Ympäristölautakunta
Pöytäkirja 22.09.2021/Pykälä 57

Ympäristölautakunta 09.06.2021 § 37 

Valmistelija ympäristösihteeri riitta.hyytiainen@karkola.fi puh. 044-770 2235

Hakija

Saku Uotila

Sijaintitiedot

Ottamisalue sijaitsee tilalla Teerimäki kiinteistötunnus 316-410-1-27. Tilan pinta-ala on yhteensä 9,93 hehtaaria, josta ottamisalueen pinta-ala on 7,7 hehtaaria.

Ottamisalue sijaitsee Mäntsäläntieltä kääntyvän Ampumaradantien  päässä, yksityistien varressa, noin 2,5 kilometriä Järvelän kuntakeskuksesta kaakkoon.

Tiedot ottamisalueen ympäristöstä

Kiinteistöllä on kiviainesten otto- ja jalostustoimintaa  voimassa olevalla maa-ainesluvalla. Soranotto on alueella kesken. Alue ei ole enää luonnontilainen.

Kaavoitus

Alue sijaitsee Päijät-Hämeen maakuntakaavassa Järvelän ampumaradan melualueella (me 6) ja Järvelän vedenhankintaa varten tärkeällä pohjavesialueella (pv 79).

Järvelän osayleiskaavassa  alueella on merkinnät pv1 (tärkeä tai vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue)  ja osin MU (maa- ja metsätalousvaltainen  alue, jolla on erityisiä ulkoilun ohjaamistarpeita.

Ottamisalueella ei ole asemakaavaa, eikä muita maakunta- tai yleiskaavamerkintöjä

Alueella ei ole tiedossa tai vireillä olevia maankäytön muutoksia.

Maa- ja kallioperä

Alueen maaperä on hiekkavaltaista hiekkamoreenia (HkM), mikä muuttuu hiesuksi tilan eteläpäässä. Maapeitteet ovat paksuja. Alla oleva kalliomaa on mikrokliinigraniittia.

Alueen pohjasta ja rinteistä on kaivettu hiekkaa ja soraa nykyisellä, lainvoimaisella maa-ainesten ottamisluvalla. Alueen ottamistoiminnan seurauksena maanpinnan  korkeus vaihtelee sora-alueella. Luontainen maanpinnan taso suunnittelualuealla on +106...+133.

Pohja- ja pintavesi

Alue sijaitsee vedenhankinnan kannalta luokitellulla Järvelän pohjavesialueella ja osin sen muodostumisalueella (0431601 A, alueluokka 1, vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue).

Alueen pohjoispuolella sijaitsevan Toivomäen sora-alueen pohjavesiputkessa vesipinta on ollut noin tasolla +97.00. Alueen koillispuolella  on lähde, missä vesipinta +96.10. Suunni­ telmapiirustuksiin on merkitty pohjavesiputken ja lähteen sijainti.

Alue kuuluu Porvoonjoen vesistöalueen ja Äväntjoen alaosan valuma-alueeseen. Lähin vesistö, Äväntjoki, sijaitsee linnuntietä noin 900 metrin etäisyydellä ottamisalueelta itään. Alueelta ei ole välittömiä tai välillisiä uoma-, noro-, puro- tai ojayhteyksiä Äväntjokeen.

Ottoalueelle ei kerry sade- ja sulamisvesiä maankamaran hiekka- ja soravaltaisuudesta johtuen.

Luonto- ja maisema-arvot

Alue, jolle ottamissuunnitelma on laadittu, on jo kiviainesten ottamis- ja jalostus-  sekä maanviljelyskäytössä, eikä siten säilytettäviä tai suojeltavia luontotyyppejä tai- arvoja alueella ole. Alueelta on hyödynnetty harjukiviaineksia, eikä alue ole luonnontilainen.

Alueella ei ole merkintöjä luonnonsuojelulain  29 §:n mukaisista kohteista, metsälain 10 §:ssä tarkoitetuista erityisen arvokkaista elinympäristöistä, vesilain 15a tai 17a §:n mukaisista kohteista, luontodirektiivin liitteen IV (a) lajeista tai uhanalaisten eliölajien esiintymistä.

Alueella ei ole muinaisjäännösrekisterin mukaisia muinaisjäännöksiä, eikä alue ole kulttuuriympäristöä.

Lähimmät asuin- tai vapaa-ajan rakennukset ja alueen rajanaapurit; lähialueen muut kiviainesten ottoalueet

Ottmisaluetta lähin asuinkiinteistön pihapiiri sijaitsee noin 700 metrin päässä ottamisalueen luoteispuolella. Alue sijaitsee ampumaradan naapurissa, sen melualueella ja lisäksi alueen länsipuolella on saha noin 300 metrin etäisyydellä. Lisäksi noin 350 metrin etäisyydellä lännessä sijaitsee saha-alue.

Toiminnan vaikutusalueella ei ole erityisen herkkiä kohteita, kuten sairaaloita, kouluja, vanhainkoteja tai päiväkoteja. Lähimmät kiviainesten ottamisalueet sijaitsevat alueen luoteispuolella reilun sadan metrin ja kaakkoispuolella noin 500 metrin etäisyydellä.

Suunniteltu ottotoiminta

Suunnittelun lähtöaineistona on käytetty maanmittauslaitoksen sähköistä laserkeilausaineistoa, paikalla tehtyä maastokartoitusta ja lainvoimaista  ottamissuunnitelmaa.

Hankkeen suunnittelussa käytetty koordinaatisto on ETRS-TM35FIN ja korkeusjärjestelmä N2000.

Otettavan kiviaineksen käyttötarkoitus

Kiviaines tullaan hyödyntämään monipuolisesti rakentamisen raaka-aineena. Alueen vielä kuorimattomat pintamaat hyödynnetään ottoalueen viimeistelyssä  kasvukerroksen rakentamisessa. Maisemointiin otetaan vastaan myös muualta tuotavia, jätteettömiä ja pilaantumattomia maa-aineksia, ns. kynnysarvomaita.

Suunnittelun rajaukset sekä periaatteet

Suunnitelmat on laadittu olemassa olevan sorakuopan hyödynnettävissä  olevan harjukiviaineksen ottamisen jatkamiseksi. Suunnittelurajaukset noudattavat nykyisiä lainvoimaisia ottamisalueen rajoja siten, että nykyinen ottamistilanne on päivitelty suunnitelmiin. Rajauksiin ei ole tehty muutoksia.

Suunnittelualueen rajat noudattelevat ottamistoiminnan vaatimia tilatarpeita: pintamaiden ja kiviainesten varastointi sekä laitteiden ja koneiden säilytys.

Pintamaat varastoidaan suunnittelualueen ja ottamisalueen rajojen välissä. Ottamisalueen raja on muotoiltava luiskan yläreunassa. Kaivualueeksi on merkitty se alue, mikä kaivetaan lähes pystyyn siten, että ottamisalueen ja kaivualueen välissä olevat maa-ainekset riittävät suunnitellun luiskan rakentamiseen. Luiskan juuressa voidaan hyödyntää maakivet luiskaa tukemaan.

Alue sijaitsee metsäisellä Kirkkomäen/Toivomäen soraharjanteella. Kalliota ei näillä suunnitelmilla louhita. Suunnitelmat mukailevat kalliopintaa. Kallion päälle jätetään vähintään metrin suojakerros hiekkamoreenia.

Suunnitelmat noudattavat lainvoimaisia ottamissuunnitelmia ja rajauksia pienialaisella laajennuksena etelän suuntaan, uudispellon rakentamiseksi.  Suunniteltu alin ottotaso on +105.00 peltoaukealla ja suunniteltu alin ottamistaso nousee portaittain tasolle +119.00 luoteeseen. Alueen otettavat reunat muotoillaan luiskaan 1:3. Loivalla muotoilulla lisätään työn aikaista turvallisuutta ja helpotetaan alueen viimeistelyä sekä metsittymistä.

Ottamisalueen pinta-ala ja otettava määrä

Koko suunnittelualueen pinta-ala on 8,2 hehtaaria. Hakemuksen mukaisen ottamisalueen pinta-ala on 7,7 hehtaaria. Kaivualueen (ottoalue) pinta-ala on 5,8 hehtaaria.

Ottamisoikeutta haetaan lainvoimaisen  maa-ainesluvan jatkamiseksi yhteensä 378.000 m3ktr ottamismäärälle. Alueelta kuoritaan pintamaita ottamisen edetessä ja puusto on suurilta osin jo kaadettu. Kuoritut pintamaat hyödynnetään aikanaan alueen kasvualustan rakentamisessa alueen luiskiin ja pohjalle.

Ottamisaika ja vuosittainen otto

Lupaa maa-ainesten ottamiseksi haetaan 15 vuodeksi lupapäätöksen  täytäntöönpanosta. Vuosittain kiviainesta otetaan keskimäärin 38.000 m3ktr. Ottamismäärä  vaihtelee vuosittain kiviaineksen menekin mukaan. Keskimääräistä suurempi kiviainesten hyödyntäminen  aikaistaa alueen viimeistelytoimia.

Suunniteltu ottotoiminta päättyy, kun koko suunnittelualueen  pohjataso on saavutettu ja alue viimeistelty lopputilannesuunnitelman mukaisesti.

Oton vaiheistus

Ottoa ei ole vaiheistettu. Ottaminen aloitetaan vanhalta sorakuopalta  ja se etenee kohti alueen reunoja suunnitellun ottosuunnan mukaisesti. Suunnittelu-, otto- ja kaivualueen rajat sekä ottosuunnat on esitetty suunnitelmapiirustuksissa.

Alueen kuivatus ja pintavesien käsittely

Alueen pohja on hyvin vettä läpäisevää hiekkaa ja soraa, eikä alueelle tarvitse rakentaa hulevesijärjestelyitä tai pintavesien käsittelyjärjestelmiä.

Käytettävät työkoneet ja kemikaaliturvallisuus

Kaivinkoneilla ja pyöräkuormaajilla irrotettu harjukiviaines  siirretään seulontaan. Alueella käytettävät työkoneet ovat siirrettäviä. Työ voi olla alueella jaksoittaista. Työkoneet tuodaan paikalla ja viedään alueelta pois urakan päätyttyä.

Alueelle ei säilytetä työkoneita, eikä poltto- ja voiteluaineita. Työkoneita ei pestä ottoalueella, mutta kalustolla voidaan tehdä välttämättömiä huolto- ja korjaustoimenpiteitä Huollot ja korjaukset tehdään hakijan läheisellä tilakeskuksella.

Työkoneet tankataan ADR-säiliöistä  paikalla esim. lava- tai pakettiautosta, mikäli tankkauksia paikalla tarvitaan. Tankkauslaitteisto on varustettu sulkuventtiilillä  ja ylitäytönestimellä. Alueella työskenneltäessä kiinnitetään erityistä huomiota laitteiden ja koneiden  kuntoon sekä öljyjen ja polttoaineiden huolelliseen  käsittelyyn.

Ottamistoiminnan edetessä koneiden ja toimintojen sijainnit alueella vaihtelevat siten, että ne sijaitsevat aina tuotannon tehokkuuden ja ympäristöhaittojen minimoinnin  kannalta parhaalla mahdollisella paikalla.

Alueen pohjaa käytetään kiviainesten varastointiin. Kiviaineslajitteet  (CE-merkityt rakennustuotteet) sijoitetaan lajitteittain varastokasoihin, joista kiviaines kuljetetaan rakennuskohteisiin maansiirtoon tarkoitetuilla täysperävaunullisilla kuorma-autoilla.

Ottamisalueen viimeistely ja jälkikäyttö

Pintamaat hyödynnetään alueen luiskien kasvukerroksen rakentamisessa. Luiskat muotoillaan suunniteltuun kaltevuuteen (n. 1:3). Pintamaat levitetään alueen luontaisen harjuaineksen kanssa kasvukerrokseksi.

Alueen jälkikäyttö on metsätalous ja maanviljelys. Kasvukerroksen päälle istutetaan mäntyvaltaista sekapuustoa noin 2 000 tainta hehtaarille tai alue kylvetään metsämaaksi. Peltopohjaa ei istuteta.

Alue katselmoidaan ottamistoiminnan  päättyessä ja viimeistelytoimenpiteiden valmistuttua yhdessä valvontaviranomaisen kanssa.

Toiminnasta aiheutuvat päästöt ja niiden vähentäminen

Pöly ja melu

Maa-ainesten ottotoiminnassa melua syntyy kaivusta, kuormauksesta ja raskaasta liikenteestä. Ottamisen myötä syntyvät korkeuserot  muodostavat hyvän luonnollisen melu- ja pölyesteen lähimmän asutuksen suuntaan. Toiminta sijoittuu ampumaradan  melualueelle.

Ottamistoiminnassa pölyä aiheuttavat kaivu, kuormaus ja kuljetukset. Tuulisella säällä pölyä syntyy myös varastokasoista. Hieno leijuva pöly leviää lyhyitä matkoja tuulen mukana. Merkittävin pölylaskeuma kohdistuu yleensä vain ottamisalueelle. Suojaetäisyydet lähinaapureihin ovat riittäviä, joten merkittäviä haittoja ei ottamistoiminnasta muodostu.

Päästöt maaperään

Normaalista toiminnasta ei aiheudu haittaa maaperälle. Merkittävä likaantumisvaara liittyy ainoastaan onnettomuus- tai häiriötilanteisiin, jolloin riskinä on alueelle varastoitavien  ja käsiteltävien poltto- ja voiteluaineiden sekä laitteissa ja koneissa käytettävien hydrauliikka­ öljyjen pääsy maaperään ja pohjaveteen. Voitelu- ja polttoaineiden aiheuttamat  riskit tiedostetaan siten, että em. aineita ei joudu maaperään.

Jätehuolto

Alueen tavanomaisesta  toiminnassa syntyy pääasiassa ainoastaan kotitalousjätteisiin rinnastettavia jätteitä. Alueelle varataan tarvittaessa talousjäteastia, jonka tyhjennys hoidetaan asianmukaisesti.

Alueella voidaan säilyttää seularitilöitä tai muuta metallia/metalliromua ennen niiden toimittamista metallinkeräykseen.

Alueella pyritään välttämään työkoneiden huoltoja ja korjauksia. Alueella tehdään ainoastaan välittömät ja välttämättömät huolto-  ja korjaustoimenpiteet, muut huollot ja korjaukset tehdään hakijan tilakeskuksessa. Tilakeskuksen  konehallissa toimenpiteistä ei aiheudu öljy- tms. vuodon vaaraa. Mahdollisesti syntyvät öljy- tai kemikaalijätteet toimitetaan jätesäädösten ja -määräysten mukaisesti käsittelyyn, eikä niitä varastoida alueella.

Alueella ei synny kaivannaisjätettä, koska pintamaat hyödynnetään joko muualla rakentamiskohteissa tai paikan päällä alueen suunnitelluissa rakenteissa. Kuoritut ja kuorittavat pintamaat hyödynnetään pintarakenteissa sekä rakennetavassa meluesteessä. Alueelta kuorittavat pintamaat eivät ole jätettä (jätelaki 646/2010 5.2 §), eivätkä pintamaiden varastot kaivannaisjätealue (VNa kaivannaisjätteistä, 2.2 §).

Liikenne

Hankkeen kiviaineskuljetukset ohjautuvat hankealueelta Mäntsäläntielle, mikä on suhteellisen vilkas seututie. Hankkeen kiviaineskuljetuksista ei aiheudu tavanomaista tienkäyttöä suurempia vaikutuksia.

Toiminnasta aiheutuu raskasta liikennettä arviolta 5 - 20 käyntiä vuorokaudessa silloin, kun kiviainesta toimitetaan alueelta. Kuljetuksessa käytettävien maansiirtoautojen  aiheuttama vuorokautinen liikennesuorita vaihtelee muun muassa kuljetettavan kiviaineksen määrästä ja hyödyntämiskohteiden etäisyyksistä johtuen.

Arvio toiminnan vaikutuksista ympäristöön ja vaikutusten tarkkailu

Maa-aineslain 3 §:n mukaan maa-aineksia ei saa ottaa niin, että ottamisesta aiheutuu:

1. kauniin maisemakuvan turmeltumista;
2. luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista;
3. huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa; tai
4. tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen  veden laadun tai antoisuuden vaarantuminen, jollei siihen ole saatu vesilain mukaista lupaa.

Ottamisalue ei sijaitse valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvioidulla maisemallisesti arvokkaalla alueella. Ottamisalueella ei ole todettu harvinaisia tai uhanalaisia kasveja tai eläimiä, eikä erityisiä kauneusarvoja. Ottamisalueen sijainnin soveltuvuus maa-aineslain tarkoittamaan toimintaan on ratkaistu jo aiemmassa maa-ainespäätöksessä.

Ottamisella ei ole laajalle ulottuvia vahingollisia vaikutuksia luonnonolosuhteisiin. Ottamisella ei ole vaikutusta ottamisalueen ja sen lähialueen pohjaveden  antoisuudella tai laadulle.

Alue on katsottu aiemmassa lupamenettelyssä soveltuvan kiviainesten ottamiseen ja jalostamiseen. Tällä hakemuksella  hyödynnetään alueen hyödynnettävissä  oleva harjukiviaines ottamisalueiden kestävän käytön mukaisesti loppuun.

Hankkeelle ei ole lainsäädännöllisiä esteitä, joten hakijan odotuksena on, että suunnitelmien mukainen lupa kiviaineksen ottamisen jatkamiselle myönnetään.

Vaikutusten tarkkailu

Pohjavesiä esitetään tarkkailtavaksi lähteestä erillisen tarkkailusuunnitelman mukaisesti.

Melua ei katsota tarpeelliseksi mitata, koska alueella ei murskata tai tehdä muutakaan erityisen häiritsevää melua aiheuttavaa toimintaa.

Toiminnasta ei aiheudu sellaista pölyhaittaa, että sitä tulisi toiminnan aikana tarkkailla. Etäisyydestä johtuen mittausmenetelmiin liittyy lisäksi sellaisia epävarmuustekijöitä, joiden johdosta PM10-mittaus ei kuvaisi luotettavasti toiminnan pölypäästöjä.

Toiminnan riskit ja niiden pienentäminen sekä toiminta vahinkotilanteessa

Riskit maaperälle

Kiviainesten otto ja jalostus eivät aiheuta tavanomaista suurempaa vaaraa maaperälle, kun toimitaan lupahakemuksessa esitetyllä tavalla. Koneiden rikkoutumis-  ja maaperän pilaantumisriskin pienentämiseksi alueella käytetään ainoastaan hyväkuntoisia  ja huollettuja koneita ja laitteita. Lisäksi koneiden ja laitteiden toimintaa ja kuntoa valvotaan työn aikana jatkuvasti. Alueen normaalista toiminnasta tai polttoaineiden säilytyksestä ja käytöstä ei aiheudu maaperävahinkoja, eikä siten tavanomaista suurempaa riskiä.

Kaikissa koneisiin tai kemikaaleihin liittyvissä toimenpiteissä noudatetaan erityistä varovaisuutta kemikaalivahinkojen estämiseksi.

Alueella ei säilytetä tarpeettomia määriä moottorikemikaaleja. Työkoneita ei pestä hankealueella. Alueella pyritään välttämään työkoneiden huoltoja ja korjauksia. Alueella tehdään ainoastaan välittömät ja välttämättömät huolto- ja korjaustoimenpiteet, muut huollot ja korjaukset tehdään hakijan tilakeskuksessa.

Liikenneturvallisuus

Kiviainesten kuljetuksista ei aiheudu tavanomaisesta, yleisen tien käyttötarkoituksen  mukaisesta käytöstä suurempaa haittaa tai vaaraa. Kuljetukset ja kuljetuksiin käytettävä kalusto täyttävät alan säädösten vaatimukset. Nykyinen liittymä on rakennettu palvelemaan raskasta liikennettä ja liittymää parannetaan laskemalla alueelle johtavan tien korkeutta.

Kemikaaliturvallisuus

Polttoaineita ei säilytetä alueella ja koneitakin säilytetään vain, kun alueella työskennellään. Öljytuotteiden käsittelyssä noudatetaan erityistä varovaisuutta. Öljyvahinkoihin varaudutaan varaamaila imeytysturvetta tms. kemikaalitorjuntaan soveltuvaa imeytysainetta toiminta-alueelle.

Työkoneita ei tankata valvomattomina. Henkilökunta ohjeistetaan mahdollisten vuotojen tai ylitäyttöjen varalta toimimaan välittömästi ja oikein vahingon laajenemisen estämiseksi. Letkurikkoihin tms. varaudutaan tarkastamaila ja tarvittaessa huollattamalla koneet säännöllisesti.

Menettely kemikaalivahinkotilanteessa

Alueen työntekijöitä ohjeistetaan toimimaan nopeasti kemikaalivahingon sattuessa. Maahan päässeet poltto-, hydrauliikka- tai moottoriöljyt tai jäähdytysnesteet  poistetaan. Alueella on riittävät työkoneet ja välineet kemikaalipäästöjen hallintaan ja korjaamiseen.

Maata poistetaan, kunnes maaperä on aistinvaraisesti arvioiden puhdas. Pilaantunutta maata ei varastoida alueella, vaan se lastataan ja toimitetaan maansiirtoautoilla välittömästi asianomaisen luvan saaneeseen pilaantuneen maan vastaanotto- tai käsittelypaikkaan. Polttoainevahingosta ilmoitetaan välittömästi pelastuslaitokselle, joka toimii asiassa viranomaisena. Lisäksi ilmoitus tehdään lupaviranomaiselle, jolle asia raportoidaan myös vuosi­ raportoinnin yhteydessä. Vahinkopaikka rajataan ja vahinkoalueen puhtaus tarkastetaan kenttäanalyysein  polttoainevahingon valvontaan ja näytteidenottoon perehtyneen alan konsultin toimesta. Toimenpiteiden onnistuminen voidaan todeta tarvittaessa laboratoriokokeilla. Poikkeustilanteista pidetään kirjaa ja tehdyistä kunnostustoimenpiteistä laaditaan raportti.

Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta

Ottamisalueella on ollut hakemusta vastaavaa toimintaa. Kiviainesten kestävän ottamisen periaatteen mukaisesti vanhat, jo avatut kiviainesalueet  on mahdollisimman  tehokkaasti hyödynnettävä, jolloin vältytään vastaavien alueiden avaamisesta neitseellisilla alueille. Kiinteistön maa-ainesesiintymä hyödynnetään säästeliäästi ja taloudellisesti, kun kaikki hyödynnettävissä oleva kiviaines on alueelta otettu.

Hakija esittää, että toiminnalle myönnetään jatko-oikeus mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Hakemuksessa on esitetty perusteet luvan myöntämiseksi. Toimintaa jatketaan mahdollisia lupamääräyksiä  noudattaen.

Erillistä vakuutta muutoksenhaun varalta ei katsota tarpeelliseksi asettaa, koska lainvoimaisen maa-ainespäätöksen vakuus on asetettu ja voimassa, eikä alueen rajauksiin haeta vakuuteen vaikuttavia muutoksia.

Asian käsittely

Hakemuksesta tiedottaminen

Hakemuksesta on kuulutettu Hollolan Sanomissa 31.3.2021 ja yleisessä tietoverkossa 25.3.2021-1.5.2021. Rajanaapureille on

on erikseen varattu kuulemismahdollisuus 25.3.2021 lähetetyillä kirjeillä.

Lausunnot

Hämeen ELY-keskus toteaa 24.5.2021 lausunnossaan mm. seuraavaa.

Pohjaveden pinnantasoa ottamisalueella ei ole selvitetty. Ottamisalueen ympäristössä tehtyjen havaintojen perusteella arvioituna ylin

pohjaveden pinnantaso ottamisalueella olisi hieman tason +100 m yläpuolella. Mahdollisiin kalliopainaumiin muodostuneena saattaa pohjavettä esiintyä selvästi ylempänäkin. Suunniteltu alin ottamistaso on +105,0 m. Suunnitelmassa on esitetty pohjavedenpinnan yläpuolelle jätettäväksi vähintään 4 metrin suojakerros.

Hakemuksen mukaan ottamisella ei ole vaikutusta ottoalueen ja sen lähialueen pohjaveden antoisuudelle tai laadulle, mutta tarkemmin toiminnan pohjavesivaikutuksia ei ole hakemuksessa kuvattu. Aiemman luvan aikana pohjavedenlaatua on tarkkailtu ottamisalueen koillispuoleisesta lähteestä. Ottamisalueen jo avatut osat eivät kuitenkaan sijaitse lähteen todennäköisellä valuma-alueella.

Soranoton on tutkimusten perusteella todettu lisäävän pohjaveden laadun ja pinnankorkeuden vaihteluja sekä pohjaveden likaantumisriskiä ja voivan vaikeuttaa alueelta saatavan pohjaveden käsittelyä. Erityisesti pintamaan poisto laajalla alueella vuosien ajaksi saattaa aiheuttaa haittaa pohjaveden käyttökelpoisuudelle. Järjestämällä ottaminen ja jälkihoito vaiheittain voidaan ottamisen haitallisia vaikutuksia pohjaveteen vähentää oleellisesti. Ottamissuunnitelmassa ei ottamista ja jälkihoitoa ole esitetty

vaiheistettavaksi, vaan jälkihoitotoimenpiteet on tarkoitus suorittaa vasta ottamisen ja sen jälkeisen ainesten varastoinnin päätyttyä.

Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus katsoo, että hakemus on puutteellinen erityisesti jälkihoitosuunnitelman ja pohjavesivaikutusten arvioinnin osalta. Suunnitelman mukainen vaiheistamaton maa-ainesten ottaminen voi aiheuttaa maa-aineslain 3 §:n 1 momentin tarkoittamaa tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen veden laadun tai antoisuuden vaarantumista. Mikäli ottamissuunnitelmaa muutetaan ja täydennetään, on ottaminen kuitenkin mahdollista järjestää siten, ettei se ole ristiriidassa maa-aineslain 3 §:n rajoitusten kanssa. Lupahakemuksen täydennyksessä ja lupaharkinnassa tulee ottaa huomion seuraavaa:

• Ottaen huomioon ottamissuunnitelman puutteellisuus ja sijainti vedenhankintaa varten tärkeällä pohjavesialueella, lupa voidaan myöntää enintään 10 vuodeksi. Ottamissuunnitelmassa ei myöskään ole esitetty perusteita 15 vuoden lupa-ajalle.

• Jälkihoitosuunnitelmaa tulee täydentää. Ottaminen on jaettava vähintään kahteen vaiheeseen, niin että kerralla avoinna olevan (pintamaat kuorittu, jälkihoitamatta) ottamisalueen pinta-ala on enintään 4 ha. Vaiheittaisessa otossa otetun alueen luiskat ja pohjataso on kulkureittejä lukuun ottamatta jälkihoidettava ennen kuin ottaminen etenee seuraavaan vaiheeseen. Mahdolliset varastokasat ym. on sijoitettava siten, että ne eivät estä jälkihoidon suorittamista. Vaiheistus tulee merkitä suunnitelmakarttoihin ja - piirustuksiin. Osayleiskaavan MU-alueen jälkihoitosuunnitelmassa tulee huomioida aluetta koskeva kaavamääräys.

• Ennen lupaharkintaa tulee selvittää pohjaveden pinnantaso ottamisalueella. Pohjaveden pinnantason selvittämiseksi ja ottamisen pohjavesivaikutusten seurantaa varten tulee ottamisalueelle, sen eteläosaan, asentaa pohjaveden laadun seurantaan sopiva muovinen havaintoputki.

• Ottamista ei saa ulottaa 4 metriä lähemmäksi ylintä havaittua pohjavedenpintaa.

• Maa-ainesten oton vaikutusta pohjaveden laatuun tulee seurata liitteenä olevan ohjeen mukaisesti uudesta havaintoputkesta ja ottamisalueen koillispuolella sijaitsevasta lähteestä. Pohjaveden pinnantaso ottamisalueella on mitattava kolmen kuukauden välein (helmi-, touko-, elo- ja marraskuussa).

• Pohjavesitarkkailun tulokset tulee toimittaa tiedoksi myös Hämeen ELY-keskukselle. Tarkkailuraportin lisäksi tulokset tulee toimittaa pohjavesitietojärjestelmään (POVET) tallennettavassa muodossa.

• Alueella käytettävien aineiden, koneiden ja laitteiden sijoitus-, säilytys- ja tankkauspaikat on rakennettava ja toiminta muutoinkin järjestettävä niin, ettei toiminnasta voi aiheutua pohjaveden tai maaperän pilaantumisen vaaraa.

Polttoainesäiliöiden sekä murskaus- ja seulontalaitteistojen vuotojenhallinta tulee järjestää kaksinkertaisen suojauksen periaatteen mukaisesti. Kaksinkertaisessa suojauksessa sekä ensisijaisen että toissijaisen suojauksen tulee muodostaa aukottomat, toisistaan riippumattomat suojauskokonaisuudet.

Suojatuille alueille kertyvien sadevesien keräily ja käsittely on järjestettävä niin, että likaisten sadevesien imeytyminen maaperään pohjavesialueelle ei ole mahdollista.

• Jälkihoidon ja pohjaveden tilan seurantaa tulee jatkaa vähintään 3 vuotta ottamisen päätyttyä. Pohjaveden havaintoputket tulee jättää alueelle mahdollista jälkiseurantaa varten.

• Alueelle mahdollisesti sijoittavalle murskauslaitokselle on toiminta- ajasta riippumatta haettava ympäristölupa, mikäli toiminnasta voi aiheutua pohjaveden pilaantumisen vaaraa.

Esittelijä ympäristösihteeri Riitta Hyytiäinen

Päätösehdotus Ympäristölautakunta pyytää hakijaa täydentämään hakemusta Hämeen ELY-keskuksen lausunnossa edellyttämin tiedoin. Samalla hakijalle annetaan mahdollisuus antaa vastine muista ELY-keskuksen lausunnossa esittämistä sekoista. Täydennys ja vastine pyydetään toimittamaan 31.7.2021 mennessä.

Päätös Hyväksyttiin yksimielisesti.

Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto

Ote kirjeellä hakija

Ympäristölautakunta 22.09.2021 § 57  

185/11.02.00/2021  

Valmistelija ympäristösihteeri riitta.hyytiainen@karkola.fi puh. 044-770 2235

Muistutukset

------------- ja ------------- ovat jättäneet yhteisen muistutuksen 30.3.2021. Muistutus on sisällöltään seuraava.

Maa-aineslupahakemusta ei saa ratkaista ennen kuin maanmittaustoimitukseesa 2020-642552 vireillä olevasta yksityistieoikeudesta on päätetty.

Mikäli maa-aineslupa myönnetään on lupa-alue rajattava siten, ettei se estä tieoikeuden määräämistä toimituksen 2020-642552 hakemuksessa tarkoitetulla tavalla.

Maanmittauslaitoksessa on pantu vireille 25.7.2020 allekirjoitettu yksityistietoimitushakemus, jossa allekirjoittaneet ja -------------- hakevat tieoikeutta omistamilleen maille mm. tilan kautta.

Tietoimitus oli kutsuttu kokoon 15.12.2020, mutta toimitusinsinööri peruutti kokouksen koronarajoitusten vuoksi.

Tieoikeutta haetaan Ampumaradantien ja edelleen maa-ainesten ottoalueen reunassa olevan tien kautta, hakijoiden kiinteistöille, peltoa noin 50 ha ja metsää noin 10 ha. Nykyiset kulkuoikeudet eivät vastaa nykyisten maa- ja metsätalouden kuljetustarpeita eikä kulkusuuntia sekä kulkevat talojen hyvin ahtaissa pihapiireissä.

Mikkolantiessä on niin jyrkkä mäki, että siitä ei pääse ylös nykyisillä vilja- eikä puutavaran kuljetuskalustoilla, sekä kulkee kahden kiinteistön pihapiirin läpi.

Kutinkankaantien alkupää on myös erittäin ahdas ja taajaan rakennettu, sekä reitin loppupäässä kulku on aivan omakotitalon rapun vierestä.

Mahdollista uutta kulkureittiä, jossa on jo olemassaoleva hyvä tie, olemme saaneet käyttää kiinteistön omistajalta erikseen sovitulla luvalla tapauskohtaisesti mm. lietelannan ajoon sekä raskaiden kaivin- ja metsäkoneiden kuljetuksiin.

Lisäksi mahdollinen uusi kulkureitti vähentää merkittävästi ajoa raskailla ylileveillä maatalouskoneilla tieltä 295. Nykyisellä reitillä 295 tiellä on kaiteita molemminpuolin tietä, jotka rajoittavat väistämäistä luovat vaaratilanteita.

Nykyisin osa viljoista kuljetetaan Karjusillan ja osa Kutinkankaan tieden kautta. Tieoikeuden siirtäminen on yhdyskuntarakenteen kannalta perusteltua.

Hakija on antanut vastineen muistutukseen 25.5.2021

Maa-ainesluvan käsittelyn lykkäys vaade on aiheeton ja käsittelyä tulee jatkaa viivyttelemättä, koska sen käsittely ei vaikuta 2020-642552 olevaan tietoimitukseen.

Maa-ainesten otto suunnitelmassa on tilaa kyseiselle tietoimitukselle ja tieoikeutta ei ole ratkaistu mitä kautta se tietoimituksessa osoitetaan.

Vireille laitetussa tietoimituksessa ei ole otettu huomioon vaihtoehtoisia reittejä ja muutoksia.

-          Tie mihin oikeutta haetaan tilan kautta on väliaikainen. Lisäksi se on kapea ja ohitusmahdollisuudet huonot, mikä ei puolla liikenteen lisääntymistä tiellä.

-          Tiellä on talvella ollut hiihtolatu ja kesällä pururata ja ylittää monesta kohti tien lisääntynyt liikenne tuo vaaratekijoitä liikenteeseen ja ulkoiluun.

-          Nykyinen kulkuoikeus hakijoilla on Mikkolantien kautta, mikä on hyväkuntoinen ja siitä on tarkoitus leikata mäkeä pois mikä parantaa kulku yhteyttä ja kulkee päätie 295 pitkin isomman osan matkasta mikä on turvallisempaa leveemmän tien johdosta ja valtio hoitaa kunnossa pidon.

-          Juhani Mikkola on jäänyt pois tietoimitus hakemuksesta ja näin ollen tarve tielle vähenee.

Hämeen ELY-keskusken lausuntoon hakija toteaa 13.9.2021 antamassaan vastineessa seuraavaa:

Ottoalueella on asennettu alimpaan nurkaan pohjavesiputki missä on kallio pohjalla korossa +104  johtuen siitä että kallion pinta ulottuu pohjaveden pinnan yläpuolelle koko otto alueella. Pohjaveden pinta on lähteessä mistä edellisissä luvissa on tehty havainonitia ja siitä suuniteltu jatkossakin tehdä +96,45 ja viereisen soran otto alueen havainto putkessa veden pinta on +97,10 jää silloin alimman otto tason ja pohjaveden välinen kerros 5m, kun minimi 4m.

Lupaa haetaan 15 vuodeksi, koska vuotuinen ottomäärä on pieni suhteessa luvan kokonaismäärään.

10v lupa aika  aiheuttaa korkeita kustannuksia ja on eriarvoisessa asemassa ympäristökunnissa myönettyihin lupiin nähden.

Oton vaiheistusta tehdään mahdollisuuksien mukaan, koska alueen eri kohdissa on erilaatuisia maa-aineksia joita käytetään eri tarkoituksiin ja pohjalla olevan kallion muodot ohjaavat ottoa.

Esittelijä ympäristösihteeri Riitta Hyytiäinen

Päätösehdotus  

Ympäristölautakunta myöntää hakijalle maa-ainesluvan soran ja hiekan ottamiseksi. Toiminnassa on noudatettava hakemusta, ellei lupamääräyksissä toisin määrätä. 

Maa-ainestenottolupa myönnetään 10 vuodeksi kokonaisottona yhteensä 378.000 m3ktr ja vuotuisena ottomääränä 37.800 m3ktr.

Lupamääräykset

1. Ennen kuin maa-ainesten ottamiseen ryhdytään, ainesten ottajan on merkittävä luvan mukainen ottamisalueen raja maastoon.  Ottamisalueella on jatkuvasti oltava korkomerkki/korkomerkkejä, joista pohjan korkotasoa voidaan tarkistaa ja seurata. Pohjataso ei saa alittaa hakemuksessa esitettyä +105 (N2000). Alin sallittu pohjataso on merkittävä alueelle. Merkintöjä on ylläpidettävä.

Perustelu

Määräys on annettu valvonnallisista syistä ja onnettomuusvaaran ennaltaehkäisemiseksi.

(maa-ainesasetus 7 §)

2. Kaivun ulottamista ja lohkareiden hautaamista alimman ottamistason alapuolelle ei sallita. Ottamisalueen pohjalla tai luiskissa ei saa suorittaa massanvaihtoja. Myös tukitoiminta-alueen suojausrakenteet on sijoitettava pohjatason yläpuolelle.

Perustelu

Määräys on annettu hankkeesta aiheutuvien haittojen välttämiseksi ja rajoittamiseksi ja pohjaveden suojelemiseksi.

(MAL 11 §)

3.  Olemassa olevia etäisyyksiä ottamisalueen ja naapurikiinteistön välissä jo avatulla alueella ei saa kaventaa, vaan ne on jätettävä koskemattomaksi ja vielä avaamattomissa kohdissa ottamisalueen ja naapurikiinteistöjen rajaan on jätettävä vähintään 10 metrin suojaetäisyys, jossa ei ole kaivua.

Perustelu

Karttatarkastelun perusteella tilojen 1:100, 1:101, 1:55, 4:120, 2:35 kohdalla suojaetäisyyttä ei ole jätetty 10 metriä. Hakijalla ei ole myöskään naapureiden suostumusta siihen, että suojaetäisyys (kiinteistörajan ja ottamisalueen rajan välinen alue) voitaisiin ottaa 10 metriä kapeammaksi. Ympäristöministeriön oppaan (2020) mukaan suojaetäisyyden tulee olla vähintään 10 metriä ja tätä kapeamalle vyöhykkeelle tulee olla naapureiden suostumus.

Perustelu

Määräys on annettu hankkeesta aiheutuvien haittojen välttämiseksi.

(MAL 11 §)

4. Jälkihoidossa luiskat tulee loiventaa vähintään kaltevuuteen 1:3 tai loivemmiksi.

Perustelu

Lupamääräyksellä varmistetaan, että ottoalue alkaa palautua mahdollisimman nopeasti luonnontilaa vastaavaksi ja sopeutuu maisemallisesti ympäristöön.

(MAL 11 §)

5. Alueen yleisestä siisteydestä on huolehdittava eikä toiminta saa aiheuttaa roskaantumista. Ottamisalueella ei saa säilyttää jätteitä tai koneita ja laitteita, jotka eivät liity ottamistoimintaan.

Perustelu

Määräys on annettu asianmukaisen jätehuollon järjestämiseksi ja roskaantumisen ehkäisemiseksi.

(MAL 11 §)

6. Kaivannaisjätehuoltosuunnitelmassa esitetyt ja jälkihoidossa maisemointiin hyödynnettävät pintamaat ja muu ottamistoiminnasta syntyvä kaivannaisjäte tulee varastoida ottamisalueella.  Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa on muutettava, jos kaivannaisjätteen määrä tai laatu taikka jätteen loppukäsittelyn tai hyödyntämisen järjestelyt muuttuvat merkittävästi. Muussa tapauksessa luvan haltijan on arvioitava ja tarkistettava kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma viiden vuoden välein.

Perustelu

Määräyksellä edistetään jätteen hyödyntämistä ja turvallista käsittely.

(MAL 5a, 11 §)

7. Pintamaat on varastoitava ottamisalueella.

Perustelu

Pintamaiden varastointi on osa ottamistoimintaa. Pintamaita ei saa varastoida  suunnittelualueella kuten hakemuksessa on esitetty. Maa-aineslakia sovelletaan kiven, soran, hiekan, saven ja mullan ottamiseen pois kuljetettavaksi taikka paikalla varastoitavaksi. Ympäristöministeriön oppaan (2020) mukaan ottamisalue on alue, jolla maa-ainesten ottaminen ja ottamiseen liittyvät muut järjestelyt, kuten pintamaiden ja sivukivien käsittely ja jälkihoitotoimet, tapahtuvat.

(MAL 1 §)

8. Toiminnanharjoittajan on nimettävä vastuuhenkilö, jonka nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Perustelu

Määräys on annettu valvonnallisista syistä.

 (MAL 11 §)

9. Polttoaineiden ja muiden ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavien aineiden pääsy maaperään ja pohjaveteen on estettävä. Tukitoiminta-alueiden maarakenteet on tiivistettävä siten, että polttoaineiden ja muiden ympäristön pilaantumisen vaaraan aiheuttavien aineiden pääsy maaperään ja pohjaveteen on estetty.

Polttoainesäiliöiden sekä seulontalaitteistojen vuotojenhallinta tulee järjestää kaksinkertaisen suojauksen periaatteen mukaisesti. Maaperän tiivistysrakenteet (esim. täyttö- ja tyhjennyspaikkojen pinnoitus) on toteutettava kaksinkertaisella tiivistysrakenteella. Pohjavesialueilla käytettävien vuotojenhallintarakenteiden mitoituksessa on otettava huomioon, että rakenne pystyy pidättämään pahimmasta mahdollisesta onnettomuustilanteesta syntyvän nestemäärän.

Polttoainesäiliöiden on kestettävä mekaanista ja kemiallista rasitusta. Säiliöt on varustettava ylitäytönestimillä ja tankkauslaitteistot lukittavilla sulkuventtiileillä. Kuormauskalustoa tankattaessa ja huollettaessa on huolehdittava siitä, että polttoaineita tai muita pilaantumisen vaaraa aiheuttavia aineita ei pääse maaperään tai pohjaveteen.

Perustelu

Määräys on annettu pohjaveden suojelemiseksi.

 (MAL 11 §)

10. Luvan haltijan vaihtuessa luvan uuden haltijan on ilmoitettava vaihtumisesta.

Perustelu

Määräys on annettu myös valvonnallisista syistä.

(MAL 13a §)

11. Pohjaveden pinnantasoa tulee seurata neljästi vuodessa (helmi-, touko-, elo- ja marraskuussa) seurantaan soveltuvasta pohjavesiputkesta tai tarkkailukohdasta.  Ylimmän havaitun pohjavesipinnan yläpuolella oleva suojakerrospaksuus on oltava vähintään 4 metriä.

Ottamisen vaikutuksia pohjaveden laatuun tulee seurata vuosittain otettavin näyttein ottamisalueen pohjaveden seurantaan soveltuvasta tai useammasta pohjavesiputkesta tai kaivosta.

Laaja analyysi on tehtävä ottamisen alkaessa ja sen jälkeen vähintään kolmen vuoden välein.

Laaja analyysi

Lämpökestoiset koliformiset bakteerit 

Aistinvarainen arviointi 

Alkaliniteetti 

Alumiini 

Ammonium vain alkunäytteestä, mikäli aineelle ei todeta kohonnutta pitoisuutta

Fluoridi vain alkunäytteestä, mikäli aineelle ei todeta kohonnutta pitoisuutta

Happi 

Kloridi 

KMnO4-luku 

Kokonaiskovuus 

Lämpötila 

Mangaani 

Nitraatti 

pH-luku 

Rauta 

Sameus 

Sulfaatti 

Sähkönjohtavuus 

Väri 

TVOC 

Mineraaliöljy 

Suppea analyysi on tehtävä vuosittain.

Suppea analyysi

Lämpökestoiset koliformiset bakteerit 

Aistinvarainen arviointi 

Happi 

Kloridi 

KMnO4-luku 

Kokonaiskovuus 

Mangaani 

pH-luku 

Rauta 

Sameus 

Sulfaatti 

Sähkönjohtavuus 

Mineraaliöljy 

Tulokset on toimitettava kunnan valvontaviranomaiselle ja ELY-keskukselle vuosittain maaliskuun loppuun mennessä. Tarkkailuraportin lisäksi tulokset tulee toimittaa pohjavesitietojärjestelmään (POVET) tallennettavassa muodossa.

Pohjaveden tarkkailua on jatkettava kolme vuotta ottamisen päätyttyä ja havaintoputket on jätettävä paikoilleen mahdollista jälkiseurantaa varten.

Perustelu

Luvassa on annettava tarvittavat määräykset ottamistoiminnan vaikutusten tarkkailusta. Pohjaveden pinnan tason tarkkailu ja laadun seuranta perustuvat hakijan esittämään tarkkailuohjelmaan ja Hämeen ELY-keskuksen lausunnossaan antamaan ohjeeseen. Määräys on annettu pohjavedelle aiheutuvien haittojen välttämiseksi.

(MAL 11 §, maa-ainesasetus 6 §)

12. Luvan haltijan tulee vuosittain tammikuun 31. päivään mennessä ilmoittaa edellisvuonna otetun maa-aineksen määrä ja laatu valtakunnalliseen NOTTO -rekisteriin rekisterinpitäjän ohjeiden mukaisesti. Ilmoitus on tehtävä myös silloin, kun maa-ainesten ottaminen on päättynyt tai keskeytynyt.

Perustelu

Määräys on annettu valvonnallisista syistä.

(MAL 23 b, maa-ainesasetus 9 §)

13. Ottamisalue on kokonaisuudessaan maisemoitava ja jälkihoidettava lupakauden aikana riippumatta siitä, onko kaikki otettavaksi suunniteltu aines otettu vai ei.

Perustelu

Maa-aineslain 10 §:n nojalla myönnetyn luvan voimassaoloajan aikana luvan haltijan on toteutettava myös kaikki luvan tai sen määräysten edellyttämät jälkihoitotoimenpiteet. Määräys on annettu hankkeesta aiheutuvien haittojen välttämiseksi ja rajoittamiseksi.

(MAL 11 §, maa-ainesasetus 8 §)

14. Ottamisen päättymisestä on ilmoitettava valvontaviranomaiselle lopputarkastuksen pitämistä varten.

Perustelu

Määräys on annettu valvonnan vuoksi.

(maa-ainesasetus 7 §)

15. Toiminnanharjoittajan tulee huolehtia siitä, että lupapäätöksessä annetut määräykset ovat tiedossa ja niitä noudattavat kaikki alueella toimivat urakoitsijat ja aliurakoitsijat.

Perustelu

Määräyksellä vältetään ja rajoitetaan ottamistoiminnasta aiheutuvia haittoja.

(MAL 11 §)

Maksut ja vakuudet

Lupamaksu

Luva  tarkastusmaksuksi määrätään 5854,27 €.

Valvontamaksu

Ottamissuunnitelman valvonnasta perittävät maksut määräytyvät kulloinkin voimassa olevan taksan mukaisesti ja se on luvan myöntämishetkellä

1196 €.

Maa-ainesvakuus

Vakuudeksi määrätään 66 990 €.

Vakuudeksi hyväksytään Kärkölän ympäristönsuojeluviranomaiselle asetettu omavelkainen pankkitakuu tai pankkitalletus, jossa on pankin antama kuittaamattomuustodistus.  Maa-aineslain 12 §:n nojalla määrätyn vakuuden tulee olla voimassa siihen saakka, kunnes kaikki luvan tai sen määräysten edellyttämien toimenpiteiden toteutus on lopputarkastuksessa hyväksytty. Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella on oikeus tarkistaa vakuutta kolmen vuoden välein.

Luvan myöntämisen edellytykset  ja perustelut

Maa-ainesten ottamistoiminta tai sen järjestely ei ole ristiriidassa maa-aineslain 3 §:ssä säädettyjen rajoitusten kanssa, kun noudatetaan annettuja määräyksiä ja hakija on esittänyt ottamissuunnitelman, joten lupa ottamiseen on myönnettävä. Toiminta ei aiheuta maa-aineslain 3 §:n mukaista kauniin maisemakuvan turmeltumista, luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista, huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa tai tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen veden laadun tai antoisuuden vaarantumista. Asiaa harkittaessa on otettu huomioon myös lupamääräysten vaikutus. Lupapäätöksessä on annettu tarvittavat määräykset ottamistoiminnan ja sen vaikutusten tarkkailusta sekä muista valvonnan kannalta tarpeellisista toimenpiteistä, jos seikat eivät ole käyneet ilmi ottamissuunnitelmasta.

(maa-ainesasetus 6 §) 

Maa-aineslupa on myönnetty 10 vuodeksi poiketen hakemuksesta, jossa lupa-ajaksi esitettiin 15 vuotta. 

Maa-aineslain 10 §:n mukaan lupa ainesten ottamiseen myönnetään määräajaksi, kuitenkin enintään kymmeneksi vuodeksi.

Erityisistä syistä lupa voidaan kuitenkin myöntää pitemmäksi ajaksi, kuitenkin enintään viideksitoista vuodeksi, ja kalliokiven louhinnan osalta enintään 20 vuodeksi, jos se hankeen laajuuteen, esitetyn suunnitelman laatuun ja muihin ainesten ottamisessa huomioon otettaviin seikkoihin nähden katsotaan sopivaksi. Erityisenä syynä voidaan pitää myös sitä, että ottaminen kohdistuu maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) mukaisessa voimassa olevassa maakuntakaavassa tai oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa maa-ainesten ottamiseen varatulle alueelle.

Lautakunta katsoo, että hakija ei ole esittänyt sellaisia maa-aineslain 10 §:n mukaisia erityisiä syitä, että lupa-aika olisi perusteltua myöntää 15 vuodeksi. Lupaviranomainen ei ota kantaa muiden kuntien lupaviranomaisten myöntämiin lupa-aikoihin. Pääsääntöisesti kunnassa myönnetyissä maa-ainesluvissa lupa-aika on 10 vuotta.  Kunnan alueella on maa-aineslupia, joissa kokonaisottomäärä on suurempi kuin nyt käsiteltävänä olevassa luvassa, mutta niidenkin lupa-aika on 10 vuotta. Luvan myöntäminen 10 vuotta pidemmäksi ajaksi ei olisi yhdenvertainen muita kunnassa toimivia luvan haltijoita kohtaan, kun erityisiä syitä ei ole esitetty. Ottamisalue ei myöskään sijaitse oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa sijaitsevalla maa-ainesten ottamiseen varatulla alueella.

Vastaukset lausuntoihin

Hämeen ELY-keskuksen lausuntoon ympäristölautakunta toteaa, että lupa-aika on myönnetty 10 vuodeksi kuten ELY-keskus on lausunnossaan esittänyt. Hakijan selvityksen mukaan ottamisalueelle asennettu pohjaveden havaintoputki ulottuu tasolle +104 ja se on kalliossa. Viereisen lähteen tasoon verrattuna suojakerrosta jää tarpeeksi, kun määräyksenä on jättää vähintään 4 metriä suojakerrokseksi.

Vastaus muistutukseen

Muistutuksessa on tuotu esille, että  maa-ainesluvan käsittelyä tulisi siirtää vireillä olevan tietoimituksen vuoksi. Lupaviranomainen ei voi siirtää asian käsittelyä esitetyllä perusteella eikä maa-ainesluvassa voida varata aluetta tietoimitusta varten. Tietoimitus ja maa-aineslupa käsitellään eri viranomaisissa ja eri säädösten perusteella ja hakijalla on oikeus asian viivytyksettömään käsittelyyn.

Päätöksen antaminen

Päätöksestä kuulutetaan julkisella kuulutuksella kunnan internetsivustolla. Tämä lupa on lainvoimainen 5.11.2021, ellei päätöksestä valiteta.

Päätöksen voimassaoloaika

Tämä päätös on voimassa 5.10.2031 saakka.

Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta

Ratkaisu

Ympäristölautakunta myöntää toiminnan aloittamsiluvan muutoksenhausta huolimatta. Aloittamisluvan vakuudeksi on asetettava 3000 € vakuus.

Perustelu

Maa-aineslain 21 §:n mukaan maa-ainesten ottaminen voidaan aloittaa lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi. Lupaviranomainen voi kuitenkin perustellusta syystä ja edellyttäen, ettei täytäntöönpano tee muutoksenhakua hyödyttömäksi, luvan hakijan pyynnöstä lupapäätöksessä määrätä, että ainesten ottaminen voidaan muutoksenhausta huolimatta aloittaa lupapäätöstä noudattaen, jos hakija asettaa hyväksyttävän vakuuden niiden haittojen, vahinkojen ja kustannusten korvaamisesta, jotka päätöksen kumoaminen tai luvan muuttaminen voi aiheuttaa.

Hakija on perustellut toiminnan aloittamisluvan toiminnan jatkumisella. Kyseessä on olemassa oleva toiminta.

Toiminnan aloittamisvakuudesta määrätään maa-aineslain 21 §:ssä ja maa-aineslain 12 §:ssä määrätään vakuudesta luvan tai sen määräysten edellyttämien toimenpiteiden toteuttamiseksi. Kyseessä ovat erilliset vakuudet.

Sovelletut oikeusohjeet ym.

Maa-aineslaki (555/1981) 1, 3-4, 5- 7, 10-13a, 20-20a, 21, 23, 23a §§

VNA maa-ainesten ottamisesta (926/2005) 1-2, 6-9 §§

Kärkölän kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen maa-aineslupamaksutaksa 15.6.2016

Päätös Hyväksyttiin yksimielisesti.

Muutoksenhaku Hallintovalitus Hämeenlinnan hallinto-oikeus

Jakelu ote hakija, Hämeen ELY-keskus

 kuulutus, lehti-ilmoitus