Kunnanhallitus
Pöytäkirja 24.02.2025/Pykälä 28

Kunnanhallitus 24.02.2025 § 28  

54/08.00.00/2025  

Valmistelijat pormestari markku.koskinen@karkola.fi puh. 045 160 4164

vt. tekninen johtaja niina.varjo@karkola.fi puh. 044-770 2148

Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma (Liikenne 12) vuosille 2026–2037 on strateginen suunnitelma liikennejärjestelmän kehittämisestä. Sen laatiminen perustuu lakiin liikennejärjestelmästä ja maanteistä, ja suunnitelman luonnoksesta pyydetään nyt lausuntoja. Liikenne 12 luonnos sisältää kuvauksen liikennejärjestelmän nykytilasta ja toimintaympäristön muutoksista, vision liikennejärjestelmän kehittämiselle vuoteen 2050, suunnitelmalle asetetut tavoitteet ja niitä tarkentavat strategiset linjaukset ja aluekohtaiset painotukset sekä valtion ja kuntien toimenpiteet tavoitteisiin pääsemiseksi. Lisäksi suunnitelmaan sisältyvät valtion rahoitusohjelma sekä tiivistelmä vaikutusarvioinnista. Vuosien 2026–2029 osalta suunnitelmaluonnos valmistellaan julkisen talouden suunnitelman asettamaan taloudelliseen raamiin.

Suunnitelmaluonnoksen toimenpideohjelmassa ei esitetä yksittäisiä liikenneverkon hankkeita, vaan se ohjaa valtion rahoituksen kohdentamista. Liikenne 12 -suunnitelmaa toteutetaan Väyläviraston laatimilla investointi-ohjelmalla, suunnitteluohjelmalla sekä perusväylänpidon perussuunnitelmalla. Suunnitelmaluonnoksessa tunnistetaan kuntien ja kaupunkien katuverkon merkittävä rooli kävelyn ja pyöräilyn edistämisessä ja odotetaan kuntien parantavan näiden kulkutapojen olosuhteita. Lisäksi huomioidaan maanteiden ja katujen infrastruktuurin kunnossapidon ja kehittämisen vaikutukset liikenneturvallisuuteen ja sujuvuuteen. Katuverkon osalta suunnitelma-luonnoksen toimenpiteet liittyvät eri teemojen valtionavustuksiin.

Liikenne- ja viestintäministeriö on esittänyt lausuntopyynnössään viisi kysymystä ja Kärkölän kunnan vastaukset näihin kysymyksiin on esitetty alla. Lausuntokierroksella saatu palaute huomioidaan valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman ja ympäristöselostuksen viimeistelyssä, ennen päätöksentekoa. Lopullinen Liikenne 12 -suunnitelma annetaan eduskuntaan syysistuntokauden 2025 aikana.

Lausunto on toimitettava liikenne- ja viestintäministeriölle 5.3.2025 mennessä lausuntopalvelun kautta.

Kärkölän kunnan lausunto:

Vastaavatko strategiset linjaukset (ml. alueelliset painotukset) valtakunnallisen liikennejärjestelmän kehittämistarpeita?

Suunnitelmaluonnoksessa on esitetty kolme keskenään priorisoitua tavoitetta: toimivuus, turvallisuus ja kestävyys. Tavoitteita yhdistäviksi näkökulmiksi on määritetty saavutettavuus, tehokkuus ja resilienssi. Niille on luonnoksessa määritelty tarkentavat strategiset linjaukset pyrkimyksenä ohjata suunnitelman toimeenpanoa ja helpottamaan tavoitteiden tulkitsemista.

Strategiset linjaukset ovat kuitenkin kovin irrallisia toimenpideohjelmasta ja rahoituksesta. Suunnitelmaluonnoksesta ei tule ilmi, miten linjaukset ovat vaikuttaneet toimenpiteiden määrittelyyn.

Liikennejärjestelmäsuunnitelman tulisi sisältää selviä strategisia, sisältäen myös konkreettisia valintoja perusteluineen. Lisäksi luonnoksessa esitetyt alueelliset painotukset ovat yleispiirteisiä. Esimerkiksi Lahden kaupunkiseudun voi tulkita kuuluvan kolmeen viidestä alueellisesta painotuksesta: Länsi-Suomeen, Etelä-Suomeen sekä kaupunkiseutuihin.

Strategisista valinnoista nousee esiin se, että luonnoksessa keskitytään olemassa olevien liikenneverkkojen hyödyntämiseen uusien liikennekäytävien sijaan. Tämä on kestävyystavoitteiden näkökulmasta pääsääntöisesti kannatettava asia. 

Mielipiteenne suunnitelmaluonnoksen toimenpiteistä?

Suunnitelmaluonnoksessa on todettu, että valtio kantaa lähtökohtaisesti vastuun valtion väyläverkkojen rahoituksesta. Luonnoksen mukaan tästä periaatteesta voidaan poiketa sopimalla. Luonnoksessa viitataan ensimmäisessä Liikenne 12 -suunnitelmassa esitettyihin periaatteisiin yhteisrahoituksesta. On syytä korostaa, että valtio ja kunnat eivät ole sopineet kyseisistä periaatteista yhdessä. Kirjaus on syytä muuttaa tai siinä tulee tunnistaa, etteivät periaatteet perustu yhteiseen sopimukseen. Valtion tulee vastaisuudessakin vastata oman verkkonsa rahoituksesta, myös kunnossapidon osalta. Kuntien taloustilanne on haastava, eikä kuntien rahoitettavaksi tule osoittaa valtion väyläverkon kehittämistä tai kunnossapitoa. Kunnat ja kaupungit vastaavat asemakaavoitettujen alueiden katuverkosta, eikä kuntien vastuita tule laventaa myöskään tieverkon hallinnollisen luokan muutoksilla maanteistä kaduiksi.

Luonnoksen toimenpiteissä todetaan, että maankäyttöä, asumista ja liikennettä koskevissa MAL-sopimuksissa käsitellään mm. joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräliikenteen sekä matkaketjujen kehittämistä. Viimeisimmissä sopimusneuvotteluissa nämä teemat jäivät hyvin vähälle huomiolle ja toteutettavissa väyläverkon toimenpiteissä painottuvat valtion väyläverkon kohteet. MAL-sopimukset tulisi palauttaa niiden alkuperäiseen tarkoitukseen kehittämään kestävää aluerakennetta ja liikennejärjestelmää kaupunkiseuduilla. Joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn rahoitus jäi myös uusissa MAL-sopimuksissa hyvin vähäiseksi, eikä rahoitusraamissa esitetä tasokorotusta tuleville vuosille.

MAL-sopimuksen kokonaisuuteen kuuluvat olennaisesti myös kuntien katuverkolla sijaitsevat hankkeet. Tähän mennessä valtio on osallistunut MAL-seuduilla toteuttavien kaupunkiraideliikenteen hankkeiden kustannuksiin.

Hallitusohjelmaan on kirjattu, että henkilöjunaliikenteen kilpailua lisätään mahdollistamalla kunnille, kuntayhtymille ja alueille ostoliikenteen järjestäminen. Lisäksi todetaan, että tarkoitusta varten perustetaan julkinen kalustoyhtiö julkisesti tuetulle ostoliikenteelle.

Liikenne 12 -suunnitelmaluonnoksen mukaan valtion ja kuntien yhteistyö on lähtökohtana alueellisen junaliikenteen suunnittelussa, kehittämisessä ja yhteisrahoittamisessa. Kärkölän näkemyksen mukaan valtio ei voi edellyttää kuntien rahallista osallistumista alueellisen junaliikenteen toteuttamiseen, vaan lisäresurssi alueellisen junaliikenteen hankintaan ja kalustoyhtiöön tulisi osoittaa valtiolta, ei alueilta/kunnilta. Raideliikenteen kehittämisessä tulisi henkilöliikenteen tekninen toteutus hoitaa kevyillä miehittämättömillä kiskobusseilla kustannustehokkuuden nostamiseksi.

Myöskään asemanhaltijan tehtäviä ei tulisi osoittaa kunnille, sillä ensisijainen vastuu asemanseudun kehittämisestä kuuluu maanomistajalle. Asemanseuduilla on tyypillisesti useita maanomistajia ja asemanhaltijan tehtävät tulisi osoittaa valtion toimijalle.

Luonnos ottaa kovin vähäisesti kantaa kaupunkiseutujen kestävään kasvuun joukkoliikenteen ja pyöräliikenteen toimenpiteiden osalta. Näiden kulku-tapojen käytön lisääminen on keskeistä myös liikenteen päästövähennysten saavuttamisessa. Luonnoksessa todetaan, että joukkoliikenteen valtion-avustusten kriteereitä ja mittareita arvioidaan, ja sen perusteella arvioidaan julkisen henkilöliikenteen rahoituskokonaisuus. Kärkölän kunnan näkemys on, että kokonaisuutta arvioitaessa tulee tarkastella valtion talouden lisäksi mahdollisten muutosten vaikutukset niin kuntatalouteen, lippujen hintoihin kuin joukkoliikenteen palvelutarjonnan muodostumiseen.

Luonnoksessa todetaan raskaan liikenteen taukopaikkojen osalta, että niitä pitäisi syntyä markkinaehtoisesti, ja valtio voi osoittaa niille lähinnä infra-avustusta. Kuitenkin kansallisessa liikenteen jakeluinfraohjelmassa on todettu, että vaikka EU-sääntely edellyttää sekä taukopaikkoja että latausinfraa, niin raskaan liikenteen osalta alueet eivät näytä syntyvän markkinaehtoisesti. Edellisellä MAL-kierroksella valtio myös sitoutui kustannusten osalta 75/25 % jakoon (valtio/kunnat).

Onko suunnitelmaluonnoksen rahoitus kohdennettu oikein rahoitusohjelman sisällä?

Suunnitelmaluonnoksessa esitetään perusväylänpidon rahoitustason nostoa 450-580 miljoonalla eurolla vuodessa vuosiksi 2029−2037. Perusväylänpidosta huolehtiminen on pienille kunnille tärkeä asia, sillä useimmiten valtion väylät halkovat kuntataajamia.

Sopimuksellisen yhteisrahoituksen osalta on luonnokseen kirjattu, että valtio kantaa jatkossakin vastuun valtion väyläverkkojen rahoituksesta omistuksen mukaisesti. Kärkölän kunnan kanta on, että edellä todettu on selkeää ja välttämätöntä. Kuntien osalta arvioinnissa todetaan, että suunnitelma ei suoraan kasvata kuntien menoja, mutta menot voivat kasvaa välillisesti. Suunnitelman maltilliset panostukset esimerkiksi joukkoliikenteeseen ja yksityistieverkkoon voivat johtaa siihen, että kunnat joutuvat rahoittamaan niitä nykyistä enemmän, jos nykyinen palvelutaso halutaan säilyttää. Myös suunnitelmassa esitetty maanteiden hallinnollisten luokkien muuttaminen kaduiksi kasvattaisi kuntien menoja. Ei ole hyväksyttävää, että kuntien menoja lisättäisiin myös välillisesti. Kärkölän kunnalla  ei ole mahdollisuutta lisätä rahoitustaan valtion väylähankkeisiin, eikä se ole perusteltua.

Lisäksi, Kansainväliseen yhteistyöhön liittyviin nostoihin ja EU-rahoituksen hyödyntämistä koskeviin kirjauksiin tulee lisätä toimenpiteeksi, että valtio varmistaa vaikuttamistyöllään, että myös tulevalla EU-ohjelmakaudella on käytössä rahoitus vastaamaan eurooppalaisia liikenneverkkoja koskevan uudistetun TEN-T-sääntelyn vaatimuksiin. 

Mielipiteenne suunnitelmaluonnoksen vaikutusarvioinnista ja ympäristöarvioinnista (SOVA-laki 8.4.2005/200)?

Kokonaisuutena Kärkölän kannalta keskeinen julkinen liikenne tulee jatkossakin hoitaa raideliikenteenä. Tämä tulee valtion hoitaa yhä tehokkaammin ja ympäristöystävällisemmin innovatiivisilla teknisillä ratkaisuilla ja laaja-alainen saavutettavuus tavoitteena.

Esittelijä pormestari Markku Koskinen

Päätösehdotus Kunnanhallitus päättää antaa perusteluosassa esitetyn lausunnon valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman luonnoksesta ja ympäristöselostuksesta.

Samalla kunnanhallitus päättää tarkastaa pöytäkirjan tämän asian osalta heti.

Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

Lisäksi kunnanhallitus päätti tarkastaa pöytäkirjan tämän pykälän osalta kokouksessa.

Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto

Jakelu liikenne- ja viestintäministeriö/lausuntopalvelu