Ympäristölautakunta
Pöytäkirja 12.06.2024/Pykälä 44

Ympäristölautakunta 12.06.2024 § 44  

279/11.01.00/2023  

Valmistelija ympäristösihteeri johanna.sallmen@karkola.fi puh. 044-770 2203.

Asia

Päätös ympäristönsuojelulain 27 § mukaisesta ympäristöluvasta. Lupa koskee ympäristönsuojelulain 47 a §:n mukaista maa-ainesluvan ja ympäristöluvan yhteiskäsittelyä. Lupahakemus koskee kiviainesten ottamista sekä kiviaineksen louhintaa ja murskaamista.

Lupaa haetaan 15 vuodeksi ja ottamismäärä on 69 600 m3ktr. Vuosittain kiviainesta otetaan keskimäärin 4640 m3ktr. Ottamisalueen pinta-ala on 0,9 hehtaaria.

Luvan hakemisen peruste

Ympäristönsuojelulaki 27 § ja ympäristönsuojelulain liite 1 taulukko 2 kohta

-        7 c) Kivenlouhimo tai sellainen muu kuin maarakennustoimintaan liittyvä kivenlouhinta, jossa kiviainesta käsitellään vähintään 50 päivää;

-        7 e) sellainen tietylle alueelle sijoitettava siirrettävä murskaamo, jonka toiminta-aika on vähintään 50 päivää;

-        maa-aineslain 4 §:n mukainen maa-ainesten otto.

Toimivaltainen lupaviranomainen

Kärkölän kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, jona toimii ympäristölautakunta.

Ympäristönsuojeluasetuksen 2 §:n mukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen käsittelee ympäristölupahakemuksen, joka koskee:

-        6 a) kivenlouhimoa tai sellaista muuta kuin maanrakennustoimintaan liittyvää kivenlouhintaa, jossa kiviainesta käsitellään vähintään 50 päivää.

-        6 b) kiinteää murskaamoa tai kalkkikiven jauhatusta tai sellaista tietylle alueelle sijoitettavaa siirrettävää murskaamoa tai kalkkikiven jauhatusta, jonka toiminta-aika on yhteensä vähintään 50 päivää.

Maa-ainesten ottamista koskevan lupa-asian ratkaisee kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta annetun lain (64/1986) mukainen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen.

Asian vireilletulo

11.1.2024

Hakija

Uotila Saku

Tiivistelmä

Lupahakemus koskee Kärkölän Uudenkylässä sijaitsevan kallioalueen louhimista ja louhimalla irrotettavan kiviaineksen jalostamista. Suunnitelmat pohjautuvat aiemmin alueella laadittuihin suunnitelmiin, mitkä on hyväksytty Kärkölän ympäristölautakunnassa 2012.

Suunniteltu toiminta edellyttää maa-aineslain mukaista lupaa kiviainesten ottamiselle ja ympäristönsuojelulain mukaista lupaa kiviaineksen louhinnalle sekä murskaamiselle. Suunnitelmille on myönnetty aiemmin lainvoimaiset maa-aines- ja ympäristöluvat. Alueelle

otetaan vastaan myös seudun rakentamisessa syntyviä louheita ja maakiviä jalostettavaksi. Kiviaines tullaan hyödyntämään monipuolisesti rakentamisen raaka-aineena.

Ottamisalue sisältyy Päijät-Hämeen maakuntakaavan pohjavesialue- ja melualuerajausten sisäpuolelle. Muita merkintöjä ei alueella ole. Suunnittelualueella ei ole yleis- tai asemakaavaa. Alueella ei ole vireillä maankäytön muutoksia. Ottamisalue sijaitsee hoidetun talousmetsän keskellä. Kallion päällä olevat moreenipeitteet ovat ohuita ja paikoin kalliopinta on näkyvissä. Ottolue sijaitsee Tienmutka -nimisellä vedenhankinnan kannalta tärkeän pohjavesialueen (pohjavesiluokka 1) reunalla. Alue on kalliota, eikä ottoalueella muodostu merkittävästi pohjavettä.

Alueella ei ole todettu luonnonsuojelulain 29 §:n mukaisia kohteita, metsälain 10 §:ssä tarkoitettuja erityisen arvokkaita elinympäristöjä, vesilain 11 §:n mukaisia kohteita, luontodirektiivin liitteen IV (a) lajeja tai uhanalaisten eliölajien esiintymiä. Alueella ei ole muinaisjäännösrekisterin mukaisia muinaisjäännöksiä, eikä alue ole kulttuuriympäristöä.

Kallionottoaluetta lähimmät asuinkiinteistöjen pihapiirit sijaitsevat noin 350-500 metrin etäisyydellä lähimmästä louhittavasta kohdasta koilliseen. Lisäksi vapaa-ajanasutusta on 360-380 metrin etäisyydellä Mäntsäläntien varressa. Toiminnan vaikutusalueella ei ole erityisen herkkiä kohteita, kuten sairaaloita, kouluja, vanhainkoteja tai päiväkoteja.

Suunnittelualueen pinta-ala on 2,6 hehtaaria, minkä sisään jäävät kaikki suunnitellut toiminnot. Hakemuksen mukaisen ottamisalueen ja ottoalueen (louhinta-alueen) pinta-ala on 0,9 hehtaaria. Lupaa maa-ainesten ottamiseksi haetaan 15 vuodeksi lupapäätöksen täytäntöönpanosta, koska toiminta on alueella aloitettu ja kesken. Haettava ottamismäärä on

69.600 m3ktr, joten toiminta on pienimuotoista.

Alueella toimitaan pääasiassa maanantaista perjantaihin klo 7-22. Toiminnassa voi olla taukoja. Heinäkuussa ei alueella louhita (porata tai räjäytetä), rikoteta louhetta tai murskata.

Hakemuksen mukaisesta toiminnasta ei ennakolta aiheudu asutukselle tai ympäristölle vaaraa tai merkittävää haittaa. Toiminnan aikaisiin mahdollisiin vaikutuksiin on kuitenkin kiinnitetty hakemusasiakirjoissa huomiota.

Sijainti

Luhtalan kallioalue sijaitsee tilalla Luhtala 2, 316-410-4-51. Tilan pinta-ala on 18,034 hehtaaria, mistä ottoalueen pinta-ala on 0,9 hehtaaria.

Kallioalue sijaitsee Uudenkylässä, Mäntsäläntien varressa. Alue sijaitsee noin neljä kilometriä Järvelästä eteläkaakkoon. Käynti alueelle on rakennettu osoitteiden Mäntsäläntie 453 ja Mäntsäläntie 407 kohdilta.

Nykyiset luvat ja ottamistoiminnan tilanne

Alueella ei ole voimassa olevia maa-aines- tai ympäristölupia. Alueelle on aikaisemmin ollut ympäristölautakunnan myöntämät ympäristö- ja maa-ainesluvat (Ymp.ltk. 15 § ja 18 § 18.4.2012).

Maanomistus

Hakija omistaa tilan.

Ympäristö ja alueen kuvaus

Ottoalue on ollut aiempien lupien mukaisessa kiviainesten otto- ja jalostustoiminnassa.

Kaavoitus

Oppamisalue sisältyy Päijät-Hämeen maakuntakaavan pohjavesialue- ja melualuerajausten sisäpuolelle. Muita merkintöjä ei alueella ole. Suunnittelualueella ei ole yleis- tai asemakaavaa. Alueella ei ole vireillä maankäytön muutoksia.

Maa-ja kallioperä

Alueen kallioperä on mikrokliinigraniittia, mikä soveltuu rakentamisen raaka-aineeksi hyvin. Alueen maaperä on kalliota. Kaliota peittää tai on peittänyt ohuehko kivennäismaakerros. Louhittavan alueen maanpinnan korkeus vaihtelee ja on vaihdellut tasoilla +128.+148.00.

Pohja- ja pintavesi

Ottoalue sijaitsee Tienmutka -nimisellä vedenhankinnan kannalta tärkeän pohjavesialueen (pohjavesiluokka 1) reunalla. Alue on kalliota, eikä alueella muodostu merkittävästi pohjavettä. Alueelle ei ole asennettu pohjavesiputkia.

Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen -projektissa (POSKI) aluetta ei ole luokiteltu. Pohjavesipinnan taso on pohjavesialueen sora-hiekkakerroksissa noin tasolla +120.

Alue kuuluu Mustijoen vesistöalueeseen. Alueelta ei ole suoria uomayhteyksiä vesistöihin. Lähin vesistö, Sirkkojärvi, sijaitsee linnuntietä vajaan kahden kilometrin etäisyydellä ottoalueen lähimmästä reunasta luoteeseen. Sirkkojärven vedenkorkeus on +107.40.

Ottoalueelle mahdollisesti kertyvät sade- ja sulamisvedet johdetaan louhittavan pohjan kaadolla alueen pohjoisosaan, mistä ne johdetaan edelleen metsäojastoon.

Luonto- ja maisema-arvot

Alueelle ei ole todettu luonnonsuojelulain 29 §:n mukaisia kohteita, metsälain 10 §:ssä tarkoitettuja erityisen arvokkaita elinympäristöjä, vesilain 11 §:n mukaisia kohteita, luontodirektiivin liitteen IV (a) lajeja tai uhanalaisten eliölajien esiintymiä. Lähin suojelulaue, Sirkkosuo sijaitsee noin 1,5 kilometrin etäisyydellä ottoalueen rajasta luoteeseen.

Alueella ei ole muinaisjäännösrekisterin mukaisia muinaisjäännöksiä, eikä alue ole kulttuuriympäristöä.

Lähimmät kohteet

Kallionottoaluetta lähimmät asuinkiinteistöjen pihapiirit sijaitsevat noin 350-500 metrin etäisyydellä lähimmästä louhittavasta kohdasta koilliseen. Lisäksi vapaa-ajanasutusta on 360-380 metrin etäisyydellä Mäntsäläntien varressa.

Toiminnan vaikutusalueella ei ole erityisen herkkiä kohteita, kuten sairaaloita, kouluja, vanhainkoteja tai päiväkoteja.

Ottoalueen naapurissa tilalla 8-7 on kiviainesten ottoalue.

Suunniteltu ottotoiminta

Suunniteltu toiminta edellyttää maa-aineslain mukaista lupaa kiviainesten ottamiselle ja ympäristönsuojelulain mukaista lupaa kiviaineksen louhinnalle sekä murkaamiselle. Ottoa koskeville suunnitelmille on myönnetty aiemmin lainvoimaiset maa-aines- ja ympäristöluvat.

Suunnittelun lähtöaineistona on käytetty maanmittauslaitoksen sähköistä laserkeilausaineistoa, maastokartoituksia, ilmakuvausta ja alueelle aiemmin tehtyjä, lainvoimaisia ottamissuunnitelmia.

Hankkeen suunnittelussa käytetty koordinaatisto on ETRS-TM35FIN ja korkeusjärjestelmä N60.

Otettavan kiviaineksen käyttötarkoitus

Kiviaines tuullaan hyödyntämään monipuolisesti rakentamisen raaka-aineena. Kalliokiviaines louhitaan ja jalostetaan paikalla erilaisiksi rakennustuotteiksi. Kallion päältä kuorittava moreeni hyödynnetään ottamisalueen viimeistelyssä ja työmaatien sekä -alueiden rakentamisessa. Lisäksi hakemuksessa on varauduttu muualta tuotavien kivien ja louheiden murskaamiseen.

Suunnittelun rajaukset ja periaatteet

Suunnitelmat on laadittu aiemmin hyväksyttyjen suunnitelmien toteuttamisen jatkamiseksi. Ottoalueen rajaukset noudattavat aiemman maa-ainesluvan ottamisalueen rajoja ja pohjatasoa. Suunnittelualueen rajat noudattelevat ottamistoiminnan vaatimia tilatarpeita: pintamaiden ja kiviainesten varastointi sekä laitteiden ja koneiden säilytys. Suunnitellut toiminnot on suunniteltu mahtumaan suunnittelualueen sisäpuolelle.

Kallio louhitaan reunoilta lähes pystyyn (7:1). Louhitaa ei porrasteta. Alueen pohjaa irtilouhitaan noin 300 mm ja pohjalle levitetään murskekerros (esimerkiksi KaM 0-64 mm, 100mm).

Alueen reunat jätetään pystyiksi ja alueen pohjaa käytetään metsätalouden tukitoimintoihin ottotoiminnan päätyttyä. Reunat tarvittaessa aidataan.

Ottamisalueen pinta-ala ja otettava määrä

Suunnittelualueen pinta-ala on 2,6 hehtaaria, minkä sisään jäävät kaikki suunnitellut toiminnot. Hakemuksen mukaisen ottamisalueen ja ottoalueen (louhinta-alueen) pinta-ala on 0,9 hehtaaria.

Ottamismäärä on 69 600 m3ktr (187 920 tonnia). Alueelta kuoritaan pintamaita ja moreenia 25 000 m3ktr, mikä hyödynnetään alueen ja kulkuyhteyksien rakentamisessa sekä alueen viimeistelyssä.

Lisäksi alueelle otetaan lupakautena vastaan enintään 100 000 m3itd seudun rakentamisessa syntyviä louheita ja kiviä murskattavaksi sekä kiviaineslajitteina muualla hyödynnettäväksi.

Ottamisaika ja vuosittainen otto

Lupaa maa-ainesten ottamiseksi haetaan 15 vuodeksi lupapäätöksen täytäntöönpanosta, koska alue on katsottu soveltuvan ottotoimintaan aiemmissa lupamenettelyissä. Toiminta on hyvin pienimuotoista ja kiviaineksen menekki myös pientä. Myöskään alueen suunniteltu jälkikäytttö ei edellytä alueen haettua nopeampaa viimeistelyä.

Vuosittain kiviainesta otetaan keskimäärin 4640 m3ktr. Ottamismäärä vaihtelee vuosittain kiviaineksen menekin mukaan. Keskimääräistä suurempi kiviainesten hyödyntäminen aikaistaa alueen viimeistelytoimia.

Suunniteltu ottamistoiminta päättyy, kun koko suunnittelualueen pohjataso on saavutettu ja alue tasattu suunnitelman mukaisesti.

Oton vaiheistus

Suunnitelmissa alueen kiviainesten ottaminen ei ole vaiheistettu ottoalueen pienialaisuudesta johtuen.

Alueen kuivatus ja pintavesien käsittely

Hankealuetta ei ole tarvetta pitää kuivana, mutta siihen varaudutaan työn aikana, tarvittaessa pumppaamallakin. Toiminnan aikana mahdollisesti alueelle kertyvät sade- ja sulamisvedet johdetaan alueen pohjoisosaan ja niistä edelleen talousmetsän avo-ojastoon. Ojakaivantoja louhitaan tarvittaessa suunnitelualueella. Ojastot pidetään niiden toimivuuden kannalta tarvittavassa kunnossa. Tasausallas ja ojastot rakennetaan tarvittaessa, mikäli alueelle kertyy sade- ja sulamisvesiä.

Käytettävät työkoneet ja kemikaaliturvallisuus

Hakemuksen mukainen ottoalue on ollut kiviainesten ottokäytössä. Loput puut kaadetaan ja pintamaat kuoritaan ennen louhintaa. Pintamaat siirretään pyöräkuormaajilla ja kaivinkoneilla ottoalueen reunoille. Pintamaa varastoidaan suunnittelu- ja ottoalueen rajojen välissä. Pintamaat hyödynnetään alueen viimeistelyssä ja pohjien rakentamisessa.

Louhinnan tarkoitus on irrottaa kiviaines peruskalliosta. Louhintatyö koostuu porauksesta, panostuksesta, räjäytyksestä ja ylisuurten lohkareiden rikotuksesta iskuvasaralla.

Räjäytykset, kuten porauksetkin, ovat kertaluonteisia yhdessä paikassa ja korkotasossa. Alueen korkeuseroista johtuen louhinta tehdään yhdessä osassa/paikka. Räjäytykset suunnitellaan siten, että räjäytyksiä tarvitaan louhintatyössä mahdollisimman vähän. Taloudellisinta on irrottaa kiveä mahdollisimman paljon kerralla käsiteltäväksi.

Räjäytyksissä syntyy joskus esimurskaimen kitaa suurempia lohkareita, jotka - samoin kuin ylisuuret maakivet - rikotetaan iskuvasaralla pienemmiksi ennen murskausta. Irrotettu ja tarvittaessa rikotettu louhe siirretään murskaukseen kaivinkoneella tai pyöräkuormaajalla. Murskaamolle ja varastokasoille on alueella jo tilaa.

Murskauksessa kiviaineksen raekokoa pienennetään vaiheittain murskainten, seulojen ja kuljettimien avulla. Murskausaseman kokoonpano valitaan kiviaineksen ominaisuuksien ja tuotettavan lajitteen (raekoon) mukaan. Murskausprosessissa on erilaisia murskaimia, syöttimiä, seuloja ja

kuljettimia. Kiviaines murskataan yleensä kolmivaiheisella murskaamolla, joka sisältää esi-, väli- ja jälkimurskaimen, seulat ja kuljettimet. Murskausvaiheiden lukumäärä riippuu halutusta raekoosta, esimerkiksi karkeampien lajitteiden murskaamiseen riittää yleensä vain esimurskausyksikkö. Murskauslaitteistossa on pölyntorjuntaan

tarkoitettu kastelujärjestelmä, jota käytetään pölynsidontaan tarvittaessa.

Kiviaineslajitteet (CE-merkityt rakennustuotteet) sijoitetaan lajitteittain varastokasoihin, joista kiviaines kuljetetaan rakennuskohteisiin maansiirtoon tarkoitetuilla täysperävaunullisilla kuorma-autoilla. Alueella käytettävät työkoneet ovat siirrettäviä. Työ voi olla alueella

jaksoittaista. Työkoneet tuodaan paikalla ja viedään alueelta pois urakan päätyttyä.

Alueelle säilytetään työkoneita ja vähäisiä määriä poltto- ja voiteluaineita. Polttoaineet säilytetään altaallisissa tai kaksoisvaippasäiliöissä, mitkä on varustettu ylitäytön estimillä. Tankkauslaitteisto varustetaan sulkuventtiilillä, ettei tankkauslaitteiston vuoto- tai rikkoutumistapauksissa säiliö pääse valumaan tyhjäksi. Tankkauslaitteisto lukitaan luvattoman käytön estämiseksi tai se säilytetään maanomistajan hallissa.

Työkoneita ei pestä ottoalueella, mutta kalustolle voidaan tehdä välttämättömiä huolto- ja korjaustoimenpiteitä. Alueella työskenneltäessä kiinnitetään erityistä huomiota laitteiden ja koneiden kuntoon sekä öljyjen ja polttoaineiden huolelliseen käsittelyyn.

Ottotoiminnan edetessä koneiden ja toimintojen sijainnit alueella vaihtelevat siten, että ne sijaitsevat aina tuotannon tehokkuuden ja ympäristöhaittojen minimoinnin kannalta parhaalla mahdollisella paikalla.

Toiminta-ajat

Toiminta on pienimuotoista ja se voi olla jaksottaista. Toiminnassa voi siten olla katkoksia. Heinäkuussa ei ole louhintaa, rikotusta eikä murskausta.

Tuotteet ja tuotantomäärät

Tuotantomäärät ovat seuraavat:

Ottoalueen viimeistely ja jälkikäyttö

Alueelta kuorittua moreenia hyödynnetään alueen väylä- ja kenttärakentamisessa. Alueen suunniteltu jälkikäyttö on metsätalouden tukitoiminnot, esimerkiksi energiapuuterminaali, minkä johdosta alueen pohjaa ei metsitetä.

Alue katselmoidaan ottotoiminnan päätyttyä ja viimeistelytoimenpiteiden valmistuttua yhdessä valvontaviranomaisen kanssa.

Toiminnasta aiheutuvat päästöt ja niiden vähentäminen

Pöly ja melu

Kiviaineksen ottotoiminnassa ja jalostamisessa pölyä aiheuttavat louhinta, kaivu, murskaus, seulonta, varastointi, kuormaus ja kuljetukset. Tuulisella säällä pölyä voi muodostua myös varastokasoista. Kivenmurskaamojen merkittävät ilmanlaatuvaikutukset ulottuvat mittausten mukaan noin 300 metrin etäisyydelle toiminta-alueesta, jolloin hengitettävien hiukkasten ohje- tai raja-arvo voi ylittyä. Siksi aluetta ja varastokasoja kastellaan tarvittaessa.

Kiviainesten otto- ja jalostustoiminnassa melua syntyy kaivusta, kuormauksesta, murskauksesta, seulonnasta ja raskaasta liikenteestä. Toiminta on suunniteltu siten, että siitä aiheutuvat meluhaitat jäävät mahdollisimman pieniksi.

Toiminnan suojaetäisyydet täyttävät ns. MURAUS-asetuksen minimietäisyydet. Toiminnassa muodostuvat louhintarintaukset estävät melun ja myös leviämistä asutuksen suuntaan. Melun leviämistä estetään lisäksi tarvittaessa sijoittelemalla varastokasoja meluesteiksi asutuksen suuntaan.

Vuonna 2008 laaditun melumittauksen perusteella toiminnasta ei aiheudu säädettyjen melutason ylityksiä lähimpien asuin- ja vapaa-ajan rakennusten luona.

Päästöt maaperään

Normaalista toiminnasta ei aiheudu haittaa maaperälle. Merkittävä likaantumisvaara liittyy ainoastaan onnettomuus- tai häiriötilanteisiin, jolloin riskinä on alueelle varastoitavien ja käsiteltävien poltto- ja voiteluaineiden sekä laitteissa ja koneissa käytettävien hydrauliikka öljyjen pääsy maaperään ja pohjaveteen. Voitelu- ja polttoaineiden varastoinnissa huolehditaan sijoittelulla sekä rakenteilla, että em. aineita ei joudu maaperään.

Jätehuolto

Alueen tavanomaisessa toiminnassa syntyy pääasiassa ainoastaan kotitalousjätteisiin rinnastettavia jätteitä. Alueelle varataan tarvittaessa talousjäteastia, jonka tyhjennys hoidetaan asianmukaisesti.

Alueella voidaan säilyttää seularitilöitä, koneen osia tai muuta metallia/metalliromua ennen niiden toimittamista metallinkeräykseen.

Korjaus- ja huoltotoimenpiteet tehdään siten että niistä ei aiheudu öljy- tms. vuodon vaaraa. Mahdollisesti syntyvät öljy- tai kemikaalijätteet toimitetaan jätesäädösten ja -määräysten mukaisesti käsittelyyn, eikä niitä varastoida alueella.

Alueella ei synny kaivannaisjätettä, koska moreenikiviaines ja kivituhka voidaan hyödyntää joko muaalla rakentamiskohteissa tai paikan päällä alueen rakenteissa. Pintamaat hyödynnetään maankaatopaikan pintarakenteissa. Alueelta kuorittavat pintamaat eivät ole jätettä (jätelaki 646/2011 5 § ja 5 a §), eivätkä pintamaiden varastot kaivannaisjätealue (VNa kaivannaisjätteistä 190/2013, 2.2 §).

Liikenne

Toiminta aiheuttaa raskasta liikennettä arviolta 10-30 käyntiä vuorokaudessa silloin, kun kiviainesta ajetaan pois alueelta. Liikenne suuntautuu Mäntsäläntielle, yleiselle maantielle.

Ajokertojen määrä pyritään pitämään mahdollisimman pienenä ajokertoja suunnitelemalla ja käyttämällä ajoissa perävaunukalustoa.

Kiviainesten kuljetuksista ei aiheudu tavanomaisesta, yleisen tien käyttötarkoituksen mukaisesta käytöstä suurempaa haittaa tai vaaraa. Kuljetukset ja kuljetuksiin käytettävä kalusto täyttävät alan säädösten vaatimukset. Toimivaltainen valvontaviranomainen asiassa on poliisi.

Arvio toiminnan vaikutuksista ympäristöön ja vaikutusten tarkkailu

Maa-aineslain 3 §:n mukaan maa-aineksia ei saa ottaa niin, että ottamisesta aiheutuu:

1. kauniin maisemakuvan turmeltumista;
2. luonnon tai merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista;
3. huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa; tai
4. tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen veden laadun tai antoisuuden vaarantuminen, jollei siihen ole saatu vesilain mukaista lupaa.

Ottoalue ei sijaitse valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvioidulla maisemallisesti arvokkaalla alueella eikä ottoalueella ole todettu harvinaisia tai uhanalaisia kasveja tai eläimiä, eikä erityisiä kauneusarvoja.

Ottamisella ei ole laajalle ulottuvia vahingollisia vaikutuksia luonnonolosuhteisiin. Ottamisella ei ole vaikutusta ottoalueen ja sen lähialueen pohjaveden antoisuudelle tai laadulle.

Alue on aiemmissa lupamenettelyissä katsottu soveltuvan kiviainesten ottamiseen ja jalostamiseen. Tällä hakemuksella ei haeta muutosta aiempiin rajauksiin, minkä osalta kiviaines otetaan ja jalostetaan aiemmin myönnettyjen lupapäätösten mukaisesti.

Kiviainesten kestävän käytön periaatteen mukaisesti vanhat, jo avatut kiviainesalueet on tarkoituksenmukaista hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti, jolloin vältytään vastaavien alueiden avaamisesta neitseellisille tai sellaisille alueille, missä ei ole aiemmin ollut kiviainestoimintaa. Maa-ainesesiintymä hyödynnetään kestävimmin, kun hyödynnettävissä oleva kiviaines on maakuntakaavan tarkoittamalta alueelta säästeliäästi otettu.

Vaikutusten tarkkailu

Hakija esittää, että pohjaveden laatua ja pinnan korkeutta ei ole tarpeen tarkkailla, koska on kyse kallioalueesta. Pintavettä tarkkaillaan vesikuopasta, josta teetetään toimintavuosittain suppea analyysi. Kolmen vuoden välein teetetään laaja analyysi. Suppeassa analyysissä analysoidaan pH, sameus, sähkönjohtavuus, happi ja öljyhiilivedyt. Laajassa analyyssissä analysoidaan haju, maku, sameus, väri, pH, happi, DOC, sähkönjohtavuus, rauta, mangaani, sulfaatti, nitraatti, kloridi, kokonaiskovuus, alkaliteetti, polttoainehiilivedyt, mineraaliöljyt ja koliformiset- ja E.coli-bakteerit.

Toiminnan aiheuttamaa melutasoa ei katsota tarpeelliseksi mitata lähiasuinrakennusten pihapiireissä.

Valtioneuvoston asetuksen 800/2010 ja hakemuksessa kuvatun alan kirjallisuuden perusteella toiminnasta ei aiheudu sellaista pölyhaittaa, että sitä tulisi toiminnan aikana tarkkailla. Etäisyydestä johtuen mittaumenetelmiin liittyy lisäksi sellaisia epävarmuustekijöitä, joiden johdosta PM10-mittaus ei kuvaisi luotettavasti toiminnan pölypäästöjä.

Toiminnan riskit ja niiden pienentäminen sekä toiminta vahinkotilanteessa

Riskit maaperälle

Kiviainesten otto ja jalostus eivät aiheuta tavanomaista suurempaa vaaraa maaperälle, kun toimitaan lupahakemuksessa esitetyllä tavalla. Maaperävahingot vältetään hakemuksissa kuvatulla tavalla toimien.

Koneiden rikkoutumis- ja maaperän pilaantumisriskin pienentämiseksi alueella käytetään ainoastaa hyväkuntoisia ja huollettuja koneita ja laitteita. Lisäksi koneiden ja laitteiden toimintaa ja kuntoa valvotaan työn aikana jatkuvasti. Alueen normaalista toiminnasta tai polttoaineiden säilytyksestä ja käytöstä ei aiheudu maaperävahinkoja, eikä siten tavanomaista suurempaa riskiä.

Alueella pyritään välttämään työkoneiden huoltoja ja korjauksia. Alueella tehdään ainoastaan välittömät ja välttämättömät huolto- ja korjaustoimenpiteet. Toimenpiteissä noudatetaan erityistä varovaisuutta kemikaalivahinkojen estämiseksi.

Alueella ei säilytetä tarpeettomia määriä moottorikemikaaleja. Työkoneita ei pestä hankealueella.

Liikenneturvallisuus

Kiviainesten kuljetuksista ei aiheudu tavanomaisesta, yleisen tien käyttötarkoituksen mukaisesta käytöstä suurempaa haittaa tai vaaraa. Kuljetukset ja kuljetuksiin käytettävä kalusto täyttävät alan säädösten vaatimukset. Nykyiset liittymät on rakennettu palvelemaan raskasta liikennettä.

Kemikaaliturvallisuus

Polttoainehuolto pyritään hoitamaan jakeluyhtiöiden säiliöautoilla, jolloin alueella vältytään polttoaineiden säilytykseltä. Polttoainetta voidaan säilyttää pieniä määriä (muutmia kuutioita kerralla), mutta ainoastaan silloin, kun alueella työskennellään. Öljytuotteiden käsittelyssä noudatetaan erityistä varovaisuutta. Öljyvahinkoihin varaudutaan varaamalla imeytysturvetta tms. kemikaalitorjuntaan soveltuvaa imeytysainetta toiminta-alueelle. Polttoaineiden imeytysaineen varastointipaikka on polttoainesäiliön läheisyydessä.

Työkoneita ei tankata valvomattomina. Henkilökunta ohjeistetaan mahdollisten vuotojen tai ylitäyttöjen varalta toimimaan välittömästi ja oikein vahingon laajenemisen estämiseksi. Letkurikkoihin tms. varaudutaan tarkastamalla ja tarvittaessa huollattamalla koneet säännöllisesti.

Menettely kemikaalivahinkotilanteessa

Alueen työntekijöitä ohjeistetaan toimimaan nopeasti kemikaalivahingon sattuessa. Maahan päässeet poltto-, hydrauliikka- tai moottoriöljyt tai jäähdytysnesteet poistetaan. Alueella on riittävät työkoneet ja välineet kemikaalipäästöjen hallintaan ja korjaamiseen.

Maata poistetaan, kunnes maaperä on aistinvaraisesti arvioiden puhdas. Pilaantunutta maata ei varastoida alueella, vaan se lastataan ja toimitetaan maansiirtoautoilla välittömästi asianomaisen luvan saaneeseen pilaantuneen maan vastaanotto- tai käsittelypaikkaan.

Vahinkopaikka rajataan ja vahinkoalueen puhtaus tarkastetaan kenttäanalyysein polttoainevahingon valvontaan ja näytteidenottoon perehtyneen alan konsultin toimesta. Toimenpiteiden onnistuminen voidaan todeta tarvittaessa valvonta- ja lupaviranomaiselle.

Polttoainevahingosta ilmoitetaan välittömästi pelastuslaitokselle, joka toimii asiassa viranomaisena. Lisäksi ilmoitus tehdään valvonta- ja lupaviranomaiselle. Poikkeustilanteista pidetään kirjaa ja tehdyistä kunnostustoimenpiteistä laaditaan tarvittaessa erillinen raportti, mikä toimitetaan valvontaviranomaiselle vuosiraportoinnin yhteydessä.

Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta

Hakemuksen kaltaiselle toiminnalle on myönnetty aiemmin maa-aines- ja ympäristöluvat. Hakija esittää, että toiminnalle myönnetään aloitusoikeus muutoksenhausta huolimatta. Hakemuksessa on esitetty perusteet luvan myöntämiseksi. Toiminta aloitetaan lupamääräyksiä noudattaen.

Hankkeelle ei ole lainsäädännöllisiä esteitä, joten hakijan odotuksena on, että suunnitelmien mukainen lupa kiviaineksen ottamiselle myönnetään. Ottotoiminnan rajaukset noudattavat maakuntakaavan aluevarausta. Päätöksen noudattamisesta ennen lainvoimaa ei aiheudu haittoja, vahinkoja tai kustannuksia, kun otetaan huomioon asian aiempi käsittely ja toiminta.

Alue on lisäksi katsottu aiemmassa lupamenettelyssä soveltuvan kiviainesten ottamiseen ja jalostamiseen. Nyt laaditulla lupahakemuksella on tarkoitus jatkaa maa-ainesten ottoa. Toiminnassa noudatetaan ja on noudatettu myönnettyjen lupien ehtoja. Otto- ja jalostustoiminta aiempien lupien kaltaisella tavalla turvaa myös naapureiden oikeudet mahdollisen muutoksenhaun aikana sekä asiaan liittyvät yleiset edut.

Erillistä vakuutta muutoksenhaun varalta ei katsota tarpeelliseksi asettaa, koska voimassa olevan maa-ainesluvan vakuus on asetettu ja se on riittävä. Mikäli lupaviranomainen katsoo tällaisen kuitenkin tarpeelliseksi asettaa, enintään 2000 euron vakuuden katsotaan mahdollisen muutoksenhakuprosessin ajaksi riittäväksi.

Asian käsittely

Hakemuksesta tiedottaminen

Lupahakemuksesta on tiedotettu kuuluttamalla 7.2.-15.3.2024 Kärkölän kunnan sähköisellä ilmoitustaululla sekä Hollolan Sanomissa 10.2.2024. Hakemuksesta on annettu erikseen tieto tiedossa oleville asianosaisille 7.2.2024 lähetetyillä kirjeillä.

Lausunnot

Terveydensuojeluviranomaisen lausunto 11.3.2024

Terveydensuojeluviranomaisen tietoon ei ole tullut epäilyjä alueella harjoitettavasta toiminnasta aiheutuvasta terveyshaitasta tai merkittävästä viihtyvyyshaitasta. Seuraavat seikat tulisi kuitenkin huomioida lupaprosessissa.

Louhinnasta, murskauksesta ja muista alueen toiminnoista aiheutuva

kokonaismelutaso ei saa ylittää valtioneuvoston päätöksen (993/1992) mukaisia melutason ohjearvoja lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Ottoalueelle on tehty melumittaus vuonna 2008. Mittausraportin perusteella toiminnasta ei ole silloin aiheutunut säädettyjen melutasojen ylityksiä lähimpien asuin- ja vapaaajanrakennusten luona. Koska suunniteltu toiminta sijoittuu alle 500 metrin etäisyydelle asuin- ja vapaa-ajanrakennuksista, olisi terveydensuojeluviranomaisen näkemyksen mukaan perusteltua edellyttää hakijaa laatimaan nykytilanteen mukainen melumallinnus tai mittaamaan lähimpiin häiriintyviin kohteisiin aiheutuva melutaso luotettavien mittausten avulla toiminnan alkaessa. Mikäli melutason ohjearvot ylittyvät mallinnuksen/mittausten perusteella, tulisi hakija velvoittaa tarvittaviin lisätoimenpiteisiin meluhaittojen vähentämiseksi. Lisäksi melua tulee torjua aktiivisesti laiteteknisten ratkaisujen ja varastokasojen sijoittelun avulla.

Melusta ja tärinästä ei saa aiheutua kohtuutonta viihtyvyyshaittaa ympäristön asutukselle. Vuorokautiset toiminta-ajat tuli asettaa lupaehdoissa enintään hakemuksessa esitetyn mukaisesti. Arkipyhinä ei melua aiheuttavaa toimintaa tulisi sallia.

Asutukselle ja ympäristöön ei saa aiheutua alueen toiminnoista kohtuutonta pölyhaittaa. Pölylähteet tulee sijoittaa mahdollisuuksien mukaan toiminta-alueen alimmalle kohdalle. Hakija tulisi velvoittaa tarkkailemaan pölyhaittojen esiintymistä vähintään aistinvaraisesti ja tarvittaessa torjua pölyämistä toiminta-alueella ja liittymäteillä. Pohjavesialueella tulee huomioida, ettei pölynsidonnassa tule käyttää suolausta.

Toiminnalla ei saa olla haitallista vaikutusta pohjaveden laatuun tai määrään. Hakemuksessa esitetään, ettei toiminnan pohjavesivaikutuksia tarkkailla. Lupaprosessissa tulisi kuitenkin tarkastella, voisiko hakija osoittaa varsinaisen louhinta-alueen läheisyydestä soveltuvan paikan pohjaveden havaintoputkelle. Mikäli soveltuva näytteenottopiste on osoitettavissa, tulisi hakija velvoittaa tarkkailemaan pohjaveden laatua ja pinnankorkeutta säännöllisesti. Ylimmän louhintatason ja pohjaveden pinnan väliin tulee jättää riittävä suojaetäisyys.

Alueella mahdollisesti muodostuvien pintavesien käsittely ja johtaminen tulee toteuttaa hallitusti, eikä niiden johtamisesta saa aiheutua lisäkuormitusta vesistöihin. Pintavesivaikutusten tarkkailu tulisi asettaa hakijan velvoitteeksi hakemuksessa esitetyn suunnitelman mukaisesti.

Työkoneiden ja kemikaalien varastoinnissa sekä työkoneiden tankkaamisessa alueella tulee noudattaa erityistä varovaisuutta. Hakija tulisi lupamääräyksissä velvoittaa säilyttämään polttoaineet hakemuksessa esitetyllä tavalla ylitäytön estimillä varustetuissa säiliöissä. Häiriötilanteisiin tulee varautua hakemuksessa esitetyllä tavalla ja myös mahdolliset ulkopuoliset urakoitsijat tulee perehdyttää toimintaan häiriötilanteissa.

Muualta alueelle tuotavien maa-ainesten tulee olla puhtaita, eikä niistä saa liueta haitallisia aineita maaperään tai pohjavesiin. Hakija tulisi velvoittaa riittäviin jälkihoito- ja maisemointitoimenpiteisiin toiminnan päätyttyä.

Hakijan tulee olla selvillä alan parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta ja soveltaa sitä toiminnassa mahdollisuuksien mukaan.

Muilta osin terveydensuojeluviranomaisella ei ole huomautettavaa Saku Uotilan maa-aines- ja ympäristölupahakemuksesta.

Hämeen ELY-keskuksen lausunto 22.3.2024

Saku Uotila hakee maa-aines- ja ympäristölupaa lupaa kalliokiviaineksen louhintaan ja murskaukseen 15 vuodeksi Kärkölän kunnan Uudenkylän kylässä tilalla Luhtala 2 (316-410-4-51) sijaitsevalle ottamisalueelle. Ottamisalueen pinta-ala on noin 0,9 ha ja otettavan aineksen määrä 69 600 k-m³. Keskimääräinen louhintamäärä on 12 000 t/v (max 30 000 t/v). Murskattavan aineksen määrä on keskimäärin 17 000 t/v (max 50 000 t/v), josta on muualta tuotua kiviainesta keskimäärin 5 000 t/v (max 20 000 t/v). Kyseessä on olemassa oleva ottamisalue, jonka edellinen maa-aines- ja ympäristöluvat ovat umpeutuneet vuonna 2022.

Ottamissuunnitelman ja Hämeen ELY-keskuksen tiedon mukaan ottamisalueella ei ole erityisiä luonnon- tai maisemansuojelullisia arvoja. Alueella ei ole voimassa olevia kaavavarauksia. Kallionottoaluetta lähimmät asuinkiinteistöjen pihapiirit sijaitsevat noin 350-500 metrin etäisyydellä lähimmästä louhittavasta kohdasta koilliseen. Lisäksi vapaa-ajanasutusta on 360-380 metrin etäisyydellä Mäntsäläntien varressa. Ottamisalueesta noin 500 etelään Pekkalankallioiden eteläpäässä sijaitsee muinaisjäännösrekisteriin merkitty kiinteä muinaisjäännös (Uusikylä Pekkalankallion louhos).

Ottamisalue sijaitsee Tienmutka-nimisellä (0431607) vedenhankintaa varten tärkeällä pohjavesialueella (alueluokka 1). --------------------------------------------------------------------------------------------- Ottamisalue sijaitsee vedenottamon arvioidun valuma-alueen reunalla. Pohjavesialueen geologisen rakenneselvityksen (GTK 2011) perusteella kallionpinta viettää kohti pohjavesimuodostuman ydin osaa, josta pohjaveden virtaus suuntautuu todennäköisesti kohti Korinlähteen vedenottamoa. Ottamisalueen läheisyydessä sijaitsevissa hiekka-sora kerroksissa pohjavedenpinta on ottamissuunnitelman mukaan noin tasolla +120 m. Alin suunniteltu ottamistaso on +128,70 m (N60).

Hämeen ELY-keskus katsoo, että toiminta on mahdollista järjestää, niin ettei se ole ristiriidassa maa-aineslain 3 §:n vaatimusten kanssa tai aiheuta ympäristönsuojelulain 17 §:n tarkoittamaan pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Lupakäsittelyssä tulee ottaa huomioon seuraavaa.

-          Lupa voidaan myöntää enintään 10 vuodeksi. Toiminnan laajuus ja suunnitelman laatu huomioon ottaen erityisiä syitä luvan

myöntämiseksi pitemmäksi ajaksi ei ole.

-          Hakemuksesta tulee pyytää lausunto Päijät-Hämeen alueelliselta vastuumuseolta.

-          Louhinta-alueen paikoin yli 10 m korkeiden reunojen jättäminen pystysuoriksi ei aitaamisesta huolimatta ole turvallisuuden ja maisemanhoidon kannalta hyvä ratkaisu. Luiskat tulee muotoilla alueen turvallisuuden ja maisemanhoidon kannalta riittävän loiviksi esim. seuraavalla tavalla: Korkeat reunaluiskat louhitaan portaittain siten, että portaan suurin louhintakorkeus on enintään 3 metriä ja portaan tason leveys on vähintään 6 metriä. Porrastasot maisemoidaan täytemaalla siten, että suurin jyrkännekorkeus tulee olemaan alle 1,5 metriä. Pääasiallisen luiskakaltevuuden tulee olla vähintään 1:2.

-          Louhinta-alueen pohjalle tulee jälkihoitotoimenpiteenä rakentaa vähintään metrin paksuinen irtomaakerros kallion pinnan päälle. Kerroksen rakentamiseen tulee käyttää alueelta saatavia maita. Päällimmäiseksi tulee muodostaa kasvukerros seuraavalla tavalla: muotoillulle pohjalle ja luiskiin levitetään noin 15 cm vahvuinen kerros hiekkaa. Hiekkakerroksen päälle levitetään noin 5 cm vahvuinen kerros humusta, joka sekoitetaan hiekkakerroksen pintaosaan. Tähän tarkoitukseen voidaan käyttää alueelta kuorittua pintamaata tai muualta tuotua tarkoitukseen sopivaa humusta. Kasvualustalle kylvetään alueelle luonteenomaisia kasvilajeja tai nurmikkoa. Puustoksi istutetaan sekametsää. Alueelle muualta tuotavien jälkihoitomateriaalien puhtaus tulee varmistaa.

-          Louhinta-alueen läheisyydessä sijaitseviin hiekka-sorakerroksiin, joissa pohjavettä on havaittu, tulee asentaa pohjaveden laadun seurantaan soveltuva havaintoputki. Maa-ainesten oton vaikutusta pohjaveden laatuun tulee tarkkailla vuosittaisella näytteenotolla. Näytteistä tulee tehdä samat määritykset pintavesinäytteistä. Pohjaveden pinnan taso ottamisalueella on mitattava kolmen kuukauden välein (helmi-, touko-, elo- ja marraskuussa). Pohjavesitarkkailun tulokset tulee toimittaa tiedoksi myös Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle.

-          Alueella käytettävien aineiden, koneiden ja laitteiden sijoitus-, säilytys- ja tankkauspaikat on rakennettava ja toiminta muutoinkin järjestettävä niin, ettei toiminnasta voi aiheutua pohjaveden tai maaperän pilaantumisen vaaraa. Polttoainesäiliöiden sekä seulonta- ja murskauslaitteistojen vuotojenhallinta tulee järjestää kaksinkertaisen suojauksen periaatteen mukaisesti. Kaksinkertaisessa suojauksessa sekä ensisijaisen että toissijaisen suojauksen tulee muodostaa aukottomat, toisistaan riippumattomat suojauskokonaisuudet. Suojatuille alueille kertyvien sadevesien keräily ja käsittely on järjestettävä niin, että likaisten sadevesien imeytyminen maaperään pohjavesialueelle ei ole mahdollista.Tässä lausunnossa on ympäristölupahakemusta tarkasteltu ainoastaan pohjavedensuojelun kannalta.

Uudenmaan ELY-keskuksen lausunto 22.3.2024

Uudenmaan ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri (L) -vastuualue lausuu seuraavaa:

Naapurikiinteistön kautta kulkuun on suositeltavaa hakea Maanmittauslaitokselta tieoikeutta, joka merkitään rekisteriin. Lisätietoa tietoimituksesta ja ohjeet tietoimituksen hakemiseen löytyvät Maanmittauslaitoksen sivuilta https://www.maanmittauslaitos.fi/huoneistot-ja-kiinteistot/maanmittauspalvelut/yksityistietoimitus

Uudenmaan ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue muistuttaa, että hakijan on huolehdittava, ettei maa-aineksia kulkeudu ottoalueelta seututielle 295. Maantielle kulkeutuneet maa-ainekset on puhdistettava välittömästi. Myöskään pöly ei saa haitata maanteiden liikennettä tai vaarantaa liikenneturvallisuutta. Mikäli maantielle kulkeutuu silmin havaittavaa pölyä, tulee toiminta keskeyttää, kunnes on ryhdytty riittäviin toimenpiteisiin pölyämisen estämiseksi.

Lahden museoiden lausunto 17.4.2024

Arkeologinen kulttuuriperintö

Hankkeelle ei ole esteitä arkeologisen kulttuuriperinnön osalta.

Rakennettu kulttuuriympäristö ja maisema

Ottamisalue lähiympäristöineen on rakentamatonta ja metsäistä aluetta. Sillä ei sijaitse rakennetun kulttuuriympäristön tai maiseman kannalta arvokkaiksi inventoituja kohteita tai alueita. Alueeseen ei kohdistu kaavasuojelua. Kiinteistöllä ja sen pohjoispuolella on jo nyt harjoitettu maa-ainesten ottamistoimintaa. Museolla ei ole huomautettavaa hankkeeseen rakennetun kulttuuriympäristön tai maiseman osalta.

Kärkölän kunnan tekninen lautakunta on antanut seuraavan lausunnon 23.4.2024. Lausuntoa ei oteta huomioon lupakäsittelyssä, koska se saapui myöhässä.

Saku Uotila on jättänyt yhteislupahakemuksen kunnan ympäristölautakunnalle maa-ainesluvasta ja ympäristöluvasta koskien kiviainesten ottamista, louhintaa ja murskaamista Uudenkylässä sijaitsevalla kallioalueella.

Kyseinen maanottoalue sijaitsee Tienmutkan pohjavesialueen pohjaveden muodostumisalueella. Hakemuksen liitteenä olevassa suunnitelmaselostuksessa mainitaan kuitenkin, ettei alueella muodostuisi merkittävästi pohjavettä. Hakemuksesta ei käy ilmi, että alueelta olisi tehty tähän liittyviä tutkimuksia, joten alueen pohjaveden muodostumisesta ei ole tietoa. Vesilaitoksella ei ole myöskään tietoa, onko alueelle asennettu pohjavesiputkia, ja onko niistä seurattu alueen nykyistä pohjavedenpinnantasoa.

Kärkölän kunnan pohjavesien suojelusuunnitelmassa on määritelty toimenpidesuosituksia kyseisen pohjavesialueen aktiivisille maa-ainestenottoalueille seuraavasti:

Maa-ainesten oton suunnittelussa, järjestämisessä ja jälkihoidossa tulee huomioida ohjeet ympäristöministeriön julkaisusta "Maa- ainesten ottaminen" (Ympäristöministeriön julkaisuja, 2023:30).

Maa-ainesten otto tulee toteuttaa vaiheittain, jotta kerrallaan avattuna oleva pinta-ala on mahdollisimman pieni. Ottamistoiminnan edetessä tulee jälkihoitoa suorittaa samalla käyttäen ensisijaisesti alueen alkuperäisiä pintamaita. Alueen jälkihoidossa saa käyttää ainoastaan puhtaita maa-aineksia.

Alimman ottotason ja pohjaveden pinnan väliin tulee jättää riittävä suojakerros.

Pohjaveden laatua ja pinnan korkeutta tulee tarkkailla ottotoiminnan aikana, jotta kaivua ei uloteta liian lähelle pohjavedenpintaa. Tarkkailutulokset on toimitettava valvovalle viranomaiselle.

Maa-aineslain (555/1981) tavoitteena on maa-ainesten otto ympäristön kestävää kehitystä tukevalla tavalla. Lain 3 §:n mukaan maa-ainesten ottamisesta ei saa aiheutua esimerkiksi tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen veden laadun tai antoisuuden vaarantumista, jollei siihen ole saatu vesilain mukaista lupaa.

Tienmutkan pohjavesialueen saastuminen olisi suuri uhka Kärkölän kunnan vesilaitoksen toiminnalla.

Kärkölän vesi edellyttää alueella tapahtuvan aktiivista valvontaa siten, että alueen pohjaveden määrää ja laatua seurataan. Tämän lisäksi alueella tulee toteuttaa pohjavesien suojelusuunnitelman mukaiset toimenpiteet Tienmutkan pohjavesialueen suojaamiseksi. Hakijan tulee myös selvittää tarvitaanko alueelle vesilain mukainen lupa. Luvanvaraisuuden arvioinnista tulee toimittaa tieto Kärkölän vedelle kunnan kirjaamoon.

Edellä mainittujen lisäksi mahdollisiin pohjavedensaastumistilanteisiin tulisi tehdä toimenpidesuunnitelma.

Muistutukset ja mielipiteet

Muistutuksia tai mielipiteitä ei saapunut.

Hakijan vastine

Hakija on antanut terveydensuojeluviranomaisen sekä Hämeen ja Uudenmaan ELY-keskusten lausuntoihin vastineen 8.4.2024

Toiminta jatkuu pienimuotoisena, eikä toiminnan kasvattaminen ja siten alueen kiviainesten loppuun saattaminen rajaamalla toimintakautta ole mahdollista saati perusteltua. Hakemuksessa on riittävät perusteet haetulle lupakaudelle. Lupakauden tulee olla haettu 15 vuotta, jotta vältetään ennakolta uuden luvan hakeminen lupakauden päättyessä.

Alueen pohjataso on suunniteltu metsätaloustoiminnan varastokentäksi, jolloin alueen pohjaa ei metsitetä.

Varastokentän pinta-ala jää riittämättömäksi, mikäli louhittu kallioleikkaus maisemoidaan Hämeen ELYkeskuksen lausunnon mukaisesti. Lisäksi rinteiden luiskaus ei onnistuisi alueen pintamailla, vaan alueelle tulisi tuoda luiskaukseen tarvittavat maa-ainekset muualta. Tämä ei pohjavesialueellla sijaitsevalla kallioalueella ole pohjaveden suojelun kannalta mielekkäin ratkaisu. Tämä vastaisi myös jo päättyneen lupapäätöksen rajauksia.

Pohjavesiputken asentaminen kallioalueelle ei ole tarkoituksenmukaista. Myöskään suunnittelualueen läheisyydessä ei ole sellaista hiekka- ja soraesiintymää, johon kallioalueelta olisi hydrologinen yhteys. Pohjavedenottamon ja hakemuksen mukaisen kallioalueen välissä on vedenkulkemisen katkaiseva kalliokynnys. Parhaiten alueen hulevettä ja toiminnan mahdollisia vaikutuksia pohjaveteen voidaan seurata hakemuksen mukaisesti toiminta-alueen viereisestä vesikuopasta.

Alueen kulkuyhteydet perustuvat maanomistuksiin ja sopimuksiin. Mikäli tarve on rasiteoikeuksien perustamiselle, sellainen haetaan erikseen.

Suunnitellusta toiminnasta ei aiheudu jatkossakaan haittaa ympäristölle tai naapurustolle.

Neuvottelu

Hakemuksesta on neuvoteltu ja alueella on käyty tarkastuksella 4.6.2024.

Esittelijä ympäristösihteeri Johanna Sallmén

Päätösehdotus Ympäristölautakunta myöntää maa-ainesten ottamisluvan kokonaisottona  69 600 m3ktrt ja vuotuisena ottona 4640 m3ktr ja ympäristöluvan kiviaineksen murskaukseen ja louhintaan. Luvan voimassaoloaika on 10 vuotta. Toiminnassa on noudatettava hakemusta, ellei lupamääräyksissä toisin määrätä.

Lupamääräykset

1. Toiminta-ajat

Louhinta- ja murskaustoimintaa ei saa tehdä 15.6.-15.8. välisenä aikana.

Perustelu

Valtioneuvoston asetuksessa kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010) eli ns. MURAUS-asetuksessa säädetään ympäristönsuojelun vähimmäisvaatimuksista silloin, kun toimintaan on oltava ympäristölupa. MURAUS-asetuksen mukaan kivenmurskaamo on sijoitettava siten, että melua tai pölyä aiheuttavan toiminnon etäisyys asumiseen tai loma-asumiseen käytettävään rakennukseen tai sen välittömässä läheisyydessä sijaitsevaan oleskeluun tarkoitettuun piha-alueeseen tai muuhun häiriölle alttiiseen kohteeseen on vähintään 300 metriä.

Kivenmurskaamo voidaan sijoittaa alle 300 metrin päähän häiriölle alttiista kohteesta, jos toiminnanharjoittaja voi sijoittamalla toiminta rakennukseen tai muita teknisiä keinoja käyttäen luotettavasti ja ympäristölupaviranomaisen hyväksymällä tavalla osoittaa, että toiminnasa ei lähimmässä häiriölle alttiissa kohteessa aiheudu melutason ohjearvot ylittävää melua ja että ilmanlaadun raja-arvot eivät ole vaarassa ylittyä.

MURAUS-asetuksen 8 §:n 1 momentin mukaan, jos toiminnan etäisyys melulle alttiisiin kohteisiin on alle 500 metriä, ei murskaamista, poraamista, rikotusta tai räjäytyksiä eikä kuormauksia tai kuljetuksia saa tehdä viikonloppuisin eikä arkipyhinä vaan:

1)     murskaaminen on tehtävä arkipäivisin kello 7.00 ja 22.00 välisenä aikana;

2)     poraaminen on tehtävä arkipäivisin kello 7.00 ja 21.00 välisenä aikana;

3)     rikotus on tehtävä arkipäivisin kello 8.00 ja 18.00 välisenä aikana;

4)     räjäytykset on tehtävä arkipäivisin kello 8.00 ja 18.00 välisenä aikana; ja

5)     kuormaaminen ja kuljetus on tehtävä arkipäivisin kello 6.00 ja 22.00 välisenä aikana.

Lisäksi murskauksen kesäaikaista toiminta-aikaa on rajoitettu asutuksen viihtyisyyden turvaamiseksi.

(YSL 52 §, NaapL 17 §, VNa 80/100 § 3, 8)

2. Ottamisen aloittamisesta on ilmoitettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Ennen kuin maa-ainesten ottamiseen ryhdytään, maa-ainesten ottajan on merkittävä luvan mukainen ottamisalueen raja maastoon. Pohjataso ei saa alittaa hakemuksessa esitettyä + 128,70 (N60). Alin sallittu pohjataso on merkittävä alueelle siten, että pohjataso voidaan tarkistaa. Merkintöjä on ylläpidettävä. Suojakerros ylimpään pohjaveden pintaan on oltava vähintään 4 metriä.

Louhosalueen ympärys on aidattava siten, ettei louhoksen reunalle pääse tahattomasti.

Perustelu

Määräys annettu valvonnallisista syistä ja onnettomuusvaaran ehkäisemiseksi. (MAA 7 §)

3. Toiminnanharjoittajan on seurattava tärinän vaikutuksia ja toimitettava tiedot valvontaviranomaiselle. Lupaviranomainen voi tarvittaessa edellyttää lisätoimenpiteitä tärinän aiheuttaman vaaran tai haitan ehkäisemiseksi.

Perustelu

Louhintaan liittyvistä räjäytyksistä saattaa aiheutua tärinähaittaa toiminnan aikana. Alueella on aikaisemmin louhittu ja tärinää on seurattu ja alueella on tehty ennakkokatselmukset. Louhintatöiden vaikutuksia on seurattava edelleen, jotta tärinää ehkäiseviä toimenpiteitä voidaan suhteuttaa oikein. Toiminnanharjoittaja on oltava selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista. (YSL 52 §)

4. Polttoaineiden ja muiden ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavien aineiden pääsy maaperään ja pohjaveteen on estettävä. Tukitoiminta-alueiden maarakenteet on tiivistettävä siten, että polttoaineiden ja muiden ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavien aineiden pääsy maaperään ja pohjaveteen on estetty. Poltto- ja voiteluaineiden sekä kemikaalien varastointi- ja käsittelyalueiden on oltava nesteitä läpäisemättömiä ja reunoiltaan korotettuja. Polttoainesäiliöiden on oltava kaksoisvaippasäiliöitä tai kiinteästi valuma-altaallisia säiliöitä ja niiden on kestettävä mekaanista ja kemiallista rasitusta. Säiliöt on varustettava ylitäytönestimillä ja tankkauslaitteistot lukittavilla sulkuventtiileillä. Kuormauskalustoa tankattaessa ja huollettaessa on huolehdittava siitä, että polttoaineita tai muita pilaantumisen vaaraa aiheuttavia aineita ei pääse maaperään tai pohjaveteen. Pölynsidonta- ja liukkaudentorjunta-aineita sekä räjähteitä ei saa käyttää siten, että niistä voi aiheutua maaperän tai pohjaveden pilaantumisen vaaraa.

Polttoainesäiliöiden sekä murskaus- ja seulontalaitteistojen vuotojenhallinta tulee järjestää kaksinkertaisen suojauksen periaatteen mukaisesti. Kaksinkertaisessa suojauksessa sekä ensisijaisen että toissijaisen suojauksen tulee muodostaa aukottomat, toisistaan riippumattomat suojauskokonaisuudet. Suojatuille alueille kertyvien sadevesien keräily ja käsittely on järjestettävä niin, että likaisten sadevesien imeytyminen maaperään pohjavesialueellle ei ole mahdollista.

Perustelu

Määräys on annettu maaperän ja pohjaveden suojelemiseksi (YSL 7 §, 16-17 §, VNA 800/2010 § 9)

5. Luvan haltijan on arvioitava ja tarkistettava kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma viiden vuoden välein.

Perustelu

Kiviainestuontantoalueiden kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma käsitellään ympäristöluvan yhteydessä. (YSL 114 §)

6. Alueelle mahdollisesti muualta jalostettavaksi tuotavien louheiden ja kivien pitää olla pilaantumattomia. Pilaantumattomuudella tarkoitetaan maa- ja kiviaineksia, joiden haitta-ainepitoisuudet alittavat valtioneuvoston asetuksen 214/2007 alemman ohjearvon. Mikäli pilaantumattomuudesta on epäilyksiä, on pilaantumattomuus varmistettava ennen alueelle tuontia tarvittaessa analyyseilla.

Alueelle tuodun aineksen alkuperästä, kuljetuksesta ja määrästä on pidettävä kirjanpitoa. Muualta tuodulle käsittelemättömälle kiviainekselle on oltava erikseen merkitty sijaintipaikka alueella.

Perustelu

Kirjanpitovelvoite on annettu valvonnan takia. Valvonnan helpottamiseksi muualta tuotavalle kiviainekselle on osoitettava erillinen alue. Maa-ainesten pilaantumattomuus määritellään PIMA-asetuksen mukaisesti, jotta pilaantumattomuus on määritelty täsmällisesti. (YLS 52 §, VNA 214/2007)

7. Alueen yleisestä siisteydestä on huolehdittava eikä toiminta saa aiheuttaa roskaantumista. Toiminnassa on noudatettava voimassa olevia kunnallisia jätehuoltomääräyksiä kuten jätteiden lajitteluvelvoitetta. Jätteet ja vaaralliset jätteet saa toimittaa vain jätelain 29 §:n mukaiselle toimijalle.

Perustelu

Määräys on annettu jätelain keskeisten tavoitteiden noudattamiseksi ja asianmukaisen jätehuollon järjestämiseksi. Jätelain tavoitteet ovat jätteen synnyn vähentäminen, jätteen hyödyntäminen ja tietyn etusijajärjestyksen noudattaminen. Määräys on annettu myös alueen asianmukaisen jätehuollon järjestämiseksi ja roskaantumisen ehkäisemiseksi. (YSL 52 §, 58 §, JL 8 §)

8. Toiminnasta aiheutuva pöly ei saa ylittää ilmanlaadusta annetun asetuksen (711/2011) mukaisia ohjearvoja alueilla, joilla asuu tai oleskelee ihmisiä ja joilla ihmiset saattavat altistua ilman epäpuhtauksille.

Pölylähteet on sijoitettava teknisten mahdollisuuksien mukaan toiminta-alueen alimmalle kohdalle. Kiven porauksessa syntyvän pölyn leviämistä on estettävä sijoittamalla porausvaunuihin pölynkeräyslaitteet tai käyttämällä muuta pölyn leviämisen estämisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Kuormattavan ja murskauslaitteiston kuljettimelta varastokasaan putoavan kiviaineksen pölyämistä on estettävä säätämällä putoamiskorkeus mahdollisimman pieneksi, kiinnittämällä murskauslaitteiston kuljettimien päähän pölyämistä estävät suojat tai käyttämällä muuta pölyn leviämisen estämisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Pölyn joutumista ympäristöön estettävä kastelemalla tai koteloimalla päästölähteet kattavasti ja tiiviisti taikka käyttämällä muuta pölyn torjumisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Varastokasat ja ajoneuvojen kuormat on tarvittaessa kasteltava ja pölyn leviäminen ajoneuvoista toiminta-alueen ulkopuolelle on estettävä. Ympäristölupaviranomainen voi tarvittaessa määrätä selvittämään pölyn vaikutuksen ilmanlaatuun hengitettävien hiukkasten osalta mittauksin tai muulla tavalla.

Perustelu

Määräys on annettu terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi ja rajoittamiseksi. (YSL 52 §, VNA 800/2010 4 §, 13 §)

9. Toiminnasta aiheutuva melutaso asumiseen käytettävillä alueilla ei saa ylittää ulkona melun A-painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvoa (klo 7-22) 55 dB eikä yöohjearvoa (klo 22-7) 50 dB. Hakijan on tehtävä nykytilanteen mukainen melumallinus tai mitattava lähimpiin häiriintyviin kohtisiin aiheutuva melutaso luotettavien mittausten avulla toiminnan alkaessa. Mittauksen tai mallinnuksen perusteella lupaviranomainen voi tarvittaessa antaa lisämääräyksiä melun ehkäisemiseksi.

Perustelu

Enimmäistaso on annettu meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi. Melutaso vastaa valtioneuvoston päätöksessä 933/1992 asumiseen käytettäville alueille annettua ohjearvoa. Määräys melutason selvittämisestä on annettu siksi, että toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista. (YSL 52 §, VNp 933/1992, VNA 800/2010 7 §, 13 §)

10. Melulähteet on sijoitettava teknisten mahdollisuuksien mukaan toiminta-alueen alimmalle kohdalle. Raaka-aine-, pintamaa- ja tuotevarastokasat on pidettävä melun leviämisen estämisen kannalta riittävän korkeina ja ne on sijoitettava siten, että melun leviäminen melulle alttiisiin kohteisiin estyy. Koneiden ja laitteiden kunnossapidosta on huolehdittava. Toiminta-alueella siirtokuljetusmatkat on suunniteltava mahdollisimman lyhyiksi. Kun kivenmurskaamo sijoitetaan alle 500 metrin päähän asumiseen tai loma-asumiseen käytettävästä rakennuksesta tai sen välittömässä läheisyydessä sijaitsevasta oleskeluun tarkoitetusta piha-alueesta tai muusta häiriöille alttiista kohteesta, melua on torjuttava koteloinnein, kumituksin tai muilla vastaavilla ääniteknisesti parhailla meluntorjuntatoimilla. Meluesteet on rakennettava melulähteen välittömään läheisyyteen.

Perustelu

Määräys on annettu melun torjumiseksi ja kohtuuttoman rasituksen estämiseksi (YSL 52 §, NaapL 17 §, VNA 800/2010 § 6)

11. Luvanhaltijan vaihtumisesta on ilmoitettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Jos lupaan perustuva oikeus maa-ainesten ottamiseen siirretään toiselle, on siirrosta viipymättä ilmoitettava lupaviranomaiselle. Luvan aikaisempi haltija vastaa kuitenkin kaikista lupaan liittyvistä velvoitteista kunnes hänen tilalleen on hakemuksesta hyväksytty toinen.

Perustelu

Määräys on tarpeellinen valvonnan vuoksi. Ilmoituksen perusteella lupaviranomainen voi myös arvioida uuden lupakäsittelyn tarpeen. (YSL 170 §, MAL 13 a §)

12. Mahdollisista häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää haittaa, on ilmoitettava välittömästi kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä viipymättä onnettomuuden tai häiriötilanteen edellyttämiin torjunta- tai korjaustoimiin ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja haitallisten ympäristövaikutusten vähentämiseksi. Aiheutuneiden ympäristövaikutusten selvittäminen on aloitettava tilanteen edellyttämässä laajuudessa valvontaviranomaisen kanssa sovittavalla tavalla. Lisäksi on tehtävä korjaavat toimenpiteet vastaavan tapauksen toistumisen estämiseksi.

Toiminnanharjoittajan on huolehdittava toiminta-alueen rakenteiden ja laitteistojen huollosta ja kunnossapidosta siten, että ne eivät käytön aikana vioitu tai muutu siten, että toiminnasta aiheutuvien ympäristö- tai terveysvahinkojen riski lisääntyy.

Onnettomuus- ja häiriötilanteita varten toiminta-alueella on oltava riittävä alkusammutus- ja vuotojen torjuntakalusto. Laitteiden läheisyydessä on oltava hätäkytkimet sekä ohjeet menettelystä vuoto- ja tulipalotapauksissa.

Onnettomuuksista ja häiriötilanteista aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi poltto- ja voiteluaineet sekä muut kemikaalit on säilytettävä turvallisesti. Alueella olevat tiet on suunniteltava ja rakennettava pelastusajoneuvoille soveltuviksi. Ulkopuolisten pääsy toiminta-alueelle on estettävä.

Perustelu

Määräys on annettu onnettomuus- ja häiriötilanteisiin varautumiseksi. Määräyksellä varmistetaan lisäksi tiedonkulku viranomaiselle tilanteissa, joissa ympäristölle on aiheutunut tai on vaarassa aiheutua poikkeuksellisen suurta haittaa. (YSL 123 §, VNA 800/2010 12 §)

13. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava toiminnan päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävästä tai muusta toiminnan olennaisesta muuttamisesta kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Lisäksi valvontaviranomaiselle on ilmoitettava toiminnan aloittamisajankohta ja viipymättä ilmoitettava toiminnan pitkäaikaisesta keskeyttämisestä, toiminnan lopettamisesta, toimintaa koskevista muista muutoksista ja tapahtumista, joilla voi olla vaikutuksia ympäristön pilaantumiseen tai luvan noudattamiseen.

Perustelu

Määräys on annettu valvonnallisista syistä. Toiminnan olennainen muuttaminen kuten laajentaminen tai tuotantosuunnan muuttaminen edellyttää luvan tarkistamista. Valvonnan kannalta olennaiset muutokset tulee ilmoittaa valvontaviranomaiselle. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi, onko lupaa tarpeen muuttaa. (YSL 29 §, 170 §, MAL 16 §)

14. Luvanhaltijan on tarkkailtava toimialaansa liittyvän parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varauduttava soveltuvan tekniikan käyttöönottoon.

Perustelu

Ympäristönsuojelulaki velvoittaa ennaltaehkäisemään ja minimoimaan haitat sekä käyttämään parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja noudattamaan ympäristön kannalta parhaimpia työmenetelmiä. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä aiheuttamiensa haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja siinä mielessä seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä toimialallaan. Jos päästöjä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia, voidaan lupapäätöstä vaatia muutettavaksi. (YSL 6 §, 8 §, 20 §)

15. Pohjaveden pinnantasoa tulee seurata kolmen kuukauden välein (helmi-, touko-, elo- ja marraskuussa) tarkkailuun soveltuvasta pohjaveden havaintoputkesta. Pohjaveden laadun tarkkailuun soveltuva havaintoputki tulee sijoittaa louhinta-alueen läheisyydessä sijaitseviin hiekka-sorakerroksiin, joissa pohjavettä on havaittu.

Maa-ainesten oton vaikutusta pohjaveden laatuun tulee tarkkailla vuosittaisella näytteenotolla. Laaja analyysi on tehtävä ottamisen alkaessa ja sen jälkeen vähintään kolmen vuoden välein. Suppea analyysi on tehtävä vuosittain.

Suppea analyysi:

pH

Sameus

Sähkönjohtavuus

Happi

Öljyhiilivedyt (jos aistinvarainen havainto)

Laaja analyysi:

Haju ja maku aistinvaraisesti

Sameus

Väri

pH

Happi

DOC

Sähkönjohtavuus

Rauta

Mangaani

Sulfaatti

Nitraatti

Kloridi

Kokonaiskovuus

Alkaliteetti

Polttoainehiilivedyt

Mineraaliöljyt

Koliformiset- ja E.coli-bakteerit

Tulokset on toimitettava kunnan valvontaviranomaiselle ja Hämeen ELY-keskukselle vuosittain maaliskuun loppuun mennessä. Pohjaveden tarkkailua on jatkettava kolme vuotta ottamisen päätyttyä ja havaintoputki on jätettävä paikoilleen mahdollista jälkiseurantaa varten. Seurantaa on tehtävä siinä tapauksessa, että saadaan asennettua sellainen pohjaveden havaintoputki, joka kuvaa kyseisen kallionottamisen pohjavesivaikutuksia.  

Perustelu

Luvassa on annettava tarvittavat määräykset ottamistoiminnan vaikutusten tarkkailusta. Pohjaveden pinnan tason tarkkailu ja laadun seuranta perustuvat hakijan esittämään pintaveden tarkkailuun ja Hämeen ELY-keskuksen sekä terveydensuojeluviranomaisen lausuntoihin. Määräys on annettu pohjavedelle aiheutuvien haittojen välttämiseksi. (YSL 62 §, MAL 11 §, MAA 6 §)

16. Pintavettä tulee tarkkailla hakemuksessa osoitetusta vesikuopasta. Pintavedestä tulee tehdä lupamääräyksessä 15 mainitut analyysit, vuosittain suppea analyysi ja kolmen vuoden välein laaja analyysi.

Perustelu

Luvassa on annettava tarvittavat määräykset ottamistoiminnan vaikutusten tarkkailusta. Pintaveden tarkkailu perustuu hakijan esittämään suunnitelmaan. Määräys on annettu pohjavedelle aiheutuvien haittojen välttämiseksi. (YSL 62 §, MAL 11 §, MAA 6§)

17. Hakijan on pidettävä aikajärjestyksen mukaista kirjaa toiminnasta. Toiminnanharjoittajan on toimitettava vuosittain helmikuun loppuun mennessä sähköiseen YLVA-järjestelmään edellistä toimintavuotta koskeva yhteenveto ympäristönsuojelun kannalta merkittävistä tiedoista:

-          toimintajaksot, toimintapäivien pituus ja lukumäärä

-          louhitun ja murskatun kiviaineksen määrä, alueelle tuodun ja poisviedyn ylijäämälouheen ja maa-aineksen määrä

-          räjäytysten ajankohta, käytettyjen räjäytysaineiden laatu ja määrä

-          huoltotoimenpiteet

-          jätteet ja vaaralliset jätteet lajeittain ja niiden määrä ja toimituspaikka

-          käytettyjen polttoaineiden laatu- ja kulutustiedot (t/a)

-          häiriötilanteet ja onnettomuudet (syy, kestoaika, arvio päästöistä ja ympäristövaikutukset ja tehdyt torjuntatoimenpiteet)

-          tarkkailutulokset

Perustelu

Määräys on annettu viranomaisten toimintaa koskevan tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. (YSL 172 §)

18. Luvan haltijan tulee vuosittain tammikuun 31. päivään mennessä ilmoittaa edellisvuonna otetun maa-aineksen määrä ja laatu valtakunnalliseen NOTTO-rekisteriin rekisterinpitäjän ohjeiden mukaisesti. Ilmoitus tehdään myös silloin, kun maa-ainesten ottaminen on päättynyt tai keskeytynyt.

Perustelu

Määräys on annettu valvonnallisista syistä. (MAL 23 b, MAA 9 §)

19. Toiminnan loputtua alue on kunnostettava. Viimeistään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista on esitettävä suunnitelma pohjavesien ja maaperänsuojelua, maisemointia sekä jätehuoltoa koskevista toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista.

Perustelu

Ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista. Toiminnan lopettamiseen liittyvistä ympäristönsuojelutoimista on tarpeen esittää suunnitelma hyvissä ajoin, jotta alueen kunnostamisesta, päästöjen ehkäisemisestä ja tarkkailun järjestämisestä voidaan päättää ajoissa. (YSL 52 §, 94 §)

20. Ottamisalue tulee jälkihoitaa ottamisen edetessä tai välittömästi ottamisen päätyttyä. Jälkihoitotyöt tulee tehdä lupakauden aikana.

Louhinta-alueen pohjalle tulee rakentaa vähintään metrin paksuinen irtomaakerros kallion pinnan päälle. Kerroksen rakentamiseen tulee käyttää alueelta saatavia maita. Päälimmäiseksi tulee muodostaa kasvukerros seuraavalla tavalla: muotoillulle pohjalle levitetään noin 15 cm vahvuinen kerros humusta, joka sekoitetaan hiekkakerroksen pintaosaan. Tähän tarkoitukseen voidaan käyttää alueelta kuorittua pintamaata tai muualta tuotua tarkoitukseen sopivaa humusta. Kasvualustalle kylvetään alueelle luonteenomaisia kasvilajeja tai nurmikkoa. Alueelle muaalta tuotavien jälkihoitomateriaalien puhtaus tulee varmistaa.

Ottamistoiminnan päätyttyä alueen jyrkät reunat on aidattava kiinteällä metalli-aidalla ja lisäksi louhoksen reunavyöhykkeelle on kasattava isoja kiviä ja lohkareita siten, ettei jyrkänteen reunalle voi päästä kiipeämättä aidan tai kiviesteen yli. Aidan on oltava lähinnä jyrkännettä ja isot kivet ja lohkareet sen takana vallina.

Jälkihoidon seurantaa tulee jatkaa vähintään 3 vuotta ottamisen päätyttyä.

Perustelu

Määräys on annettu hankkeesta aiheutuvien haittojen välttämiseksi ja rajoittamiseksi. Maisemointi ja muut jälkihoitotyöt kuuluvat lupa-aikana toteutettaviksi. (MAL 11 §, MAA 8 §).

21. Toiminnanharjoittajan tulee huolehtia siitä, että lupapäätöksessä annetut määräykset ovat tiedossa ja niitä noudattavat kaikki alueella toimivat urakoitsijat ja aliurakoitsijat.

Perustelu

Määräyksellä ehkäistään ja vähennetään ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. (YSL 52 §)

22. Toiminnanharjoittajan on nimettävä vastuuhenkilö, jonka nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Perustelu

Onnettomuus- ja häiriötilanteita varten toiminnalla on oltava vastuuhekilö toiminnan asianmukaista hoitoa varten ja valvonnallisista syistä. (VNA 800/2010 12 §)

Maksut ja vakuudet

Lupamaksu

Lupamaksuksi määrätään yhteensä 4793 euroa.

Perustelu

Taksan mukainen maksu kivenlouhimolle on 2622 € ja murskaamolle 2622 €. Useamman toiminnan käsittävää toimintakokonaisuutta koskevan lupa-asian käsittelystä peritään yhdistetty maksu siten, että korkeimpaan maksuluokkaan kuuluvan toiminnan lupamaksuun lisätään muiden toimintojen osuutena 50 % näiden toimintojen maksusta.

Maa-ainestaksan mukainen mukainen maksu on 1720 €. Yhteisluvan käsittelymaksu määräytyy siten, että korkeampaan maksuun lisätään toisen toiminnan käsittelymaksusta 50 %.

Maa-aineslain mukainen valvontamaksu

Ottamissuunnitelman valvonnasta perittävät maksut määräytyvät kulloinkin voimassa olevan taksan mukaisesti ja se on luvan myöntämishetkellä 164,80 euroa.

Maa-ainesvakuus

Vakuudeksi määrätään 12 330 euroa.

Vakuudeksi hyväksytään Kärkölän kunnalle asetettu omavelkainen pankkitakaus tai pankkitalletus, jossa on pankin antama kuittaamattomuustodistus. Luvan saajan on huolehdittava, että määrätty vakuus on aina voimassa siihen asti kunnes alueella on tehty hyväksytyt jälkihoitotyöt. Kunnalla on oikeus tarkistaa vakuutta kolmen vuoden välein.

Asetuksen ja muiden säännösten noudattaminen

Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, asetusta on luvan estämättä noudatettava. (YSL 70 §)

Oikeusvaikutteinen kaava toiminnan sijoittamisessa

Alueella ei ole oikeusvaikutteista yleis- tai asemakaavaa. Maakuntakaavan pohjavesi- ja melualuerajaukset eivät estä toiminnan sijoittamista alueelle.

Lupaharkinnan perusteet

Kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, ympäristöluvanvarainen toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty.

Maa-ainesten ottamistoiminta tai sen järjestely ei ole ristiriidassa maa-aineslain 3 §:ssä säädettyjen rajoitusten kanssa, kun noudatetaan annettuja määräyksiä ja hakija on esittänyt ottamissuunnitelman, joten lupa ottamiseen on myönnettävä. Toiminta ei aiheuta maa-aineslain 3 §:n mukaista kauniin maisemakuvan turmeltumista, luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista, huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa tai tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen veden laadun tai antoisuuden vaarantumista. Asiaa harkittaessa on otettu huomioon myös lupamääräysten vaikutus. Lupapäätökdessä on annettu tarvittavat määräykset ottamistoiminnan ja sen vaikutusten tarkkailusta sekä muista valvonnan kannalta tarpeellisista toimenpiteistä, jos seikat eivät ole käyneet ilmi ottamissuunnitelmasta. (MAL 6 §)

Luvan myöntämisen edellytykset

Ympäristöluvanvaraisesta toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen ei aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristönsuojelulain 5 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua seurausta tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai sen vaaraa, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.

Vastaukset lausuntoihin ja muistutuksiin

Lupamääräyksissä on otettu huomioon lausunnoissa mainitut seikat. Määräyksiä on annettu muun muassa pohjavesien suojelusta, alueen jälkihoidosta, melusta, pölystä ja tärinästä. Hämeen ELY-keskuksen lausunnosta poiketen ympäristölautakunta katsoo, että louhinta-alueen reunat voidaan jättää hakemuksen mukaisiksi, jos noudatetaan lupamääräyksissä mainittua alueen aitausta.

Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta

Ympäristölautakunta myöntää toiminnan aloittamisluvan muutoksenhausta huolimatta. Aloittamisluvan vakuudeksi on asetettava 2000 euron vakuus.

Perustelu

Maa-aineslain 21 § 5 momentin mukaan maa-aineslupahakemuksen ja ympäristölupahakemuksen yhteiskäsittelyssä annetun luvan täytäntöönpanoon sovelletaan, mitä ympäristönsuojelulain 198 § 1 momentissa ja 199-201 §:ssä säädetään. Ympäristönsuojelulain 199 § 1 momentin mukaan lupaviranomainen voi perustellusta syystä ja edellyttäen, ettei täytäntöönpano tee muutoksenhakua hyödyttömäksi, luvan hakijan pyynnöstä lupapäätöksessä määrätä, että toiminta voidaan muutoksenhausta huolimatta aloittaa lupapäätöstä noudattaen, jos hakija asettaa hyväksyttävän vakuuden ympäristön saattamiseksi ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräyksen muuttamisen varalle.

Aloittamisvakuus ja maa-aineslain 12 § mukainen vakuus ovat eri vakuuksia, ja siksi toiminnan aloittamisesta muutoksenhausta huolimatta tulee asettaa erillinen vakuus.

Hakija on perustellut toiminnan aloittamisluvan aikaisemmin alueelle myönnetyillä luvilla, ja toiminnan jatkumisella.

Päätöksen antaminen

Päätöksestä kuulutetaan julkisella kuulutuksella yleisessä tietoverkossa ja Hollolan Sanomissa. Tämä päätös on lainvoimainen 25.7.2024, ellei päätöksestä valiteta.

Luvan voimassaolo

Tämä lupapäätös on voimassa 25.7.2034 saakka.

Perustelu

Maa-aineslain 10 §:n mukaan lupa ainesten ottamiseen myönnetään määräajaksi, kuitenkin enintään kymmeneksi vuodeksi. Erityisistä syistä lupa voidaan kuitenkin myöntää pidemmäksi ajaksi, kuitenkin enintään viideksitoista vuodeksi, ja kalliokiven louhinnan osalta enintään 20 vuodeksi, jos se hankkeen laajuuteen, esitetyn suunnitelman laatuun ja muihin ainesten ottamisessa huomioon otettaviin seikkoihin nähden katsotaan sopivaksi. Erityisenä syynä voidaan pitää myös sitä, että ottaminen kohdistuu maankäyttö- ja rakennuslain (132/199) mukaisessa voimassa olvassa maakuntakaavassa tai oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa maa-ainesten ottamiseen varatulle alueelle.

Lupaa on haettu 15 vuodeksi. Erityiseksi syyksi on esitetty toiminnan pienimuotoisuutta, alueen suunniteltua jälkikäyttöä sekä sitä, että alue on katsottu sopivan ottotoimintaan aiemmissa lupamenettelyissä. Hämeen ELY-keskus on todennut lausunnossaan, että lupa voidaan myöntää enintään 10 vuodeksi, koska toiminnan laajuus ja suunnitelman laatu huomioon ottaen erityisiä syitä luvan myöntämiseksi pidemmäksi ajaksi ei ole. Ympäristölautakunta katsoo, ettei 15 vuoden lupa-ajalle ole riittäviä syitä, ja siksi lupa myönnetään 10 vuodeksi.

Sovelletut oikeusohjeet

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 2, 5-8, 10-12, 16-17, 22-23, 27, 29, 34, 39, 41-44, 47a-49, 52, 58, 62, 66, 70, 83, 85, 87, 94, 111-114, 123, 170, 172, 190, 205 §§ ja liite 1 taulukko 2 kohdat 7 c) ja 7 e)

VNA ympäristönsuojelusta (713/2014) 2 § 6a) ja 6 b)

Jätelaki (646/2011) 6, 13, 29, 118, 119-120, 122 §§

VNA jätteistä (179/2012) 22 §§

Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 §

Maa-aineslaki (555/1981) 1, 3-4a, 5- 7, 10-13a, 19-20, 23a §§

VNA maa-ainesten ottamisesta (926/2005) 1-3, 6-9 §§

VNp melutason ohjearvoista (993/1992) 1-2 §§

VNA 800/2010 §§ 1-13 §§

Kärkölän kunnan maa-ainestaksa 15.6.2016

Kärkölän kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen taksa 1.4.2020

Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

Muutoksenhaku Hallintovalitus Vaasan hallinto-oikeus

Jakelu  hakija, Hämeen ELY-keskus, terveydensuojeluviranomainen, Lahden museot

Tiedoksi  Kuulutus: kunnan internetsivu, Hollolan Sanomat

 Tieto päätöksestä: hakemuksesta erikseen kuullut, Uudenmaan ELY-keskus, Kärkölän kunnan tekninen lautakunta