Ympäristölautakunta
Pöytäkirja 12.03.2025/Pykälä 14

Hämeen ELY-keskus 14.1.2025

Kommentti

ELY-keskus esittää, että Kärkölän kunta huomioisi ja lisäisi rakennusjärjestyksen tavoitteissa myös ympäristön arvojen vaalimisen, kestävän kehityksen sekä ilmastonmuutoksen hillinnän ja siihen sopeutumisen tarkoituksenmukaisin määräyksin.

Lisätään lause ympäristön arvojen vaalimisen, kestävän kehityksen sekä ilmastonmuutoksen hillintää tulee myös huomioida rakennushankkeissa kohtaan 5.1 §

§ 29-30

Rakennuskohteen sijoittamisessa tulisi ottaa huomioon mahdollisuudet hyödyntää passiivisia energiaratkaisuja lämmityksen ja viilennyksen osalta sekä esim. aurinkokeräinten optimaaliset sijoittamismahdollisuudet katoille tai seinärakenteisiin. Lukua esitetään tältä osin täydennettävän ilmastonmuutoksen hillinnän ja sopeutumisen näkökulmat huomioiden.

Asiaa on huomioitu kohdassa 29.1, jossa on mainittu toimenpiteitä asian saavuttamiseksi, lisätään kuitenkin teksti:

Rakennuskohteen sijoittamisessa tulisi ottaa huomioon mahdollisuudet hyödyntää passiivisia energiaratkaisuja lämmityksen ja viilennyksen osalta ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutumisen näkökulmat huomioiden kohtaan 29.1.

§ 14 Rakennuspaikalle asetettavat vaatimukset

ELY-keskus esittää harkittavan rakennusjärjestykseen sisällytettäväksi seuraavia vesihuollon rakentamista koskevia määräyksiä:

Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen ulkopuolella talousvettä tarvitsevalla kiinteistöllä tulee hankkeeseen ryhtyvän varmistua siitä, että kiinteistöllä on riittävästi saatavilla terveydensuojelulainsäädännön laatuvaatimukset täyttävää talousvettä.

Mikäli vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen ulkopuolella kiinteistöllä muodostuu talousjätevesiä, tulee kiinteistöllä hankkeeseen ryhtyvän varmistaa, että ne voidaan käsitellä ympäristönsuojelulainsäädännön sekä Kärkölän kunnan ympäristönsuojelumääräysten mukaisesti.

Lisätään kohtaan 14.1 teksti:

Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen ulkopuolella talousvettä tarvitsevalla kiinteistöllä tulee hankkeeseen ryhtyvän varmistua siitä, että kiinteistöllä on riittävästi saatavilla terveydensuojelulainsäädännön laatuvaatimukset täyttävää talousvettä.

Mikäli vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen ulkopuolella kiinteistöllä muodostuu talousjätevesiä, tulee kiinteistöllä hankkeeseen ryhtyvän varmistaa, että ne voidaan käsitellä ympäristönsuojelulainsäädännön sekä Kärkölän kunnan ympäristönsuojelumääräysten mukaisesti.

19 § Rakentamisen korkeusasema ranta-alueella

Rakennusjärjestysluonnoksen 19 §:n mukaan ranta-alueilla on alin rakentamiskorkeus vähintään ylävesiraja +1 metriä. Hämeen ELY- keskus tuo esiin, ettei peruskarttakorkeus kerro järven keskivedenkorkeutta, eikä se ole luotettava tieto järven vedenpinnan korkeudesta. Kuitenkin muuta vedenkorkeustietoa voi olla rajallisesti aatavilla, jolloin peruskarttakorkeutta voidaan käyttää hyödyksi mahdollisten muiden vedenkorkeushavaintojen lisäksi.

Asia katsotaan tietoon saaduksi

Luku 5 Rakentamisen luvanvaraisuus

Rakentamislupaa vaativat rakennuskohteet taulukosta vaikuttaisi puuttuvan oma pykälänumero. Selvyyden vuoksi kohta tulisi numeroida.

Lisätään otsikko Rakennusluvan vaatimia edellytyksiä ja uusi pykälänumero

Luvussa 5 ja kohdassa 21 § luetellaan rakentamisluvan edellyttämiä ja rakentamisluvanvaraisuudesta vapautettuja rakentamiskohteita. Taulukkomuotoinen yhteenveto parantaisi luettavuutta.

Asia katsotaan tietoon saaduksi

§ 22 Maalämpö ja

§ 25 Rakentaminen pohjavesialueilla

Pohjavesialueille sijoittuvia maalämpökaivoja koskevan Hämeen ELY- keskuksen viimeaikaisen lausuntokäytännön mukaan hankkeilta on lähes poikkeuksetta edellytetty vesilain mukaista lupaa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston maalämpökaivoja koskevat vesiluparatkaisut ovat viime aikoina olleet poikkeuksetta kielteisiä, jos hakemus on sijoittunut pohjavesialueelle. Näin ollen ELY-keskus esittää määräyksen muuttamista muotoon:

Maalämpökaivojen rakentaminen pohjavesialueelle on kielletty. Kiellosta voidaan poiketa vain, jos rakentamiseen on saatu vesilain mukainen lupa tai vesilain valvontaviranomaisen lausunto, että vesilupa ei ole tarpeen.

Yleisenä huomiona ELY-keskus toteaa, että pohjavesi- ja ranta-alueilla jätevesiviemärien ja jätevesijärjestelmän (esim. umpisäiliö) tiiveydestä on varmistuttava ennen niiden käyttöönottamista.

Korjataan 22 § tekstien viimeinen osa muotoon:

Maalämpökaivojärjestelmän rakentaminen pohjavesialueella on kielletty. Kiellosta voidaan poiketa vain, jos rakentamiseen on saatu vesilain mukainen lupa tai vesilain valvontaviranomaisen lausunto, että vesilupa ei ole tarpeen. Lämpökaivon lämmönsiirtoaineessa ei saa olla korroosionestoaineita (korroosioinhibiittiä). Pohjavesi- ja ranta-alueilla jätevesiviemärien ja jätevesijärjestelmän (esim. umpisäiliö) tiiveydestä on varmistuttava ennen niiden käyttöönottamista.

Luku 7 luonnon monimuotoisuus rakentamisessa

Kappaleessa viitataan luonnonarvoihin, jotka tulee huomioida tai pyrkiä säilyttämään. ELY-keskus esittää tarkentamaan luonnonarvojen määritelmää, ja huomioimaan luonnon suojelu- ja monimuotoisuusarvot kattavammin esimerkiksi suojeltujen ja uhanalaisten lajien esiintymis- ja kasvupaikkojen sekä luonnonarvoiltaan huomionarvoisiksi tunnistettujen alueiden osalta.

29.3. mukaisessa selvitysvaatimuksessa on syytähuomioida uhanalaisten lajien lisäksi rauhoitetut eliölajit. Pykälää tulee tarkentaa.

Lisätään rauhoitetut eliölajit kohtaan 29.3 §

Luku 8 piha-alueen rakentaminen

Lukua esitetään täydennettävän jätevesijärjestelmää koskien alla esitetysti:

Umpisäiliötä tai saostussäiliöllistä jätevesijärjestelmää ei saa rakentaa, jos sen tyhjentäminen ei ole mahdollista tieyhteyden puuttumisen tai jonkun muun syyn vuoksi. Sama koskee vastaavaa muuta huoltoa vaativaa järjestelmää.

Jätevesijärjestelmän rakentamisen tulee perustua pätevän suunnittelijan laatimaan, ympäristönsuojelulain ja talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla annetun valtioneuvostonasetuksen mukaiseen suunnitelmaan, joka on esitettävä

rakennuslupaa haettaessa. Jätevesijärjestelmää tulee käyttää ja huoltaa ympäristönsuojelulainsäädännön mukaisesti. Lisäksi tulee noudattaa Kärkölän kunnan ympäristönsuojelumääräyksiä, mikäli mm. jätevesijärjestelmän käyttöä, huoltoa ja tyhjentämistä koskevia määräyksiä on erikseen annettu.

Lisätään kohta 34.3 Jätevesijärjestelmän suunnittelu ja rakentaminen

Umpisäiliötä tai saostussäiliöllistä jätevesijärjestelmää ei saa rakentaa, jos sen tyhjentäminen ei ole mahdollista tieyhteyden puuttumisen tai jonkun muun syyn vuoksi. Sama koskee vastaavaa muuta huoltoa vaativaa järjestelmää.

Jätevesijärjestelmän rakentamisen tulee perustua pätevän suunnittelijan laatimaan, ympäristönsuojelulain ja talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisillaalueilla annetun valtioneuvostonasetuksen mukaiseen suunnitelmaan, joka on esitettävä

rakennuslupaa haettaessa. Jätevesijärjestelmää tulee käyttää ja huoltaa ympäristönsuojelulainsäädännön mukaisesti. Lisäksi tulee noudattaa Kärkölän kunnan ympäristönsuojelumääräyksiä, mikäli mm. jätevesijärjestelmän käyttöä, huoltoa ja tyhjentämistä koskevia määräyksiä on erikseen annettu.

Kaikkinensa rakennusjärjestysluonnos on kattava ja selkeä. Kokonaisuutena esitetään vielä pohdittavaksi olisiko ilmastonmuutoksen hillintään ja sopeutumiseen löydettävissä lisää keinoja rakennusjärjestyksessä.

Tekninen lautakunta pyytää huomiomaan kunnossapidolle vaadittavat tilat rakentamisen ylittäessä tontinrajan sekä tontin sisäisen rakennusalueen. Ylityksistä ei saa aiheutua haittaa kunnossapidolle ja lisäksi katualueen läheisyyteen sijoittuvat rakennusosat on tehtävä kestämään katujen kunnossapidon aiheuttaman tavanomaisen rasituksen, kuten lumenaurauksen. Tämä olisi hyvä huomioida jo rakennusjärjestyksessä.

Huomioitu kohdassa 8.2 § Rakennukseen kiinnitettävän vähäisen laitteen, suojan ja katoksen vähäiset ylitykset yleisille alueille,

35 § Piha-alueen suunnittelu ja rakentaminen ja

38 § Ajoneuvoliittymä ja liikennejärjestelyt, pelastustie.

Tekninen lautakunta toivoo, että rakennusjärjestyksessä huomioitaisiin rakentamisluvanvaraisuudesta vapautettujen rakentamiskohteiden muut rakentamisessa huomioitavat määräykset ja seikat, jotka rakentamisluvanvaraisuudesta vapautettavien rakentamiskohteiden tulee edelleen huomioida. Tällaisia ovat esimerkiksi asemakaavassa annetut määräykset, palomääräykset, mahdolliset rakennustapaohjeet sekä ympäristönsuojelu- ja jätehuoltomääräykset. Asemakaava-alueella tulee erityisesti huomioda, että rakentamisluvasta vapautetunkin rakennuksen tulee sijoittua asemakaavassa osoitetulle rakennusalalle ja sille tulee olla tarvittava rakennusoikeus.

Asia on huomioitu rakennusjärjestyksessä muun muassa

6 § rakennuskohteen sijoittaminen rakennuspaikalle,

14 § rakennuspaikalle asetettavat vaatimukset ja

21§ rakennusluvan vaatimia edellytyksiä ja

22 § luvanvaraisuudesta vapautetut uudisrakentamiskohteet ja niitä koskevat määräykset.

Rakentamisluvanvaraisuudesta vapautetusta rakentamisesta tulee myös pyytää alueellisen vastuumuseon lausunto, mikäli toimenpiteet vaikuttavat ympäristöön kulttuurihistoriallisesti arvokkailla rakennetuilla alueilla tai suojelluissa rakennuksissa.

Huomioitu kohdassa 14.2 § Rakennusvalvonta kysyy lausunnot Lahden museolta tarvittaessa.

Rakennusjärjestyksessä olisi myös hyvä mainita, että rakennuksen ja rakennelman on täytettävä olennaiset tekniset vaatimukset riippumatta luvanvaraisuudesta. Huomioitavaa on myös se, että luvasta vapautettu rakennus saattaa sisältyä muiden velvoitteiden, kuten kiinteistöverotuksen, piiriin. Kiinteistön omistajan tai haltijan on hyvä huomioida, että heidän velvollisuuksiinsa kuuluu ilmoittaa myös luvasta vapautettujen rakennusten tiedot Rakennetun ympäristön tietojärjestelmään.

Rakennusvalvonnan tehtävä on valvoa luvanvaraisia rakennelmia, eikä ole mahdollista että luvanvaraisuudesta vapautettuja kohteiteita valvottaisiin.

Tekninen lautakunta näkee, että edellä mainituista huomioitavista asioista olisi hyvä mainita selkeästi jo rakennusjärjestyksessä ja kunnan rakennusvalvonnan ohjeistaa muutenkin rakentajia, jotta rakentaminen olisi turvallista ja määräyksien mukaista sekä epäselvyyksiltä vältyttäisiin. Rakennusjärjestyksessä olisi myös hyvä muistuttaa, että rakennusvalvonta valvoo myös sitä, että luvanvaraisuudesta vapautettu rakentaminen noudattaa määräyksiä.

Rakennusvalvonta valvoo tehtäviä, jotka on esitetty rakentamislaissa.

Tekninen lautakunta näkee kokonaisuudessaan rakennusjärjestyksen päivitystyön hyväksi. Päivitystyö on tehty hyvin ja huomioiden uusi rakentamislaki. Uuden lain voimaantulo on luonut päivitystyölle aikataulupaineita, mutta tekninen toimi pyytää ympäristölautakuntaa kuitenkin huomioimaan rakennusjärjestysten päivittämiselle annettu kahden vuoden siirtymäaika. Päivitystyö kannattaa siis tehdä rauhassa ja huolella.

Tekniset toimihenkilöt ovat saaneet olla mukana valmistelussa jo ennen luonnosvaihetta.

Yleistä

Hämeen ELY-keskus viittaa rakennusjärjestysluonnoksesta antamaansa lausuntoon ja muistuttaa, että vaikka rakennusjärjestykseen on mahdollista sisällyttää lainsäädäntöä vastaavia määräyksiä, selvyyden vuoksi tarpeetonta toistoa on syytä välttää. Mikäli rakennusjärjestykseen halutaan sisällyttää lain sisältöä vastaava säännös, kunnan on pidettävä huolta rakennusjärjestyksen ajantasaisuudesta ja lainvastaavuudesta mahdollisten lainmuutosten myötä.

Hämeen ELY-keskus on esittänyt rakennusjärjestysluonnoksesta antamassaan lausunnossa, että rakennuskohteen sijoittamisessa tulisi ottaa huomioon mahdollisuudet hyödyntää passiivisia energiaratkaisuja lämmityksen ja viilennyksen osalta sekä esim. aurinkokeräinten optimaaliset. Kärkölän kunta toteaa Ympäristölautakunnan päätöspöytäkirjassa (22.01.2025 § 6) olleessa lausunto- ja mielipidekoosteessa tämän lausuntokohdan osalta seuraavaa: Asiaa on huomioitu kohdassa 29.1, jossa on mainittu toimenpiteitä asian saavuttamiseksi, lisätään kuitenkin teksti: Rakennuskohteen sijoittamisessa tulisi ottaa huomioon mahdollisuudet hyödyntää passiivisia energiaratkaisuja lämmityksen ja viilennyksen osalta ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutumisen näkökulmat huomioiden kohtaan 29.1.

Kyseinen määräys vaikuttaa kuitenkin jääneen epähuomiossa pois. Hämeen ELY-keskus pitää suositeltavana tekstin lisäämistä soveltuvaan kohtaan.

Lisätään puuttuva teksti:

Rakennuskohteen sijoittamisessa tulee ottaa huomioon mahdollisuudet hyödyntää passiivisia energiaratkaisuja lämmityksen ja viilennyksen osalta ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutumisen näkökulmat huomioiden kohtaan 30.1§ (sisällysluettelon numerointi on muuttunut)

Luku 6. Rakentaminen erityisalueilla

25.1 § Arvokkaan kulttuuriympäristöalueen ja kohteen määritelmä

Aineistojen nimiä voisi tarkentaa seuraavasti: valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY2009 ja valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet VAMA2021. RKY on Museoviraston laatima inventointi, joka on valtioneuvoston päätöksellä otettu maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuvien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamaksi inventoinniksi rakennetun kulttuuriympäristön osalta 1.1.2010 alkaen. VAMA2021 on niin ikään määritelty valtioneuvoston päätöksellä 18.11.2021 maankäyttö- ja rakennuslain mukaisten valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamaksi inventoinniksi.

Käsitteiden yksiselitteisyyden vuoksi suojellulla rakennuskohteella tai rakennuksella tulisi tarkoittaa rakennuskohdetta, joka on yksilöity edellä mainitussa luettelossa ja johon kohdistuu suojelumerkintä ja -määräys. RKY ja VAMA eivät ole suojelukohdeluetteloita, vaikka niissä olisi yksilöity rakennuskohde tai rakennus.

Koska otsikkona on ”arvokkaat kulttuuriympäristöalueet” on tarpeen harkita, olisiko kappaleen kuvaukseen syytä tässä yhteydessä liittää myös arkeologinen kulttuuriperintö.

Lisätään 25.1§ vuosiluvut RKY2009 ja VAMA2021

Lisätään teksti:

RKY ja VAMA eivät ole suojelukohdeluetteloita, vaikka niissä olisi yksilöity rakennuskohde tai rakennus.

Muutetaan otsikkoa 25.1§ seuraavasti:

Arvokkaat kulttuuriympäristöalueen, kohteen määritelmä ja argeologinen kulttuuriperintö.

Luku 8. Piha-alueen rakentaminen

40 § Jätehuolto ja varastointitilat

40.1. Jätehuolto

Jätehuoltoon liittyen olisi hyvä vielä täsmentää, että keräysvälineet, jätekatokset ja -aitaukset sekä kompostit on sijoitettava tontille siten, etteivät kerätyt jätteet tai niistä peräisin olevat haitta-aineet ole vaarassa päätyä ympäristöön esim. hulevesitulvan tai muun sään ääri-ilmiön vuoksi.

Lisätään teksti kohtaan 40.1§ :

keräysvälineet, jätekatokset ja -aitaukset sekä kompostit on sijoitettava tontille siten, etteivät kerätyt jätteet tai niistä peräisin olevat haitta-aineet ole vaarassa päätyä ympäristöön.

19 § Lupaa edellyttävän rakennuskohteen korkeusasema ranta-alueilla ja muilla alavilla alueilla

ELY-keskus on määrittänyt suosituksen alimmaksi rakentamiskorkeudeksi Valkjärvelle ja lisäksi Oriharonjärvelle suositus on laskettavissa ja se julkaistaan todennäköisesti tänä vuonna. Ensisijaisesti alimpana rakentamiskorkeutena voidaan käyttää ELY-keskuksen suositusta. Mikäli suositusta ei ole, täytyy alin rakentamiskorkeus laskea ylävesirajan perusteella. Alimman rakentamiskorkeuden ei tarvitse olla kokonaista yhtä metriä ylävesirajaa korkeammalla, vaan esimerkiksi 0,7 metriä riittää. Mikäli ylävesirajaakaan ei ole tiedossa ja alin rakentamiskorkeus täytyy määrittää keskivedenkorkeuden perusteella, riittää järvillä lisäkorkeudeksi 1,5 metriä, elleivät järven vedenkorkeusvaihtelut ole erityisen suuria. Jokikohteille alinta rakentamiskorkeutta ei voi keskivedenkorkeuden perusteella määrittää, koska esimerkiksi Teuronjoki saattaa paikoin nousta tulvatilanteessa metrejä keskivedenkorkeutta ylemmäs.

Määräyksessä on syytä tehdä selväksi, että keskivedenkorkeutta voidaan käyttää alimman rakentamiskorkeuden määrittämiseen vain, jos ylävesiraja ei ole tiedossa.

Kiitos kommentista. Asia on otettu huomioon ja määräykset ovat edellisen rakennusjärjestyksen mukaiset.

Liikenne

ELY-keskuksen liikennettä ja maanteitä koskevat huomiot on huomioitu rakennusjärjestyksen ehdotuksessa.

Ehdotusvaiheessa ELY-keskus esittää vielä täydennettäväksi mainoslaitteita koskien, että mainoslaite ei saa estää eikä häiritä liikenteenohjauslaitteen havaitsemista, heikentää yleistä liikenneturvallisuutta eikä muodostaa liittymiin näkemäestettä.

Lisätään kohtaan 13.1§ :

mainoslaite ei saa estää eikä häiritä liikenteenohjauslaitteen havaitsemista, heikentää yleistä liikenneturvallisuutta eikä muodostaa liittymiin näkemäestettä.

Arkeologinen kulttuuriperintö

Rakennusjärjestykseen tulee sisällyttää alakohta Muinaisjäännökset luvun 6. Rakentaminen erityisalueilla, kohdan 25 § Arvokkaat ja suojellut ympäristöt ja kohteet alle.

Tämä syystä, että hyvin usein ihmisillä ei ole tietoa muinaisjäännöksistä, mitä niillä tarkoitetaan ja mitä niiden suojelu tarkoittaa. Varsin yleinen harhakäsitys on myös se, että muinaisjäännös on lainsuojaama vasta kun museoviranomainen on todennut sen sellaiseksi (eli kun jättää kertomatta löydöstään, ei lainsäädäntö päde). Kohdassa Muinaisjäännökset on tuotava esiin seuraavat asiat:

Kiinteät muinaisjäännökset ovat muinaismuistolain rauhoittamia maaperässä säilyneitä rakenteita ja jälkiä ihmisen muinaisesta toiminnasta. Muinaisjäännösalueilla muinaisjäännökseen kajoaminen on kiellettyä ilman Museoviraston lupaa. Rakennushanketta suunniteltaessa tulee selvittää lähiympäristön mahdolliset muinaisjäännökset ja hankkeen vaikutus niihin. Tiedot muinaisjäännöksistä löytyvät Museoviraston ylläpitämästä muinaisjäännösrekisteristä (www.kyppi.fi). Kiinteän muinaisjäännöksen ja sen suoja-alueen määrittelee museoviranomainen. Jos rakennuspaikalla tai sen läheisyydessä sijaitsee muinaisjäännös, tulee rakennushankkeeseen ryhtyvän hyvissä ajoin neuvotella museoviranomaisen kanssa maankäyttöä koskevista suunnitelmistaan ja pyytää suunnitelmista alueellisen vastuumuseon lausunto. Ennen rakentamiseen ryhtymistä ja rakentamisen aikana tulee toimia museoviranomaisen määrittelemällä tavalla.

Muinaisjäännökset ovat muinaismuistolain 1 §:n mukaisesti rauhoitettuja heti löytyessään ilman erillistä suojelupäätöstä. Jos sellaisellakin alueella, josta ei ole tiedossa kiinteitä muinaisjäännöksiä, rakentamisen yhteydessä havaitaan merkkejä mahdollisesta muinaisjäännöksestä, on työt lain mukaan keskeytettävä ja ilmoitettava asiasta museoviranomaiselle (MML 14 §).

Lisätään kohtaan 25.2§ :

Rakennushanketta suunniteltaessa tulee selvittää lähiympäristön mahdolliset muinaisjäännökset ja hankkeen vaikutus niihin. Tiedot muinaisjäännöksistä löytyvät Museoviraston ylläpitämästä muinaisjäännösrekisteristä (www.kyppi.fi).

Rakennettu kulttuuriperintö ja maisema

Luku 1 Yleistä 1 § Rakennusjärjestyksen tehtävä ja tavoite. Museo ehdottaa, että tavoitteissa mainittaisiin kulttuuriympäristön arvot ja niiden vaaliminen, kestävä kehitys sekä ilmastonmuutoksen torjunta.

Ehdotetut lisäykset sisältyvät jo ennestään rakennusjärjestykseen kohta 25.2§ .

Luku 2 Rakennuskohteen rakentaminen 5 § Yleiset määräykset. Museo pyytää täydentämään lausetta seuraavasti: Rakennuskohteen tulee muodostaa ympäristöön sopusuhtainen sekä alueen luonto-, maisema- ja kulttuurihistorialliset arvot huomioon ottava kokonaisuus. Luvussa on asianmukaisesti huomioitu ympäristön arvojen vaaliminen, kestävä kehitys sekä ilmastonmuutoksen hillintä uudisrakennushankkeissa.

Täydennetään kohtan 5§:

Rakennuskohteen tulee muodostaa ympäristöön sopusuhtainen sekä alueen luonto-, maisema- ja kulttuurihistorialliset arvot huomioon ottava kokonaisuus.

Luku 6 Rakentaminen erityisalueilla 25 § Arvokkaat suojellut ympäristöt ja kohteet. Museo pitää hyvänä asiana, että suojeltuja rakennuksia ja alueita koskevat määritelmät ja määräykset on koottu samaan kappaleeseen. Valtakunnallisten inventointien kohdalla tulee mainita myös vuosiluvut seuraavasti: RKY 2009 sekä VAMA 2021. Puhuttaessa maakunnallisista inventoinneista museo pyytää lisäämään inventointien nimet MARY 2024 ja MaMa 2024.

Lisätään vuosiluvut ja MARY2024 MaMa2024 kohtaan 25.1§