimassaoloajan aikana luvan haltijan on toteutettava myös kaikki luvan tai sen määräysten edellyttämät jälkihoitotoimenpiteet. Määräys on annettu hankkeesta aiheutuvien haittojen välttämiseksi ja rajoittamiseksi. (MAL 11 §, MAA 8 §)

14. Toiminnassa tulee huomioida törmäpääskyjen havaittu pesintä alueella. Toiminnassa tulee noudattaa Hämeen ELY-keskuksen toimittamaa ohjetta törmäpääskyjen huomioimiseen maa-ainestenottoalueilla (10.12.2024). Toiminnanharjoittajan tulee tarvittaessa hakea poikkeuslupaa pesätörmien hävittämiseen, mikäli törmäpääskyjen on havaittu pesivän paikalla useamman vuoden putkeen. Tästä poikkeuksena ovat luontaisesti hajonneet pesätörmät.

Alueen jälkihoidon suunnittelussa tulee arvioida, voidaanko alueelle muodostaa tai säilyttää törmäpääskyille soveltuvia jyrkkiä rinteitä suunniteltujen loivien rinteiden sijasta.

Perustelu

Törmäpääsky on luonnonsuojelulailla rauhoitettu ja erittäin uhanalaiseksi arvioitu laji. Alueella on havaittu hakijan mukaan törmäpääskyjä usean vuoden ajan. Törmäpääskyjen häirintä sekä pesien vahingoittaminen on kielletty. Kiellot pohjautuvat luonnonsuojelulakiin, lintudirektiiviin ja Euroopan unionin tuomioistuimen päätökseen. Määräys on annettu toiminnasta aiheutuvien haittojen välttämiseksi. (MAL 11 §)

15. Ottamisen päättymisestä on ilmoitettava valvontaviranomaiselle lopputarkastuksen pitämistä varten.

Perustelu

Määräys on annettu valvonnan vuoksi. (MAA 7 §)

16. Toiminnanharjoittajan tulee huolehtia siitä, että lupapäätöksessä annetut määräykset ovat tiedossa ja niitä noudattavat kaikki alueella toimivat.

Perustelu

Määräyksellä vältetään ja rajoitetaan ottamistoiminnasta aiheutuvia haittoja. (MAL 11 §)

Maksut ja vakuudet

Lupamaksu

Luvan tarkastumaksuksi määrätään 3501 €.

Valvontamaksu

Ottamissuunnitelman valvonnasta perittävät maksut määräytyvät kulloinkin voimassa olevan taksan mukaisesti ja se on luvan myöntämishetkellä 764 €.

Maa-ainesvakuus

Vakuudeksi määrätään 37 410 €.

Vakuudeksi hyväksytään Kärkölän ympäristönsuojeluviranoaiselle asetettu omavelkainen pankkitakuu tai pankkitalletus, jossa on pankin antama kuittaamattomuustodistus. Vakuuden tulee olla voimassa siihen saakka, kunnes kaikki luvan tai sen määräysten edellyttämien toimenpiteiden toteutus on lopputarkastuksessa hyväksytty. Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella on oikeus tarkistaa vakuutta kolmen vuoden välein.

Luvan myöntämisen edellytykset ja perustelut

Maa-ainesten ottamistoiminta tai sen järjestely ei ole ristiriidassa maa-aineslain 3 §:ssä säädettyjen rajoitusten kanssa, kun noudatetaan annettuja määräyksiä. Hakija on esittänyt ottamissuunnitelman joten lupa ottamiseen on myönnettävä. Toiminta ei aiheuta maa-aineslain 3 §:n mukaista kauniin maisemakuvan turmeltumista, luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista, huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa tai tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen veden laadun tai antoisuuden vaarantumista. Lupapäätöksessä on annettu tarvittavat määräykset ottamistoiminnan ja sen vaikutusten tarkkailusta sekä muista valvonnan kannalta tarpeellisista toimenpiteistä, jos seikat eivät ole käyneet ilmi ottamissuunnitelmasta.

Vastaus lausuntoon

Hämeen ELY-keskuksen lausunnossa mainitut seikat on otettu huomioon lupamääräyksissä.

Päätöksen antaminen

Päätöksestä kuulutetaan julkisella kuulutuksella kunnan internetsivustolla. Tämä lupa on laivoimainen 10.7.2025, ellei päätöksestä valiteta.

Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta

Ympäristölautakunta myöntää toiminnan aloittamisluvan muutoksenhausta huolimatta. Aloittamisluvan vakuudeksi on asetettava 10 000 € suuruinen vakuus.

Perustelu

Maa-aineslain 21 §:n mukaan maa-ainesten ottaminen voidaan aloittaa lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi. Lupaviranomainen voi kuitenkin perustellusta syystä ja edellyttäen, ettei täytäntöönpano tee muutoksenhakua hyödyttömäksi, luvan hakijan pyynnöstä lupapäätöksessä määrätä, että ainesten ottaminen voidaan muutoksenhausta huolimatta aloittaa lupapäätöstä noudattaen, jos hakija asettaa hyväksyttävän vakuuden niiden haittojen, vahinkojen ja kustannusten korvaamisesta, jotka päätöksen kumoaminen tai luvan muuttaminen voi aiheuttaa.

Hakija on perustellut toiminnan aloittamisen muutoksenhausta huolimatta muun muassa toiminnan jatkumisella ja alueelle aikaisemmin myönnetyllä maa-ainesluvalla.

Sovelletut oikeusohjeet

Maa-aineslaki (555/1981) 1, 3-4, 5-7, 10-13a, 20-20a, 21, 23-23b §§

VNA maa-ainesten ottamisesta (926/2005) 1-4, 6-9 §§

Kärkölän kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen maa-aineslupamaksutaksa 15.6.2016

Päätös Saku Uotila poistui esteellisenä asian esittelyn, käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi (yleislausekejäävi hallintolaki 28.1 § kohta 7).

Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

Muutoksenhaku Hallintovalitus Hämeenlinnan hallinto-oikeus

Jakelu hakija, Hämeen ELY-keskus

Tiedoksi Kuulutus: kunnan verkkosivut ja Hollolan Sanomat

 Tieto päätöksestä: hakemuksesta erikseen kuullut