Ympäristölautakunta
Pöytäkirja 21.08.2024/Pykälä 51

Ympäristölautakunta 21.08.2024 § 51  

8/11.01.00/2024  

Valmistelija ympäristösihteeri johanna.sallmen@karkola.fi puh. 044-770 2203.

Asia

Ympäristölupahakemus alueelle, jossa tarkoituksena on erilaisten teollisuuden sivutuotteiden ja jätteiden vastaanotto, varastointi, käsittely, hyödyntäminen sekä toimittaminen muualle hyödynnettäväksi.

Hakija

GRK Suomi Oy

Jaakonkatu 2

01620 Vantaa

Y-tunnus: 2810844-3

Luvan hakemisen peruste

Ympäristönsuojelulaki 27 § ja ympäristönsuojelulain liite 1 taulukko 2 kohta 13 f) muu kuin taulukon 2 kohdissa a, b ja e tarkoitettu jätelain soveltamisalaan kuuluvan jätteen käsittely, joka on ammattimaista tai laitosmaista.

Toimivaltainen lupaviranomainen

Kärkölän kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, jona toimii ympäristölautakunta.

Ympäristönsuojeluasetuksen 2 §:n mukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen käsittelee ympäristölupahakemuksen, joka koskee:

-          12 b) jätteiden ammattimainen tai laitosmainen käsittely sekä jätevesien käsittely: pilaantumattoman maa-ainesjätteen, betoni-, tiili- tai asfalttijätteen tai pysyvän jätteen muu käsittely kuin sijoittaminen kaatopaikalle, kun käsiteltävä määrä on alle 50 000 tonnia vuodessa;

-          12 f) jätteiden ammattimainen käsittely sekä jätevesien käsittely: muu kuin a-e kohdassa taikka 1 §:n 13 kohdan a ja d-g alakohdassa tarkoitettu jätelain soveltamisalaan kuuluvan jätteen käsittely, joka on ammattimaista tai laitosmaista ja jossa käsitellään jätettä alle 20 000 tonnia vuodessa

Asian vireilletulo

12.1.2024

Tiivistelmä

GRK Suomi Oy hakee ympäristölupaa kiertotalousliiketoimintaa tukevalle alueelle, jossa tarkoituksena on erilaisten teollisuuden sivutuotteiden ja jätteiden vastaanotto, varastointi, käsittely, hyödyntäminen sekä toimittaminen muualle hyödynnettäväksi. Toiminta sijoittuu Ala-Anttilan tilasta (316-407-1-603) vuokratulle 7,45 hehtaarin määräalalle. Alue sijaitsee osoitteessa Sulkavantie 244, Kärkölä.

Ympäristölupaa haetaan:

-          Jätteiden hyödyntämiselle kenttä- ja vallirakenteissa

-          Bioterminaalitoiminnalle

-          Lannoitevalmisteiden valmistukselle ja välivarastoinnille

-          Uusiomateriaalien ja eräiden jätteiden vastaanotolle, käsittelylle ja välivarastoinnille.

Vaarattomaksi jätteeksi luokiteltavaa materiaalia, kuten puuperäisiä jätteitä sekä tuhkia ja kuonia, vastaanotetaan yhteensä alle 20 000 t/a. Betoni-, tiili- ja asfalttijätteitä, maa-ainesta ja pysyväksi jätteeksi luokiteltavaa materiaalia vastaanotetaan yhteensä alle 50 000 t/a.

Alueelle vastaanotetaan materiaaleja sekä jätteitä ja toimitetaan lopputuotteita edelleen pääosin arkisin klo 7.00-22.00 välisenä aikana. Satunnaisia kuormia vastaanotetaan myös öisin ja viikonloppuisin. Varsinaiset käsittelyprosessit tapahtuvat arkisin klo 7.00-22.00 välisenä aikana, pois lukien mahdollinen rikotus, jota tehdään arkisin klo 7.00-18.00 välisenä aikana. Bioterminaaliin liittyviä kuljetuksia voi olla yöaikaan ja viikonloppuisin.

Toiminta-alueen ympärille on suunniteltu rakennettavaksi suojavalli ehkäisemään toiminnan melu- sekä pölypäästöjä. Rakennettava suojavalli vähentää toiminnan ympäristövaikutuksia ja parantaa alueen sulautumista ympäröivään maisemaan. Suojavallin tarve ja soveltuvuus meluntorjuntarakenteeksi on osoitettu melumallinnuksella.

Toiminta ei aiheuta terveydellistä riskiä lähialueen asukkaille, sillä terveyden suojelemiseksi annetut melun ja ilmanlaadun ohje- ja raja-arvot eivät arvion mukaan ylity. Toiminnan melu- ja pölyvaikutusta saattaa aiheutua materiaalien käsittelystä, kuljetuksesta, kippauksesta sekä kuormauksesta. Arvion mukaan toiminnasta aiheutuvaa pölyämistä esiintyy vain toiminnan välittömässä läheisyydessä ja pölyäminen ei ole jatkuvaa. Näin ollen ilmanlaatuvaikutukset ovat kokonaisuudessaan vähäisiä. Melumallinnuksen mukaan toiminnalla ei arvioida olevan merkittävää meluvaikutusta ympäristöön. Toiminnan vaikutukset vesistöön muodostuvat hulevesien kautta. Toiminnan vaikutuksista pintavesiin on tehty riskiarviointi, jonka perusteella toiminnan vaikutukset vesiin on arvioitu vähäisiksi. Ympäristövaikutuksia seurataan tarkkailusuunnitelman mukaisesti toimintatapatarkkailuna sekä vesinäytteenotolla.

Voimassa olevan ympäristöluvat tai muut päätökset

Kiinteistö on aikaisemmin toiminut Lappilan tiilitehtaan savenottoalueena. Tiilitehtaan toiminta on päättynyt vuonna 2015. Alueen savenottotoimintaan on 8.5.2006 myönnetty maa-ainesten ottolupa,

lupanumero 2006-4.

Kärkölän ympäristölautakunnan 7.10.2020 Wienerberger Oy:lle myöntämä ympäristölupapäätös 46 maaainesluvan maisemointivelvoitteesta vapauttamiseksi.

Hankkeelle on Kärkölän kunnan rakennusvalvonnan 22.2.2021 myöntämä toimenpidelupa 316-2020-13 varastointi- ja käsittelykentän sekä aluetta ympäröivän suojavallin rakentamiselle.

Kärkölän ympäristölautakunnan 7.10.2020 myöntämä ympäristölupapäätös §47 GRK Infra Oy:n Ala-Anttilan bioterminaalitoiminnalle ja alueen rakentamiselle. Vaasan hallinto-oikeus on 10.2.2021 antamallaan päätöksellään nro 16/2021 (Dnro 20238/03.04.04.04.19/2020 ja

20244/03.04.04.04.19/2020) kumonnut Kärkölän kunnan ympäristölautakunnan 7.10.2020 antaman päätöksen § 47 GRK Infra Oy:n peruutettua ympäristölupahakemuksensa 9.12.2020.

Pirkanmaan ELY-keskuksen 7.6.2021 antama lupapäätös (Dnro PIRELY/4719/2020) koskien liittymän rakentamista yhdystielle 1431, Kärkölä.

Hämeen ELY-keskus 8.6.2021 ilmoitus jätteen hyödyntämisestä maarakentamisessa, merkitseminen ympäristönsuojelun tietojärjestelmään (HAMELY/1141/2021). Tarkennettu sähköpostilla 19.1.2022. Ilmoitus koski lento- ja pohjatuhkaa sekä betonimursketta.

Hämeen ELY-keskus 8.6.2021 ilmoitus jätteen hyödyntämisestä maarakentamisessa, merkitseminen ympäristönsuojelun tietojärjestelmään (HAMELY/1142/2021). Ilmoitus koski lento- ja pohjatuhkaa sekä

betonimursketta.

Hämeen ELY-keskuksen sähköpostilla 19.5.2022 hyväksymä

muutos koskien ilmoituksia Dnrot HAMELY/1141/2021 ja HAMELY/1142/2021.

Sijainti

Ala-Anttilan alue sijaitsee Kärkölän kunnassa, Lappilan kylässä, osoitteessa Sulkavantie 244, Kärkölä. Toiminta-alue sijoittuu kiinteistöltä 316-407-1-603 vuokratulle alueelle. Vuokra-alueen pinta-ala on 7,45 ha. Kiinteistö rajautuu pohjoisessa, idässä ja etelänsuunnassa maa- ja metsätalousvaltaiseen alueeseen, lännessä Sulkavantiehen.

Alueella on aloitettu varastointi- ja käsittelykentän rakentaminen toimenpideluvalla vuonna 2021. Rakentamisessa on hyödynnetty MARA-ilmoituksella hyväksytettyjä tuhkia ja betonia.

Rajanaapurit, asutus ja häiriintyvät kohteet

Lähimmät asuinkiinteistöt sijaitsevat alueelta etelä- ja lounaissuunnassa noin 100m etäisyydellä. Asutuksen lisäksi alueella ei ole muita häiriintyviä kohteita.

Kaavoitus ja maankäyttötilanne

Päijät-Hämeen maakuntakaavassa (lainvoimainen 14.5.2019) toiminta-alue sijoittuu kaavassa merkitsemättömälle alueelle. Lappilan alueelle ei ole yleis- eikä asemakaavaa.

Ympäristöolosuhteet

Maaperä

Alueen maaperä on pääosin savea, pintasaven jälkeen on myös hiekkaista silttiä. Kiinteistöllä on aikaisemmin harjoitettu savenottotoimintaa. Toiminta-alue on rakentamatonta, heikosti metsittynyttä savenottoaluetta. Alue soveltuu huonosti metsätalouskäyttöön, koska maaperästä johtuen edellytykset puun kasvulle ovat heikot.

Pohjavesiolosuhteet

Kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella eikä sellaisen läheisyydessä. Lähin pohjavesialue, Ketunnummi 0150505, luokka II, sijaitsee etelässä noin 3,8 km etäisyydellä. Pohjavesialueen läpi kulkee Nikinoja, johon luvitettavan alueen hulevedet kulkeutuvat. Ympäristöhallinnon pohjavesitietojärjestelmän mukaan pohjavesialue on ympäristöönsä vettä purkava. Tietojärjestelmän mukaan osa Ketonummella muodostuvasta pohjavedestä purkautuu lähteistä, mutta suurin osa pohjavedestä tihkuu murroslinjaa peittävälle suolle ja Nikinojaan, jossa turpeen alla maaperä on savea. Pohjavesialueen läpi kulkevasta Nikinojasta ei näin ollen imeydy vettä pohjavesimuodostumaan. Nikinoja laskee etelässä Sulkavanjärveen.

Pinnanmuotojen perusteella pohjaveden virtaussuunta on luvitettavalta alueelta kaakkoon tai etelään kohti Tervahaudanojaa, johon alueella muodostuva ja sen kautta kulkeva pohjavesi purkautuu.

Lähimmät kolme asuinkiinteistöä sijaitsevat laitosalueelta noin 130-200 m lounaaseen. Laitosaluetta lähimmän kiinteistön vedenhankinta on oman kaivon varassa. Myös kahden muun kiinteistön veden hankinnan voidaan olettaa olevan oman kaivon varassa, koska alue ei kuulu vesihuoltolaitoksen toiminta-alueeseen.

Pintavesiolosuhteet

Luvitettava alue sijaitsee Mustijoen valuma-alueen pohjoisosassa. Valuma-alue ulottuu Kärkölän Lappilasta Porvoon lounaispuolella, jossa joki laskee mereen. Lähin pintavesistö, Valkjärvi, sijaitsee alueen koillispuolella noin 4,3 km etäisyydellä. Luvitettavan alueen pintavesien virtaussuunta on poispäin Valkjärvestä. Virtaussuunnassa lähin järvi on Sulkavanjärvi, joka sijaitsee linnuntietä yli 7 km etäisyydellä.

Luvitettavalla alueella muodostuvat hulevedet ohjataan alueen eteläosaan rakennettavan viivästysaltaan kautta ojaan, joka johtaa vedet Tervahaudanojaan ja edelleen Nikinojaan ja Sulkavanjärven kautta Mustijokeen. Tervahaudanoja virtaa yli 3 km ennen yhtymistä Nikinojaan ja Nikinoja edelleen lähes 5 km ennen yhtymistä Sulkavanjärveen. Järven ja luvitettavan alueen välissä ei ole vesienhoidon suunnittelussa huomioituja pintavesimuodostumia. Vesienhoidon suunnittelussa Sulkavanjärven ekologinen tila on välttävä ja Mustijoen tyydyttävä.

Luonnonsuojelu- ja muinaismuistoalueet

Koivumäki-Luutasuon Natura 2000 -kohde sijaitsee luvitettavan alueen koillispuolella. Aluekokonaisuus sisältää luontodirektiivin mukaisia luontotyyppejä kuten humuspitoisen lammen, keidassuota ja luonnontilaista tai niiden kaltaista kuusivaltaista metsää. Alueella on lisäksi lintudirektiivin mukaista linnustoa. Luutasuon soidensuojelualueet sijaitsevat lähimmillään noin 1,2 km etäisyydellä luvitettavasta alueesta. Pintavesien virtaussuunta on poispäin soiden suojelualueelta.

Alueen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse muinaismuistoja tai kulttuuriperintökohteita. Lähimmän muinaisjäännökset ovat kivikautinen asuinpaikka luoteessa ja historiallinen asuinpaikka etelässä. Molemmat sijaitsevat noin 3km etäisyydellä.

Melu ja tärinä

Nykyisellään Sulkavantien liikenne on alueen suurin melun ja tärinän aiheuttaja.

Liikenne

Sulkavantiellä kulkee päivittäin keskimäärin 149 ajoneuvoa. Ala-Anttilan alueelle on ollut jonkin verran raskasta liikennettä liittyen alueen kenttärakentamiseen.

Ympäristöluvanvarainen toiminta

GRK Suomi Oy hakee ympäristölupaa kiertotalousliiketoimintaa tukevalle alueelle, jossa tarkoituksena on erilaisten teollisuuden sivutuotteiden ja jätteiden vastaanotto, varastointi, käsittely, hyödyntäminen

sekä toimittaminen muualle hyödynnettäväksi.

Ympäristölupaa haetaan:

-          Jätteiden hyödyntämiselle kenttä- ja vallirakenteissa

• alle 20 000 t/a

-          Bioterminaalitoiminnalle

• Jätelain mukaiseksi jätteeksi luokitellun puuaineksen vastaanotto, varastointi ja käsittely alle 20 000 t/a

-          Lannoitevalmisteiden vastaanotolle, valmistukselle ja välivarastoinnille

• Lannoitevalmisteiden raaka-aineiden vastaanotto alle 20 000 t/a

-          Uusiomateriaalien ja eräiden jätteiden vastaanotolle, valmistukselle ja välivarastoinnille

• Maa-ainesten, betonin ja pysyvän jätteen tasoisten materiaalien vastaanotto, varastointi, käsittely ja hyödyntäminen alle 50 000 t/a
• Tuhkien ja kuonien vastaanotto, varastointi, käsittely ja hyödyntäminen alle 20 000 t/a.

Edellä esitetyistä määristä huolimatta, vaarattomaksi jätteeksi luokiteltavaa materiaalia vastaanotetaan yhteensä alle 20 000 t/a ja pysyväksi jätteeksi luokiteltavaa materiaalia vastaanotetaan yhteensä alle 50 000 t/a.

Alueella varaudutaan EEJ-sertifioidun (= Ei Enää Jätettä) betonimurskeen valmistukseen. Valmistukselle haetaan erikseen EEJ-sertifiointi.

Lisäksi luvitettavalla alueella vastaanotetaan, varastoidaan ja käsitellään puhtaita puupohjaisia biomassoja ja lannoitevalmisteiden valmistuksessa käytettäviä raaka-aineita, joiden osalta ei vaadita ympäristölupaa.

Toiminnanharjoittaja hakee myös lupaa aloittaa toiminta muutoksenhausta huolimatta. Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta on toiminnanharjoittajan mukaan perusteltua alueen rakentamistöiden loppuunsaattamiseksi. Alueen rakentaminen on jo aloitettu toimenpideluvalla käyttäen MARA-asetuksen mukaisia materiaaleja. Lisäksi perusteluna hakemukselle on hankkeen merkittävyys seudullisesti uusiomateriaalien massanhallinnalle. Hankkeella mahdollistetaan yleisesti alueen rakentamistoiminnan edellytyksiä, toteutetaan jätelain mukaisia materiaalien uusiokäyttöä ja kierrätystä sekä edistetään luonnonvarojen säästävää käyttöä. Toiminta esitetään aloitettavaksi heti ympäristöluvan myöntämisen jälkeen.

Tästä syystä jätteiden käsittely ja toimittaminen alueen ulkopuolelle esimerkiksi betonimurkeina ja lannoitevalmisteina ovat sellaisia toimintoja, joiden aloittaminen muutoksehausta huolimatta ei aiheuta rasitteita ympäristölle.

Lisäksi todetaan, että toiminnan aloittaminen ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. Jos ympäristölupa kumotaan, käsittlytoiminta voidaan lopettaa ja käsittelyprosessi siirtää toiselle laitokselle. Toiminnalla ei arvioida olevan sellaisia vaikutuksia, etteikö alueen oloja voitaisi olennaisilta osin palauttaa entisen veroisiksi, mikäli lupa evätään tai lupamääräyksiä muutetaan. Toiminnasta ei aiheudu normaalioloissa päästöjä tai vaikutuksia alueen ulkopuoliseen ympäristöön.

Jätteiden hyödyntäminen kenttä- ja vallirakenteissa

Alueen kenttien ja vallien rakentamiselle on Kärkölän rakennusvalvonnan myöntämä toimenpidelupa. Toimenpidelupa on voimassa helmikuulle 2024, rakenteiden loppuunsaattamiselle haetaan jatkoaikaa. Kenttärakenne toteutetaan toimenpideluvan suunnitelmien mukaisesti. Kenttärakenteen kerroksissa hyödynnetään uusiomateriaaleja, kuten energiateollisuuden tuotannossa syntyviä tuhka- ja kuonamateriaaleja sekä betoni- ja tiilijätettä. Vastaanotettavia tuhkia voidaan käsitellä ennen niiden hyötykäyttöä kohteessa. Käsittelyllä tarkoitetaan eri tuhkajakeiden erottelua, luokittelua, seulontaa, rakeistamista, ikäännytystä tai kostutusta.

Alueen pohjaolosuhteet on kartoitettu ja alueelle on suunniteltu tarvittavat rakennekerrokset alueen pohjamaa huomioiden. Alueen pohjan vahvistus toteutetaan tarvittaessa massanvaihdolla tai stabiloimalla. Alueen kenttää on rakennettu osin valtioneuvoston asetuksen eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa 843/2017 eli ns. MARA-asetuksen mukaisesti. Osa rakenteista rakennetaan haettavan ympäristöluvan varaisesti. Rakentamisesta tehty erillinen rakennussuunnitelma.

Toiminta-alueen ympärille on suunniteltu rakennettavaksi suojavalli ehkäisemään toiminnan melu- sekä pölypäästöjä. Länsireunalla vallin korkeus on kuusi (6) metriä, eteläreunalla korkeus on seitsemän (7) metriä ja itäreunalla korkeus on viisi (5) metriä. Lisäksi jos puuainesta haketetaan toiminta-alueen luoteisosassa, sijoitetaan haketuspaikan eteläpuolelle kuuden (6) metrin korkuinen valli. Suojavallien korkeudet perustuvat tehtyyn melumallinnukseen.

Rakennettava suojavalli vähentää toiminnan ympäristövaikutuksia ja parantaa alueen sulautumista ympäröivään maisemaan. Suojavallin tarve ja soveltuvuus meluntorjuntarakenteeksi on osoitettu hakemuksen liitteenä olevalla melumallinnuksella. Uusiomateriaaleista rakennettava meluvalli on yksi yleisimmistä melusuojaustyypeistä. Sen etuja ovat edullisuus sekä hyvä äänen absorbointikyky. Lisäksi meluvalli on usein hyvin toteutettuna sopivin melusuojausratkaisu ulkonäöltään.

Rakennettavissa suojavalleissa käytetään seulottua/ stabiloitua/ maa-ainesta, käytöstä poistettuja renkaita tai rengasrouhetta sekä betoni- ja tiilimursketta. Vallien muotoilussa ja verhoilussa käytetään maa-aineksia sekä hakemuksessa esitettyjä materiaaleja. Meluvalli maisemoidaan sopivalla kasvustolla.

Kenttä- ja suojavallirakenteessa hyödynnettävien jätteiden vastaanotto ja hyödyntäminen eivät ylitä ympäristöluvassa haettuja vuosittaisia maksimivastaanottomääriä.

Bioterminaalinaalitoiminta

Bioterminaalialueella vastaanotetaan, välivarastoidaan ja käsitellään puhtaita puupohjaisia biomassoja, kierrätyspuuta (AB-luokka) sekä puupakkauksia ja niistä valmistettuja hakkeita tai muita tuotteita.

Alueella varastoidaan ja käsitellään myös tukki- ja kuitupuuta.

Bioterminaali tarjoaa lähiseudun metsäteollisuudelle ja energia-alan toimijoille varastointi-, käsittely- ja terminaalipalveluita. Puuperäisillä polttoaineilla tarkoitetaan metsästä tulevaa materiaalia ja teollisuudesta tulevia puupohjaisia tuotteita, kuten haketta ja purua. Alueella varaudutaan käsittelemään myös mm. kantoja, metsätähdettä, sahakuorta, kuorihiekkaa sekä kierrätyspuuta (AB-luokka).

Puupohjainen materiaali voidaan toimittaa alueelle joko hakkeena tai se voidaan hakettaa kiinteistöllä. Jätelain mukaiseksi jätteeksi luokitellun puuaineksen vastaanotto, varastointi ja käsittely on alle 20 000

t/vuosi. Kierrätyspuun varastointi ja käsittely tapahtuu varastointikentillä. Alueella tapahtuva tukki- ja kuitupuun varastointi tapahtuu alueen kentillä.

Lannoitevalmisteiden valmistus

Alueella vastaanotetaan, varastoidaan ja käsitellään maanparannusaineiden, kasvualustojen ja muiden lannoitevalmisteiden valmistukseen tarvittavia aineksia. Vastaanotettavia jakeita ovat mm. maa-ainekset,

kasvualustat, turve ja mullat tai näiden sekoitukset. Lisäksi alueella vastaanotetaan teollisuuden sivuvirtoja, jotka soveltuvat seosmateriaaleina valmistettaviin tuotteisiin. Alueella vastaanotetaan myös lannoitevalmisteita seoksiin tarvittava määrä.

Maanparannusaineiden, kasvualustojen ja muiden lannoitevalmisteiden valmistukseen voidaan käyttää seuraavia tai vastaavia materiaaleja:

-          Maa-ainekset

-          Stabiloidut maa-ainekset

-          Soveltuvat metsäteollisuuden sivutuotteet ja jätteet

-          Betonilietteet ja hienojakoiset betonimurskeet

-          Tiilimurske

-          Tuhkat

-          Kalkit

-          Puutarha- ja puistojätteet

-          Muut soveltuvat yllä mainitsemattomat mineraaliset jätteet

-          Puukuitu ja muut kuitumaiset materiaalit

-          Muut lannoitevalmisteet.

Vastaanotettavien materiaalien käsittely on materiaalien seulontaa, sekoittamista ja tarvittaessa kompostointia ja jälkikypsytystä. Seulonta ja sekoitus voidaan suorittaa joko siirrettävällä seulastolla tai työkoneisiin liitettävällä seulonta- ja sekoituskauhalla. Seulonnalla ja välppäyksellä erotetaan erikokoinen materiaali toisistaan. Seula- ja välppäkoot valitaan kulloinkin käsiteltävän materiaalin mukaan. Seulonnan ja välppäyksen tavoitteena voi olla myös eri materiaalien erottaminen toisistaan, esimerkiksi vastaanotettavat maa-ainekset saattavat sisältää pieniä määriä epäpuhtauksia, kuten rakennusjätettä, betonia, tiiltä, asfalttia, risuja ja muuta vastaavaa. Tuhkia voidaan joutua käsittelemään esimerkiksi rakeistamalla, kostuttamalla tai ikäännyttämällä ennen jatkojalostusta.

Vastaanotettuun orgaaniseen biohajoavaan materiaalin sekoitetaan esimerkiksi erilaisia maa-aineksia, puutarhajätettä tai risuja tai muita soveltuvia tukiaineita. Metsätalouden tai vastaavien lietteiden tai muiden orgaanisten ainesten osuus seoksesta on noin 20-40 %. Seos aumataan ja aumoja käännetään 2-4 kertaa noin kahdesta kuuteen kuukautta kestävän käsittelyn aikana. Käsittelyn aikana materiaali kuivuu, homogenisoituu ja sen rakenne paranee. Aumauksen jälkeen tuotteet tarvittaessa seulotaan ja pH-arvo säädetään kalkilla tai muulla vastaavalla materiaalilla.

Biohajoavien materiaalien käsittelypaikka on päällystetty kenttä, josta vedet ohjataan hulevesien tasausaltaaseen. Altaan pohjalle painuva sakka hyödynnetään kasvualustojen valmistuksessa. Toiminnanharjoittaja ottaa kasvualustan raaka-aineeksi myös hiekkaa, turvetta sekä valmiita lannoitevalmisteita (kuten kalkitusainetta, biohiiltä, lannoitteita jne.). Edellä esitetyt materiaalit eivät ole jätteitä. Valmistetuista seoksista varmistetaan, että ne täyttävät lannoitevalmistelain vaatimukset. Toiminnanharjoittaja tekee erikseen tarvittavat ilmoitukset ja raportoinnit Ruokavirastolle.

Uusiomateriaalien ja eräiden jätteiden vastaanotto, valmistus ja välivarastointi

Vastaanotettaessa pilaantumatonta maa-ainesta, betonia, tuhkia, kuonia ja vastaavia selvitetään materiaalin alkuperä sekä pyydetään näiden tutkimustulokset. Vastaanotettava erä kirjataan, vastaanotetaan ja tarkastetaan.

Tarvittaessa vastaanotettavat materiaalit murskataan käyttötarkoitukseen sopivaan palakokoon. Murskaukseen käytetään siirrettävää kalustoa. Murskaukseen käytetään määristä, riippuen tela- tai pyöräalustaista leuka- tai iskupalkkimurskainta tai kaivinkoneeseen kiinnitettävää pulverointilaitetta. Varsinaista murskainta syötetään pyörä- tai kaivinkoneella. Tarvittaessa murskattava materiaali kastellaan ennen prosessiin syöttöä tai sen aikana pölyämisen estämiseksi. Magneettiset metallit poistetaan magneettierottimella. Tarvittaessa metalleja tai muita epäpuhtauksia erotellaan myös käsilajitteluna. Erotetut metallit ja mahdolliset epäpuhtaudet toimitetaan asianmukaiseen jatkokäsittely- tai loppusijoituspaikkaan.

Valmiit tuotteet välivarastoidaan kentällä kasalla tai hyödynnetään suoraan alueen rakentamisessa tai muissa hyödyntämiskohteissa. Rakentamisen päättymisen jälkeen materiaaleja toimitetaan hyötykäyttöön alueen ulkopuolelle.

Alueella on tarkoitus valmistaa myös EEJ-betonia (=ei enää jätettä). Käytetty betoni tai betonin valmistuksen ylijäämäbetoni lakkaa olemasta jätettä, kun betonijäte vastaanotetaan ja valmistetaan betonimurskeeksi valtioneuvoston asetuksen (466/2022) vaatimusten mukaisesti. EEJ-sertifioitua betonimursketta voidaan käyttää rakentamisessa esimerkiksi kiviaineksena, betonin valmistuksen raaka-aineena sekä lannoitteena tai maanparannusaineena. Ilmoitus EEJ-betonimurskeen arviointiperusteiden käyttöönottamisesta tehdään erikseen.

Yhteenveto käsiteltävistä ja hyödynnettävistä määristä

Taulukko 1. Materiaalit, joiden vastaanotto- ja käsittelymäärä on alle 20?000 tonnia vuodessa 

Taulukko 2 Materiaalit joiden vastaanotto ja käsittelymäär on alle 50 000 tonnia vuodessa.

Enimmäisvarastomäärä on laskettu siten, että vastaanotettavaa materiaalia voidaan varastoida alueella kaksi vuotta. Vuosittaiset vastaanotto- ja käsittelymäärät eivät ylitä haettuja alle 20 000 ja 50 000 tonnin määriä.

Eri vuosien välillä materiaalien keskinäinen määräsuhde voi vaihdella. Esimerkiksi rakentamisen aikana betonimurskeita ja tuhkia vastaanotetaan enemmän suhteessa muihin jätteisiin. Esitettyjen puutarha- ja metsätalouden jätteiden, puu- ja paperiteollisuuden jätteiden, pakkausjätteiden, rakennus- ja purkujätteen sekä energiateollisuuden tuhkien ja kuonien yhteenlaskettu vastaanottomäärä ei vuosittain ylitä 20 000 t/a. Betoni- tiili- ja asfalttijätteiden sekä ylijäämämaiden yhteenlaskettu vastaanottomäärä ei ylitä vuosittain 50 000 t/a.

Alueen rakentamisessa hyödynnetään alueelle vastaanotettavia materiaaleja enintään taulukossa esitettyjä määriä vuosittain.

Toimintojen sijainti

Toimintaan tarkoitetun kentän kokonaispinta-ala on noin 7 ha. Merkittävimmät ympäristövaikutuksia (melu ja pöly) aiheuttavat prosessit sijoitetaan mahdollisimman lähelle hakemuksessa esitettyä suojavallia tai alueella olevia varastokasoja.

Kasat sijoitetaan toiminnan ja maiseman kannalta optimaaliseen paikkaan. Kasojen sijoittelussa huomioidaan mm. käytännöllisyys, järjestys, turvallisuus ja ympäristöasiat. Kasojen sijoittelulla voidaan mm. vähentää toiminnasta aiheutuvaa melua. Eri jakeiden kasat erotetaan selvästi toisistaan siten, että ne eivät pääse sekoittumaan keskenään.

Toimintojen sijoittuminen on suunniteltu siten, että alueen eteläpuolella tehdään pääasiassa varastointia ja prosessointia ja pohjoisosassa varastointia.

Toiminta-ajat

Alueelle vastaanotetaan materiaaleja sekä jätteitä ja toimitetaan lopputuotteita edelleen pääosin arkisin klo 7.00-22.00 välisenä aikana. Satunnaisia kuormia (enintään 50 kuormaa vuodessa) vastaanotetaan myös öisin ja viikonloppuisin. Varsinaiset käsittelyprosessit tapahtuvat arkisin klo 7.00-22.00 välisenä aikana, pois lukien mahdollinen rikotus, jota tehdään arkisin klo 7.00-18.00 välisenä aikana.

Bioterminaaliin liittyviä kuljetuksia voi olla yöaikaan ja viikonloppuisin.

Kemikaalit ja polttoaineet

Lähtökohtaisesti alueella ei varastoida kemikaaleja. Mikäli kemikaaleja tarvitsee varastoida, ne varastoidaan erikseen niille tarkoitetussa varastokontissa.

Työkoneiden ja prosessointilaitteiden polttoaineena käytetään pääosin kevyttä polttoöljyä. Työkoneiden tankkaukseen vaadittavia säiliöitä ei pääsääntöisesti säilytetä alueella. Suurin osa työkoneiden polttoainesäiliöistä säilytetään nykyään huoltoajoneuvoissa, joita ei säilytetä alueella toiminta-aikojen ulkopuolella. Kuljetusyksiköissä on öljy- ja polttoainevahinkoja varten imeytysmatot. Mikäli alueella säilytetään polttoaineita, tullaan ne sijoittamaan asianmukaisesti tiiviille alustalle.

Energiankäyttö ja arvio käytön tehokkuudesta

Energiankulutus alueella muodostuu työkoneiden polttoaineenkulutuksesta sekä alueen sosiaalitilojen sekä valaistuksen sähkönkulutuksesta. Energiatehokkuutta edistetään mahdollisimman uusien ja vähäpäästöisten koneiden käytöllä, kaluston mitoittamisella ja resursoinnilla, turhan tyhjäkäynnin välttämisellä sekä käyttämättä olevien laitteiden sammutuksella ja valitsemalla oikeat työtavat ja -menetelmät.

Veden hankinta ja viemäröinti

Piha-alueiden pintavedet kerätään viivästysaltaaseen ja johdetaan alueen keskiosan ojaan.

Toimisto- ja sosiaalitilojen talousvesi tuodaan alueelle. Sosiaalitiloista peräisin olevat jätevedet kerätään umpisäiliöön tai käytetään kompostoivaa käymälää, jolloin jätevesiä ei synny.

Ympäristöriskit, onnettomuudet ja häiriötilanteet

Työkoneiden tankkaukseen vaadittavia säiliöitä ei pääsääntöisesti säilytetä alueella. Suurin osa työkoneiden polttoainesäiliöistä säilytetään nykyään huoltoajoneuvoissa, joita ei säilytetä alueella toiminta-aikojen ulkopuolella. Kyseisellä toiminnalla ehkäistään polttoainesiin kohdistuvaa varkautta ja ilkivaltaa. Mikäli alueella säilytetään polttoainesäiliöitä, tehdään asianmukainen tankkauspaikka siirrettävälle säiliölle.

Merkittävimmät ympäristöriskit liittyvät koneiden letkuvaurioihin, tankkaustoimenpiteisiin tai muihin häiriöihin, joista voi päästä öljyä pinnoitetuille kentille tai maaperään. Polttoainesäiliöiden välittömään läheisyyteen varataan riittävä määrä imeytysturvetta.

Biopolttoaineita varastoitaessa huomioidaan palovaara, joko tahallisesti sytytettynä tai itsesyttymisen kautta. Hakekasassa voi tapahtua spontaani syttyminen, mikäli ilma pääsee kiertämään kasan huokosissa tai voimakkaiden vesisateiden aiheuttamissa onkaloissa kentän tuulisilla alueilla ja sääolosuhteet ovat olleet pitkään kuivia ja lämpimiä. Syttymistä ehkäistään tiivistämällä kasat huolellisesti. Työkoneissa voi vika- tai onnettomuustilanteissa syttyä tulipalo. Myös pölyn kertyminen työkoneisiin aiheuttaa syttymisriskin. Mikäli alueella varastoidaan esim. hakekasoja, laaditaan tarvittavat palo- ja pelastussuunnitelmat.

Alueelle estetään asiattomien pääsy lukittavalla portilla tai muulla vastaavalla rakenteella. Onnettomuudet pyritään ehkäisemään toiminnan huolellisella suunnittelulla, riskinarvioilla ja perehdyttämisellä. Henkilöstö perehdytetään ja koulutetaan ympäristövaikutusten aktiiviseen tarkkailuun, ennalta varautumiseen ja toimintaan poikkeuksellisissa tilanteissa. Myös ulkopuoliset toimijat perehdytetään siltä osin kuin heidän tehtävänsä sitä vaatii.

Onnettomuus- ja häiriötilanteita varten laaditaan erillinen varautumissuunnitelma, jossa on esitetty mm. toiminta hätätilanteissa sekä hälytysajoneuvojen opastusohjeet ja pääsy alueelle.

Alueelle varataan tarvittava alkusammutus- ja alkutorjuntakalusto. Mahdollisista häiriötilanteista pidetään kirjaa ja ne raportoidaan vuosiraportoinnin yhteydessä valvontaviranomaiselle.

Liikenne ja liikennejärjestelyt

Liikenne alueelle tapahtuu pääosin kantatie 54 ja Sulkavantien kautta. Kuormat tulevat ja lähtevät pääosin yhdistelmäajoneuvoilla, joiden hyötykuorma on noin 35-50 tonnia.

Ympäristöasioiden hallintajärjestelmä

Toiminnata aiheutuvien ympäristöön kohdistuvien riskien hallinta perustuu sertifioituun ISO 14001-standardin mukaiseen ympäristöjärjestelmään (ISO 14001:2015, 18.5.2020). Ympäristöjärjestelmä sisältää toiminnan riskikartoituksen sekä toimenpiteet onnettomuuksien estämiseksi.

Päästöt, kuormitus ja jätteet

Maaperä ja pohjavesi

Toiminta ei aiheuta merkittäviä päästöjä maaperään tai pohjaveteen. Materiaalien vastaanotto, käsittely ja varastointi suunnitellaan ja suoritetaan ympäristö- ja työturvallisuusriskit huomioiden siten, ettei toiminnasta aiheudu pinta- tai pohjavesien pilaantumisvaaraa eikä pilaantumisvaaraa maaperälle.

Vesistö ja viemäri

Toiminnasta ei aiheudu päästöjä vesistöön. Laitoksen ulkotiloissa tapahtuva materiaalien käsittelytoiminnot suoritetaan kentällä, josta sadevedet johdetaan pintavaluntana viivästysaltaaseen ja edelleen viereisen kiinteistön läpi menevään ojaan. Viivästysaltaan poistoputkeen asennetaan sulkuventtiili.

Häiriötilanteessa selkeytysaltaan purkuputki voidaan sulkea ja allas tyhjentää tarvittaessa imuautolla. Tulipalotilanteessa osa sammutusvesistä imeytyy myös hakkeeseen ja muuhun mahdolliseen huokoiseen ainekseen.

Ilma

Käsittelytoimenpiteet, alueen työkoneet ja kiinteistöllä kulkeva raskas liikenne aiheuttavat jonkin verran pöly- ja pakokaasupäästöjä. Liikenteestä ei aiheudu normaalista poikkeavia pölypäästöjä. Käsittelytoiminnan aikana pölyvaikutusta saattaa aiheutua materiaalien haketuksesta, murskauksesta, kuljetuksesta, kippauksesta, seulonnasta, sekoittamisesta sekä kuormauksesta.

Pölypäästöjen leviämistä ympäristöön estetään varastokasojen ja laitteistojen optimaalisella sijoittelulla. Haketuksessa, murskauksessa ja seulonnassa pölyämistä ehkäistään lisäksi tarvittaessa kastelulla. Käsittelytoiminnoista syntyvä pöly laskeutuu pääsääntöisesti toiminta-alueelle eikä siitä ole vaikutusta ympäristölle tai ympäristöön. Liikenteestä aiheutuvan tiestön pölyämistä torjutaan kastelulla tai suolaamalla sekä teiden säännöllisellä kunnossapidolla ja rajoittamalla liikenteen nopeutta alueella.

Alueella toimivat työkoneet ja materiaalien käsittely aiheuttavat päästöjä ilmaan sekä jonkin verran pölyämistä. Työkoneet ja niiden aiheuttamat päästöt ilmaan pyritään saamaan mahdollisimman alhaiselle tasolle suosimalla oikeaoppista tekniikkaa ja uudehkoja työkoneita ja laitteita.

Liikenteestä aiheutuvan tiestön pölyämistä torjutaan kastelemalla tai suolaamalla sekä kenttien säännöllisellä kunnossapidolla, esim. harjaamalla. Pölypäästöjen leviämistä ympäristöön estetään myös varastokasojen optimaalisella sijoittelulla.

Melupäästöt ja tärinä

Toiminta-alueella melua aiheutuu puumateriaalien hakettamisesta ja betonin käsittelystä. Lisäksi melua aiheutuu jonkin verran alueen muista toiminnoista, mutta niistä aiheutuva melutaso on puuaineksen hakettamiseen ja betonin murskaamiseen verrattuna vähäistä. Kuormien purkamisesta ja konelajittelusta aiheutuu normaaliin työkoneen moottoriääneen verrattavaa melua. Tärkein osa melun hallintaa on oikeiden esikäsittely- ja jalostusmenetelmien sekä tekniikan valinta mukaan lukien käytettävien laitteistojen oikeaoppinen käyttö. Sijoittamalla melua aiheuttavat käsittelytoiminnat lähelle rakennettavaa suojavallia ja/tai varastokasoja ehkäistään tehokkaasti melun leviäminen.

Toiminnasta on tehty melumallinnus, jonka mukaan kaikista toiminnoista sekä kuljetusliikenteestä aiheutuva päiväajan keskiäänitaso alittaa asuinrakennuksille valtioneuvoston päätöksessä annetut ulkomelun päiväajan keskiäänitason ohjearvot, kun selvityksessä esitetyt vallit on rakennettu esitetyn mukaisesti. Ohjearvo asuinrakennuksilla on 55 dB(A).

Syntyvät jätteet

Alueen toiminnassa muodostuu pieniä määriä jätteitä lähinnä vastaanotettavien kierrätysmateriaalien mukana tulevasta hyödyntämiskelvottomasta aineksesta.

Pieniä määriä vaarallisia jätteitä syntyy työkoneiden päivittäishuollosta ja sekajätettä sosiaalitiloista. Työmaan koneiden määräaikaishuollot suoritetaan laitosalueen ulkopuolella.

Käsittelytoiminnassa syntyy jätteitä arviolta 0.5-1 % vastaanotetusta määrästä. Syntyvät jätteet toimitetaan asianmukaiset luvat omaaviin hyötykäyttö- tai käsittelylaitoksiin.

Vaikutukset ympäristöön

Vaikutuksen yleiseen viihtyvyyteen ja ihmisten terveyteen

Hankkeella ei ole merkittäviä vaikutuksia yleiseen viihtyvyyteen. Alueen eteläpuolella olevien kiinteistöjen viihtyvyys varmistetaan suojapuuvyöhykkeellä ja maisemoitavalla suojavallilla. Tällöin läheisiltä kiinteistöiltä ja Sulkavantieltä ei ole suoraa näköyhteyttä varastointi- ja käsittelykentille. Ympäristövaikutuksia aiheuttavat prosessit ja toiminnot sijoitetaan rakennettavan suojavallin ja/tai varastokasojen välittömään läheisyyteen. Toimintojen sijoittamisella ehkäistään tehokkaasti vaikutukset ympäröivään viihtyvyyteen.

Suunnittelualue on pääosin rakentamatonta teollisuuden raaka-aineen hankintakäytössä ollutta aluetta, jossa nykyisin kasvaa vähäisissä määrin puustoa. Suunnittelualueella ei sijaitse kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita. Maisemoinnin jälkeen suojavallit sulautuvat paremmin ympäröivään metsäiseen maisemaan. Vallien aiheuttama maisemakuvan muutos on pysyvä.

Vaikutukset luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin sekä rakennettuun ympäristöön

Hanke ei aiheuta merkittäviä vaikutuksia luontoon ja luonnon suojeluarvoihin sekä rakennettuun ympäristöön.

Vaikutukset vesistöön ja sen käyttöön

Kentän ja suojavallien rakentaminen ei aiheuta kulkeutumisriskiä eikä terveydellistä tai ekologista riskiä eikä sillä ole vaikutusta pintaveden laatuun.

Alueen hulevedet kerätään viivästyssaltaaseen, lisäksi suuri osa toiminta-alueen hulevedestä sitoutuu varastoitaviin kasoihin. Viivähdyssaltaasta alueen pinta- ja hulevedet johdetaan alueen kaakkoispuolella kulkevaan niskaojaan, joka laskee kohti etelää ja yhtyy aikanaan Nikinojaan. Viivästysaltaassa veden virtaama hidastuu ja hienoaines kerkeää sedimentoitumaan saltaan pohjalle, josta se poistetaan tarvittaessa. Viivästysaltaan kuntoa ja toimivuutta seurataan säännöllisesti.

Sosiaalitiloista peräisin olevat jätevedet kerätään umpisäiliöön tai käytetään kompostoivaa käymälää tai vastaavaa, jolloin jätevesiä ei synny.

Vaikutukset ilmaan

Alueen sisäisten tuulivirtausten katkaisemiseksi ja pölyn kulkeutumisen ehkäisemiseksi alueen toiminnan pölyvaikutusta torjutaan ensisijaisesti rakenteellisesti rakentamalla suojavalli alueen ympärille. Samoin varmuuden vuoksi alueen eteläosaan jätetään suojavallin ja kiinteistön rajan väliin suojapuuvyöhyke. Pohjoisen suuntaan aluetta ympäröi metsäalue. Pölyvaikutusta vähennetään edelleen rajoittamalla toiminta arkisin päiväsaikaan hakemuksen mukaisesti. Näin rakentaminen ei aiheuta kohtuutonta pölyhaittaa naapurustolle. Kaikkiin poikkeamiin, kuten esimerkiksi kohtuuttoman pölyämiseen, tehdään korjaavat toimenpiteet.

Alueen rakentamisesta ja ympäristöluvanvaraisesta toiminnasta aiheutuu kokonaisuudessaan vähän päästöjä. Rakenteellisten pölyntorjuntatoimien vaikutuksesta käsittelytoiminnoista syntyvä pöly laskeutuu pääsääntöisesti toiminta-alueelle eikä siitä ole vaikutusta ympäristölle tai ympäristöön. Toiminnan pölyvaikutus aiheutuu maa-aineksen siirtämisestä, materiaalien käsittelystä ja liikenteestä. Työkoneet ja niiden aiheuttamat päästöt ilmaan pyritään saamaan mahdollisimman alhaiselle tasolle suosimalla oikeaoppista tekniikkaa ja uudehkoja työkoneita ja laitteita. Murskauksessa ja seulonnassa pölyämistä ehkäistään lisäksi tarvittaessa kastelulla. Pölypäästöjen leviämistä ympäristöön estetään varastokasojen ja laitteistojen optimaalisella sijoittelulla. Liikenteestä aiheutuvan tiestön pölyämistä torjutaan kastelulla tai suolaamalla sekä teiden säännöllisellä kunnossapidolla ja rajoittamalla liikenteen nopeutta alueella.

Vaikutukset maaperään ja pohjaveteen

Alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue sijaitsee noin 3,8 kilometrin etäisyydellä (Ketunnummi 0150505, luokka II) alueesta etelään. Myöskään alueella 29.7.2019 suoritetussa pohjatutkimuksessa ei tehty pohjavesihavaintoja. Pohjatutkimuksen maastotöissä suoritettiin mittausten ja vaaitusten lisäksi 16 kpl painokairauksia 6 metrin syvyyteen. Kairausten perusteella alueen maaperä koostuu pääasiassa savesta ja hiekkaisesta savesta.

Asiantuntijan tekemän riskinarvion perusteella kentän ja suojavallien rakentaminen ei aiheuta maaperän tai pohjaveden pilaantumisen vaaraa eikä vaaranna lähialueen kaivoista saatavan veden laatua. Rakentaminen ei myöskään vaaranna pohjaveden laatua Ketunnummen pohjavesialueella.

------------------------------------------------------------------------------------------------ Ennen toiminnan aloittamista tehdään kaivokartoitus lähimmissä kohteissa ja selvitetään mahdollisesti talousvesikäytössä olevien kaivovesien laatu.

Hakemuksen mukaisesta tavanomaisesta toiminnasta ei synny päästöjä maaperään. Mahdolliset päästöt voivat aiheutua työkoneiden rikkoontumisesta tai polttoainevuodoista. Työkoneissa käytettäviä polttoaineita ja kemikaaleja käsitellään huolellisesti, ettei maaperään pääse haitallisia aineita. Työkoneiden polttoainesäiliöitä ei pääsääntöisesti säilytetä alueella. Säiliöt ovat sijoitettuna työkoneiden huoltoautoihin, joita ei säilytetä alueella toiminta-aikojen ulkopuolella. Mikäli alueelle sijoitetaan polttoainesäiliöitä ovat säiliöt tyyppihyväksyttyjä 2-vaippasäiliöitä tai niille rakennetaan altaat, joiden ylivuototilavuus on vähintään 10 % enemmän kuin säiliön tilavuus. Säiliöt sijoitetaan tiiviille alustalle. Polttoainesäiliöiden välittömään läheisyyteen varataan riittävä määrä imeytysainetta häiriötilanteita varten.

Jätteiden varastointi tehdään siten, etteivät ne pääse kulkeutumaan veden tai tuulen mukana ympäristöön.

Mikäli alueella säilytetään koneiden huoltotarvikkeita tai kemikaaleja, säilytetään ne asianmukaisesti lukittavassa tilassa.

Melun ja tärinän vaikutukset

Melumallinnuksen avulla on selvitetty millä rakenteellisilla meluntorjuntatoimilla alitetaan melutasolle asetetut ohjearvot lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Mallinnuksessa on huomioitu, että meluavaa toimintaa voidaan toteuttaa kentän eri osissa.

Mallinnuksen tulosten pohjalta toiminta-alueelle reunoille rakennetaan vallit, jotka estävät toiminnasta aiheutuvan melun leviämistä. Länsireunalla vallin korkeus on kuusi (6) metriä, eteläreunalla korkeus on seitsemän (7) metriä ja itäreunalla korkeus on viisi (5) metriä.

Jos puuainesta haketetaan toiminta-alueen luoteisosassa, sijoitetaan kuuden (6) metrin korkuinen valli myös alueen sisäänajoväylän pohjoispuolelle haketuspaikan eteläpuolelle. Tällä estetään toiminnasta aiheutuvan melun leviämistä lähimmille lounaispuolella oleville asuinrakennuksille

Mallinnuksessa on esitetty melutasot ilman melusuojauksia ja suunniteltujen melusuojausten kanssa. Kuten mallinnustuloksista käy ilmi, kentän rakentamisen jälkeen aiheutuvaa puun haketuksen, betonin murskauksen ja mullan seulonnan yhteismelua tulee torjua melusuojausten avulla. Sijoitettava meluvalli ovat tarpeen, jotta melutasot jäävät ohjearvojen puitteisiin.

Käsittelyalueella käy päivittäin keskimäärin noin 5-10 ajoneuvoyhdistelmää. Kuormien purkamisesta ja konelajittelusta aiheutuu normaalia työkoneen moottoriääntä sekä jonkin verran melua, joka aiheutuu itse lajittelusta. Tärkein osa melun hallintaa on oikeiden esikäsittely- ja jalostusmenetelmien sekä tekniikan valinta mukaan lukien käytettyjen laitteistojen oikeaoppinen käyttö.

Sijoittamalla melua aiheuttavat käsittelytoiminnat lähelle rakennettavaa suojavallia ja/tai varastokasoja ehkäistään tehokkaasti melun leviäminen. Materiaalien toimittamisesta aiheutuva liikennekuorma minimoidaan siten, että toimitukset tehdään yhdistelmäkuormina aina, kun se on mahdollista.

Toiminnanharjoittaja sitoutuu todentamaan melumallinnuksen tulokset ja mittaamaan melupäästöt toiminta-alueella sekä lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Melumittauksen perusteella meluntorjuntatoimenpiteet arvioidaan uudelleen ja meluntorjuntasuunnitelmaa täydennetään tarvittaessa.

Ympäristöluvitettava toiminta ei sisällä merkittävää tärinää aiheuttavaa toimintaa.

Jätteiden määrän tai haitallisuuden vähentäminen sekä jätteiden hyödyntäminen omassa toiminnassa

Toiminta kokonaisuutena tähtää Kiertotalouden tavoitteiden edistämiseen ja jätteiden määrän vähentämiseen sekä hyödyntämisen lisäämiseen. Jos jätteen laji ja laatu sekä sen aiottu käyttökohde vastaavat MARA-asetuksen vaatimuksia, sen hyödyntäminen maarakentamisessa on mahdollista

ilmoitusmenettelyllä. Muutoin jätteiden hyödyntäminen maarakentamisessa edellyttää ympäristönsuojelulain 27 §:n mukaista ympäristölupaa. Alueen rakentamisessa käytettävät materiaalit eivät täytä kaikilta osin MARA-asetuksen vaatimuksia laadullisesti, esimerkiksi käytettävien materiaalien

koon osalta. Sen vuoksi toiminnalle haetaan ympäristölupaa Ympäristöluvan hakeminen on perusteltua, sillä suunniteltu toiminta on pitkäaikaista ja tavanomaisesta maarakennuskohteesta poiketen kohde jää toiminnanharjoittajan tuotannolliseen käyttöön. Toiminnan jatkuvuus mahdollista pitkäaikaisen vaikutustarkkailun ja teknisesti paremmat maarakentamisen ratkaisut, toisin kuin tavanomaisessa MARA-kohteessa.

Ympäristölupahakemuksessa haetaan lupaa käyttää palakooltaan suurempia betoni- ja tuhkamateriaaleja alueen rakenteissa. Raekooltaan suuremman materiaalin käyttö on parempi ratkaisu sekä teknisesti että ympäristökelpoisuuden näkökulmasta, sillä raekooltaan karkeammat jakeissa mm. kiintoainespäästöt ja pölyävyysvaikutukset ovat vähäisempiä. Karkeammat jakeet ovat siten paremmin maarakentamiseen soveltuvia materiaaleja.

Hyödyntämällä energiatuotannon ja rakentamisen sivutuotteita alueen rakentamisessa edistetään kiertotalouden tavoitteiden sekä jätehuollon etusijajärjestyksen toteutumista. Alue sijaitsee logistisesti järkevästi, lähellä yrityksen asiakkaita. Uusiomateriaaleja käyttämällä säästetään uusiutumattomia luonnonvaroja ja vähennetään luonnonkiviainesten käyttötarvetta.

Alueella hyödynnettävien materiaalien haitta-aineettomuus tutkitaan ennen hyödyntämistä. Rakenteessa hyötykäytettävien massojen peittäminen suodatinkankaalla ja puhtaalla maa-aineksella on parasta käyttökelpoista tekniikka kenttien ja suojavallien rakentamisessa. Kenttä- ja vallirakenteiden valmistumisen jälkeen alue toimii terminaali- ja käsittelyalueena.

Toiminnan vaikutusten tarkkailu

Toiminnan tarkkailu ja raportointi on esitetty hakemuksen liitteenä 12 olevassa jätelain 120 §:ssä tarkoitetussa jätteenkäsittelyn seuranta- ja tarkkailusuunnitelmassa. Vesientarkkailuohjelma on esitetty hakemuksen liitteessä 13.

Arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) soveltamisesta

Vastaanottamalla ja käsittelemällä uusiomateriaaleja jätteistä hyötykäytettäväksi alueen toiminnalla edistetään kiertotalouden tavoitteiden sekä jätehuollon etusijajärjestyksen toteutumista. Uusiomateriaaleja käyttämällä säästetään uusiutumattomia luonnonvaroja ja vähennetään luonnonkiviainesten käyttötarvetta. Materiaalien laadunvarmistuksessa noudatetaan laitoksen tarkkailusuunnitelmaa. Käsittelytoimintaan käytetään käyttötarkoitukseen suunniteltuja, tyyppihyväksyttyjä ja ympäristönormit täyttäviä koneita ja laitteita.

Raportointi

Alueelle vastaanotettujen jätteiden alkuperästä, määrästä, laadusta, toimittajasta, toimitusajankohdista, varastoinnista ja käsittelystä sekä poistoimittamisesta pidetään kirjaa. Myös poikkeustilanteet, huoltotoimenpiteet ja tehdyt tarkastukset kirjataan ylös. Kirjanpito esitetään pyydettäessä ympäristölupaviranomaiselle. Toiminnasta tehdään vuosittain raportointi, joka toimitetaan valvovalle viranomaiselle maaliskuun loppuun mennessä.

Vakuus

Jätteenkäsittelytoimintaa koskevaksi vakuudeksi hakija esittää 541 500 euroa.

Hakemuksen käsittely

Lupahakemuksesta on tiedotettu ympäristönsuojelulain 44 §:n mukaisesti kuuluttamalla 27.2.-4.4.2024 Kärkölän kunnan internetsivuilla. Kuulutuksen julkaisemisesta on tiedotettu Hollolan Sanomat -lehdessä 2.3.2024. Hakemuksesta on annettu 27.2.2024 erikseen tieto tiedossa oleville asianosaisille.

Lausunnot

Terveydensuojeluviranomaisen lausunto 11.3.2024

GRK Suomi Oy hakee ympäristölupaa kiertotalousliiketoimintaa tukevalle alueelle, jossa vastaanotetaan, varastoidaan, käsitellään ja hyödynnetään sekä toimitetaan muualle hyödynnettäväksi erilaisia teollisuuden sivutuotteita ja jätteitä. Lupaa haetaan jätteiden hyödyntämiselle kenttä- ja vallirakenteissa, bioterminaalitoiminnalle, lannoitevalmisteiden valmistukselle ja välivarastoinnille sekä uusiomateriaalien ja eräiden jätteiden vastaanotolle, käsittelylle ja välivarastoinnille. Suunniteltu toiminta sijaitsee Kärkölän kunnassa Lappilan kylässä osoitteessa Sulkavantie 244. Kiinteistö on aikaisemmin toiminut Lappilan tiilitehtaan savenottoalueena. Lähimmät häiriintyvät asuinkiinteistöt sijaitsevat noin

100 metrin etäisyydellä suunnitelma-alueesta. Toiminta ei sijoitu luokitellulle pohjavesialueelle.

Olen tutustunut ympäristölupahakemukseen liitteineen ja totean, ettei luvan

myöntämiselle ole estettä terveydensuojelun näkökulmasta, mikäli seuraavat seikat huomioidaan lupaprosessissa.

Alueelle suunnitelluista toiminnoista etenkin puuaineksen haketus, betonin murskaus ja kuljetusliikenne voivat aiheuttaa meluhaittoja ympäristöön. Melun osalta terveydensuojeluviranomaisen yksiselitteinen kanta on, etteivät valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaiset ohjearvot saa ylittyä lähimmissä häiriintyvissä kohteissa, kuten asuinrakennusten pihapiirissä.

Hakija on teettänyt ympäristömeluselvityksen (Promethor 12.12.2023), jossa on tarkasteltu puumateriaalin haketustoiminnan sekä betonin käsittelytoiminnan aiheuttamaa melutasoa laskennallisella mallinnuksella. Mallinnuksen perusteella kaikista toiminnoista sekä kuljetusliikenteestä aiheutuva päiväajan keskiäänitaso alittaa ohjearvot asuinrakennuksilla, mikäli toiminta-alueen reunoille rakennetaan melua vaimentavat maavallit. Haketusta ja murskausta ei tehdä samanaikaisesti, eikä myöskään yöaikaan. Suunnitelman mukaisten meluesteiden rakentaminen tulisi asettaa lupaehdoissa hakijan velvoitteeksi ennen toiminnan aloittamista. Melun leviämistä tulee torjua aktiivisesti myös laiteteknisin ratkaisuin. Haketukselle, murskaukselle ja kuljetuksille tulisi asettaa lupaehdoissa vuorokautiset sallitut toiminta-ajat enintään hakemuksessa esitetyn mukaisina. Mikäli toiminnan aikana tulee esille epäilyjä ohjearvot ylittävästä meluhaitasta, tulisi hakija velvoittaa selvittämään ympäristöön aiheutuva melutaso luotettavien mittausten avulla ja tarvittaessa tehostamaan meluntorjuntatoimia.

Alueelle muualta tuotavien materiaalien ja maa-ainesten tulee olla puhtaita. Mikäli alueelle tuodaan käsiteltäväksi muuta kuin ympäristöluvan mukaista materiaalia, tulee se toimittaa viipymättä asianmukaiseen käsittelypaikkaan. Alue tulee pitää siistinä, eikä materiaalien varastoinnista ja käsittelystä saa aiheutua kohtuutonta pölyämistä tai hajuhaittoja eikä myöskään roskaantumista ympäristöön. Hakijan tulee suorittaa säännöllistä tarkkailua näiden haittojen esiintymisen varalta ja tarvittaessa ryhtyä torjuntatoimiin. Pölyämisen torjunnassa tulee lisäksi ottaa huomioon tuuliolosuhteet ja tarvittaessa toiminta tulee keskeyttää pölyämisen estämiseksi. Myöskään kuljetuksista ei saa aiheutua asutukselle ja ihmisille kohtuutonta pölyhaittaa. Tarvittaessa eri työvaiheiden pölyämistä tulee estää hakemuksen mukaisesti kastelun avulla.

Toiminnalla ei saa olla haitallista vaikutusta pohjaveteen, eikä lähikiinteistöjen talousvesikaivojen vedenlaatuun tai -määrään. Terveydensuojeluviranomaisen näkemyksen mukaan olisi perusteltua asettaa hakijan velvoitteeksi lähimpien talousvesikaivojen kartoittaminen ja niiden vedenlaadun selvittäminen vähintään kertaluonteisesti ennen toiminnan aloittamista. Mikäli toiminnan aikana epäillään sen heikentävän talousvesikaivojen vedenlaatua, tulisi hakija velvoittaa tekemään tarvittavat lisäanalyysit kaivovesistä. Toiminta-alueelle tulisi asentaa havaintoputki, josta pohjaveden laatua seurataan. Tutkittavat parametrit ja tarkkailutiheys tulisi yksilöidä lupamääräyksissä.

Kenttärakenteiden, hulevesijärjestelmän sekä muiden rakenteiden kuntoa ja toimivuutta tulee tarkkailla säännöllisesti ja tarvittaessa ryhtyä viipymättä korjaustoimenpiteisiin. Pois johdettavien hulevesien laatua tulisi tarkkailla suunnitelman mukaisesti. Toimijan tulisi laatia hakemuksen mukaisesti onnettomuus- ja häiriötilanteita varten varautumissuunnitelma, johon myös ulkopuoliset urakoitsijat perehdytetään.

Lannoitteiden valmistuksesta tulee tehdä tarvittavat ilmoitukset ja raportit Ruokavirastolle.

Toimijan tulee olla selvillä alan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja soveltaa sitä toiminnassaan mahdollisuuksien mukaan.

Muilta osin terveydensuojeluviranomaisella ei ole huomautettavaa GRK Infra Oy:n ympäristölupahakemuksesta.

Uudenmaan ELY-keskuksen lausunto 12.3.2024

Kärkölän kunta on pyytänyt Uudenmaan ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri (L) -vastuualueelta lausuntoa koskien GRK Suomi Oy:n ympäristölupahakemusta kiinteistön 316-407-1-603 määräalalla 4, Kärkölässä. Kiinteistö rajautuu maantiehen 1431 (Sulkavantie). GRK Suomi Oy hakee ympäristölupaa kiertotalousliiketoimintaa tukevalle alueelle, jossa tarkoituksena on erilaisten teollisuuden sivutuotteiden ja jätteiden vastaanotto, varastointi, käsittely, hyödyntäminen sekä toimittaminen muualle hyödynnettäväksi. Alueen ympärille rakennetaan suojavalli. Kulku toiminta-alueelle esitetään tapahtuvan olemassa olevan liittymän kautta, joka sijaitsee tierekisteriosoitteessa 1431/2/7710/oikea (Liittymälupa PIRELY/4719/2020). Uudenmaan ELY-keskuksenliikenne ja infrastruktuuri (L) -vastuualue lausuu seuraavaa:

Maantien 1431 suoja-alue ulottuu 20 metrin etäisyydelle maantien keskilinjasta. Rakennusta ei saa pitää maantien suoja-alueella (Laki liikennejärjestelmästä ja maanteistä 44 §). Maantien suoja- ja näkemäalueella ei saa pitää sellaista varastoa, aitaa taikka muuta rakennelmaa tai laitetta, josta tai jonka käytöstä voi aiheutua vaaraa liikenneturvallisuudelle tai haittaa tienpidolle (LjMTL 46 § 1. mom.). Maantien suoja- ja näkemäalueella ei saa muuttaa maanpinnan muotoa eikä tehdä ojitusta tai muuta kaivutyötä siten, että muutoksesta voi aiheutua vaaraa liikenneturvallisuudelle tai haittaa tienpidolle (LjMTL 46 § 2. mom.). Suojavalli, sekä kaikki toiminta kiinteistöllä, tulee sijoittua kokonaisuudessaan maantien suoja-alueen ulkopuolelle.

Uudenmaan ELY-keskus huomauttaa, että kiinteistölle johtavan liittymän lupa (PIRELY/4719/2020) on rauennut, sillä liittymää ei ole rakennettu lupaohjeistuksen mukaiseksi määräaikaan 7.6.2023 mennessä. Mikäli hankkeelle myönnetään ympäristölupa, tulee liittymälle hakea uusi liittymälupa Pirkanmaan ELY-keskuksesta. Hakuohjeet ja -lomakkeet löytyvät ELY-keskuksenverkkosivuilta osoitteesta http://www.ely-keskus.fi/web/ely/liittymat. Liittymäluvassa annetaan tarkemmat ohjeet ja ehdot liittymän parantamistarpeista, esimerkiksi liittymä tulee päällystää odotustilan matkalta maa-aineksen maantielle kulkeutumisen estämiseksi. Liittymälupahakemuksen liitteenä tulee olla kopiona selvitys kiinteistön rakennusoikeudesta (ympäristölupa). Liittymälupa on maksullinen.

Uudenmaan ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue muistuttaa, että hakijan on huolehdittava, ettei maa-aineksia kulkeudu ottoalueelta maantielle 1431. Maantielle kulkeutuneet maa-ainekset on puhdistettava välittömästi. Myöskään pöly ei saa haitata maanteiden liikennettä tai vaarantaa liikenneturvallisuutta. Mikäli maantielle kulkeutuu silmin havaittavaa pölyä, tulee toiminta keskeyttää, kunnes on ryhdytty riittäviin toimenpiteisiin pölyämisen estämiseksi.

Uudenmaan ELY-keskuksenliikenne ja infrastruktuuri -vastuualue suhtautuu pääsääntöisesti kielteisesti hulevesien ja puhdistettujen jätevesien johtamiseen maantien sivuojaan.

Tämä lausunto on oltava käsillä, kun rakentamisesta päättävä viranomainen harkitsee lainsäädännön edellytyksiä luvan myöntämiseksi suunnitellulle hankkeelle. Mikäli kunnan viranomainen katsoo, että asia koskee ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat tai elinkeinot, työvoima ja osaaminen -vastuualueita, tulee asiasta kuulla edellä mainittuja vastuualueita erikseen.

Hämeen ELY-keskuksen lausunto 19.3.2024

Kärkölän ympäristölautakunta on pyytänyt Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausuntoa GRK Suomi Oy:n ympäristölupahakemuksesta. GRK Suomi Oy hakee lupaa kiertotalousliiketoimintaa tukevalle alueelle, jossa tarkoituksena on erilaisten teollisuuden sivutuotteiden ja jätteiden vastaanotto, varastointi, käsittely, hyödyntäminen sekä toimittaminen muualle hyödynnettäväksi.

Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) lausuu hakemuksesta seuraavaa:

Hakemuksessa on esitetty jätteet, joiden vastaanottoon, käsittelyyn ja varastointiin haetaan lupaa. Hakemuksessa todetaan, että lisäksi alueella vastaanotetaan, varastoidaan ja käsitellään puhtaita puupohjaisia biomassoja ja lannoitevalmisteiden valmistuksessa käytettäviä raaka-aineita. Hakemuksesta ei käy ilmi, mitä lannoitevalmisteiden valmistuksessa käytettävät raaka-aineet tarkemmin ovat. Hämeen ELY-keskus toteaa, että lannoitevalmistestatuksen saanut jäte voidaan käyttää sellaisenaan lannoitteena, mutta mikäli tällaista lannoitevalmistetta käsitellään edelleen, on se edelleen jäte ja kyseessä on jätteenkäsittely. Mikäli lannoitevalmisteiden valmistuksessa käytetään raaka-aineina jätteitä, tulee nämä laskea mukaan käsiteltävien jätteiden kokonaismäärään.

Hakemuksen mukaan alueella voidaan harjoittaa myös kompostointia ja jälkikypsytystä. Hakemuksen mukaan biohajoavien materiaalien käsittelypaikka on päällystetty kenttä. Hämeen ELY-keskuksen näkemyksen mukaan kompostointitoiminnan alue tulee pinnoittaa nestetiiviillä pinnoitteella. Kompostointitoiminnan alue sekä muut toiminta-alueet, joilla muodostuu kiintoainetta sisältävää hule- tai jätevettä, tulee varustaa tehokkaalla kiintoaineen erotusjärjestelmällä. Vesitarkkailuun tulee esitettyjen parametrien lisäksi lisätä myös ravinteet.

Alueella on tarkoitus murskata betonia ja hakettaa puuta. Melun ja pölyn ympäristöön leviämisen estämiseksi alueelle on tarkoitus rakentaa suojavallit. Rakennettavissa suojavalleissa käytetään seulottua/stabiloitua/ maa-ainesta, käytöstä poistettuja renkaita tai rengasrouhetta sekä betoni- ja tiilimursketta. Melumallinnuksessa on mallinnettu melutasot murskauksen ja haketuksen aikana sekä ilman melusuojausta että suunniteltujen vallien olemassaolon aikana. Ilman melusuojausta melutaso betonin murskauksen aikana ei ylitä lähimmissä asuinrakennuksissa Valtioneuvoston päätöksen 993/1992 ulkoalueiden ympäristömelulle annettuja ohjearvoja. Ilman melusuojausta melutaso puun haketuksen aikana ylittää ohjearvot kahdessa haketuksen sijaintipaikassa kolmesta mallinnetusta paikasta. Meluavan toiminnan sijoittamisella voidaan siis vaikuttaa olennaisesti melutasoihin lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Mallinnuksessa on mallinnettu ainoastaan suunniteltujen vallien vaikutus melutasoihin, mutta mallinnuksessa ei ole tarkasteltu, kuinka korkea ja mihin sijoitettu suojavalli minimissään toteuttaisi riittävän melusuojauksen lähimmissä häiriintyvissä kohteissa meluavan toiminnan eri sijoitusvaihtoehdoissa. Hakemuksessa on todettu, että kasojen sijoittelulla voidaan vähentää toiminnasta aiheutuvaa melua, mutta tätä ei ole otettu mallinnuksessa huomioon.

Vallien rakentamisen tarvetta pölyn leviämisen estämiseksi ei ole perusteltu esimerkiksi pölyn leviämismallinnuksin. Hakemuksessa ei ole myöskään esitetty pölypäästön suuruutta vaan on todettu, että käsittelytoiminnoista syntyvä pöly laskeutuu pääsääntöisesti toiminta-alueelle eikä siitä ole vaikutusta ympäristölle tai ympäristöön.

Hämeen ELY-keskuksen näkemyksen mukaan hakemuksen mukaisten vallien rakentamisen tarpeelle toiminta-alueen ympärille ei ole esitetty riittäviä perusteluja. Hämeen ELY-keskus katsoo, että vallien rakentamista jätteistä ei voida näin ollen pitää jätteen hyödyntämisenä vaan kyse on jätteen loppusijoittamisesta. Tässä tapauksessa aluehallintovirasto on toimivaltainen viranomainen hakemuksen käsittelyssä.

Vakuuslaskelmassa ei ole esitetty käsittely- ja kuljetuskustannuksia eri jätejakeille vaan ainoastaan kokonaissumma. Hakemuksessa ei ole myöskään esitetty tarkemmin, mihin laskelmassa käytetty hinta perustuu. Vakuuslaskelman tulee perustua todellisiin jätehuoltokustannuksiin tilanteissa, joissa jätehuoltovelvoitteet jäävät valvontaviranomaisen teetettäviksi.

Muistutukset ja mielipiteet

Kärkölän kunnan tekninen lautakunta on antanut seuraavan muistutuksen asiasta 23.4.2024. Muistutusta ei oteta huomioon lupavalmistelussa, koska se on saapunut myöhässä, kuulemisajan päätyttyä.

GRK Suomi Oy on jättänyt ympäristölautakunnalle ympäristölupahakemuksen kiertotalousliiketoimintaa tukevalle Ala-Anttilan terminaali- ja käsittelyalueelle, jossa tarkoituksena on erilaisten teollisuuden sivutuotteiden ja jätteiden vastaanotto, varastointi, käsittely, hyödyntäminen ja toimittaminen muualle hyödynnettäväksi.

Tekninen toimi huomioi, että ympäristölupahakemuksessa ei ole esitetty riittävällä tarkkuudella tasausaltaan rakenteita ja toimintaperiaatetta. Tasausallas tulee rakentaa siten, että altaan veden määrää ja laatua voidaan seurata, ja altaan pohjalle kertyvä liete voidaan kerätä ja käsitellä asianmukaisesti. Alueen ympäröiviin pintavesiin ei saa aiheuttaa lisäkuormitusta. Huomioitavaa myös on, että alueen jätevesijärjestelmään tulee saada asianmukainen lupa.

Hakijan vastine

Hakija toteaa vastineessaan 17.4. muun muassa seuraavaa:

Hämeen ELY-keskuksen lausunto

GRK:n toteaa vastineenaan lannoitevalmisteiden osalta, että hakemuksen kappaleessa 7.3 on esitetty maanparannusaineiden, kasvualustojen ja muiden lannoitevalmisteiden valmistuksessa käytettäväksi suunniteltuja materiaaleja. Liitteessä 10 on listattu vastaanotettavien ja käsiteltävien jätekoodit. Käytettävien ainesosien on lisäksi oltava Ruokaviraston hyväksymiä (ainesosaluettelo) ja tuotteen täytettävä lannoitelainsäädännössä asetetut vaatimukset. Edelleen todetaan, että mikäli raaka-aineina käytetään jätemateriaaleja, huomioidaan ne käsiteltävän jätteen kokonaismäärässä.

Kompostointialueen pinnoituksen osalta GRK esittää päällystyksessä käytettäväksi AB150/22 tai vastaavaa asfalttia, jonka tyhjätila on 5 % tai alle. Kiintoaineen erotus hulevesistä on suunniteltu laskeutusaltaassa. Erotusta voidaan tarvittaessa tehostaa esimerkiksi hiekkasuodattimella. Ravinteet (kokonaistyppi ja -fosfori) voidaan lisätä vesitarkkailuun.

Hämeen ELY-keskus on ei ole lausunnossaan nähnyt perustelluksi rakentaa valleja toiminta-alueen ympärille. Toiminta-alueen suojavallin ja varastointi- ja käsittelykentän rakentamiselle on 22.2.2021 myönnetty toimenpidelupa. Kyseisellä luvalla voi rakentaa aluetta ympäröivän suojavallin. Ympäristölupahakemus-vaiheessa teetätettiin ulkopuolisella taholla (Promethor Oy) meluselvitys, joka sisälsi melumallinnuksen. Mallinnuksessa nimenomaan tarkasteltiin kuinka korkea ja miten sijoitettu valli estää melun kulkeutumista lähiasutukseen. Rakennussuunnitelma laadittiin mallinnuksen pohjalta. Huomioitavaa on myös, että mallinnuksen pohjalta poistettiin esimerkiksi pohjoispuolelle suunniteltu valli, koska sille ei todettu olevan tarvetta. Melumallinnuksen tehnyt Promethor Oy on antanut oman vastineensa Hämeen ELY-keskuksen lausunnosta. Kyseinen vastine liitetään hakemuksen liitteeksi.

Hakemuksessa esitetylle vallin rakentamiselle on todellinen tarve. Vallin tarkoituksena on varmistaa alueen asuinviihtyisyys niin melun kuin pölyn kannalta. Myös terveydensuojeluviranomainen on omassa lausunnossaan todennut, että suunnitelman mukaisten meluesteiden rakentaminen tulee asettaa lupaehdoissa hakijan velvoitteeksi. Kyse ei ole Hämeen ELY-keskuksen kuvaamasta jätteiden loppusijoittamisesta vaan yleisesti valli- ja kenttärakentamisessa hyödynnettävien materiaalien hyötykäytöstä kohteessa. Materiaalit ovat asetuksen 843/2017 mukaisia jätteitä, joita on mahdollista hyödyntää myös ilmoitusmenettelyllä. Uusiomateriaalien käyttö maarakentamisessa on tehokas keino edistää materiaalitehokkuutta ja vähentää neitseellisen maa-aineksen ottotarvetta.

Vakuuslaskelman osalta GRK päivittää esitystään.

Uudenmaan ELY-keskuksen lausunto

GRK toteaa vastineenaan, ettei suunniteltu valli- ja kenttärakenne sijoitu maantien 1431 suoja- eikä näkemäalueelle. Vallirakenteen etäisyys maantiehen on arviolta noin 50 metriä tien keskilinjasta. Toiminnot sijoittuvat kokonaisuudessaan vallirakenteen takana sijaitsevalle kentälle.

Mikäli maantielle kulkeutuu maa-aineksia tai muita alueella käsiteltäviä materiaaleja, puhdistetaan ne välittömästi. Mahdollinen pölyn kulkeutuminen tiealueelle on suunniteltu ehkäistäväksi rakennettavalla suojavallilla. Lisäksi tien ja vallin välissä oleva suojapuusto on tarkoitus säilyttää. GRK ei ole suunnitellut hulevesien johtamista maantien sivuojaan, vaan laskeutusaltaan kautta Terveahaudanojaan. Uudenmaan ELY-keskuksen lausunnossa on huomautettu, että kiinteistölle johtavan liittymän lupa on rauennut, koska liittymää ei ole rakennettu lupaohjeistuksen mukaiseksi määräaikaan mennessä. Kiinteistön liittymä on kyllä rakennettu, mutta puuttuva asfaltointi on suunniteltu tehtäväksi kesällä 2024 samalla kun asfaltoidaan valmiina olevaa kenttää (MARA-ilmoitusmenettelyllä rakennettu). GRK on ollut asiasta yhteydessä lausunnon antajaan ja sopinut liittymän valmistumiseen liittyvät toimet.

Päijät-Hämeen ympäristöterveyden lausunto

GRK toteaa vastineenaan, että suunnitellut suojavallit on tarkoitus rakentaa melu- ja pölyvaikutusten vähentämiseksi ennen varsinaisen käsittelytoiminnan aloittamista. Toimintojen vaikutuksia torjutaan myös laiteteknisin ratkaisuin. Hakemuksessa on esitetty toiminta-ajat, joiden puitteissa toiminta tulee tapahtumaan. Melumallinnuksen tulokset on esitetty todennettavaksi käsittelytoiminnan aloituksen jälkeen mittaamalla melupäästöt toiminta-alueella sekä lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Melumittauksen perusteella meluntorjuntatoimenpiteiden riittävyys arvioidaan ja meluntorjuntasuunnitelmaa täydennetään tarvittaessa. Mahdollista pölyämistä vähennetään ensisijaisesti ennakoivilla menettelyillä ja menetelmillä mm. kastelemalla pölyäviä rakenteita ja materiaaleja sekä käyttämällä pölynhallintajärjestelmiä.

Mikäli alueelle tuodaan muita kuin ympäristöluvan mukaisia materiaaleja, ne joko palautetaan tai toimitetaan asianmukaiseen käsittelypaikkaan. Alueella tehdään säännöllistä tarkkailua ja tarvittaessa ryhdytään korjaaviin toimenpiteisiin.

GRK on hakemuksen liitteenä 13 esittänyt vesientarkkailuohjelman, jossa on huomioitu pohja- ja pintavesientarkkailu. Suunnitelmassa on esitetty pohjavesiputki sijoitettavaksi alueen kaakkoispuolelle sekä vesinäytteenotto lähinnä olevan asutuksen talousvesikäytössä olevista kaivoista. Suunnitelmassa on esitetty myös tarkkailutiheys sekä tutkittavat parametrit.

Toimintaa poikkeuksellisissa tilanteissa ja korjaavia toimenpiteitä on kuvattu liitteessä 12. Em. toiminnankuvaus tarkastetaan säännöllisesti ja päivitetään tarvittaessa. Lannoitevalmisteiden osalta tehdään tarvittavat ilmoitukset ja raportoinnit Ruokavirastolle. GRK seuraa aktiivisesti alan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja soveltaa niitä mahdollisuuksien mukaan.

Melumallinnuksen tekijän vastine Hämeen ELY-keskuksen lausuntoon:

Ympäristömeluselvityksen laadinnan yhteydessä on tarkasteltu vallien sijainnin ja korkeuden vaikutusta toiminnasta aiheutuvan melun leviämiseen. Raportissa on esitetty tarpeelliseksi katsotut vaihtoehdot ja tarkastelutilanteet. Kaikkia selvityksen laadinnan aikana tehtyjä vaihtoehtotarkasteluja ei ole selvityksessä esitetty melukarttojen määrän rajoittamiseksi kohtuulliseksi katsotulle tasolle.

Vallien sijainnin ja korkeuden määrittämisen lähtökohtana on ollut riittävä melusuojaus kaikissa tilanteissa. Ympäristölupahakemuksen kaltaisessa toiminnassa melua aiheuttavien toimintojen (haketus, betonin murskaus) sijainnit saattavat vaihdella toiminta-alueen sisällä esimerkiksi varastossa olevan materiaalin määrän mukaan. Näin ollen melusuojaksi rakennettavien vallien korkeus ja sijainti on haluttu suunnitella siten, että ne toimivat meluesteenä kaikissa vaihtoehtoisissa tilanteissa. Lisäksi melueste on sen ollessa mahdollista hyvä mitoittaa siten, että melutaso melulle altistuvilla kohteilla on valtioneuvoston päätöksen 993/1992 ohjearvoja pienempi. Ohjearvoja pienempi melutaso vähentää toiminnasta aiheutuvaa meluhaittaa ylläpitäen alueen asumisviihtyvyyttä. Meluesteiden mitoittaminen juuri melutason ohjearvojen mukaiselle tasolle on perusteltua tilanteessa, kun kyseisenkin tason saavuttaminen edellyttää merkittäiä toimenpiteitä.

Toiminta-alueelle on suunniteltu vain meluesteet, jotka on katsottu tarpeellisiksi ja perustelluiksi. Tämän takia alueen pohjoisreunalle ei ole esitetty vallia, koska sillä ei laskennallisen mallinnuksen perusteella ole oleellista vaikutusta asuinrakennuksille aiheutuvaan melutasoon.

Meluselvityksessä ei ole tarkasteltu varastokasojen vaikutusta melun leviämisessä. Niitä oikein sijoittelemalla voidaan tarvittaessa pienentää ympäristöön aiheutuvaa melutasoa edelleen, jos se toiminnan aikana osoittautuu tarpeelliseksi. Meluntorjunta on kuitenkin lähtökohtaisesti suunniteltu tehtävän tehokkailla ja aina toimivilla reuna-alueille sijoitetuilla meluesteillä. Varastokasojen sijainti ja korkeus vaihtelevat, minkä takia niiden tehokkuus voi myös vaihdella. Toimintaa valvovan viranomaisen kannalta paikallaan pysyvät meluesteet ovat erittäin hyviä. Tällöin esimerkiksi melutason tarkkailumittausten tulokset ja niistä tehtävät johtopäätökset eivät sisällä epävarmuutta meluntorjunnan osalta. Riittävän korkean reuna-alueen vallit vähentävät myös pölyn leviämistä toiminta-alueelta ympäristöön.

Tarkastukset ja neuvottelut

Alueella on käyty 6.6.2024 ja luvasta neuvoteltu 12.8.2024.

Hakemuksen täydennykset

Hakija on täydentänyt vakuuslaskelmaa 7.5., 1.7. ja 11.7.2024 ja toimittanut ympäristömeluselvityksen täydennyksen 14.5.2024. Vastaanotettavia ja käsiteltäviä jätteitä käsittelevää taulukkoa päivitettiin selkeyden vuoksi vielä 13.8.2024.

Esittelijä ympäristösihteeri Johanna Sallmén

Päätösehdotus Ympäristölautakunta myöntää hakijalle ympäristönsuojelulain 27 §:n mukaisen ympäristöluvan. Toimintaa on harjoitettava hakemuksessa esitetyn mukaisesti, ellei näissä lupamääräyksissä toisin määrätä. 

Määräykset

1. Toiminta-alueelle saa vastaanottaa tämän lupapäätöksen kertoelmaosion taulukoiden 1 ja 2 mukaiset jätemäärät ja varastoida kerralla siinä mainitut enimmäismäärät.

Eri vuosien välillä materiaalien keskinäinen määräsuhde voi vaihdella siten, että rakentamisen aikana betonimurskeita ja tuhkia vastaanotetaan enemmän suhteessa muihin jätteisiin, mutta taulukoissa 1 ja 2 esitetyt enimmäismäärät eivät saa ylittyä.

Vaarattomaksi jätteeksi luokiteltavaa materiaalia saa vastaanottaa yhteensä alle 20 000 tonnia vuodessa, ja pysysväksi jätteeksi luokiteltavaa materiaalia yhteensä alle 50 000 tonnia vuodessa.

Enimmäisvarastointimäärä koskee vastaanotettavan materiaalin varastointia kahdeksi vuodeksi.

Perustelu

Ympäristövaikutusten rajoittamiseksi ja valvonnan vuoksi jätteen käsittely on rajoitettu tietynlaisen jätteen käsittelyyn. Käsiteltävät jätteet, niiden määrät ja enimmäisvarastointimäärä perustuvat hakijan esittämiin tietoihin. (YSL 58 §, JäteL 13 §)

2. Alueelle ei saa vastaanottaa eikä käsitellä muita, kuin lupamääräyksessä 1 mainittuja jätteitä. Mikäli alueelle tuodaan jätettä, jonka vastaanottoa ei ole tässä ympäristöluvassa sallittu, on jäte viipymättä toimitettava laitokseen, jolla on lupa vastaanottaa kyseistä jätettä tai jäte on palautettava sen haltijalle.

Perustelu

Käsiteltävät jätteet ovat hakemuksen mukaiset, ja käsittely on rajattu ympäristönsuojelulain 58 §:n mukaisesti tietynlaisiin jätteisiin. (YSL 58 §)

Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi

Päästöjen ehkäiseminen

3. Toiminnassa on noudatettava seuraavia toiminta-aikoja:

Käsittelytoimintoja voidaan tehdä arkisin klo 7-22, pois lukien mahdollinen rikotus, jota voidaan tehdä arkisin klo 7-18. Käsittelytoimintoja ei saa olla viikonloppuisin eikä arkipyhinä.

Kuormien vastaanottoa ja kuljetusta voi olla arkisin ma-pe klo 7-22. Satunnaisia kuormia öisin ja viikonloppuisin voi vastaanottaa 50 kertaa vuodessa.

Bioterminaaliin liittyviä kuljetuksia voi olla yöaikaan ja viikonloppuisin.

Perustelu

Asutukselle aiheutuvien viihtyisyyshaittojen ehkäisemiseksi toimintaa on rajoitettu ja satunnaisten kuormien vastaanottomäärä täsmennetty. Toiminta-ajat ovat hakemuksen mukaiset. (YSL 7 §, 52 §, NaapL 17 §)

4. Toiminnasta aiheutuva melutaso ei saa ylittää ulkona asumiseen käytettävillä alueilla melun A-painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvon (klo 7-22) 55 dB eikä yöohjearvon (klo 22-7) 50 dB mukaista tasoa. Toiminnan alkaessa toiminnanharjoittajan tulee tehdä melumittaus toiminta-alueella ja lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Mittauksen perusteella meluntorjuntatoimenpiteitä tulee arvioida uudelleen. Ympäristönsuojeluviranomainen voi tarvittaessa määrätä toiminnanharjoittajan selvittämään laitoksen toiminnasta aiheutuvan melun mittauksin tai muulla tavalla ja ryhtymään toimiin meluhaitan estämiseksi.

Perustelu

Enimmäistasot on annettu meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi. Enimmäistasot vastaavat valtioneuvoston päätöksessä 933/1992 asumiseen käytettäville alueille annettuja arvoja. Melumittauksella varrmistetaan meluntorjuntatoimenpiteiden riittävyys. (VNp 933/1992 §§ 1-2, YSL 7, 52, 54, 90 §§)

5. Melua on torjuttava meluvallien lisäksi varastokasojen sekä toiminnan sijoittelulla.

Perustelu

Määräys on annettu melun torjumiseksi ja kohtuuttoman rasituksen estämiseksi. (YSL 7 §, 52 §, NaapL 17 §)

6. Laitoksen toiminnasta ei saa aiheutua pölyhaittaa. Jätteiden käsittelystä syntyvän pölyn leiväminen ympäristöön on estettävä kastelemalla tai muilla teknisillä keinoilla. Kulkuteiden pölyäminen on estettävä kastelemalla. Pölyämisen estämiseksi varastokasat on tavittaessa peitettävä. Pölyävät toiminnot on keskeytettävä, mikäli haittoja ei voida muuten estää. Ympäristönsuojeluviranomainen voi tarvittaessa määrätä toiminnanharjoittajan selvittämään laitoksen toiminnasta aiheutuvat pölyhaitat ja ryhtymään toimiin pölyhaitan estämiseksi.

Perustelu

Määräys on annettu terveys- ja viihtyisyyshaitan estämiseksi. (YSL 7 §, 52 §)

7. Mikäli alueella säilytetään polttonestesäiliöitä, niiden on oltava kaksoisvaippasäiliöitä ja ne on varustettava lapon- ja ylitäytönestimillä. Säiliöt on asennettava tiiviille alustalle ja säiliöt on tarkistettava säännöllisesti. Polttoainesäiliöiden välittömään läheisyyteen tulee varata riittävä määrä imeytysturvetta. Toiminnanharjoittajalla tulee olla riittävästi ympäristövahinkojen torjuntalaitteita ja -tarvikkeita aina saatavilla.

Perustelu

Määräys on annettu maaperän ja pohjaveden suojelemiseksi. Säiliöiden säännöllisellä tarkistuttamisella ehkäistään ennalta vuotojen syntymistä. Asianmukaisella torjuntakalustolla haittoja voidaan vähentää vahinkotilanteessa. (YSL 52 §)

8. Mikäli alueella harjoitetaan kompostointia, tulee sille varattu alue pinnoittaa tarkoitukseen sopivalla nestetiiviillä pinnoitteella, esimerkiksi asfaltilla, jonka tyhjätila on 5 % tai alle.

Perustelu

Määräys on annettu maaperän ja pohjaveden suojelemiseksi. (YSL 52 §)

9. Toiminta on järjestettävä siten, että siitä ei aiheudu pinta- ja pohjaveden pilaantumista. Kaikilta alueilta, joissa syntyy kiintoainetta sisältävää hulevettä tulee varustaa tehokkaalla kiintoaineen erotusjärjestelmällä. Valuvat vedet tulee johtaa alueen viivästysaltaaseen. Viivästysaltaan poistoputkeen tulee asentaa sulkuventtiili, joka tulee pitää talven aikana toimintakunnossa ja lumesta vapaana. Alueen ulkopuolelta tulevien hulevesien pääsy alueelle on estettävä.

Perustelu

Määräyksellä ehkäistään vesistöön johdettavia päästöjä. (YSL 52 §)

Jätteet sekä niiden määrän ja haitallisuuden vähentäminen

10. Alueen yleisestä siisteydestä on huolehdittava eikä toiminta saa aiheuttaa maiseman rumentumista, roskaantumista, pölyämistä, hajuhaittaa tai pilaantumisvaaraa maaperälle tai pinta- tai pohjavesille.

Perustelu

Ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset jätteistä ja jätehuollosta jätelain noudattamiseksi. Määräys on annettu alueen pysymiseksi siistinä ja siksi, ettei jätteistä aiheutuisi haittaa tai ympäristön viihtyisyyden vähentymistä. (YSL 52 §, 58 §, JäteL 13 §, 72 §)

11. Jätteitä saa varastoida alueella alle kolme vuotta ennen niiden hyödyntämistä tai esikäsittelyä ja alle vuoden ennen niiden loppukäsittelyä. Vastaanotettavat lajiltaan ja laadultaan erilaiset jätteet tulee varastoida hallitusti toisistaan erillään.

Perustelu

Määräys on annettu jätteiden kierron varmistamiseksi ja sen varmistamiseksi, ettei alueelle muodostu kaatopaikkaa. Jätelain mukaan lajiltaan ja laadultaan erilaiset jätteet on kerättävä toisistaan erillään, eikä niitä saa sekoittaa muihin jätteisiin tai materiaaleihin etusijajärjestyksen noudattamiseksi. (YSL 52 §, VNA 331/2013 3 §, JäteL 15 §)

12. Jätettä, joka sisältää PCB:tä tai asbestia ei saa tuoda käsiteltäväksi. Jätettä kuten betonijätettä, joka saattaa sisältää asbestia ei saa tuoda työmailta, joilla ei ole tehty asianmukaista asbestikartoitusta.

Perustelu

Määräys on annettu jätteistä ympäristölle aiheutuvan pilaantumisen ehkäisemiseksi. (YSL 52 §, 58 §, JäteL 13 §)

13. Muualta tuotavien maa-ainesten haitta-ainepitoisuuksien on alitettava valtioneuvoston asetuksen 214/2007 eli ns. PIMA-asetuksen alemmat ohjearvot. Mikäli on syytä epäillä, että maa- ja kiviaines ei ole pilaantumatonta, haitta-aineiden pitoisuus on selvitettävä.

Perustelu

Määräyksellä varmistetaan se, että alueelle tuotava maa-aines on pilaantumatonta. (YSL 16 §, 52 §, 58 §, JäteL 13 §, VNA 214/2007)

14. Vaarallisia jätteitä tulee varastoida ja käsitellä siten, ettei niistä aiheudu maaperään, vesistöön tai ilmaan päästöjä, joista voi aiheutua ympäristö- tai terveyshaittaa. Vaaralliset jätteet on säilytettävä asianmukaisesti merkityissä astioissa tai säiliöissä lukollisessa tilassa, joka tiivispohjainen. Nestemäiset vaaralliset jätteet on säilytettävä reunakorokkein varustetulla alustalla. Erilaiset vaaralliset jätteet on pidettävä erillään toisistaan.

Toiminnassa muodostuvat vaaralliset jätteet tulee toimittaa laitokseen, joka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä on hyväksytty tällaisen jätteen vastaanottopaikaksi. Vaaralliset jätteet on toimitettava vastaanottoon vähintään kerran vuodessa.

Vaarallista jätettä ja rakennus- ja purkujätettä luovutettaessa on laadittava siirtoasiakirja. Siirtoasiakirja on säilytettävä kolme vuotta.

Perustelu

Jätelain 6 §:n mukaan vaarallisella jätellä tarkoitetaan jätettä, jolla on palo- tai räjähdysvaarallinen, tartuntavaarallinen, muu terveydelle vaarallinen, ympäristölle vaarallinen tai muu vastaava ominaisuus. Muun muassa jäteöljyt ovat jäteasetuksen liiteen 4 mukaisia vaarallisia jätteitä.

Jätelain 15 §:n mukaan lajiltaan ja laadultaan erilaiset jätteet on kerättävä ja pidettävä toisistaan erillään siinä laajudessa kuin se terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan vaaran tai haitan ehkäisemiseksi, jätelain 8 §:n etusijajärjestyksen noudattamiseksi tai jätehuollon asianmukaisen järjestämisen noudattamiseksi on tarpeellista sekä teknisesti ja taloudellisesti mahdollista.

Jätteen saa luovuttaa vain sille, jolla jätehuoltorekisteriin hyväksymisen tai merkitsemisen perusteella on oikeus ottaa vastaan kyseistä jätettä tai ympäristönsuojelulain mukaisen ympäristöluvan tai tietojärjestelmään rekisteröinnin perusteella oikeus ottaa vastaan kyseistä jätettä.

Siirtoasiakirjan käytöllä turvataan jätteiden luovutus asianmukaiseen käsittelyyn. (YSL 52 §, JäteL 6, 8, 15, 29, 121 §§)

15. Asiattomien pääsy alueelle on estettävä.

Perustelu

Määräyksellä estetään sitä, että alueelle tuotaisiin valvomattomasti jätteitä. (YSL 52 §)

16. Jätteenkäsittelypaikan toiminnanharjoittajan on nimettävä vastuuhenkilö, jonka nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Perustelu

Jätelain mukaan jätteen käsittely- ja hyödyntämispaikalla on oltava vastuuhenkilö toiminnan asianmukaista hoitoa varten. (YSL 52 §, JäteL 141 §)

Kenttien ja suojavallien rakentamista koskevat erilliset määräykset

17. Alueelle tulee rakentaa vallit hakemuksen mukaisesti. Vallit tulee olla rakennettu ennen käsittelytoiminnan aloittamista. Alueen sisäänajoväylän pohjoispuolelle, mahdollisen haketusalueen eteläpuolelle tulee sijoittaa valli hakemuksen mukaisesti vain, jos haketuspaikka sijoitetaan alueen luoteisosaan. Kenttien ja vallien rakentaminen on saatettava loppuun viiden vuoden kuluessa päätöksen lainvoimaisuudesta. Jätteitä tulee käyttää rakentamisessa rakennussuunnitelman mukaisesti ja vain rakentamisen kannalta tarpeellisen määrän

Perustelu

Melumallinnuksen täydennyksessä vallien rakentaminen on perusteltu. Vallien rakentamien ehkäisee meluhaittoja sekä vähentää toiminnasta aiheutuvia maisemavaikutuksia. Aika on myönnetty hakemuksessa esitetyn pisimmän arvion mukaisena. Melumallinnuksen mukaan alueen sisäänajoväylän pohjoispuolella, mahdollisen haketuspaikan eteläpuolelle sijoitettava valli ei ole meluntorjunnan kannalta tarpeellinen, jos haketusta ei tehdä alueen luoteisosassa.

18. Kentän ja suojavallin rakentamisessa hyödynnettävät materiaalit tulee olla MARA-asetuksen mukaisia ja rakentamisessa käytettävien maa-ainesten haitta-ainepitoisuuksien pitää alittaa Vna 214/2007 mukaisen alemman ohjearvon.

Perustelu

Määräys on annettu pilaantumisen estämiseksi ja määräyksellä ehkäistään jätteestä ja jätehuollosta mahdollisesti aiheutuvaa vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. (YSL 52 §, 58 §, JäteL 13 §, Vna 843/2017)

19. Kenttärakenne on päällystettävä niiltä osin, missä on hyödynnetty jätemateriaaleja.

Perustelu

Määräyksellä ehkäistään jätteestä ja jätehuollosta mahdollisesti aiheutuvaa vaaraa tai haittaa terveydelle ja ympäristölle. Päällystämisellä tarkoitetaan MARA-asetuksen mukaisesti jätettä sisältävän rakenteen suojaamista asfaltilla, jonka tyhjätila on enintään 5 prosenttia, tai muulla materiaalilla siten, että enintään 5 prosenttia sadevedestä imeytyy rakenteeseen. (YSL 58 §, JäteL 13 §, Vna 843/2017)

20. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava siitä, että kenttien päällystys on ehjä koko sen elinkaaren ajan. Päällysteen vaurioituminen ja halkeilu edellyttää vauriokohdan korjaamista tai päällysteen uusimista.

Perustelu

Käytön aikana huonoon kuntoon mennyt, esimerkiksi runsaasti halkeillut asfalttipäällyste ei täytä enää päällystämisen määritelmää, vaikka asfaltin tyhjätilaa koskeva vaatimus olisikin varmistettu päällystämishetkellä. (YSL 52 §)

21. Jätettä sisältävän rakenteen alapinnan ja pohjaveden pinnan välinen etäisyys tulee olla vähintään yksi metri koko kentän alueella.

Perustelu

Määräys on annettu pohjaveden pilaantumisen estämiseksi. Hakijan toimittamassa riskinarviossa oletuksena on pidetty yhden metrin etäisyyttä jätettä sisältävän rakenteen alapinnan ja pohjaveden pinnan välillä. (YSL 52 §)

Toimet häiriö- ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa

22. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava välittömästi kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle poikkeuksellisista syistä aiheutuvista päästöistä tai jätteistä.

Perustelu

Valvonnan kannalta ja tilanteen korjaamiseksi viranomaisen on syytä tietää, mikäli onnettomuudesta, ennakoimattomista häiriöistä tai muusta niihin rinnastettavasta yllättävästä, toiminnasta riippumattomasta poikkeuksellisesta syystä aiheutuu tilanne, jonka vuoksi ympäristölupaa tai valtioneuvoston asetuksen vaatimuksia ei voida noudattaa tai tilanne, jossa voi aiheutua välitöntä ympäristön pilaantumisen vaaraa tai jotka vaativat tavanomaisesta poikkeavia toimia jätehuollossa. (YSL 123 §)

Toiminnan muuttaminen ja lopettaminen

23. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava toiminnan päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävästä tai muusta toiminnan olennaisesta muuttamisesta kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Lisäksi toiminnanharjoittajan on ilmoitettava toiminnan aloittamisesta, toiminnan pitkäaikaisesta keskeyttämisestä toiminnan lopettamisesta ja toimintaa koskevista muista muutoksista ja tapahtumista, joilla voi olla vaikutusta ympäristön pilaantumiseen tai luvan noudattamiseen. Luvanhaltijan vaihtuessa luvan uuden haltijan on ilmoitettava vaihtumisesta.

Perustelu

Ilmoitusvelvollisuus on tarpeen valvonnan vuoksi ja sillä varmistetaan tiedon kulku viranomaiselle. Ilmoituksen perusteella viranomainen voi myös arvioida onko toiminnan muutos sellainen, joka edellyttää ympäristöluvan muutosta. (YSL 29 §, 170 §)

24. Toiminnan loputtua alueella olevat jätteet on poistettava ja toimitettava asianmukaiseen käsittelyyn. Tämä ei koske rakenteisiin käytettyjä jätteitä. Viimeistään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista on esitettävä suunnitelma toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista.

Perustelu

Ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista. Toiminnan lopettaminen edellyttää, että alueella on mm. poistettu toimintaan liittyvät materiaalit ja jätteet. Toiminnan päätyttyä toimintaa harjoittanut vastaa edelleen lupamääräysten velvoitteen mukaisesti tarvittavista toimista pilaantumisen ehkäisemiseksi, toiminnan vaikutusten selvittämisestä ja tarkkailusta. Jos ympäristölupa ei sisällä riittäviä määräyksiä toiminnan lopettamisen varalta, lupaviranomainen voi antaa tarvittavat määräyset suunnitelman perusteella. (YSL 52 §, 94 §)

25. Alueen haltijan vaihtuessa uudelle omistajalle tai haltijalle on esitettävä tiedot alueella olevista jätteistä.

Perustelu

Uuden haltijan on tiedettävä, millaisesta alueesta on kyse ja mitä velvoitteita ja mahdollisesti kustannuksia siitä aiheutuu. (YSL 58 §, 94 §)

Tarkkailumääräykset ja raportointi

26. Pohjaveden laadun tarkkailua varten on asennettava pohjaveden havaintoputki vesien tarkkailuohjelman mukaisesti. Havaintoputken tiedot on toimitettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Pohjavedestä on analysoitava vuosittain sähkönjohtavuus, kiintoaine, pH, väriluku, CODMn, kloridi, sulfaatti, kokonaistyppi, rauta, mangaani, koboltti, lyijy, kupari, kadmium, arseeni, sinkki, nikkeli, kokonaistyppi ja -fosfori.

Hankealuetta lähinnä olevan asutuksen talousvesikäytössä olevat kaivot tulee selvittää ja niistä tulee ottaa vesinäyte ennen toiminnan aloittamista. Mikäli toiminnan aika epäillään sen heikentävän talousvesikaivojen vedenlaatua, voi valvova viranomainen velvoittaa toiminnanharjoittajan tekemään tarvittavat lisäanalyysit kaivovesistä.

Pintavesiä tulee tarkkailla viivytysaltaasta lähtevän veden tarkkailulla kahdesti vuodessa. Näytteistä analysoidaan sameus, sähkönjohtavuus, kiintoaine, pH, liuennut orgaaninen hiili (DOC), elohopea, kadmium, kupari, nikkeli, lyijy, sinkki, kalsium, kloridi, sulfaatti, kokonaistyppi ja kokonaisfosfori, öljyhiilivetypitoisuus C10-C40.

Tarkkailun tulokset tulee toimittaa tiedoksi kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosiyhteenvedon yhteydessä.

Perustelu

Ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset päästöjen ja toiminnan tarkkailusta. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava pintavesien tarkkailusta ottaen huomioon laitosalueella olevat vaaralliset aineet, jotka saattavat aiheuttaa maaperän tai pohjaveden pilaantumista. Toiminnanharjoittajan on toimitettava valvontaviranomaiselle päästöjen tarkkailun tulokset ja muut valvontaa varten tarvittavat tiedot. (YSL 8 §, 62 §)

27. Hakijan on pidettävä aikajärjestyksen mukaista kirjaa toiminnasta. Kirjanpidossa on oltava seuraavat tiedot:

-          vastaanotetun ja varastoidun jätteen sekä toiminnassa syntyneen jätteen määrä lajiettain ja sen alkuperä; jätteistä on ilmoitettava jäteasetuksen liitteen 4 jäteluettelon mukainen nimike ja kuusinumeroinen jätekoodi

-          jätteiden laadunvalvonta näytetuloksineen

-          alueen rakentamiseen käytetty jätteen määrä ja alkuperä käyttökohteittain

-          jätteen edellisen haltijan ja kuljettajan nimi ja yhteystiedot

-          muualle toimitettavan jätteen osalta jätteen vastaanottajan ja kuljettajan nimi ja yhteystiedot

-          haketuksen, murskausksen ja seulonnan toiminta-ajat

-          tarkkailun tulokset

-          häiriötilanteet ja niistä aiheutuneet toimenpiteet

Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Vuosiyhteenveto kirjanpidosta on toimitettava YLVA-järjestelmään aina toimintavuotta seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä.

Perustelu

Määräys on annettu valvonnan vuoksi. Jätelain mukaan jätteen käsitelystä on kirjanpitovelvollisuus. Toiminnanharjoittajan toimittamien tietojen avulla voidaan valvoa, että toiminta on luvan mukaista. (YSL 8, 62, 172 §§, JäteL 118-122 §§, VNA 978/2021)

28. Toiminnanharjoittajan tulee seurata toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varautua sen käyttöönottoon. Uutta käyttökelpoista tekniikkaa on otetava soveltuvin osin käyttöön, mikäli se vähentää ympäristön pilaantumisen vaaraa ja on kohtuullisin kustannuksin toteutettavissa.

Perustelu

Ympäristönsuojelulain mukaan luvanvaraisessa toiminnassa on periaatteena, että käytetään parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Ympäristönsuojelulain 6 §:n mukaan toiminnanharjoittajan on oltava selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja niiden hallinnasta sekä haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. (YSL 6, 8, 52 §§)

Lupaharkinnan perusteet

Toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen säännösten vaatimukset. Lupa-asiaa ratkaistaessa on noudatettu mitä luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla säädetään.

Luvan myöntämisen edellytykset

Asetetut lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, toiminnasta ei aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa

-          terveyshaittaa

-          merkittävää muuta ympäristönsuojelulain 5 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua seurausta tai sen vaaraa

-          ympäristönsuojelulain 16-18 §:ssä kiellettyä seurausta

-          erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuksien vaarantumista toiminnan vaikutusalueella

-          eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta

Jätteen käsittelytoiminnan vakuus

Jätteen käsittelytoiminnan vakuudeksi määrätään toiminnan alkaessa 541 500 €. Lisäksi määrätään, että toiminnanharjoittaja kerryttää vakuutta siten, että vakuuden määrä vastaa koko ajan mahdollisimman hyvin niitä kustannuksia, joita toiminnan lopettaminen ja jälkihoito arviointihetkellä aiheuttaisivat. Toiminnanharjoittajan tulee arvioida vakuuden riittävyys vuosiraportoinnin yhteydessä, ja tarvittaessa päivittää vakuuden suuruutta.

Vakuuden on oltava voimassa yhtäjaksoisesti ja määrävälein uusittuna vähintään kolme kuukautta vakuuden kattamien toimien suorittamisesta ja niiden ilmoittamisesta valvontaviranomaiselle. Jos vakuuden voimassaoloa jatketaan, uusiminen on tehtävä ennen vakuuden voimassaolon päättymistä. Ympäristölupaviranomainen voi tarkistaa vakuuden määrää tarvittaessa.

Luvan ja lupamääräysten voimassaolo

Tämä lupa on voimassa toistaiseksi.

Käsittelymaksu

Ympäristölupamaksuksi määrätään 3121,5 € ja lisäksi kuulutuskulut. Toimintakokonaisuutta koskevan lupa-asian käsittelystä peritään yhdistetty maksu siten, että korkeimpaan maksuluokkaan kuuluvan toiminnan lupamaksuun lisätään muiden toimintojen osuutena 50 % näiden toimintojen maksusta. Molempien toimintojen taksan mukainen maksu on 2081 €. (Kärkölän kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen taksa 1.4.2020)

Hakemus luvanvaraisen toiminnan aloittamiseksi muutoksenhausta huolimatta

Ympäristölautakunta myöntää toiminnan aloittamisen muutoksenhausta huolimatta. Aloittamisluvan vakuudeksi on asetettava 10 000 euron vakuus.

Perustelu

Ympäristönsuojelulain 199 § 1 momentin mukaan lupaviranomainen voi perustellusta syystä ja edellyttäen, ettei täytäntöönpano tee muutoksenhakua hyödyttömäksi, luvan hakijan pyynnöstä lupapäätöksessä määrätä, että toiminta voidaan muutoksenhausta huolimatta aloittaa lupapäätöstä noudattaen, jos hakija asettaa hyväksyttävän vakuuden ympäristön saattamiseksi ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräyksen muuttamisen varalle.

Hakija on perustellut toiminnan aloittamisluvan muun muassa alueen rakentamistöiden loppuunsaattamisella, sekä hankkeen merkittävyydellä seudullisesti uusiomateriaalien massanhallinnalle. Lisäksi hakija arvioi, että jos lupa kumotaan, voidaan käsittelytoiminta lopettaa ja käsittelyprosessi siirtää toiselle laitokselle, eikä toiminnalla arvioida olevan sellaisia vaikutuksia, etteikö alueen oloja voitaisi olennaisilta osin palauttaa entisen veroisiksi.

Lupamääräysten ja valtioneuvoston asetuksen suhde

Jos valtioneuvoston asetuksella annetaan tämän lain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, asetusta on luvan estämättä noudatettava. (YSL 70 §)

Vastaukset muistutuksiin ja lausuntoihin

Lupamääräyksissä on otettu huomioon lausunnoissa mainitut asiat. Hämeen ELY-keskuksen lausunnon huomioihin meluvallien tarpeellisuuteen hakija on ottanut kantaa vastineessaan ja toimittanut uuden melumallinnuksen, jossa erikseen perustellaan vielä vallien korkeuksia. Ympäristölautakunta katsoo, että vallien rakentamiselle on riittävät perustelut.

Päätöksen antaminen

Päätöksestä kuulutetaan julksiella kuulutuksella yleisessä tietoverkossa ja Hollolan sanomissa. Tämä päätös on lainvoimainen 4.10.2024, ellei päätöksestä valiteta.

Sovelletut oikeusohjeet

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 2, 5- 8, 11-12, 22, 27, 29, 34, 39, 41, 42-44, 48-49, 52, 58-62, 70, 83, 85, 87, 90, 94, 123, 170, 172, 190-191, 199, 201, 205 §§ ja liite 1 taulukko 2 kohta 13 f)

VNA ympäristönsuojelusta (713/2014) 2 § kohta 12b) ja 12f), 3, 4, 6, 11-15 §§

Jätelaki (646/2011) 6, 8, 12-13, 15-17, 29, 72, 118-122, 141 §§

VNA jätteistä (978/2021)

VNA maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) 

VNA kaatopaikoista (331/2013) 3 §

VNA eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisesta (843/2017) Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 §

VNp melutason ohjearvoista (993/1992) 1-2 §§

Päätös Jenni Louhivaara jääväsi itsensä asian esittelyn, käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi (intressijäävi hallintolaki 28.1 § kohta 3).

Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

Muutoksenhaku Hallintovalitus Vaasan hallinto-oikeus

Jakelu hakija, Hämeen ELY-keskus, Uudenmaan ELY-keskus,

 terveydensuojeluviranomainen

Tiedoksi Kuulutus: kunnan verkkosivu, Hollolan Sanomat

 Tieto päätöksestä: hakemuksesta erikseen kuullut