Sivistys- ja hyvinvointilautakunta
Pöytäkirja 25.08.2022/Pykälä 74

Sivistys- ja hyvinvointilautakunta 25.08.2022 § 74  

481/12.01.00/2022  

Valmistelija sivistysjohtaja petri.kakonen@karkola.fi puh. 044-770 2130<

Lähikoulun osoittaminen (ensisijainen oppilaaksiotto)

Kunta osoittaa oppivelvolliselle ja muulle perusopetuslaissa tarkoitettua

opetusta saavalle lähikoulun (ensisijainen oppilaaksiotto).

Perusopetuslain 4§:n mukaan kunta on velvollinen järjestämään sen

alueella asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta sekä

oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna esiopetusta. Lisäksi kunta

on velvollinen järjestämään oppivelvollisuuden alkamisvuonna esiopetusta

oppivelvollisuuslain 2 §:n 3 momentissa tarkoitetun pidennetyn

oppivelvollisuuden piirissä oleville lapsille ja niille lapsille, jotka

perusopetuslain 27 §:n nojalla aloittavat perusopetuksen vuotta säädettyä

myöhemmin. Kunnan velvollisuus järjestää perusopetusta lakkaa oppilaan

päättäessä perusopetuksen suorittamisen siten kuin oppivelvollisuuslain

26 §:n 1 momentissa säädetään. Kunta voi järjestää tässä laissa

tarkoitetut palvelut itse tai yhdessä muiden kuntien kanssa taikka hankkia

ne perusopetuslain 7 tai 8 §:ssä tarkoitetulta perusopetuksen järjestäjältä.

Kunta voi hankkia esiopetuspalvelut myös muulta julkiselta tai yksityiseltä

palvelujen tuottajalta.

Päijät-Hämeen kunnilla on käytössään (sekä Kärkölällä ja Mäntsälällä maantieteellisesti rajoitetusti) yhteiset kuntien väliset sopimuspohjat  kustannusten jaosta esiopetuksen, yleisopetuksen vuosiluokkien 1-6, yleisopetuksen vuosiluokkien 7-9 sekä luokkamuotoisen erityisopetuksen osalta silloin, kun koulutuksen järjestäjä (asuinkunta) on osoittanut koulupaikaksi (lähikouluksi) muun kuin asuinkuntansa koulun. Asuinkunnan ja vastaanottavan kunnan kustannuskompensaatiosopimus turvaa esiopetusta, perusopetusta, koululaisten iltapäivätoimintaa ja esiopetusta täydentävää varhaiskasvatusta järjestävän kunnan todellisten kustannusten ja kotikuntakorvauksen välisen erotuksen laskuttamisen asuinkunnalta. Erikseen sovittavia asioita ovat lisäksi kouluterveydenhuollon ja oppilashuollon kustannukset sekä koulukuljetukseen liittyvät kustannukset. Sopimuksen mukaan opetuksenjärjestävälle kunnalle jää mahdollisuus purkaa sopimus päättymään 6 kk irtisanomisajan puitteissa, kun sen jatkaminen ei ole järjestäjäkunnan edun mukaista.

Toissijainen oppilaaksiotto

Perusopetuslain 28 §:n 2 momentin mukaan oppivelvollinen voi pyrkiä

oppilaaksi myös muuhun kuin kunnan osoittamaan lähikouluun

(toissijainen oppilaaksiotto). Tällöin päätöksen oppilaaksiotosta tekee

vastaanottava kunta.

Opetuksen järjestämiseen toisessa kunnassa asuvalle oppilaalle sisältyy vastaanottavalle kunnalle kustannusriski, jota on etukäteen vaikea ennakoida ja lisäkustannusten konkretisoituessa ne jäävät vastaanottavan kunnan maksettavaksi. Lisäksi opetukseen valitun oppilaan nuoremmilla sisaruksilla on ollut yleisesti sisaruusperusteeseen liittyvä oikeus päästä samaan kouluun. Valtio maksaa vastaanottavalle kunnalle ulkopaikkakuntalaiselle oppilaalle järjestetyn opetuksen kustannusten kattamiseen kotikuntakorvauksen. Se ei tällä hetkellä kata kokonaisuudessaan opetuksen järjestämisestä aiheutuvaa keskimääräistä kustannusta Kärkölän järjestämän opetuksen osalta. Mikä opetukseen valittu ulkopaikkakuntalainen oppilas tarvitsee keskimääräistä enemmän oppimisen ja koulunkäynnin tukea sekä eriasteisia oppilashuoltopalveluja jäävät lisäkustannukset vastaanottavan kunnan maksettavaksi, eikä niitä voi laskuttaa asuinkunnalta, jolla on järjestämisvastuu tuottaa kyseisen oppilaan tarvitsemat palvelut. Myöskään oppilaaksiottoa ei voi purkaa, kuten voidaan tehdä kustannusten kompensaatiosopimuksen osalta ensisijaisessa oppilaaksiotossa. Jos ulkopaikkakuntalaisen oppilaan opetuksen järjestämisen kustannusvaikutusta laskettaessa huomioidaan vain oppilaskohtaiset materiaali- ja tarvikekustannukset, kotikuntakorvaus riittää kattamaan opetuksen järjestämisestä aiheutuvat kustannukset.  

Toissijaisen oppilaaksioton kriteerit

Ulkopaikkakuntalaisen lapsen oppilaaksiotto ei saa aiheuttaa lisäopetusryhmän (sis. myös perusopetuksen valinnaisaineryhmän) perustamistarvetta esiopetuksessa, yleisopetuksen vuosiluokilla 1-6, yleisopetuksen vuosiluokilla 7-9 eikä luokkamuotoisessa erityisopetuksessa, eikä ennakkotietoihin perustuen keskimääräistä suurempaa oppilaskohtaista oppilashuollollista palveluntarvetta.

Opetukseen (esi-/perusopetus) valittu ei ole oikeutettu koulumatkaetuuteen, vaan oppilaan koulumatkoista ja niistä aiheutuvista kustannuksista vastaa oppilaan huoltaja.

Opetukseen valitun oppilaan sisaruksilla ei ole sisaruusperusteeseen liittyvää oikeutta päästä oppilaaksi samaan kouluun.

Toissijainen oppilaaksiotto tehdään määräaikaisena enintään kahdeksi lukuvuodeksi kerrallaan.

Esittelijä sivistysjohtaja Petri Käkönen

Päätösehdotus Sivistys- ja hyvinvointilautakunta päättää hyväksyä toissijaisen oppilaaksioton kriteerit selosteen mukaisesti ja määrää ne käyttöönotettavaksi 1.9.2022 alkaen.

Päätös Käytyyn keskusteluun perustuen sivistysjohtaja täsmensi toissijaisen oppilaaksioton kriteerejä perusopetuksen valinnaisryhmien perustamiseen liittyen. Sivistys- ja hyvinvointilautakunta päätti hyväksyä toissijaisen oppilaaksioton kriteerit perusopetuksen valinnaisryhmien perustamistarvetta koskevalla täsmennyksellä ja määräsi kriteerit käyttöönotettaviksi 1.9.2022 alkaen.

Toissijaisen oppilaaksioton kriteerit

Ulkopaikkakuntalaisen lapsen oppilaaksiotto ei saa aiheuttaa lisäopetusryhmän (pl. perusopetuksen valinnaisaineryhmät) perustamistarvetta esiopetuksessa, yleisopetuksen vuosiluokilla 1-6, yleisopetuksen vuosiluokilla 7-9 eikä luokkamuotoisessa erityisopetuksessa, eikä ennakkotietoihin perustuen keskimääräistä suurempaa oppilaskohtaista oppilashuollollista palveluntarvetta.
 
Opetukseen (esi-/perusopetus) valittu ei ole oikeutettu koulumatkaetuuteen, vaan oppilaan koulumatkoista ja niistä aiheutuvista kustannuksista vastaa oppilaan huoltaja.

Opetukseen valitun oppilaan sisaruksilla ei ole sisaruusperusteeseen liittyvää oikeutta päästä oppilaaksi samaan kouluun.

Toissijainen oppilaaksiotto tehdään määräaikaisena enintään kahdeksi lukuvuodeksi kerrallaan.

Muutoksenhaku Oikaisuvaatimus

Jakelu rehtori

 varhaiskasvatuksen johtaja