Ympäristölautakunta
Pöytäkirja 10.05.2023/Pykälä 48

Ympäristölautakunta 10.05.2023 § 48  

58/11.01.00/2023  

Valmistelija ympäristösihteeri riitta.hyytiainen@karkola.fi puh. 044-770 2235

Asia

Päätös ympäristönsuojelulain 27 § mukaisesta ympäristöluvasta. Lupa koskee ympäristönsuojelulain 47 a §:n mukaista maa-ainesluvan ja ympäristöluvan (kiviaineksen murskausta) yhteiskäsittelyä.

Lupahakemus koskee hiekan, soran ja kivien ottamista, murskausta sekä käsittelyä.

Lupaa haetaan 10 vuodeksi. Kokonaisotto on  44 000 m3. Vuotuinen ottamismäärä on keskimäärin 4 400 m3. Ottamisalueen pinta-ala on 1,7 ha.

Hakija 

Pekka Markkola

Liike- ja yhteisötunnus 1112848-0

Luvan hakemisen peruste

Ympäristönsuojelulaki 27 § ja ympäristönsuojelulain liite 1 taulukko 2 kohta

-          7 e) sellainen tietylle alueelle sijoitettava siirrettävä murskaamo, jonka toiminta-aika on vähintään 50 päivää;

-          maa-aineslain 4 §:n mukainen maa-ainesten otto.

Toimivaltainen lupaviranomainen

Kärkölän kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, jona toimii ympäristölautakunta.

Ympäristönsuojeluasetuksen 2 §:n mukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen käsittelee ympäristölupahakemuksen, joka koskee:

-          6b) kiinteää murskaamoa tai sellaista tietylle alueelle sijoitettavaa siirrettävää murskaamoa tai kalkkikiven jauhatusta, jonka toiminta-aika on yhteensä vähintään 50 päivää.

Maa-ainesten ottamista koskevan lupa-asian ratkaisee kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta annetun lain (64/1986) mukainen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen

Tiivistelmä 

Alueelle on myönnetty maa-aineslupa vuonna 2012 sekä ympäristölupa kiviaineksen murskaamiseen vuonna 2017. Alueella on harjoitettu lupien mukaista toimintaa.

Alueella on voimassa maakuntakaava mutta ei osayleiskaavaa tai asemakaavaa. Päijät-Hämeen maakuntakaavassa alue on merkitty maaseutumaiseksi alueeksi sekä kulttuurihistorian ja maiseman kannalta valtakunnallisesti arvokkaaksi alueeksi. Suunniteltu ottamisalue sijaitsee pohjavesialueella. Alueen ympäristö on harvakseltaan asuttua metsä- sekä maatalousvaltaista seutua.

Alueelle haetaan lupaa 44 000 m3-k maa-ainesten ottamiseen 10 vuoden aikana. Vuotuinen ottamismäärä on keskimäärin 4 400 m3. Ottamisalueen pinta-ala on 1,7 ha.

Alueelta otetaan hiekkaa, sora ja kiviä. Maa-aineksista valmistetaan seulomalla ja murskaamalla erilaisia kiviaineslajikkeita. Sora ja hiekka sekä kivet syötetään murskaimelle pyöräkuormaajalla. Valmis tuote varastoidaan eri tuotteiden varastokasoihin, joiden korkeus on 4.8 metrin luokkaa. Maa-ainestuotteet kuljetetaan käyttökohteeseen kuorma-autoilla tai ajoneuvoyhdistelmillä.

Murskattava kiviaines otetaan pääasiassa Ali-Teppolan-tilan alueelta. Samalla murskataan myös eteläpuolisen naapuritilan alueen harjusoraa ja irtokiviä. Murskauslaitos sijoitetaan em. tilojen rajalle Ali-Teppolan tilan puolelle. Laitos on silloin mahdollisimman etäällä lähimmistä häiriintyvistä kohteista.

Lähin häiriintyvä kohde sijaitsee itä/koillisessa noin 200 m etäisyydellä murskauslaitoksesta. Murskauslaitoksen viereen kasataan maavalli meluesteeksi lähimmän häiriintyvän kohteen suuntaan.

Alue soveltuu maa-ainesten ottoon ja murskaukseen tässä esitettävän suunnitelman mukaan toimittaessa. Suunnitelluilla rakenteilla ja toimintatavoilla toiminnan meluvaikutus ei ylitä melutason ohjearvoja ympäristön häiriintyvissä kohteissa.

Pölyhaitan syntymistä ehkäistään mm. maa-aineksen putoamiskorkeuden säätelyllä ja tarvittaessa kastelulla.

Aluetta maisemoidaan vaiheittain ottamisen aikana. Luiskat muotoillaan noin 1:3 alueelta saatavilla mailla. Muotoilun jälkeen alueelle levitetään pintamaaksi soveltuvaa lähinnä alueelta kuorittua humuspitoista puhdasta maata. Suunnitellulla ottamisella ja muotoilulla alue saadaan palautettua aikaisemmasta maisemavaurioalueesta eheäksi kokonaisuudeksi.

Toimialatunnus TOL: 08120 Soran, hiekan, saven ja kaoliinin otto (kiven, soran ja hiekan rouhinta ja murskaus)

Sijainti 

Tila Ali-Teppola RN:o 316-404-1-35. Tilan pinta-ala on noin 7,61 ha.

Alue sijaitsee noin 1,3 km etäisyydellä Kärkölän kirkonkylästä luoteeseen ja noin 600 metriä Kärkölä- Hämeenkoski-tieltä (nro. 295) länteen.

Alueelle kuljetaan Karjasillantien kautta Mäensyrjäntieltä omasta liittymästä.

Alueen keskiosan koordinaatit ETRS-TM35FIN koordinaatistossa on noin N 6755542 E 404417.

Nykyiset luvat ja ottamistoiminnan tila 

Kärkölän kunnan ympäristölautakunta on myöntänyt (Ymp.ltk. 32 § 29.8.2012) kymmeneksi vuodeksi maa-ainesluvan 58 000 m3 kiviainesmäärälle. Lupa oli voimassa 29.8.2022 asti.

Kärkölän kunnan ympäristölautakunta (17 § 18.5.2017) on myöntänyt ympäristöluvan kiviaineksen murskaamiseen. Lupa oli lainvoimainen 27.6.2017 alkaen ja oli voimassa 29.8.2022 saakka.

Maanomistus

Tilan omistaa luvan hakija.

Ympäristö ja alueen nykytila kuvaus 

Maastoselvitykset ja kartta-aineisto

Pohjakartta-aineistona ympäristöstä käytettiin Maanmittauslaitoksen ETRS-TM35FIN -koordinaatistossa olevaa kartta-aineistoa maanpinnan korkeustietoineen. Korkeustiedot ovat järjestelmässä N2000.

Kaavatilanne

Kohdealueella on voimassa Ympäristöministeriön 2.12.2016 vahvistama Päijät-Hämeen maakuntakaava. Alue on merkitty kaavassa maaseutumaiseksi alueeksi.

Alue on pohjavesialuetta (pv-74) ja lisäksi maakuntakaavassa alue on merkitty kulttuurihistorian ja maiseman kannalta valtakunnallisesti arvokkaaksi alueeksi.

Alueella ei ole yleis- tai asemakaavaa. Alueen itäpuolella on voimassa Kärkölän osayleiskaava (6.9.2004. muutettu 13.12.2004) mutta se ei ulotu ko. alueelle.

Lähimmät kohteet

Alueen ympäristö on harvaan asuttua. Lähimmät häiriintyvät kohteet (rakennukset tai rakennusryhmät) ja niiden etäisyys ottamisalueelta on esitetty seuraavassa.

Muut asuinrakennukset ovat yli etäämmällä.

Ottamisen luvan mukainen alin pohjataso on +97. Melua ja pölyä tuottavat toiminnot tapahtuvat kuopan pohjatasolla, lähellä ottoalueen eteläreunaa. Lähimpien asuinrakennusten ja murskausalueen väliin jaa meluesteeksi ottamisalueen luontaisia sorarintauksia, jotka nousevat pääosin vähintään tasolla +105.+110. Lisäksi murskaustuotteiden varastokasoja voidaan kasata murskausalueen ympärille.

Maisema

Alue sisältyy Myllynkylän kulttuurimaiseman rajauksen pohjoisosaan. Alue on kuitenkin osayleiskaavan ulkopuolella eikä siten oikeusvaikutteinen. Myllynkylän kulttuurimaisema-alue on peltoaluetta, joka rajautuu lännen puolelta metsäpeitteiseen harjuun. Harjun itälaidalla, em. pellon puolella on useita maa- ainesten ottamisalueita. Suunnittelukohde on näistä pohjoisin. Alueen ympäristö on metsä- sekä maatalouskäytössä. Ottamisrintaukset näkyvät vain eteläpuoleiselle peltoalueelle. Lännen puolen peltoalueelle alue ei näy. Maisemakuvassa alue erottuu Salpausselän

reunamuodostumana ollen ympäröiviä peltoalueita rajaava maiseman suurelementti. Peltoalueiden maanpinnan yleistaso molemmin puolin reunamuodostumaa on noin +100.

Nykyisen ottamisalueen rintauksia on osin maisemoitu. Valtaosa on kuitenkin avattuna, sora/- hiekkapinnalla. Alueen rintaukset ovat jyrkkiä, noin 1:1 ja maisemoidut osat on luiskattu noin 1:2.1:3.

Ottamisalueelle ei ole suoraa näköyhteyttä Kärkölä-Hämeenkoski-tieltä. Tien ja ottamisalueen välissä on metsäpeitteisiä harju/delta-alueita pohjoisesta etelään päin Huilinmäki +130, Ali-Teppola +130.132, Holinmäki +128, Töykynmäki +137 ja Supinmäki + 145. Ottamisalueen korkein laki on tasolla +126 ollen lähes samalla tasolla tiealueen kanssa. Näin ollen harjut antavat erinomaisen näkösuojan alueelle.

Kasvillisuus, eläimistö ja arvokkaat luontokohteet

Suunnitellun ottamisalueen tila jakautuu siten, että valtaosa on avoinna olevaa sorapintaista aluetta ja noin 0,5 ha vielä avaamatonta metsäpeitteistä aluetta. Metsäpeitteisen alueen puuston on nuorehkoa noin 40.50 vuoden ikäistä männikköä, paikoitellen myös koivua. Alueen luontainen metsätyyppi on pääosin kuiva kangasmetsä. Pohjakerroksessa on mm. sammalta. Alueen kasvi- ja eläinlajisto on tavanomainen.

Seuraavassa taulukossa on esitetty alueen ja ympäristön suojelua koskevat tiedot.

Suojelualueet ja -päätökset kohdealueella tai lähistöllä

Luonnonsuojelualueita Lännessä noin 3 km etäisyydellä on Palomäki (AMO000044). Vanhojen metsien suojeluohjelmat.

Luonnonmuistomerkkejä Ei tiedossa

LSL:n nojalla suojeltuja luontotyyppejä Ei tiedossa

Luonnon monimuotoisuuden kannalta

erityisen tärkeä alue (Metsälaki 10§) Ei

Maisema-alueita Luoteessa noin 700 m etäisyydellä sijaitsee Viisisyrjänmäki (MOR-Y03-002).

Reunamoreenimuodostuma Koillisessa noin 3,3 km etäisyydellä on Lahden Mutka, 1 Salpausselkä (HSO040039).

Erityisesti suojeltavan lajin säilymiselle

 tärkeä esiintymispaikka

(LSL 47§, LSA Liite 4, sis.

mm. kangasvuokko) Ei tiedossa

Luontodirektiivin liitteen IV (a)

eläinlajien lisääntymis- ja levähdyspaikkoja

(sis. mm. liito- orava) Ei tiedossa

Natura 2000 verkostoon kuuluvia alueita Ei Natura-alueita 3 km säteellä

Alueella ei ole tiedossa olevia erityisiä suojeluarvoja tai suojeltuja kohteita, eikä se kuulu mihinkään suojelualueeseen.

LÄHDE: KARPALO - Ympäristökarttapalvelu - Suomen Ympäristökeskus 28.10.2022

Kulttuurihistorialliset suojelukohteet ja muinaisjäännökset

Kohdealueella ei ole tiedossa olevia kulttuurihistoriallisia suojelukohteita tai muinaisjäännöksiä. Lähin suojelukohde Iso-Sattiala Ämmänkivi (1000005440) sijaitsee noin 900 m etäisyydellä idässä.

LÄHDE: KARPALO - Ympäristökarttapalvelu - Suomen Ympäristökeskus 28.10.2022

Ilmanlaatu

Nykytilassa alueen ilmanlaatuun vaikuttaa pääasiassa maataloudesta syntyvät pölypäästöt. Yleisesti ottaen alueen ilmanlaatu on hyvä ajoittaisesta pölyämisestä huolimatta.

Maa- ja kallioperä

Suunniteltu soranottoalue sijaitsee koillislounaissuuntaisella pitkittäisharjujaksolla ja se kuuluu 1 Salpausselän reunamuodostumaan. Ottamisalueen korkein kohta on tasolla + 126. Maanpinta laskee jyrkästi huipun ympärillä. Maaperä on pääasiassa hiekkaa ja soraa. Paikoin esiintyy myös hienoaineksia. Kalliopinnan korkeutta ei ole tutkittu.

Pintavedet

Valtaosa pintavesistä haihtuu tai imeytyy alueen maaperään. Alueelta ei purkaudu pintavesiä ympäröiville alueille.

Käytännössä suuri osa sadannasta imeytyy pohjavedeksi ja pintavedeksi päätyvä osa on vähäinen.

Pohjavedet

Alue sijaitsee 1-luokan pohjavesialueella Supinmäki-Myllykylä (0431602). Pohjavesialueen kokonaispinta- ala on 1,95 km2, josta varsinaisen muodostumisalueen pinta-ala on 1,23 km2. Antoisuusarvio on noin 1000 m3 päivässä.

Hydrogeologinen kuvaus:

Supinmäki-Myllykylä on I Salpausselän reunamuodostuman sekä pohjois-eteläsuuntaisen pitkittäisharjun käsittävä pohjavesialue. Alue rajoittuu koillisessa Kukonkoivu-Hatsinan pohjavesialueeseen, johon alueelta on mahdollisesti hydraulinen yhteys. Alueen länsiosissa aines on pääasiassa karkeata hiekkaa ja hiekkaa, paikoin esiintyy silttipatjoja ja -kiiloja. Pohjavedenpinta on paikoin yli 15 metrin syvyydellä maanpinnasta. Itäosassa aines on paremmin lajittunutta (mm. Supinmäen delta), mutta hienompaa kuin länsipuolella. Pohjaveden virtaus suuntautuu etelään ja lounaaseen, ja pääpurkautumispaikat ovat alueen länsiosassa Teuronjoki ja itäosassa Herojanlähteet (n. 1 000 m3/vrk)

LÄHDE: HERTTA- Ympäristötietopalvelu - Suomen Ympäristökeskus 25.1.2023.

Pohjavesialueella sijaitsee Kärkölän kunnan Kirkonkylän (Rutapohjan) vedenottamo, jonka vedenottolupa on 600 m3/vrk.

Pohjaveden virtaus suuntautuu kohti lounasta reunamuodostuman suuntaisesti. Virtaussuunta on todettu vesipintahavaintojen perusteella ottamisalueelta tehtyjen mittauksien sekä eteläpuolisen tilan alueella olevista pohjavesiputkista.

Viereisen tontin maa-ainesalueen pohjavesiputkien vesipinta oli 9.11.2011 tasoilla +92,5 ja siitä lounaaseen tasolla +91,86.

Kaivot ja vedenhankinta

Kohdealueen länsipuolisella alueelle vedenhankinta tapahtuu kiinteistökohtaisesti eri ratkaisuilla, koska alueelle ei tule kunnallista vesijohtoverkostoa. Alueen lähimpiin itäpuolelle oleviin kiinteistöihin puolestaan tulee kunnallinen vesilaitoksen vesi.

Suunniteltu ottamistoiminta 

Ottamistilanne

Alue on jo ennestään maisemavaurioaluetta, jolla on harjoitettu maa-ainesten ottamistoimintaa. Maa- aineksia on otettu viimeksi suunnitellun ottamisalueen keskiosista. Lisäksi alueella on jo ennestään maisemoituja reuna-alueita. Ottamisalueen ympäristössä on vaihtelevan ikäistä metsäistä aluetta.

Ottamis- ja kaivualueiden rajaus

Suunnitellun ottamisalueen pinta-ala on 1,7 ha. Tästä avaamattoman alueen pinta-ala on noin 0,5 ha. Suunniteltu ottamisalue ulotetaan koillisosasta yhteismaa-alueena toimivan kiinteistön tilanrajaan. Kiinteistöjen rajalla olevan kannaksen poistamisesta on sovittu yhteismaan edustajien kanssa.

Ottamistasot ja - suunnat

Suunniteltu alin ottamistaso on +97. Ottaminen tehdään siten, että pohjaveden pinnan ja alimman ottamistason väliin jaa vähintään 4 m suojakerros.

Otettava kerrospaksuus on enimmillään noin 16 metriä (lakikohta, joka laskee tasolle noin +108.110. Ottamissuunnat alueella ovat pohjois-koillinen sekä luoteen suuntaan.

Vaiheistus

Pintamaita varastoidaan vapaana olevalle alueelle, yleensä alueen laidalle. Pintamaita hyödynnetään suhteellisen usein, kun maisemointia tehdään vaiheittain työn edistyessä. Ottamisesta ei ole tehty eriteltyä vaiheistussuunnitelmaa.

Otettavat ainekset ja määrät

Alueelta otetaan maa-aineksia noin 44 000 m3. Pintaosissa on humusainespitoinen pintamaakerros, jonka määräksi arvioitiin 2 000 m3.

Vuosittainen ottamismäärä on keskimäärin 4 400 m3.

Pintavesien hallinta

Ottamisalueen pintavedet haihtuvat tai imeytyvät hyvin läpäisevään hiekkaiseen/soraiseen maaperään, jolloin erityistä pintavesien hallintaa ei tarvita.

Jälkikäyttö ja loppumuotoilu

Alue siirtyy metsätalouskäyttöön maisemoinnin jälkeen. Ottamisen tavoite on maisemointipainotteinen. Jyrkät ottamisrintaukset muotoillaan ja yhdistetään yhteismaa-alueen sorakuoppaan. Tällöin molemmat alueet voidaan maisemoida ja alueesta saadaan maisemallisesti ehyt kokonaisuus.

Korkeinta huippua lasketaan maltillisesti muotoillen alueen siluetti vaihtelevaksi harjanteeksi. Luiskat ulotetaan koko ottamisalueen laajuudelle ja näiden kaltevuudeksi pyritään saamaan noin 1:3.

Suunnitelman mukaan tehtynä alue saadaan palautettua aikaisemmasta maisemavaurioalueesta eheäksi kokonaisuudeksi.

Maisemointi

Maisemointia tehdään osittain yhdessä ottamistoiminnan kanssa siten, että loppuun otettujen alueiden luiskat maisemoidaan välittömästi, kun niitä ei tarvita toiminnan tarpeisiin käsittely- tai varastointialueena. Tavoitteena on säilyttää edelleen selvästi ympäristöä korkeampana maisemaelementtinä.

Ottamisalueen muotoilluille sora-/hiekkapinnoille levitetään alueelta kuorittua pintamaata 0,10.0,15 m kerros.

Mikäli pintamaita ei ole riittävästi elinvoimaisen kasvukerroksen rakentamiseksi voidaan tuoda lisämaata alueen ulkopuolelta. Jos muualta tuodaan alueelle maata, noudatetaan seuraavia ehtoja tai lupaviranomaisen antamia muita ohjeita:

- Maa-aines tulee olla puhdasta eikä siitä saa liueta haitallisia aineita

- Maalaji ei saa olla savea, koska se heikentää pohjaveden muodostumista.

- Soveltuvaa on esim. toiselta kitkamaalajialueelta kaivettu humuspitoinen pintamaa

- Materiaalin alkuperä ja hyödyntämiskohta alueella merkitään muistiin. Aines sijoitetaan suoraan maisemoitavan alueen pintaan.

Alueelle kylvetään tai istutetaan puun taimia noin 2000 kpl/ha mäntyvaltaisesti. Kasvunopeuden parantamiseksi lisäksi istutetaan myös lehtipuita esim. koivua noin 500 kpl/ha. Alueen kasvillisuuden kehitystä seurataan ja tarvittaessa tehdään täydennysistutuksia / -kylvöjä. Aluskasvillisuuden annetaan muodostua luontaisesti.

Ottosuunnitelma on sama kuin edellisessä luvassa hyväksytty.

Jalostustoiminnot ja -prosessit

Prosessit, laitteistot ja rakenteet

Toiminnassa käytetään kaivinkoneita pintamaan kuorimiseen, pyöräkuormaajia siirtokuljetuksiin ja lastauksiin sekä seulontalaitosta kiviainesten seulontaan. Ajoittain käytetään myös iskuvasaraa ylisuurten kivien rikotukseen ja murskauslaitosta alueelta otetun kiven ja soran murskaukseen. Kuorma-autoja käytetään soran ja hiekan kuljetuksiin.

Murskauslaitosta ei säilytetä ottamisalueella muutoin kuin toimintajaksojen aikana. Työkoneita ei pestä tai huolleta alueella.

Tukitoiminta-alue

Työkoneet säilytetään ottamisalueen ulkopuolella sijaitsevalla suojatulla tukitoiminta työajan ulkopuolisena aikana.

Alueen maapohja suojataan tiiviillä materiaalilla esim. 0,5.1,0 mm paksulla LLDPE tai HDPE- muovikalvolla. Tiivistysrakenne suojataan sen alle ja päälle levitettävillä 10 cm paksuilla suojahiekkakerroksilla Hk 0/6 sekä vähintään 40 cm paksulla kantavalla sora- tai murskekerroksella esim. SrM 0/55. Rakenne muotoillaan allasmaiseksi, jolloin mahdollinen öljyvaluma ei pääse leviämään ympäristöön.

Öljyvuodon sattuessa rakenteesta poistetaan öljyyntynyt maa-aines ja mahdollinen öljyinen vesi. Öljyinen vesi poistetaan imemällä/pumppaamalla tiiviiseen astiaan tai suoraan loka-autoon. Öljyyntynyt maa poistetaan esim. lapiolla ja pakataan kannelliseen astiaan. Öljyiset jätteet toimitetaan asianmukaiseen jatkokäsittelyyn. Poistettavasta öljyisestä jätteestä pidetään kirjaa. Rakenne pidetään jatkuvasti puhtaana tekemällä puhdistustoimet heti öljyvuodon sattuessa. Siten normaalitilanteessa alueelle kertyvä vesi ei pääse likaantumaan.

Tankkaus

Polttoaineet säilytetään huoltoauton sisällä olevassa säiliössä ja tuodaan alueelle vain tankkausta varten.

Öljytuotteiden varastoinnissa sekä käsittelyssä noudatetaan erityistä varovaisuutta ja huolehditaan, ettei aineita joudu maaperään. Mahdollisten onnettomuuksien vuoksi alueelle varataan öljynimeytysaineita.

Murskaus- ja seulontalaitoksen tankkaus

Murskaus ja seulonta tehdään polttoöljykäyttöisillä laitoksilla. Tankkaus tehdään yleensä työvuoron alkaessa aamuisin säiliöautosta tai tankkausperävaunusta. Yöaikana koneiden ja laitoksien tankit ovat yleensä vajaita jo varkausriskin vuoksi. Siten yöaikainen riski on vähäinen.

Seulalaitteisto säilytetään työjaksojen ulkopuolisina aikoina tankki lähes tyhjänä, jolloin esim. ilkivallan takia tapahtuvan vahingon seuraukset ovat vähäiset. Tankkauksen ajaksi murskauslaitoksen ja seulontalaitteiston alle levitetään nitriilikumikalvo, tai vastaavaa suojakalvo, altaan muotoon.

Käytön aikana koneet ja laitokset ovat jatkuvasti käyttöhenkilökunnan valvomina.

Rikotus

Murskauslaitteelle liian suuret kivet rikotaan pienemmiksi ennen murskausta. Rikotus tehdään yleensä hydraulisella iskuvasaralla, joka on liitetty kaivinkoneen tai traktorikaivurin puomiin. Iskuenergia tuotetaan koneen hydraulisella pumpulla. Rikotusta tehdään pohjatasolla.

Murskaus

Alueella käytetään polttomoottorikäyttöistä siirrettävää murskauslaitosta tai laitoksen käyttöenergia tuotetaan aggregaatilla. Käytettävä murskauslaitos on tyypillisesti 2-vaiheinen, joka koostuu esi- ja jälkimurskaimesta, kuljettimista sekä seuloista. Myös yksivaiheista murskauslaitosta voidaan käyttää.

Raaka-aine syötetään pyöräkuormaajalla tai kaivinkoneella syöttimeen, joka annostelee materiaalin esimurskaimeen. Ensimmäisen murskausvaiheen tuote siirretään kuljettimella seulalle tai suoraan väli- tai jälkimurskaimeen. Toisessa vaiheessa murskausta ja seulontaa jatketaan halutun tuotteen valmistamiseksi.

Laitoksen kokoonpano vaihtelee kulloisenkin urakoitsijan laitteiston mukaan. Ympäristövaikutuksissa ei ole oleellisia eroja.

Käytettävä murskauslaitos on siirrettävä laitos, jossa pölyn haitallista leviämistä ympäristöön vähennetään koteloimalla ja/tai kastelemalla. Pölynsidontaan käytetään vettä. Pakkasjaksolla ei voida käyttää kastelua. Murskauslaitos sijoitetaan murskausalueelle, jossa se on koko murskausjakson.

Seulonta

Kiviaines voidaan seuloa eri jakeisiin ja muun muassa poistaa hienoainesta. Materiaali syötetään pyöräkuormaajalla tai kaivinkoneella seulonta-asemalle. Seulonnassa aines erotellaan 2-6 erikokoiseksi tuotteeksi kuljettamalla se tärisevän seulalaatikon läpi, jossa on erikokoisia pianolanka- tai ruutuverkkoja, joiden läpi aines putoaa. Seulottu maa-aines putoaa laitteeseen kiinnitetyille kuljettimille, jotka kasaavat lopputuotteet raekooltaan erilaista ainesta sisältäviin kasoihin.

Pölyn leviäminen ympäristöön estetään tarvittaessa kastelulla sekä suojaamalla seulastot ja muut huomattavat pölynlähteet peittein tai koteloinnein.

Kuljetukset ja liikenne

Raaka-aine annostellaan murskaimelle ja seulalle pyöräkuormaajalla tai kaivinkoneella. Murske kuljetetaan varastokasalle pyöräkuormaajalla. Asiakkaille toimitettavat kiviainestuotteet kuljetetaan osin yhdistelmäajoneuvoilla. Lastaus tehdään pyöräkuormaajalla.

Toiminta-aika

Toiminta on ympärivuotista, mutta jaksollista. Kiviainestuotteita valmistetaan varastokasoihin ja varastojen ehtyessä toteutetaan uusi tuotantojakso.

Seulontaa tehdään 10.20 kertaa vuodessa muutaman tunnin.päivän jaksoissa. Murskausjaksoja on 1.3 vuoden välein. Jakson pituus on 2.5 vuorokautta.

Lastauksia ja kuljetuksia on ympäri vuoden.

Valtioneuvoston asetus, 800/2010 "Kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta", rajoittaa toiminta-aikoja, kun etäisyys naapureihin on alle 500 m. Tässä kohteessa lähin naapuri sijaitsee lähimmillään noin 200 m:n etäisyydellä murskausalueesta.

Melua aiheuttavien työvaiheiden toiminta-ajoiksi esitetään seuraavaa.

Työvaihe Keskimääräinen toiminta-aika Toiminta-aika

  (tuntia/vuosi) 

Murskaus 50 (max. 100) 7.00-22.00 ma-pe

Rikotus 15 (max. 30) 8.00-18.00 ma-pe

Kuormaaminen

 ja kuljetus 200 6.00-22.00 ma-pe

Kuormaamista ja kuljetusta on satunnaisesti enintään 20 lauantaina vuodessa klo 7.00-18.00.

Kuormaamisesta ja kuljetuksista syntyvä melu ei aiheuta melutason ohjearvojen ylityksiä ympäristön asutetuilla alueilla.

Satunnaiset lauantaikuljetukset ovat tärkeitä, koska mm. pienrakentajat ja mökkiläiset usein haluavat kuljetuksia viikonlopun aikana. Näissä kuljetusmäärät jäävät yleensä vähäisiksi.

Tuotteet ja tuotantomäärät

Tuotantomäärät ovat seuraavat:

Vähäinen osa aineksista toimitetaan jalostamattomana.

Raaka-aineet ja muut tuotantoon käytettävät aineet

Seuraavassa taulukossa on esitetty tuotannossa käytettävien raaka-aineiden kulutus.

Polttoaineen varastointimäärä alueella on kerallaan enintään 2000 litraa.

Vedenhankinta

Pölynsidontaan tarvittava vesi pumpataan alueella olevasta kaivosta. Käytettävän pohjaveden määrä on enintään 8 m3/vrk, mikä on selvästi alle vesilaissa (587/2011, 15 § 3) määrätyn ilmoitusvelvollisuuden rajan

(100 m3/vrk). Vesimäärä on myös pieni suhteessa pohjaveden antoisuudeksi arvioidusta 1000 m3/vrk.

Energian käyttö

Murskauslaitoksen ja koneseulan käyttöenergia tuotetaan kevyellä polttoöljyllä.

Liikennejärjestelyt

Alueelle kuljetaan sorapintaista Mäensyrjäntietä pitkin. Kyseisellä tiellä on ottamisalueen lisäksi ainoastaan yksi asuinrakennus, joka sijaitsee kauempana tiestä. Mäensyrjäntieltä on yhteys sorapintaiselle Karjasillantielle, joka liittyy asfalttipintaiselle Kirkkotielle. Kirkkotieltä on matkaa ottamisalueelle noin 800 m ja sen varressa on 5 asuinkiinteistöä.

Keskimääräinen liikennemäärä on noin 2 kuljetusta työpäivässä. Laskelman oletuksena ovat seuraavat: 260 pv vuodessa, kuljetuksista 10 % ajoneuvoyhdistelmiä ja 90 % "nuppikuormia". Keskimääräinen kuormakoko noin 22 tn.

Alueen ympäristössä on paljon maatalousmaita, joiden toiminnassa käytetään raskaita ajoneuvoja. Ottamistoiminnasta syntyvä liikennemäärä on erittäin vähäinen, minkä vuoksi kuljetukset eivät aiheuta haittaa teiden varrella oleville asuinkiinteistöille.

Liikenteestä aiheutuvaa pölyä torjutaan tarvittaessa kunnostamalla ja kastelemalla ajoreittejä ottamisalueella.

Varastointi ja käsittelytoiminnot

Kaivannaisjätteiden käsittely

Alueella hyödynnetään kaivannaisjätteitä:

*) Kuvaus jätteen hyödyntämisestä ja käsittelystä

Valitaan vaihtoehdoista joko 1, 2 ja/tai 3.

1. Kaivannaisjäte käytetään ottamisalueen suojarakenteisiin, jälkihoitoon ja maisemointiin

2. Kaivannaisjäte kuljetetaan ottamisalueen ulkopuolelle hyödynnettäväksi

3. Kaivannaisjäte varastoidaan alueelle yli 3 vuodeksi. Alueelle perustetaan kaivannaisjätteen jätealue.

Pintamaata läjitetään noin 3.6 m korkeiksi aumoiksi ja kasataan alueen laidoille, jossa se ei ole ottamistoiminnan tiellä. Pintamaata käytetään maisemoinnissa vaiheittain työn edetessä.

Kaivannaisjätteen varastoinnin ympäristövaikutukset ovat vähäiset. Kasaan muodostuu kasvillisuuspeite, joka ehkäisee eroosiota. Humuspitoisen pintamaan vaikutukset alapuoliseen maahan ovat vähäiset.

Varastoidun pintamaan poistamisen jälkeen alueelle tehdään tarvittaessa samoja maisemointi- ja istutustoimenpiteitä kuin muillekin alueille.

Erillistä kaivannaisjätteiden jätehuoltosuunnitelma ei esitetä. Tiedot esitetään tässä maa-ainesten ottamissuunnitelmassa.

Tuotteiden varastointi

Valmiit tuotteet varastoidaan ottamisalueen pohjatasolle eri raekokoja sisältäviin tuotteiden varastokasoihin, joiden korkeus on keskimäärin 4.8 metriä.

Toiminnasta syntyvät jätteet

Toiminnasta syntyvät jätteet ovat pääosin sekajätettä, metalliromua, voiteluöljyä sekä saniteettivesiä.

Suurin yksittäinen kierrätykseen toimitettava jäte-erä on korjauksissa syntyvä sekalainen metallijäte (noin 100 kg/a).

Energiajätettä syntyy noin 300 litraa vuodessa ja sekajätettä noin 200 litraa vuodessa. Toiminnanharjoittaja vastaa ko. jätteiden toimituksesta kunnalliseen jätteenkäsittelyyn.

Huoltoja ei tehdä alueella. Kalustorikon yhteydessä tehdään vähäisiä korjauksia. Siten tuotantoalueella syntyy vain vähäisessä määrin vaarallisia jätettä kuten akkuja ja jäteöljyjä (noin 5.50 kg/a) ja muita öljyisiä jätteitä (noin 30 kg/a).

Suojakaukaloihin mahdollisesti valuva öljy tai öljyvesiseos kerätään tiiviiseen astiaan.

Mitään vaarallisia jätteitä ei säilytetä alueella. Ne kuljetetaan tilakeskuksen halliin välivarastoon. Vaaralliset jätteet toimitetaan tai ne noudetaan lainmukaisen toimijan toimesta luvalliselle jatkokäsittelijälle.

Vaarallisista jätteistä pidetään kirjanpitoa.

Jätevesi

Suojattujen alueiden hulevesien käsittely on kuvattu kohdassa Prosessit, laitteistot ja rakenteet.  Hulevedet imeytyvät alueen maaperään.

Tuotantoalueella ei synny muita jätevesiä.

Maisema

Ottamisella on vaikutusta maisemaan. Ottamisalueen korkein huippu on nyt tasolla +126. Ottamisen jälkeen metsäinen mäenlaki jää tasolle +118. Lisäksi yhteismaa-alueen eteläpuolelle jää toinen laki tasolle

+115. Alue jää selvästi ympäröiviä peltoalueita korkeammaksi reunamuodostuman osaksi. Suunnitellulla ottamisella ja muotoilulla alue saadaan palautettua aikaisemmasta maisemavaurioalueesta eheäksi kokonaisuudeksi.

Maisemapainotteinen ottaminen ei siten turmele kaunista maisemakuvaa, vaan korjaa ottamisen jälkiä. Ottamisen aikana ja lopulla aluetta maisemoidaan vaiheittain metsämaaksi, jossa on vaihtelevia pinnanmuotoja. Alueen metsittyessä siitä tulee yhteneväinen metsäisen harjun kanssa.

Vaikutukset luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin sekä rakennettuun ympäristöön

Toiminta-alueella ei ole erityisiä luonnonsuojeluarvoja tai suojeltuja kohteita eikä se kuulu mihinkään suojelualueeseen. Toiminnalla ei ole merkittävää luontovaikutusta.

Maa-ainestenotto on ainoastaan hiekan ja soran ottamista ja murskausta. Toiminta ei sisällä räjäytyksiä ja siten suunnitelman mukaisella toiminnalla ei ole haitallisia vaikutuksia rakennuksiin tai ympäristön rakenteisiin.

Ilmapäästöt

Ilmapäästöjä syntyy työkoneiden käyttämästä kevyestä polttoöljystä. Ilmapäästöjen suuruus voidaan laskea ominaispäästöarvoilla ja keskimääräisellä vuotuisella polttoainekulutuksella.

Päästökomponentti Ilmapäästöt t/a

Hiukkaset 0,002

Typen oksidit NOx 0,07

Rikkidioksidi SO2 0,00003

Hiilidioksidi CO2 11

Päästökertoimet: http://lipasto.vtt.fi/

Polttoaineiden käytöstä johtuvia pakokaasupäästöjä rajoitetaan huolehtimalla moottorien ja laitteistojen kunnosta, jolloin syntyvät päästöt eivät ylitä ko. laitteiden tyyppihyväksyttyjä päästötasoja. Polttoaineiden käytöstä aiheutuvat päästöt eivät ole alueellisesti merkittäviä.

Vain vähäinen osa kiviainespölystä kulkeutuu ottamisalueen ulkopuolelle. Pölyn syntyä ehkäistään kiviaineksen putoamiskorkeuden säätelyllä. Tarvittaessa pölyn sitomiseen käytetään kastelua.

Liikenteen aiheuttamat päästöt

Toiminnan liikennemäärä on alhainen. Karjasillantiestä noin puolet on maatalousmaa-alueella, joten tiellä kulkee ennestään jo raskaampia maatalouskoneita. Kuljetuksista aiheutuvat pöly- ja päästöhaitat eivät lisäänny merkittävästi alueella. Kuljettaja huolehtii, ettei kuorma aiheuta pölyhaittoja. Tienpitäjä huolehtii tien kunnosta ja pölyämisen ehkäisemisestä.

Maaperä, pohja- ja pintavedet

Maaperä

Soranotto ja murskaus eivät aiheuta erityisiä maaperä- tai pohjavesivaikutuksia. Merkittäviä paikallisia vaikutuksia ovat lähinnä onnettomuustilanteessa tapahtuva maaperän tai pohjaveden pilaantuminen.

Normaalista toiminnasta ei aiheudu päästöjä maaperään. Polttoaineita tai kemikaaleja varastoidaan alueella vain satunnaisesti murskaus- tai seulontajaksoilla.

Pohjavedet

Alue sijaitsee 1-luokan pohjavesialueella.

Suunnitellun ottamisalueen pinta-alan osuus on noin 1,2 % pohjaveden muodostumisalueen pinta-alasta. Alue on siis hyvin pieni verrattuna muodostumisalueeseen.

Nykyisen toiminnan aikana alueelta on mitattu pohjaveden pintaa 4 kertaa vuodessa sekä veden laadulle on tehty laboratoriomittaukset vuosittain.

Vuosien 2018 ja 2022 välillä vedenpinta on vaihdellut tasojen +92,33 ja +92,73 välillä, vaihteluvälin ollessa 0,4 m. Keskiarvona vedenpinta on ollut tasolla +92,6. Pohjaveden pinnan korkeudessa tapahtuu luontaisesti vaihtelua ja kyseistä mittauksien antamaa vaihteluväliä voidaankin pitää luonnollisena.Edellisen ottamisluvan hakuvaiheessa ottamisalueen eteläreunalla olevan kaivon vedenpinta oli tasolla

+92,92 (6.3.2012). Vedenpinta on pysynyt samalla tasolla yli kymmenen vuoden ajan. Näin ollen voidaan todeta, että ottamistoiminnalla ei ole ollut vaikutusta pohjaveden pinnan korkeuteen. Lähialueen maa-ainesalueelta on mitattu 2011 pohjaveden pinta on ollut tasolla +91,86.

Soranotto voi vaikuttaa lievästi pohjaveden laatuun ensisijaisesti varsinaisella ottoalueella, mutta ottamisen lievä pohjavesivaikutus ei näy ympäröivän alueen pohjaveden laadussa. Toiminnan vaikutukset voivat näkyä lievästi pohjaveden laadussa mm. sähkönjohtavuuden, kloridin ja sulfaatin osalla. Maa-ainesten ottaminen ei kuitenkaan aiheuta pohjaveden pilaantumista, eikä muuta veden laatua talousvedeksi kelpaamattomaksi.

Ottamisella ei ole vaikutusta yhdyskunnan vedenottoon.

Pohjavesitputkesta määritetyt arvot ovat pysyneet pääasiassa samoilla tasoilla, kun tarkastellaan vuosien 2020 ja 2021 arvoja.

Kaivot

Ottamistoiminnan vaikutus lähimpien naapureiden pohjaveden laatuun tai pohjavedenpinnan tasoon on epätodennäköinen.

Pintavedet

Ottamis- ja varastoalueen vedet imeytyvät pääosin maaperään, joten alueelta ulospäin ei synny pintavaluntaa. Toiminta-alueen vesistä suurimman osan suotautuessa maaperään ja siten pintavesimäärien ollessa vähäisiä, ei toiminnalla ole vaikutusta pintaveden laatuun tai määrään ympäristössä.

Melu

Perusteita:

Soranoton ja seulalaitteiston aiheuttama melu on melko vähäistä. Rikotusta tehdään ottotoiminnan yhteydessä satunnaisesti. Se aiheuttaa melua, joka lyhyellä etäisyydellä on impulssimaista. Rikotus tapahtuu pohjatasolla meluesteen takana lähellä ottamisrintausta. Rikotustarve on vähäistä.

Murskaustoiminnasta aiheutuva melu on lähinnä mekaanisen murskainten jyskyttävää ääntä ja kivien syötöstä aiheutuvaa kolinaa. Työkoneiden ja liikenteen aiheuttama melu on yleisesti ottaen suhteellisen tasaista. Peruutusten merkkiäänet ovat erillisen asetuksen säätelemiä.

Merkittävimpien alueella käytettävien melulähteiden äänitehotasot

Lwa (dB) ovat yleisesti käytetyillä laitteistoilla seuraavat:

Melulähde  LWA(dB)

Murskaus, liikkuva laitos 122-124

Rikotin  113-118

Kauhakuormaaja/maansiirtoajoneuvo 108-115

(Lähde: Suomen ympäristö 25 | 2010 BAT, Ympäristöasioiden hallinta kiviainestuotannossa, Suomen ympäristökeskus).

Tilannekuvaus:

Vanhan luvan mukaisesti alueelle on tehty melumittaus ensimmäisen murskausajanjakson aikana. Tarkkailussa melumittaukset suoritettiin lähimmän häiriintyvän asuinrakennuksen pihalta sekä samalla kiinteistöllä sijaitsevalta hevosien laitumelta.

Soranmurskaustoiminnasta lähimmän asuinkäytössä olevan rakennuksen piha-alueelle aiheutunut keskiäänitaso oli 42 dB(A) ja tämä ei ylittänyt päiväajan keskiäänitason raja-arvoa 55 dB(A).

Hevoslaitumen mittauspisteelle aiheutunut keskiäänitaso oli 44 dB(A). Hevosten suojelusta annetun valtioneuvoston asetuksen mukaan hevonen ei saa jatkuvasti altistua yli 65 desibelin suuruiselle melutasolle.

Tehdyn melumittauksen tuloksien perusteella nykyinen toiminta ei ole aiheuttanut raja-arvojen ylitystä lähimmässä häiriintyvässä kohteessa. Myöskään alueella sijaitsevat hevoset eivät ole kärsineet melusta. Toiminta jatkuu samanlaisena.

Lisäksi todetaan vielä, että toiminnasta aiheutuva melu on vain ajoittaista. Se aiheutuu lähinnä murskauksesta, rikotuksesta, liikenteestä ja lastauksesta.

Pöly

Toiminnasta aiheutuu kuivana aikana jonkin verran pölyn leviämistä. Toiminta ja varastokasojen sijoitus tapahtuvat pääasiassa pohjatasolla, metsän ympäröimällä ottamisalueella. Pääosa pölystä laskeutuu ottamisalueelle. Pöly leviää tuulen mukana ja siten tuulen suunnalla on suuri merkitys. Suomessa vallitsevia tuulensuuntia ovat lounaistuulet.

Lähin häiriintyvä kohde on itä/koillisen suunnalla, noin 200 m etäisyydellä murskausalueesta. Syntyvä kivipöly laskeutuu valtaosin ennen näitä. Kyseisen kiinteistön ja ottamisalueen välissä on korkeampi kumpare sekä metsikköä ja taimikkoa. Nämä ehkäisevät pölyn leviämistä. Ottamisalueen ulkopuolelle laskeutuvan pölyn määrä on vähäinen. Puiden ja kasvien pinnalle laskeutuva puhdas kivipöly huuhtoutuu sadeveden mukana maahan.

Pölyämistä rajoitetaan tarvittaessa mm. kastelemalla ajoreittien pintaa kuivana aikana. Pölyämistä seurataan aistinvaraisesti ja tarvittaessa pölyn syntymisen ja leviämisen ehkäisemistoimia tehostetaan. Toiminnasta ei aiheudu ilmanlaadun ohjearvojen ylittymistä ympäristön lähimmissä häiriintyvissä kohteissa.

Kokonaisvaikutus lähimmälle asutukselle

Ottamistoiminta aiheuttaa ajoittain ympäristöön lähinnä melu- ja pölyhaittoja, jotka määrältään ja toiminnan jaksottaisuuden vuoksi ovat vähäisiä. Kohteen lähin naapurirakennus on itä/koillisessa noin 50 m etäisyydellä ottamisalueesta. Murskauslaitos sijoittuu vieläkin kauemmaksi melusuojausten taakse noin 200 m etäisyydelle. Toiminnasta johtuva melutaso ei ylitä häiriintyvissä kohteissa melun ohjearvoja.

Pölyn syntymisen ehkäisyn, etäisyyden ja puuston antaman suojan vuoksi ympäristöön kulkeutuvan pölyn määrä on vähäinen. Valtaosa pölystä jää ottamisalueelle. Pölypäästöt eivät myöskään aiheuta lähimmissä häiriintyvissä kohteissa ilmalaadun ohjearvojen ylityksiä.

Toiminnan aiheuttamat maisemahaitat korjaantuvat ottamisen päätyttyä.

Haittoja rajoitetaan suunnitelmallisella maa-aines- ja ympäristölupaehtojen mukaisella toiminnalla. Toimintaa kehitetään jatkuvasti pyrkimyksenä vähentää ympäristölle aiheutuvia häiriöitä.

Alueella tapahtuva toiminta aiheuttaa vain vähäistä häiriötä lähimmälle asutukselle.

Arvio BAT ja BEP soveltamisesta

Hakija/toiminnanharjoittaja pyrkii jatkuvasti parantamaan toimintaansa ja ottamaan käyttöön parhaita käytäntöjä BEP-periaatteen mukaisesti ja parasta käyttökelpoista tekniikkaa BAT-periaatteen mukaisesti. Tällöin toiminta on aina paremmin hyväksyttyä myös ympäristön asukkaiden näkökulmasta.

Polttoaineiden aiheuttamaa pohjavesiriskiä vähennetään maaperäsuojauksen lisäksi harkituilla käytännöillä. Alueelle rakennetaan hakemuksessa esitetty tukitoiminta-alue, jonka maaperä suojataan tiiviillä suojarakenteella.

Murskauksen ja seulonnan pölypäästöjä vähennetään pölyn sidonnalla tai tuuli- sekä leviämisesteillä sekä putoamiskorkeuden säätelyllä. Työmaateitä kastellaan tarvittaessa. Toiminta tapahtuu ottamisrinteiden suojassa, joten tämä rajoittaa merkittävästi pölyn leviämistä.

Murskan ja koneseulan tankkauksen ajaksi maaperä suojataan tiiviillä liikuteltavalla kalvolla. Tukitoiminta- alueelle rakennetaan tiivis pohjarakenne ja vain ajoittain alueella olevat polttoaineet säilytetään tukitoiminta-alueella. Maansiirtokoneet ja kuljetuskalusto tankaan tukitoiminta-alueella. Käytön aikana koneet ja laitokset ovat jatkuvasti käyttöhenkilökunnan valvomina.

Laitteistot edustavat hakijan käsityksen mukaan parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytännöt ympäristön kannalta parhaita käytäntöjä.

Riskit, onnettomuudet ja häiriötilanteet 

Toimintaan liittyvä suurin riski on kevyen polttoöljyn huomaamaton vuotaminen maaperään. Tällaisen todennäköisyys on kuitenkin vähäinen. Polttoainetta ei säilytetä ottamisalueella. Koneiden vuodot ovat helpommin havaittavissa.

Tankattaessa mahdollisesti tapahtuvat vuodot ovat heti nähtävissä, koska tankkaus suoritetaan valvotusti. Pyöräkuormaaja ja kaivinkone tankataan tukitoiminta-alueella.

Öljytuotteiden varastoinnissa sekä käsittelyssä noudatetaan erityistä varovaisuutta ja huolehditaan, ettei aineita joudu maaperään. Mahdollisten onnettomuuksien vuoksi alueelle varataan öljynimeytysaineita.

Öljyvuototilanteissa toimitaan seuraavasti:

-          Vuodosta ilmoitetaan pelastus- ja ympäristöviranomaisille

-          Vapaana oleva öljy kerätään tiiviiseen astiaan tai imeytetään öljynimeytysmateriaaliin tai esim. öljynimeytysmattoon

-          Öljyyntynyt maa-aines kaivetaan nopeasti leviämisen estämiseksi ja kuormataan esim. kuorma-auton lavalle tai muulle tiiviille alustalle ja ympäröidään tarvittaessa imeytysaineella

-          Öljyiset ainekset toimitetaan luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan

-          Onnettomuusalueen maaperän öljypitoisuus tarkistetaan ja tarvittaessa tehdään lisäkaivua

Esitys tarkkailuohjelmaksi

Käyttötarkkailu

Toiminnan päivittäiseen tarkkailuun kuuluu seuraavat asiat:

-          Urakoitsijatiedot

-          Murskausaika

-          Rikotusaika

-          Tuotteet ja tuotantomäärät

-          Sää

-          Suojarakenteiden kunto

Tiedot kirjataan työmaapäiväkirjaan. Lisäksi työmaapäiväkirjaan kirjataan mahdolliset häiriöt ja onnettomuudet. Lisäksi kirjataan mahdolliset poikkeamat maaperän ja pohjaveden suojaamisen kannalta tärkeissä rakenteissa ja korjaavat toimenpiteet.

Päästö- ja vaikutustarkkailu

Pohjavesi

Pohjavesitarkkailu ehdotetaan hoidettavan edelleen entisellä tavalla. Alueen eteläosassa olevasta kaivosta otetaan vesinäyte vuosittain. Vesinäyte analysoidaan akkreditoiduilla menetelmillä laboratoriossa. Joka 3. vuosi tehdään laaja analyysi. Välivuosina suppea analyysi.Vesipinta mitataan neljä kertaa vuodessa 3 kuukauden välein helmi-, touko-, elo- ja marraskuussa.

Laaja analyysi: 1. vuosi ja 3 vuoden välein 

Lämpökestoiset koliformiset bakteerit

Aistinvarainen arviointi

Alkaliniteetti

Alumiini

Ammonium x

Fluoridi x

Happi

Kloridi

KMnO4-luku

Kokonaiskovuus

Lämpötila

Mangaani

Nitraatti

pH-luku

Rauta

Sameus

Sulfaatti

Sähkönjohtavuus

Väri

TVOC

Mineraaliöljy C10-C40

Suppea analyysi: vuosittain

Lämpökestoiset koliformiset bakteerit

Aistinvarainen arviointi

KMnO4-luku

 pH-luku

Sähkönjohtavuus

Happi

Kovuus

Kloridi

Sulfaatti

Sameus

Rauta

Mangaani

Mineraaliöljy C10-C40

x = vain alkunäytteestä, mikäli aineelle ei todeta kohonnutta pitoisuutta

Melu

Melutasoa seurataan aistinvaraisesti toiminta-alueen ympäristössä. Mikäli melutaso nousee, tehdään rajoittamistoimenpiteitä ja tarvittaessa erillisiä selvityksiä.

Pöly

Pölypäästöjä seurataan aistinvaraisesti toiminta-alueen ympäristössä. Mikäli nämä nousevat kohtuuttomalle tasolle, tehdään rajoittamistoimenpiteitä ja tarvittaessa erillisiä selvityksiä.

Hakemuksen käsittely

Lupahakemuksesta tiedottaminen 

Lupahakemuksesta on tiedotettu ympäristönsuojelulain 44 §:n mukaisesti kuuluttamalla 15.2.-24.3.2023 Kärkölän kunnan sähköisellä ilmoitustaululla ja julkaisemalla kuulutus Hollolan Sanomissa 15.2.2023. Hakemuksesta on annettu 15.2.2023 erikseen tieto tiedossa oleville asianosaisille.

Lausunnot

Hämeen ELY-keskuksen ja Uudenmaan ELY-keskuksen lausunto 6.4.2023.

Alueella on voimassa Päijät-Hämeen maakuntakaava, mutta ei osayleiskaavaa tai asemakaavaa. Maakuntakaavassa alue on merkitty maaseutumaiseksi alueeksi sekä kulttuurihistorian ja maiseman kannalta maakunnallisesti arvokkaaksi alueeksi. Alue sisältyy Kärkölän kirkonkylä ja ympäröivä kulttuurimaisema -rajauksen pohjoisosaan. Nykyisen ottamisalueen rintauksia on osin maisemoitu, mutta valtaosa on kuitenkin avattuna, sora/-hiekkapinnalla. Noin 0,5 hehtaaria on vielä avaamatonta metsäpeitteistä aluetta. Suunniteltu soranottoalue sijaitsee koillislounaissuuntaisella pitkittäisharjujaksolla ja se kuuluu 1 Salpausselän reunamuodostumaan. Ottoalue on paikallisesti arvokasta harjualuetta.

Ottoalueelta on näkymä Kärkölän kirkonkylän suuntaan. Hämeen ELY- keskuksen näkemyksen mukaan maa-ainesten otto on toteutettava siten, että vältetään maisemaa voimakkaasti muuttavia toimenpiteitä.

Hakemuksen mukaan ottoalueella käytetään polttomoottorikäyttöistä siirrettävää murskauslaitosta tai laitoksen käyttöenergia tuotetaan aggregaatilla. Murskauslaitosta ei säilytetä ottamisalueella muutoin kuin

toimintajaksojen aikana. Työkoneita ei pestä eikä huolleta alueella. Työkoneet säilytetään ottamisalueen ulkopuolella sijaitsevalla suojatulla tukitoiminta-alueella työajan ulkopuolisena aikana.

Suunniteltu ottamisalue sijaitsee 1-luokan pohjavesialueella Supinmäki- Myllykylä (0431602). Pohjaveden virtaussuunta on lounaaseen reunamuodostuman suuntaisesti. Vuosien 2018 ja 2022 välillä pohjaveden pinta on vaihdellut tasojen +92,33 ja +92,73 välillä. Lähialueen maa- ainesalueelta, suunnittelualueen lounaispuolelta, vuonna 2011 mitattu pohjaveden pinta on ollut tasolla +91,86 (Junkkulanmäki, 131).

Pohjavesitarkkailu ehdotetaan hoidettavan entisellä tavalla. Vuonna 2020 otetussa pohjavesinäytteessä oli öljyhiilivetypitoisuus (C21-C40 0,10 mg/l). Vuoden 2021 näytteessä ei havaittu öljyhiilivetyjä. Pohjaveden havaintopaikat sijaitsevat suunnittelualueen lounaispuolella. Hämeen ELY- keskuksen näkemyksen mukaan suunnittelualueen pohjoispuolelle tulee asentaa uusi havaintoputki pohjaveden pinnankorkeuden mittausta varten. Kohdealueen länsipuolella vedenhankinta tapahtuu kiinteistökohtaisesti.

Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) katsoo, että maa-ainesten ottaminen suunnitellulta alueelta on mahdollista ilman, että siitä aiheutuu maa-aineslain tarkoittamaa haittaa. Ympäristöluvan osalta hakemusta on tarkasteltu ainoastaan pohjavedensuojelun näkökulmasta. ELY-keskus katsoo, että toiminta on mahdollista järjestää niin, että siitä ei aiheudu pohjaveden pilaantumisen vaaraa.

Lupaharkinnassa tulee ottaa huomioon seuraavaa:

-          Pohjavesialueella maaperän suojakerrospaksuuden tulee olla vähintään 4 metriä.

-          Mikäli ottamisalueen läheisyydessä (alle 200 m) sijaitsee talousvesikaivoja, on niiden veden laatu ja pohjaveden pinnankorkeudet selvitettävä ennen ottamistoiminnan jatkumista.

-          Suunnittelualueen pohjoisosaan tulee asentaa uusi pohjaveden havaintoputki pohjaveden pinnankorkeuden mittaamista varten. Pohjaveden pinnankorkeus tulee mitata ennen ottamistoiminnan jatkumista.

-          Pohjaveden pinnan korkeutta tulee seurata neljännesvuosittain (helmi-, touko-, elo- ja marraskuussa) sekä alueen pohjois- että lounaispuolella olevasta havaintoputkesta.

-          Pohjaveden laatua tulee seurata liitteenä olevan ohjeen mukaisesti suunnittelualueen lounaispuolella olevasta havaintoputkesta.

-          Pohjavesitarkkailun tulokset tulee toimittaa tiedoksi Hämeen ELY- keskukselle. Tarkkailuraportin lisäksi tulokset tulee toimittaa pohjavesitietojärjestelmään (POVET) tallennettavassa muodossa.

-          Alueella käytettävien aineiden, koneiden ja laitteiden sijoitus-, säilytys- ja tankkauspaikat on rakennettava ja toiminta muutoinkin järjestettävä niin, ettei toiminnasta voi aiheutua pohjaveden tai maaperän pilaantumisen vaaraa.

-          Polttoainesäiliöiden sekä murskaus- ja seulontalaitteistojen vuotojenhallinta tulee järjestää kaksinkertaisen suojauksen periaatteen mukaisesti. Kaksinkertaisessa suojauksessa sekä ensisijaisen että toissijaisen suojauksen tulee muodostaa aukottomat, toisistaan riippumattomat suojauskokonaisuudet. Suojatuille alueille kertyvien sadevesien keräily ja käsittely on järjestettävä niin, että likaisten sadevesien imeytyminen maaperään pohjavesialueelle ei ole mahdollista.

-          Ottamisalue on kokonaisuudessaan maisemoitava ja jälkihoidettava lupakauden aikana riippumatta siitä onko kaikki otettavaksi suunniteltu aines otettu vai ei.

-          Alueelle ei saa tuoda muualta maa-aineksia läjitettäväksi tai maisemointitarkoituksessa, ellei niitä ole erikseen hyväksytty.

-          Jälkihoidon ja pohjaveden tilan seurantaa tulee jatkaa vähintään 3 vuotta ottamisen päätyttyä.

-          Suojattujen alueiden maa-aineksen puhtaus tulee tarkistaa aistinvaraisesti vuosittain tai aina, kun laitteisto siirretään pois paikalta. Jos pilaantuneisuutta havaitaan, on massat vaihdettava puhtaisiin. Toiminnan päättyessä suojaukset tulee purkaa ja mahdolliset likaantuneet maat toimittaa käsittelyyn.

Uudenmaan ELY-keskuksen liikenne- ja infrastruktuuri -vastuualueen lausunto:

Yhdystien 13879 (Karjasillantie) suoja-alue ulottuu 20 metrin etäisyydelle maantien keskilinjasta. Rakennusta ei saa pitää maantien suoja-alueella (Laki liikennejärjestelmästä ja maanteistä 44 §). Maantien suoja- ja näkemäalueella ei saa pitää sellaista varastoa, aitaa taikka muuta rakennelmaa tai laitetta, josta tai jonka käytöstä voi aiheutua vaaraa liikenneturvallisuudelle tai haittaa tienpidolle (LjMTL 46 § 1. mom.).

Maantien suoja- ja näkemäalueella ei saa muuttaa maanpinnan muotoa eikä tehdä ojitusta tai muuta kaivutyötä siten, että muutoksesta voi aiheutua vaaraa liikenneturvallisuudelle tai haittaa tienpidolle (LjMTL 46 § 2. mom.). Uudenmaan ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri - vastuualueella ei ole huomautettavaa, kun maa-ainestenottotoiminta tapahtuu kokonaisuudessaan maantien suoja-alueen ulkopuolella. Kulku kiinteistölle tulee järjestää Karjasillantieltä lähtevän Mäensyrjäntien kautta, jonka liittymä sijaitsee tierekisteriosoitteessa 13879/1/482/vasen.

Yhdystien 13879 keskimääräinen vuorokausiliikennemäärä ko. alueella on 79 ajoneuvoa, josta raskaiden ajoneuvojen osuus on n. 4 %. Alueella on nopeusrajoitus 50 km/h.

Uudenmaan ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue muistuttaa, että hakijan on huolehdittava, ettei maa-aineksia kulkeudu ottoalueelta yhdystielle 13879 tai seututielle 295 (Kirkkotie). Maantielle kulkeutuneet maa-ainekset on puhdistettava välittömästi. Myöskään pöly ei saa haitata maanteiden liikennettä tai vaarantaa liikenneturvallisuutta.

Mikäli maantielle kulkeutuu silmin havaittavaa pölyä, tulee toiminta keskeyttää, kunnes on ryhdytty riittäviin toimenpiteisiin pölyämisen estämiseksi.

Tämä lausunto on oltava käsillä, kun rakentamisesta päättävä viranomainen harkitsee lainsäädännön edellytyksiä luvan myöntämiseksi suunnitellulle hankkeelle. Mikäli kunnan viranomainen katsoo, että asia koskee ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat tai elinkeinot, työvoima ja osaaminen -vastuualueita, tulee asiasta kuulla edellä mainittuja vastuualueita erikseen.

Mikäli lupa maa-ainesten ottamiseen myönnetään, on ottamisluvasta viivytyksettä ilmoitettava Hämeen ELY-keskukselle.

Terveydensuojeluviranomainen toteaa lausunnossaan 22.3.2023 seuraavaa.

Terveydensuojeluviranomaisen tietoon ei ole tullut aikaisemmin epäilyjä toiminnasta aiheutuvasta terveyshaitasta tai viihtyvyyshaitasta. Luvan myöntämiselle ei ole estettä terveydensuojelun näkökulmasta, mikäli seuraavat seikat huomioidaan lupaprosessissa.

Pohjavesien suojelutoimenpiteet tulee erityisesti huomioida lupaprosessissa, koska toiminta sijaitsee tärkeällä pohjavesialueella. Maa-ainesten otosta ja murskaamon toiminnasta ei saa aiheutua haittaa alueen pohjaveden määrälle tai laadulle. Lupaehdoissa tulisi määrittää alin sallittu ottamistaso ja suojakerros, joka vähintään tulee jättää ottotason ja ylimmän havaitun pohjavesitason väliin. Hakemuksessa esitettyä neljän metrin suojakerrosta voidaan pitää suositeltavana vähimmäisvaatimuksena. Hakija tulisi velvoittaa tarkkailemaan pohjaveden laatua ja pinnankorkeutta säännöllisesti hakemuksessa esitetyn suunnitelman mukaisesti.

Pohjavesinäytteenottajalla tulisi olla koulutus tai pätevyys näytteenottamiseen.

Polttoöljykäyttöisten työkoneiden käytössä, varastoinnissa ja tankkauksessa tulee noudattaa erityistä varovaisuutta polttoainevahinkojen välttämiseksi. Hakija tulisi velvoittaa suojaamaan tankkauspaikka esittämällään tavalla suojamaton avulla.

Onnettomuuksiin, kuten öljyvuotoihin tulee varautua hakemuksessa esitetyllä tavalla ja myös mahdolliset ulkopuoliset urakoitsijat tulee perehdyttää häiriötilannetoimintaan.

Hakemuksen mukaan alueella muodostuvat pintavedet haihtuvat tai imeytyvät maaperään, eikä alueelta purkaudu pintavesiä ympäristöön. Pintavesien kertymistä toiminta-alueella tulee kuitenkin tarkkailla. Mikäli pintavesiä joudutaan johtamaan pois toiminta-alueelta, ei niistä saa aiheutua haittaa pohjavedelle tai pintavesistöihin. Tarvittaessa maastoon johdettavat pintavedet tulee käsitellä selkeytysaltaassa.

Toiminnasta aiheutuva melutaso ei saa ylittää lähimmissä häiriintyvissä kohteissa valtioneuvoston päätöksen (993/1992) mukaisia ohjearvoja. Meluhaittoja tarkasteltaessa tulee ottaa huomioon kaikki alueen melua aiheuttavat toiminnat. Hakija on tarkkaillut ympäristömelua ja hakemuksen liitteenä on tarkkailuraportti. Soran murskaustoiminnan aiheuttamaa melua on mitattu 24.5.2022 murskauspaikan ympäristössä kahdessa mittauspisteessä, lähimmän asuinrakennuksen piha-alueella ja hevoslaitumella. Mittaustulokset eivät ylittäneet kummassakaan pisteessä melun päiväajan ohjearvoa 55 dB (A). Hakijan tulee kuitenkin torjua melua aktiivisesti laiteteknisten ratkaisujen ja esimerkiksi varastokasojen sijoittelun avulla. Mikäli myöhemmin toiminnan aikana tulee esille epäilyjä ohjearvot ylittävästä meluhaitasta, tulisi hakija velvoittaa tehostamaan meluntorjuntatoimia ja tarvittaessa suorittamaan uusintamittauksia. Melua aiheuttaville toiminnoille tulisi asettaa vuorokautiset toiminta-ajat enintään hakemuksessa esitetyn mukaisesti viihtyvyyshaittojen vähentämiseksi. Arkipyhät tulisi rajata toiminta-aikojen ulkopuolelle.

Maa-ainesten oton ja murskauksen seurauksena syntyvä pöly ei saa aiheuttaa kohtuutonta haittaa asutukselle ja ihmisille. Hakija tulee velvoittaa toteuttamaan riittävät toimenpiteet pölyhaittojen vähentämiseksi toiminta-alueella ja liittymätiellä ja tarkkailemaan pölyhaittojen esiintymistä lähikiinteistöillä. Pohjavesialueella tulee huomioida, ettei pölynsidonnassa tule käyttää suolausta.

Jos alueelle tuodaan maisemointia varten muualta maa-aineksia, tulee niiden olla puhtaita, eikä niistä saa liueta haitallisia aineita maaperään.

Hakijan tulee olla selvillä alan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja soveltaa sitä toiminnassaan mahdollisuuksien mukaan.

Terveydensuojeluviranomaisella ei ole muilta osin huomautettavaa.

Muistutukset ja mielipiteet

Hakemuksesta on jätetty yksi muistutus, jossa todetaan seuraavaa.

Ko. alue on merkitty maaseutumaiseksi ja kulttuurihistorian ja maiseman kannalta valtakunnallisesti merkittäväksi alueeksi.

Soranotto tuhoaa ko. maiseman lopullisesti.

Soranottoalue sijaitsee lisäksi merkittävällä pohjavesialueella.

Vesi- ja ympäristöhallitus on julkaissut useita julkaisuja liittyen soranoton vaikutukseen pohjaveteen esim. sarja B 1990 ja 1994 sekä myös KHO:2020:62. Ympäristövaikutuksia käsitellään laajasti myös sivustolla handle.net/10138/157608. Erityisesti korostetaan soranottajan vastuuta pohjaveden riittävästä suojelusta.

Vaadin kuntaa selvittämään, onko soranottoluvan haltijalla riittävä tietous ja valmius pohjaveden suojeluun.

Vaikka alue on merkitty valtakunnallisesti mm. maiseman kannalta arvokkaaksi, Kärkölän kunta ei aikaisemminkaan ole kunnioittanut sitä, vaan on antanut mm. soranottoluvan Myllymäkeen, mikä on tuhonnut harjumaiseman. Nyt kunta on myöntämässä samaan jo osittain tuhottuun harjuun laajan soranottoluvan.

Vastustan jyrkästi soranottoluvan myöntämistä ympäristö- ja soranoton muista haittavaikutuksista johtuen. Mikäli kunta kaikesta huolimattaa myöntää ko luvan, vaadin, että toiminta sallitaan ainoastaan arkisin kello 08.00 - 17.00 välisenä aikana.

Kärkölän kunnan on kannettava maiseman ja pohjaveden suojeluvastuunsa.

Viimeisen 10 vuoden aikana Kärkölän kunnan maisemalliset arvot on suurelta osin tuhottu paitsi soranotoilla myös laajoilla avohakkuilla. Kunta ei ole enää maisemallisesti kaunis eikä voi houkutella maisemallisilla arvoilla kuntaan uusia asukkaita.

Hakijan vastine 3.5.2023

Toiminnan ja myös luvituksen peruslähtökohdat tulevat nykyään pitkälti ns. Muraus- asetuksesta (Valtioneuvoston asetus kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta 800/2010). Asetus sisältää koko toimialaa koskevia määräyksiä. Osassa on naapurietäisyyksistä riippuvia ehtoja ja rajoituksia

mm. sijainti-/toimintapaikalle, melun torjunnalle, pölyn sidonnalle ja toiminta-ajoille. Asetus on valmistelu valtakunnallisella tasolla ja niissä on huomioitu, että toiminta sijoittuu usein asutuksen läheisyyteen. (Muraus-asetus)

Asetuksen valmistelun kanssa samaan aikaan tehtiin selvitys kiviainestuotannon ympäristövaikutuksista, parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta (BAT, best available techniques) sekä parhaista ympäristökäytännöistä (BEP, best environmental practice). Selvitys on koottu kiviainestuotannon ympäristövaikutuksia selvittäneistä osahankkeista ja muusta tausta-aineistosta. Selvitys julkaistiin Suomen Ympäristö - sarjassa 25-2010: Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT), Ympäristöasioiden hallinta kiviainestuotannossa Suomen ympäristökeskus. (BAT-opas)

Yleiseksi ohjeeksi maa-aineslain mukaisessa lupamenettelyssä, ottamisen suunnittelussa ja valvonnassa on julkaistu opas: Maa-ainesten kestävä käyttö, Opas maa-ainesten ottamisen sääntelyä ja järjestämistä varten. Ympäristöhallinnon ohjeita 1-2009, Ympäristöministeriö. (Maa-ainesopas)

Em. opasta on päivitetty 16.10.2020 julkaistussa oppaassa: Maa-ainesten ottaminen, Opas ainesten kestävään käyttöön. Ympäristöministeriön julkaisuja 2020:24.

Lupahakemuksen kohteena oleva toiminta on suunniteltu huomioiden lainsäädäntö, Muraus-asetus, BAT-opas, Maa-ainesopas, alan yleisiä käytäntöjä ja kokemuksia sekä oikeuskäytäntöä tavoitteena toiminta, joka ei aiheuta kohtuutonta rasitusta naapureille eikä ympäristölle.

Melu ja toiminta-aika

Meluarvioinnin ja tehdyn mittauksen perusteella toiminnan aiheuttama melu jää Muraus-asetuksessa raja-arvoksi asetettujen VNA 993/1992 säädettyjen ulkoilman ohjearvojen alapuolelle, kun suunniteltu meluvalli huomioidaan.

Muraus-asetus rajoittaa kiviainestoiminnan toiminta-aikoja, jos toiminnan etäisyys melulle alttiista kohteista on alle 500 metriä. Tämä on huomioitu hakemuksessa asetuksen mukaisena.

Lisäksi ympäristöviranomaisen kanssa on erikseen sovittu, että murskauksessa pidetään kesällä tauko 15.6-15.8 välisenä aikana. Tätä ei asetus edellytä, joten hakija huomioi tällä naapurustoa.

Seulontaa ja kuljetuksia tehdään kuitenkin ympäri vuoden.

Pohjavesi

Pohjaveden suojelu huomioidaan kaikessa toiminnassa.

Pohjavesitarkkailuun esitetään yhteistarkkailua lounaispuolisen naapurin kanssa. Pohjavesiputki on tilojen rajalla (PVP 2:142) ja pohjaveden virtaussuuntaan nähden kohteen alapuolella. Hakijan käsityksen mukaan tarkkailu on riittävä pienelle alueelle.

Maisema

Kohteen erityispiirteenä on harjumaisema. Maisemaelementtiä ja sen muodostamaa siluettia suojellaan rajoitetulla ottamisella. Harjua ei puhkaista läpi eikä madalleta kohtuuttomasti. Hakemuksessa on esitetty havainnepiirros oton vaikutuksesta. Alue ei näy pääteille. Ottaminen on nyt maisemointipainotteista.

Alue on kulttuuriympäristön tai maiseman kannalta maakunnallisesti arvokkaalla alueella (Päijät-Hämeen maakuntakaava 2014). Alue on laaja, ulottuen hajanaisena Hämeenkoskelle ja Hollolaan asti. Kärkölän kirkonkylän alueella on rajattu erityisharjukohteena vain kohteesta 2.3 km etelään päin sijaitseva Hiidenmäki.

Alue ei ole valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden joukossa.

Neuvottelu

Lupapäätökseen liittyviä asioita käytiin läpi 27.4.2023.

Esittelijä ympäristösihteeri Riitta Hyytiäinen

Päätösehdotus Ympäristölautakunta myöntää maa-ainesten ottamisluvan kokonaisottona 44 000 m3 ja vuotuisena ottona 4 400 m3 ja ympäristöluvan kiviaineksen murskaukseen. Luvan voimassaoloaika on 10 vuotta.  Toiminnassa on noudatettava hakemusta, ellei lupamääräyksissä toisin määrätä.

Lupamääräykset

1. Toiminta-ajat

Poikkeavia kuormaamis- ja kuljetusaikoja saa olla lisäksi enintään 20 lauantaina vuodessa klo 7.00-18.00.

Murskausta ei saa tehdä 15.6.-15.8. välisenä aikana.

Perustelu

Valtioneuvoston asetuksessa kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010) eli ns. MURAUS-asetuksessa säädetään ympäristönsuojelun vähimmäisvaatimuksista silloin, kun toimintaan on oltava ympäristölupa. MURAUS-asetuksen mukaan kivenmurskaamo on sijoitettava siten, että melua tai pölyä aiheuttavan toiminnon etäisyys asumiseen tai loma-asumiseen käytettävään rakennukseen tai sen välittömässä läheisyydessä sijaitsevaan oleskeluun tarkoitettuun piha-alueeseen tai muuhun häiriölle alttiiseen kohteeseen on vähintään 300 metriä.

Kivenmurskaamo voidaan kuitenkin sijoittaa alle 300 metrin päähän häiriöille alttiista kohteesta, jos toiminnanharjoittaja voi sijoittamalla kivenmurskaamon toiminnan rakennukseen tai kivenmurskaamossa muita teknisiä keinoja käyttäen varmistaa sen, että toiminnasta ei lähimmässä häiriölle alttiissa kohteessa aiheudu melutason ohjearvot ylittävää melua ja että ilmanlaadun raja-arvot eivät ole vaarassa ylittyä. Poikkeaminen edellyttää, että toiminnanharjoittaja on esittänyt poikkeamisen edellytysten täyttymisestä riittävän luotettavan selvityksen lupaviranomaisen hyväksyttäväksi.

MURAUS-asetuksen 8 §:n 1 momentin mukaan, jos toiminnan etäisyys melulle alttiisiin kohteisiin on alle 500 metriä, ei murskaamista, poraamista, rikotusta tai räjäytyksiä eikä kuormauksia tai kuljetuksia saa tehdä viikonloppuisin eikä arkipyhinä, vaan:

1)     murskaaminen on tehtävä arkipäivisin kello 7.00 ja 22.00 välisenä aikana;

2)     poraaminen on tehtävä arkipäivisin kello 7.00 ja 21.00 välisenä aikana;

3)     rikotus on tehtävä arkipäivisin kello 8.00 ja 18.00 välisenä aikana;

4)     räjäytykset on tehtävä arkipäivisin kello 8.00 ja 18.00 välisenä aikana; ja

5)     kuormaaminen ja kuljetus on tehtävä arkipäivisin kello 6.00 ja 22.00 välisenä aikana.

Ympäristöluvassa voidaan lisäksi erityisistä syistä sallia kuormaus ja kuljetus lauantaisin kello 7.00-18.00 välisenä aikana. Hakemuksessa poikkeavia kuljetusaikoja on perusteltu sillä, että lauantaikuljetukset ovat tärkeitä, koska mm. pienrakentajat ja mökkiläiset usein haluavat kuljetuksia viikonlopun aikana.

Lisäksi murskauksen kesäaikaista toiminta-aikaa on rajoitettu asutuksen viihtyisyyden turvaamiseksi.

(YSL 52 §, NaapL 17 §, VNa 80/100 § 8, 17)

2. Ottamisen aloittamisesta on ilmoitettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Ennen kuin maa-ainesten ottamiseen ryhdytään, maa-ainesten ottajan on merkittävä luvan mukainen ottamisalueen raja maastoon. Pohjataso ei saa alittaa hakemuksessa esitettyä +97 (N2000) ja pohjaveden ylimmän kerroksen päälle on jätettävä vähintään 4 m suojakerros. Alin sallittu pohjataso on merkittävä alueelle siten, että pohjataso voidaan tarkistaa. Merkintöjä on ylläpidettävä.

Perustelu

Määräys on annettu valvonnallisista syistä ja onnettomuusvaaran ennaltaehkäisemiseksi.

(MAA 7 §)

3. Polttoaineiden ja muiden ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavien aineiden pääsy maaperään ja pohjaveteen on estettävä. Tukitoiminta-alueiden maa-rakenteet on tiivistettävä siten, että polttoaineiden ja muiden ympäristön pilaantumisen vaaraan aiheuttavien aineiden pääsy maaperään ja pohjaveteen on estetty. Poltto- ja voiteluaineiden sekä kemikaalien varastointi- ja käsittelyalueiden on oltava nesteitä läpäisemättömiä ja reunoiltaan korotettuja. Polttoainesäiliöiden on oltava kaksoisvaippasäiliöitä tai kiinteästi valuma-altaallisia säiliöitä ja niiden on kestettävä mekaanista ja kemiallista rasitusta. Säiliöt on varustettava ylitäytönestimillä ja tankkauslaitteistot lukittavilla sulkuventtiileillä. Kuormauskalustoa tankattaessa ja huollettaessa on huolehdittava siitä, että polttoaineita tai muita pilaantumisen vaaraa aiheuttavia aineita ei pääse maaperään tai pohjaveteen. Pölynsidonta- ja liukkaudentorjunta-aineita sekä räjähteitä ei saa käyttää siten, että niistä voi aiheutua maaperän tai pohjaveden pilaantumisen vaaraa.

Polttoainesäiliöiden sekä murskaus- ja seulontalaitteistojen vuotojenhallinta tulee järjestää kaksinkertaisen suojauksen periaatteen mukaisesti. Kaksinkertaisessa suojauksessa sekä ensisijaisen että toissijaisen suojauksen tulee muodostaa aukottomat, toisistaan riippumattomat suojauskokonaisuudet.

Perustelu

Määräys on annettu maaperän ja pohjaveden suojelemiseksi.

(YSL 7 §, 16-17 §, 52 §, VNA 80/2010 § 9)

4. Luvan haltijan on arvioitava ja tarkistettava kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma viiden vuoden välein.

Perustelu

Kiviainestuotantoalueiden kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma käsitellään ympäristöluvan yhteydessä.

(YSL 114 §)

5. Alueen yleisestä siisteydestä on huolehdittava eikä toiminta saa aiheuttaa roskaantumista. Jätteet ja vaaralliset jätteet saa luovuttaa vain jätelain 29 §.n mukaiselle toimijalle.

Perustelu

Määräys on annettu jätelain keskeisten tavoitteiden noudattamiseksi ja asianmukaisen jätehuollon järjestämiseksi. Jätelain tavoitteet ovat jätteen synnyn vähentäminen, jätteen hyödyntäminen ja tietyn etusijajärjestyksen noudattaminen.

(YSL 52, 58 §§, JL 8, 29 §§)

6. Toiminnasta aiheutuva pöly ei saa ylittää ilmanlaadusta annetun asetuksen (711/2011) mukaisia ohjearvoja alueilla, joilla asuu tai oleskelee ihmisiä ja joilla ihmiset saattavat altistua ilman epäpuhtauksille.

Pölylähteet on sijoitettava teknisten mahdollisuuksien mukaan toiminta-alueen alimmalle kohdalle. Kiven porauksessa syntyvän pölyn leviämistä on estettävä sijoittamalla porausvaunuihin pölynkeräyslaitteet tai käyttämällä muuta pölyn leviämisen estämisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Kuormattavan ja murskauslaitteiston kuljettimelta varastokasan putoavan kiviaineksen pölyämistä on estettävä säätämällä putoamiskorkeus mahdollisimman pieneksi, kiinnittämällä murskauslaitteiston kuljettimien päähän pölyämistä estävät suojat tai käyttämällä muuta pölyn leviämisen estämisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Pölyn joutumista ympäristöön on estettävä kastelemalla tai koteloimalla päästölähteet kattavasti ja tiiviisti taikka käyttämällä pölyn torjumisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Varastokasat ja ajoneuvojen kuormat on tarvittaessa kasteltava ja pölyn leviäminen ajoneuvoista toiminta-alueen ulkopuolelle on estettävä.

Ympäristölupaviranomainen voi tarvittaessa määrätä selvittämään pölyn vaikutuksen ilmanlaatuun hengitettävien hiukkasten osalta mittauksin tai muulla tavalla.

Perustelu

Määräys on annettu terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi ja rajoittamiseksi.

(YSL 52 §, VNA 80/2010 4 §, 13§)

7. Toiminnasta aiheutuva melutaso asumiseen käytettävillä alueilla ei saa ylittää ulkona melun A-painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvoa (klo 7-22) 55 dB eikä yöohjearvoa (klo 22-7) 50 dB. Tarvittaessa ympäristölupaviranomainen voi antaa lisämääräyksiä melumittauksen tai -selvityksen laatimisesta ja ympäristölupaviranomainen voi tarvittaessa antaa lisämääräyksiä melun ehkäisemiseksi

Perustelu

Enimmäistaso on annettu meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi.  Melutaso vastaa valtioneuvoston päätöksessä 933/1992 asumiseen käytettäville alueille annettua ohjearvoa. Määräys melutason selvittämisestä on annettu siksi, että toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista.

(YSL 52 §, VNp 933/992,  VNA 800/2010 7 §, 13 §)

8. Melulähteet on sijoitettava teknisten mahdollisuuksien mukaan toiminta-alueen alimmalle kohdalle.  Raaka-aine, pintamaa- ja tuotevarastokasat on pidettävä melun leviämisen estämisen kannalta riittävän korkeina ja ne on sijoitettava siten, että melun leviäminen melulle alttiisiin kohteisiin estyy. Koneiden ja laitteiden kunnossapidosta on huolehdittava. Toiminta-alueen siirtokuljetusmatkat on suunniteltava mahdollisimman lyhyiksi.  Kun kivenmurskaamo sijoitetaan alle 500 metrin päähän asumiseen tai loma-asumiseen käytettävästä rakennuksesta tai sen välittömässä läheisyydessä sijaitsevasta oleskeluun tarkoitetusta piha-alueesta tai muusta häiriölle alttiista kohteesta, melua  on torjuttava koteloinnein, kumituksin tai muilla ääniteknisesti parhailla meluntorjuntatoimilla. Meluesteet on rakennettava melulähteen välittömään läheisyyteen.

Perustelu

Määräys on annettu melun torjumiseksi ja kohtuuttoman rasituksen estämiseksi.

(YSL 52 §, NaapL 17 §, VNA 80/2010 § 6)

9. Luvanhaltijan vaihtumisesta on ilmoitettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Jos lupaan perustuva oikeus maa-ainesten ottamiseen siirretään toiselle, on siirrosta viipymättä ilmoitettava lupaviranomaiselle. Luvan aikaisempi haltija vastaa kuitenkin kaikista lupaan liittyvistä velvoitteista, kunnes hänen tilalleen on hakemuksesta hyväksytty toinen.

Perustelu

Määräys on tarpeellinen valvonnan vuoksi. Ilmoituksen perusteella lupaviranomainen voi myös arvioida uuden lupakäsittelyn tarpeen.

(YSL 170 §, MAL 13 a §)

10. Mahdollisista häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää haittaa, on ilmoitettava välittömästi kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä viipymättä onnettomuuden tai häiriötilanteen edellyttämiin torjunta- tai korjaustoimiin ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja haitallisten ympäristövaikutusten vähentämiseksi. Aiheutuneiden ympäristövaikutusten selvittäminen on aloitettava tilanteen edellyttämässä laajuudessa valvontaviranomaisen kanssa sovittavalla tavalla. Lisäksi on tehtävä korjaavat toimenpiteet vastaavan tapauksen toistumisen estämiseksi.

Toiminnanharjoittajan on huolehdittava toiminta-alueen rakenteiden ja laitteistojen huollosta ja kunnossapidosta siten, että ne eivät käytön aikana vioitu tai muutu siten, että toiminnasta aiheutuvien ympäristö- tai terveysvahinkojen riski lisääntyy.

Onnettomuus- ja häiriötilanteita varten toiminta-alueella on oltava riittävä alkusammutus- ja vuotojen torjuntakalusto. Laitteiden läheisyydessä on oltava hätäkytkimet sekä ohjeet menettelystä vuoto- ja tulipalotapauksissa.

Onnettomuuksista ja häiriötilanteista aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi poltto- ja voiteluaineet sekä muut kemikaalit on säilytettävä turvallisesti. Alueella olevat tiet on suunniteltava ja rakennettava pelastusajoneuvoille soveltuviksi. Ulkopuolisten pääsy toiminta-alueelle on estettävä.

Perustelu

Määräys on annettu onnettomuus- ja häiriötilanteisiin varautumiseksi. Määräyksellä varmistetaan lisäksi tiedonkulku viranomaiselle tilanteissa, joissa ympäristölle on aiheutunut tai on vaarassa aiheutua poikkeuksellisen suurta haittaa.

(YSL 123 §, VNA 800/2010  12 §)

11. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava toiminnan päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävästä tai muuta toiminnan olennaisesta muuttamisesta kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Lisäksi valvontaviranomaiselle on ilmoitettava toiminnan aloittamisajankohta ja viipymättä ilmoitettava toiminnan pitkäaikaisesta keskeyttämisestä, toiminnan lopettamisesta, toimintaa koskevista muista muutoksista ja tapahtumista, joilla voi olla vaikutuksia ympäristön pilaantumiseen tai luvan noudattamiseen.

Perustelu

Määräys on annettu valvonnallisista syistä. Toiminnan olennainen muuttaminen kuten laajentaminen tai tuotantosuunnan muuttaminen edellyttää luvan tarkistamista. Valvonnan kannalta olennaiset muutokset tulee ilmoittaa valvontaviranomaiselle. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi, onko lupaa tarpeen muuttaa.

(YSL 29 §, 170 §, MAL 16 §)

12. Luvanhaltijan on tarkkailtava toimialaansa liittyvän parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varauduttava soveltuvan tekniikan käyttöönottoon.

Perustelu

Ympäristönsuojelulaki velvoittaa ennaltaehkäisemään ja minimoimaan haitat sekä käyttämään parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja noudattamaan ympäristön kannalta parhaimpia työmenetelmiä. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä aiheuttamiensa haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja siinä mielessä seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä toimialallaan. Jos päästöjä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia, voidaan lupapäätöstä vaatia muutettavaksi.

(YSL 6 §, 8 §, 20 §)

13. Pohjaveden pinnantasoa tulee seurata neljästi vuodessa (helmi-, touko-, elo- ja marraskuussa) tarkkailuun sopivast pohjaveden havaintoputkesta. Tarkkailu voidaan tehdä myös yhteistarkkailuna pohjavesiputkesta, jota käytetään viereisen ottamisalueen tarkkailuun.

Laaja analyysi on tehtävä ottamisen alkaessa ja sen jälkeen vähintään kolmen vuoden välein.

Laaja analyysi:

Lämpökestoiset koliformiset bakteerit

Aistinvarainen arviointi

Alkaliniteetti

Alumiini

Ammonium vain alkunäytteestä, mikäli aineelle ei todeta kohonnutta pitoisuutta

Fluoridi vain alkunäytteestä, mikäli aineelle ei todeta kohonnutta pitoisuutta

Happi

Kloridi

KMnO4-luku

Kokonaiskovuus

Lämpötila

Mangaani

Nitraatti

pH-luku

Rauta

Sameus

Sulfaatti

Sähkönjohtavuus

Väri

TVOC

Mineraaliöljy

Suppea analyysi on tehtävä vuosittain.

Suppea analyysi:

Lämpökestoiset koliformiset bakteerit

Aistinvarainen arviointi

Happi

Kloridi

KMnO4-luku

Kokonaiskovuus

Mangaani

pH-luku

Rauta

Sameus

Sulfaatti

Sähkönjohtavuus

Mineraaliöljy

Tulokset on toimitettava kunnan valvontaviranomaiselle ja ELY-keskukselle vuosittain maaliskuun loppuun mennessä. Tarkkailuraportin lisäksi tulokset tulee toimittaa pohjavesitietojärjestelmään (POVET) tallennettavassa muodossa.

Pohjaveden tarkkailua on jatkettava kolme vuotta ottamisen päätyttyä ja havaintoputket on jätettävä paikoilleen mahdollista jälkiseurantaa varten.

Perustelu

Luvassa on annettava tarvittavat määräykset ottamistoiminnan vaikutusten tarkkailusta. Pohjaveden pinnan tason tarkkailu ja laadun seuranta perustuvat hakijan esittämään tarkkailuohjelmaan ja Hämeen ELY-keskuksen lausunnossaan antamaan ohjeeseen. Tarkkailu voidaan tehdä myös yhteistarkkailuna pohjavesiputkesta, jota käytetään viereisen ottamisalueen tarkkailuun, koska käytännössä vierekkäiset ottamisalueet muodostava yhden yhtenäisen alueen.

Määräys on annettu pohjavedelle aiheutuvien haittojen välttämiseksi.

(YSL 62 §, MAL 11 §, MAA 6 §)

14. Hakijan on pidettävä aikajärjestyksen mukaista kirjaa toiminnasta. Toiminnanharjoittajan on toimitettava vuosittain helmikuun loppuun mennessä sähköiseen YLVA -järjestelmään edellistä toimintavuotta koskeva yhteenveto ympäristönsuojelun kannalta merkittävistä tiedoista:

-          toimintajaksot, toimintapäivien pituus ja lukumäärä

-          murskatun kiviaineksen määrä

-          huoltotoimenpiteet

-          jätteet ja vaaralliset jätteet lajeittain ja niiden määrä ja toimituspaikka,

-          käytettyjen polttoaineiden laatu- ja kulutustiedot (t/a)

-          häiriötilanteet ja onnettomuudet (syy, kestoaika, arvio päästöistä ja ympäristövaikutukset ja tehdyt torjuntatoimenpiteet)

-          tarkkailutulokset

Perustelu

Määräys on annettu viranomaisten toimintaa koskevan tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi.

(YSL 172 §)

15. Luvan haltijan tulee vuosittain tammikuun 31. päivään mennessä ilmoittaa edellisvuonna otetun maa-aineksen määrä ja laatu valtakunnalliseen NOTTO-rekisteriin rekisterinpitäjän ohjeiden mukaisesti. Ilmoitus tehdään myös silloin, kun maa-ainesten ottaminen on päättynyt tai keskeytynyt.

Perustelu

Määräys on annettu valvonnallisista syistä.

(MAL 23 b, MAA 9 §)

16. Toiminnan loputtua alue on kunnostettava. Viimeistään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista on esitettävä suunnitelma pohjavesien- ja maaperänsuojelua, maisemointia sekä jätehuoltoa koskevista toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista.

Perustelu

Ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista.  Toiminnan lopettamiseen liittyvistä ympäristönsuojelutoimista on tarpeen esittää suunnitelma hyvissä ajoin, jotta alueen kunnostamisesta, päästöjen ehkäisemisestä ja tarkkailun järjestämisestä voidaan päättää ajoissa.

(YSL 52 §, 94 §)

17. Ottamisalue tulee jälkihoitaa ottamisen edetessä tai välittömästi ottamisen päätyttyä. Jälkihoitotyöt tulee tehdä lupakauden aikana. Luiskien maisemointikaltevuus on oltava 1:3 tai loivempi.

Ottamisalueelle tulee jälkihoitotoimenpiteenä muodostaa kasvualusta seuraavalla tavalla. Pohjatasolle ja luiskiin levitetään noin 15 cm vahvuinen kerros hiekkaa. Hiekkakerroksen päälle levitetään noin 5 cm vahvuinen kerros humusta, joka sekoitetaan hiekkakerroksen pintaosaan. Tähän tarkoitukseen voidaan käyttää alueelta kuorittua pintamaata tai muualta tuotua tarkoitukseen sopivaa humusta. Hiekkaisella maalla humus sekoitetaan suoraan pohjamaan pintaosaan. Kasvualustalle kylvetään alueelle luonteenomaisia kasvilajeja tai nurmikkoa. Puustoksi istutetaan sekametsää.

Jälkihoidon seurantaa tulee jatkaa vähintään 3 vuotta ottamisen päätyttyä.

Perustelu

Määräys on annettu hankkeesta aiheutuvien haittojen välttämiseksi ja rajoittamiseksi. Maisemointi ja muut jälkihoitotyöt kuuluvat lupa-aikana toteutettaviksi.

(MAL 11 §, MAA 8 §)

18. Ottamisen päättymisestä on ilmoitettava valvontaviranomaiselle lopputarkastuksen pitämistä varten.

Perustelu

Määräys on annettu valvonnan vuoksi.

(MAA 7 §)

19. Toiminnanharjoittajan tulee huolehtia siitä, että lupapäätöksessä annetut määräykset ovat tiedossa ja niitä noudattavat kaikki alueella toimivat urakoitsijat ja aliurakoitsijat.

Perustelu

Määräyksellä ehkäistään ja vähennetään ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa.

(YSL 52 §)

20. Toiminnanharjoittajan on nimettävä vastuuhenkilö, jonka nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Perustelu

Onnettomuus- ja häiriötilanteita varten toiminnalla on oltava vastuuhenkilö toiminnan asianmukaista hoitoa varten ja valvonnallisista syistä.

(VNA 80/2010  12 § )

Maksut ja vakuudet

Lupamaksu

Lupamaksuksi määrätään  yhteensä 3482 €.

Perustelu

Taksan mukainen maksu murskaamolle on 2 622 €. Maa-ainestaksan mukainen maksu on  1720 €. Maa-aineslain 4 a §:n ja ympäristönsuojelulain 47 a §:n mukaisessa yhteiskäsittelyä koskevassa asiassa peritään yhdistetty maksu siten, että korkeampaan maksuun lisätään toisen toiminnan käsittelymaksusta 50 %.

Maa-aineslain mukainen valvontamaksu

Ottamissuunnitelman valvonnasta perittävät maksut määräytyvät kulloinkin voimassa olevan taksan mukaisesti ja maksu on luvan myöntämishetkellä 224 €.

Maa-ainesvakuus

Vakuudeksi määrätään 14 790 €.

Vakuudeksi hyväksytään Kärkölän kunnalle asetettu omavelkainen pankkitakaus tai pankkitalletus, jossa on pankin antama kuittaamattomuustodistus.  Luvan saajan on huolehdittava, että määrätty vakuus on aina voimassa siihen asti kunnes alueella on tehty hyväksytyt jälkihoitotyöt.  Kunnalla on oikeus tarkistaa vakuutta kolmen vuoden välein.

Asetuksen ja muiden säännösten noudattaminen

Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, asetusta on luvan estämättä noudatettava. (YSL 70 §)

Oikeusvaikutteinen kaava toiminnan sijoittamisessa

Alueella ei ole oikeusvaikutteista yleis- tai asemakaavaa. Toiminnan sijoittaminen ei vaikeuta alueen käyttämistä maakuntakaavassa varattuun tarkoitukseen.

Lupaharkinnan perusteet

Kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, ympäristöluvanvarainen toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty.

Maa-ainesten ottamistoiminta tai sen järjestely ei ole ristiriidassa maa-aineslain 3 §:ssä säädettyjen rajoitusten kanssa, kun noudatetaan annettuja määräyksiä ja hakija on esittänyt ottamissuunnitelman, joten lupa ottamiseen on myönnettävä. Toiminta ei aiheuta maa-aineslain 3 §:n mukaista kauniin maisemakuvan turmeltumista, luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista, huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa tai tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen veden laadun tai antoisuuden vaarantumista. Asiaa harkittaessa on otettu huomioon myös lupamääräysten vaikutus. Lupapäätöksessä on annettu tarvittavat määräykset ottamistoiminnan ja sen vaikutusten tarkkailusta sekä muista valvonnan kannalta tarpeellisista toimenpiteistä, jos seikat eivät ole käyneet ilmi ottamissuunnitelmasta.

(MAL 6 §)

Luvan myöntämisen edellytykset

Ympäristönluvan varaisesta toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, ei aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristönsuojelulain 5 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua seurausta tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai sen vaaraa, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä  eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.

Vastaukset lausuntoihin  ja muistutukseen

Luvassa on annettu määräyksiä pohjaveden pinnan- ja laaduntarkkailusta ja ylimmän pohjaveden pinnantason päälle jätettävästä suojakerroksesta. Lisäksi polttoaineiden ja muiden ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavien aineiden pääsy maaperään ja pohjaveteen on estettävä. Määräykset on annettu pohjaveden suojelemiseksi ja toiminnanharjoittaja on velvollinen huolehtimaan määräysten noudattamisesta.

Lupamääräyksissä on annettu toiminta-aikoja, jotka perustuvat valtioneuvoston asetukseen kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta. Lisäksi asuinviihtyisyyden turvaamiseksi kesäaikaista murskaustoimintaa on rajoitettu siten, että murskaus on kielletty ajalla 15.6.-15.8. Melun ja pölyn estämisestä annetut määräykset perustuvat samaan valtioneuvoston asetukseen. Muistutuksen tekijän kiinteistö sijaitsee karttatarkastelun perusteella n. 600 metrin etäisyydellä toiminta-alueesta, eikä kiinteistön etäisyyden perusteella ole syytä antaa muita määräyksiä tai kieltää toimintaa.  Lupaharkinnassa lautakunta on ottanut huomion myös toiminnan vuotuisen keston, sillä murskaus ei ole jatkuvaa toimintaa. Hakemuksen mukaan murskausta on enintään 100 tuntia kalenterivuodessa, mikä tarkoittaa esim. kahta viikkoa vuodessa, jos murskaus voidaan  tehdä suunnitellusti klo 7-22 välisenä aikana.

Alue ei ole valtakunnallisesti merkittävää kulttuuri- tai maisemaluetta. Valtakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö on rajattu koskemaan vain Huovilan puiston aluetta.

Ottamistoiminnan jälkeen alue jää edelleen ympäröivää maisemaa korkeammalle tasolle. Edellinen lupa ja nykyinen lupa perustuvat samaan suunnitelmaan, joten maisemavaikutus ei muutu edelliseen lupaan verrattuna.

Päätöksen antaminen

Päätöksestä kuulutetaan julkisella kuulutuksella yleisessä tietoverkossa ja Hollolan Sanomissa. Tämä päätös on lainvoimainen 23.6.2023, ellei päätöksestä valiteta.

Luvan voimassaolo

Tämä lupapäätös on voimassa 23.5.2033 saakka.

Sovelletut oikeusohjeet ym.

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 2, 5- 8, 10-11, 16-17, 22-23, 27, 29, 34, 39, 42-44, 47a-49, 52, 58, 62, 66, 70, 85, 87, 94, 114, 123, 170, 172, 190, 205 §§ ja liite 1 taulukko 2 kohdat 7 e)

VNA ympäristönsuojelusta (713/2014) 2 § 6 b)

Jätelaki (646/2011) 6, 13, 29, 118, 119-120, 122 §§

VNA jätteistä (978/2021) 36 §

Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 §

Maa-aineslaki (555/1981) 1, 3-4a, 6-7, 10-12, 13a, 20, 23a §§

VNA maa-ainesten ottamisesta (926/2005) 1-2, 6-9 §§

VNp melutason ohjearvoista (993/1992) 1-2 §§

VNA kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010) §§ 1-13 §§

Kärkölän kunnan maa-aineslupamaksutaksa 15.6.2016

Kärkölän kunnan ympäristölupamaksutaksa 1.9.2016

Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

Muutoksenhaku Hallintovalitus Vaasan hallinto-oikeus

Jakelu hakija, Hämeen ELY-keskus, terveydensuojeluviranomainen

Tiedoksi kuulutus Hollolan Sanomat, sähköinen kunnan ilmoitustaulu

 tieto päätöksestä erikseen kuullut ja muistutuksen tekijä