Ympäristölautakunta
Pöytäkirja 03.11.2021/Pykälä 68

Ympäristölautakunta 03.11.2021 § 135  

447/11.01.00/2021  

Valmistelija ympäristösihteeri riitta.hyytiainen@karkola.fi puh. 044-770 2235

Asia

Päätös ympäristönsuojelulain 27 § mukaisesta ympäristöluvasta. Lupa koskee ympäristönsuojelulain 47 a §:n mukaista maa-ainesluvan ja ympäristöluvan yhteiskäsittelyä.

Lupahakemus koskee kiviaineksen murskausta ja käsittelyä ja soran ja hiekan ottoa.

Lupaa haetaan 10 vuodeksi ottomääränä 355 000 k-m3 ja vuotuisena ottona keskimäärin 35 500 k-m3.

Luvan hakemisen peruste

Ympäristönsuojelulaki 27 § ja ympäristönsuojelulain liite 1 taulukko 2 kohta 7 e) sellainen tietylle alueelle sijoitettava siirrettävä murskaamo, jonka toiminta-aika on vähintään 50 päivää

Toimivaltainen lupaviranomainen

Kärkölän kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, jona toimii ympäristölautakunta

Asian vireilletulo

9.7.2021

Hakija

Koskisen Oy

Tehdastie 2, 16600 Järvelä

Y-tunnus:

0215581-5

Tiivistelmä hakemuksen tiedoista

Koskisen Oy hakee jatkolupaa maa-aineksen otolle ja kiviaineksen murskaukselle Kärkölässä Tehdastien tehdasalueen maa-ainestenottoalueella. Maa-ainesten ottoalue sijaitsee Koskisen Oy:n omistamilla kiinteistöillä 316-403-41-0 (Haka) ja 316-403-44-1 (Myllyhaka). Alueen nykyisten maa-ainesten otto- ja kiviaineksen murskauslupien voimassa olo päättyy 23.2.2022.

Alueella on myös koivutukkien pakkasvarasto.

Maa-ainesten ottoa, kuormaamista ja kuljetuksia tehdään maanantaista perjantaihin klo 6 - 22, rikotusta maanantaista perjantaihin klo 8 - 17 ja kiviaineksen murskausta noin 50 päivänä vuodessa arkipäivisin klo 7 - 22. Maa-ainestenottoalueella ei ole jatkuvasti toimintaa tai henkilöstöä eikä murskausta tehdä joka vuosi. Paikalla on yleensä yksi pyöräkuormaaja ja kuorma-auto maa-aineksen kuljetukseen. Murskauksen aikana alueella työskentelee noin 5 henkilöä. Keskimäärin kuljetuksia on noin 5 kuormaa vuorokaudessa.

Pölyn leviämistä voidaan minimoida kastelemalla varastokasoja tarpeen mukaan. Alueen työkoneista ja maansiirroista aiheutuva melu on jaksottaista. Murskauksesta aiheutuu melua noin 50 päivänä vuodessa. Alueen varastokasat ja ottoalueen vallimaiset reuna-alueet toimivat meluesteinä. Murskauksen melua on mitattu 11.6.2014 kahdella mittauspaikalla. Murskauksen melu alitti VNa 993/1992 mukaisen ulkona asumiseen käytettävillä alueilla melun A-painotetun ekvivalent- titason (LAeq) päiväajan ohjearvon (klo 7 - 22) 55 dB ja yöajan ohjearvon 50 dB. Melumittaus uusitaan tarvittaessa oton edetessä, mikäli melun arvioidaan aiheuttavan ohjearvojen ylitystä naapurustossa.

Sijainti

Alue sijaitsee Koskisen Oy:n Tehdastien tehdasalueen eteläosassa.

Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitus

Alueella on 23.2.2022 asti voimassa oleva maa-aineslain mukainen lupa (Kärkölän kunnanhallitus 19.12.2011 § 182).

Alueelle on myönnetty ympäristölupa soran ja kiven murskausta varten (Kärkölän kunnan ympäristölautakunta 17 § 12.3.2013).

Tehdastien tehdasaluetta koskee 11.12.2019 annettu ympäristölupa (Nro

482/2019; ESAVI/11496/2018). Päätös koskee Koskisen Oy:n ja Koskitukki Oy:n toimintaa.

Itä-Suomen ympäristölupavirasto on antanut 28.3.2007 päätöksen (nro

26/07/1, Dnro ISY-2006-Y-237) pohjaveden ottamisen lisäämisestä rakennetusta Tolkonlähteen vedenottamosta.

Alueen kaavoituksessa ja maankäytössä tapahtuneet muutokset

Kärkölän kunnan karttapalvelussa alue on asemakaavayhdistelmäkartassa merkitty teollisuusalueeksi (TY).

Kärkölän kunnan taajamien osayleiskaavan mukaisesti (muutettu 29.11.2004) Koskisen Oy:n Tehdastien tehdasalue on kaavoitettu teollisuusalueeksi, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia (TY).

Päijät-Hämeen maakuntakaavassa (tullut voimaan 20.2.2017) Tehdastien tehdasalue on merkitty teollisuus- ja varastoalueeksi (T). Maa-ainesten ot- toalue sijaitsee lähes kokonaan teollisuusalueeksi kaavoitetulla alueella sekä vedenhankintaa varten tärkeällä pohjavesialueella.

Rajanaapurit

Maa-ainesten ottoalue sijaitsee Koskisen Oy:n Tehdastien tehdasalueen eteläosassa. Alueen itäpuolella sijaitsee Hähkäjärvi, kaakkois- etelä ja itäpuolella on asutusta ja maa- ja metsätalousvaltaista aluetta. Lähimmät naapurikiinteistöjen asuinrakennusten pihapiirit sijaitsevat noin 30 metrin etäisyydellä maa-ainesten ottoalueesta. Murskauspaikkaa lähimmät asuinrakennusten pihapiirit naapureissa sijaitsevat noin 190 metrin etäisyydellä murskauspaikasta.

Suunnittelualueen nykytilanne

Maa-ainesten oton tilanne

Vuosina 2012-2020 on otetty yhteensä 94 836 k-m3.

Kartoitushetkellä toukokuussa 2021 päättyvän lupakauden soranotto on edennyt pääosin kahdessa tasossa kohti kaakkoa. Keskiosassa aluetta noin 5,3 ha alueelta sora on otettu nykyisen luvan mukaiselle pohjatasolle +101.102. Kaakkoisempana on noin 1,9 ha alue otettu likimain tasolle +106.+108, ja lisäksi alueen reunoilla oli pienempiä osa-alueita muissa korkeusasemissa. Pääosa pohjatasoon otetusta alueesta on varastokasojen varaamana.

Alueen itä-/koillisreunalla on noin 1,5 ha suuruinen osa ottamisalueesta jätetty tasolle +109 ja se on käytössä koivutukkien pakkasvarastona. Pakkasvarastossa varastoidaan koivutukkeja lumen ja sahanpurun alla. Pakkasvaraston sijaintia muutetaan maa-aineistenottoalueella tarvittaessa. Nykyisen pakkasvarastoalueen kohdalta on mahdollisesti tarve tehdä maa-ainesten ottoa.

Puiden raivausta ja pintamaiden kuorintaa ei ole ulotettu nykyisiä rintauksia ulommaksi, jolloin noin 1,3 ha, 23.2.2022 päättyvän lupakauden ottamisalueesta on vielä metsänä.

Alueella sijaitsee kiviaineksen murskauspaikka, jossa on asfalttipäällyste ja HDPE-kalvo.

Alueella on myös useita kiviaineksen varastokasoja. Kulku alueelle tapahtuu Tehdastien kautta.

Ympäristöolosuhteet ja ympäristön laatu

Sijaintipaikka

Maa-ainesten ottoalue sijaitsee Koskisen Oy:n Tehdastien tehdasalueen eteläosassa. Maa-ainesten ottoalueelta on noin 500 metrin etäisyys Järvelän taajamaan. Tehdasalue sijaitsee Järvelän pohjavesialueella ja pohjaveden muodostumisalueella.

Tehdasalueen lähialueilla on joitakin kaivoja. Vesistöalueluokituksessa alue kuuluu Teuronjoen valuma-alueeseen, tarkemmin Valkjoen valuma-alueeseen (35.838).

Lähin koulu ja terveysasema sijaitsevat noin 0,5 kilometrin etäisyydellä kohteesta pohjoiseen.

Maastoselvitykset ja kartta-aineisto

Kartta-aineistona on käytetty Maanmittauslaitoksen 2 m korkeusmallia ja Maanmittauslaitoksen maastotietokantaa ja kiinteistökarttaa. Käytetty korkeusjärjestelmä on N2000 ja koordinaattijärjestelmä ETRS-GK25. Työhön sisältyi fotogrammetrinen drone-kartoitus (5.5.2021).

Pohjavesiolosuhteet ja pohjaveden tila

Maa-ainesten ottoalue sijaitsee Järvelän pohjavesialueella ja pohjaveden muodostumisalueella (1-luokka, n:o 0431601 A, Järvelä).

Hämeen ELY-keskuksen lausuntopyynnössä 19.11.2020 Kärkölän pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutoksista Järvelä A-pohjavesialuetta kuvaillaan seuraavasti.

"Järvelä A:n pohjavesialue on Järvelän taajaman pohjoispuolelta etelään Sirkkovieruun ja Kirkkomäelle jatkuva luode-kaakkosuuntainen pitkit- täisharju. Maa-aines on harjun ydinosissa hyvin vettä johtavaa hiekkaa ja soraa. Harjun liepeillä esiintyy heikommin vettä johtavia savi- ja silt- tikerroksia. Maakerrospaksuudet ovat suurimmillaan lähes 40 metriä. Pohjavesi purkautuu luontaisesti pääosin Tolkonlähteestä (1 300 m3/vrk). Loput valuma-alueella muodostuvasta pohjavedestä päätyy pohjoisessa Pyhäojan ruhjeeseen ja etelässä Sirkkosuolle. Pohjaveden pinta vaihtelee eteläosan +97 m tasolta Pyhäojan alueen tasolle +88 m. Pohjavesialueella sijaitsee kaksi vedenottamoa, Kärkölän kunnan

Kukonmäen vedenottamo ja Koskisen Oy:n Tolkonlähteen vedenottamo. Kukonmäen vedenottamosta on lupa ottaa pohjavettä 650 m³/vrk ja Tolkonlähteen vedenottamosta 1000 m³/vrk. Kukonmäen vedenottamo ei ole käytössä pohjavedessä havaittujen kloorifenolien vuoksi. Pohjave- sialueella sijaitsee myös Soramaan tutkittu vedenottopaikka.

Järvelä A:n pohjavesialueen kokonaispinta-ala on 3,05 km2 ja muodos- tumisalueen pinta-ala on 1,85 km2. Alueella arvioidaan muodostuvan pohjavettä 1650 m3/vrk."

Pohjavesialueella on tehty vuonna 2011 geologinen rakenneselvitys.

Tehdasalueen lähellä on joitakin kaivoja, joita käytetään pääsääntöisesti kasteluvedeksi. Muiden kuin Koskisen Oy:n ja Koskipower Oy:n kiinteistöjen käyttövesi tulee Kärkölän kunnan vesijohtoverkosta. Koskisen Oy:n Tehdastien tehdasalueelle vettä otetaan Tolkon lähteestä, joka kuuluu samaan pohjavesialueeseen. Lisäksi Koskisen Oy:n Tehdastien tehdasalueelle otetaan vettä Kärkölän kunnan vesijohtoverkostosta.

Pintavedet ja pintaveden tila

Kohteen itäpuolella sijaitsee Hähkäjärvi. Sirkkojärvi sijaitsee noin 1,2 km etäisyydellä etelässä ja Huhtoja noin 0,5 km etäisyydellä lännessä.

Suojelualueet

Alueen eteläpuolella noin 0,8 km etäisyydellä sijaitsee Natura 2000 -verkostoon kuuluva vanhojen metsien suojeluohjelman metsä- ja suokohde. Noin 0,3 km etäisyydellä etelässä sijaitsee kiinteä muinaisjäännös, Radanrakentajien kalmisto.

Suunniteltu ottamistoiminta

Ottomäärät ja ottamisaika

Noin 6,07 ha alueelta otetaan vuosina 2022-2032 enintään 355 000 kiintokuutiota maa-aineksia. Vuosittainen ottamismäärä on enintään

35 500 m3.

Maa-ainesten ottoalueella ei ole säännöllisesti tai jatkuvasti henkilökuntaa. Otto- ja lastaustoiminnoista vastaa ulkopuolinen urakoitsija. Paikalla on yleensä yksi pyöräkuormaaja ja kuorma-auto maa-aineksen kuljetukseen. Murskauksen aikana alueella työskentelee noin 5 henkilöä. Murskausta ei tehdä joka vuosi ja murskauksesta vastaa ulkopuolinen urakoitsija.

Ottamis- ja kaivualueiden rajaus, vaiheistus ja ottamistasot

Maa-ainesta otetaan tasoon +102 asti. Ottoalue tulee lopputilanteessa ra- jautumaan reunaluiskiin, jotka kohoavat maa-ainestenottoaluetta korkeammalle.

Ottaminen aloitetaan todennäköisesti tehdasalueen suunnasta kohti kaakkoa ja tukkien pakkasvaraston alueelle edetään tarvittaessa myöhemmin. Pakkasvarasto voidaan siirtää tarvittaessa toiseen kohtaan maa-ainestenottoalueella, mikäli se on ottamistoiminnan kannalta tarpeellista.

Maa-ainesten ottoalueen rajat on merkitty lippusiimalla ja varoitusmerkein.

Kaivannaisjätteet

Kaivannaisjätteinä muodostuu pintamaita, jotka läjitetään alueelle sellaiseen kohtaan, joka on kulloinkin läjityksen kannalta sopiva, todennäköisesti kaivualueen reunoille.

Pintamaita kuorittaessa ensimmäisenä poistetaan maan pinnassa kasvillisuutta sisältävä kenttäkerros, josta poistetaan kannot, juurakot ja muut kiinteää orgaanista ainesta sisältävät suurikokoiset kappaleet. Kaivannaisjätettä muodostuu pintamaista arviolta 5 000 m3 ja hakkuutähteistä 1000 m3. Pintamaat hyödynnetään alueen maisemoinnissa.

Pakkasvaraston alueella pohjamaan pintakerrokseen on sekoittuneena merkittävässä määrin sahanpurua, mikä aiheuttaa tarpeen kuoria sahanpurupitoinen kerros alueen reunalle (noin 3000 m3). Tämä kerros ehtii toiminta-aikana maatua jonkin verran, ja voidaan käyttää maisemointiin samaan tapaan kuin muualla kuoritut pintamaat.

Loppumuotoilu ja maisemointi

Kun ottaminen on ehtinyt pohjatasolla edetä alueen reunalle siten, että rintauksen yläreuna kohtaa maastoon merkityt kaivurajaa kuvaavat kepit, ottaminen pysähtyy sen suunnan osalta. Rintauksen yläpäähän kaivurajan ja ottamisaluerajan väliin jäänyttä maata työnnetään pyöräkuormaajalla tai puskukoneella alas siten, että luiska loivenee. Luiskasta tehdään mieluiten pyöristelty siten että ylä- ja alapään mukainen kaltevuus on noin 1:3, ja mahdollisuuksien mukaan luiska sopii silmämääräisesti maastoon.

Reuna-alueelle varastoidut pintamaat työnnetään luiskan pinnalle kasvuker- rokseksi, ja luiska jätetään luontaisesti taimettumaan kahdeksi kasvukaudeksi. Tämän jälkeen luontaisen metsittymisen etenemistilanne tarkistetaan. Jos metsittyminen ei ole lähtenyt kunnolla käyntiin, luiskaan istutetaan ko. harjualueeseen sopivaa puustoa.

Pohjatasoon otettu kenttäalue tulee Koskisen Oy:n tehdastien alueen toimintojen käyttöön, mikä käsitellään erikseen tulevia laajennuksia koskevissa luvissa, joten sitä ei maisemoida tai metsitetä.

Toiminta-ajat

Maa-ainesten ottoa, kuormaamista ja kuljetuksia tehdään maanantaista perjantaihin klo 6 - 22.

Rikotusta tehdään maanantaista perjantaihin klo 8 - 17.

Kiviaineksen murskausta tehdään sulan maan aikana, noin 50 päivänä vuodessa arkipäivisin klo 7 - 22.

Liikenneyhteydet

Liikenne alueelle kulkee Tehdastien kautta. Kuljetusten määrä vaihtelee, sillä ajoittain kuljetuksia on enemmän ja ajoittain ei ollenkaan. Keskimäärin kuljetuksia on noin 5 kuormaa vuorokaudessa.

Koneet ja tukitoiminnot

Maa-ainesten ottoalueella ei ole säännöllisesti tai jatkuvasti työntekijöitä. Kiviaineksen murskaamisen yhteydessä työskentelee noin 5 henkilöä.

Ulkopuolinen urakoitsija tuo maa-ainesten ottotoimintaan tarvittavat koneet paikalle tarvittaessa. Urakoitsijana toimii Koskisen Oy:n tehdasalueella toimiva urakoitsija. Yleensä alueella käytetään yhtä pyöräkuormaajaa lastaukseen. Yhdellä kaivurilla avustetaan tarvittaessa esim. pintamaiden kuorinta. Alueella ei ole kokoaikaista seulaa. Seula tuodaan alueelle tarvittaessa erikseen määriteltävään kohtaan. Kiviaineksen murskausta varten alueelle tuodaan yksi tela-alustainen murskain, kaksi pyöräkuormaajaa ja yksi kaivuri.

Kaivinkoneilla ja pyöräkuormaajilla irrotettu kiviaines siirretään seulontaan tai murskaukseen. Työ voi olla alueella jaksoittaista.

Alueella säilytetään työn aikana työkoneita. Toiminnassa käytetään koneina tavanomaisia maansiirtotoiminnassa käytettäviä koneita kuten pyöräkuormaajaa ja maansiirtoautoa. Alueella käytettävät työkoneet ovat siirrettäviä. Työkoneita ei tankata, pestä tai huolleta ottoalueella.

Alueella ei varastoida polttoaineita tai moottorikemikaaleja. Alueella työskenneltäessä kiinnitetään erityistä huomiota laitteiden ja koneiden kuntoon.

Murskaimen polttoaineen kulutukseksi arvioidaan keskimäärin 20 m3 (enintään 50 m3) moottoripolttoöljyä vuodessa. Polttoaine säilytetään Koskisen Oy:n Tehdastien tankkauspaikalla. Sähkö tuotetaan aggregaatilla. Murskauslaitoksen öljyt ja voiteluaineet toimittaa siirrettävän murskaimen palveluntarjoaja.

Mahdollisesti tarvittava vesi otetaan Koskisen Oy:n verkostosta, johon vesi otetaan Koskisen Oy:n omistamasta Tolkonlähteestä ja Kärkölän kunnan vesijohtoverkostosta.

Ympäristövaikutukset

Vakavien häiriö- ja poikkeustilanteiden varalle on olemassa ohjeistus laitoksen omassa toimintajärjestelmässä. Tiedotus- ja menettelyohjeet häiriö- ja onnettomuustilanteessa on esitetty Koskisen Oy:n toimintajärjestelmässä. Toimintajärjestelmästä löytyy myös toimintaohje öljyille ja kemikaaleille. Onnettomuustilanteita varten alueella on alkusammutuskalustoa ja imeytysainetta. Koskisen Oy:llä on pelastussuunnitelma.

Koskisen Oy:llä on käytössä sertifioitu ISO 14001-standardin mukainen ympäristöasioiden hallintajärjestelmä. Ulkopuoliset auditoinnit tekee ulkopuolinen, auditointiin erikoistunut asiantuntija.

Pöly ja muut ilmapäästöt

Pölyä aiheuttavat kaivuu, kuormaus, kuljetukset sekä kiviaineksen murskaus. Tuulisella säällä pölyä syntyy myös varastokasoista. Hieno leijuva pöly leviää ly- hyitä matkoja tuulen mukana. Koskisen Oy seuraa aistinvaraisesti mahdollista pölyämistä. Pölyn leviämistä minimoidaan kastelemalla varastokasoja tarpeen mukaan. Lisäksi maa-ainesten ottoalueen reunavallit ja alueella olevat varastokasat estävät pölyn leviämistä alueelta.

Murskaimen moottoripolttoöljyn (kevyt polttoöljy) kulutuksen perusteella (enintään noin 50 m3/vuosi) murskaimesta aiheutuvat arvioidut päästöt ovat seuraavat.

Työkoneiden ja liikenteen kaasumaisilla ja hiukkaspäästöillä ei arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia ilmanlaatuun. Alueella tapahtuva toiminta ei ole jatkuvaa tai säännöllistä ja päästöjen määrä voi vaihdella vuosittain.

Melu

Alueen varastokasat ja ottoalueen vallimaiset reuna-alueet toimivat meluesteinä.

Alueen työkoneista ja maansiirroista aiheutuva melu on jaksottaista. Murskauksesta aiheutuu melua noin 50 päivänä vuodessa. Meluhaitta rajoittuu arkipäiville klo 7-22. Etäisyys murskaimesta lähimpään asuinkäytössä olevan naapurikiinteistön pihapiiriin on noin 190 metriä.

Murskauksen melua on mitattu 11.6.2014 kahdella mittauspaikalla. Murskauksen melu alitti VNa 993/1992 mukaisen ulkona asumiseen käytettävillä alueilla melun A-painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväajan ohjearvon (klo 7 - 22) 55 dB ja yöajan ohjearvon 50 dB.

Päivitetyssä ottosuunnitelmassa jää aiempaan suunnitelmaan verrattuna hieman leveämpi ja korkeampi maavalli meluesteeksi lounaan suuntaan olevaan asutukseen. Lisäksi länsi-lounaissuunnassa on tilavaraus kuoritun pintamaan läjitykseen, joka toteutuessaan estää melun leviämistä ympäristöön.

Melumittaus uusitaan tarvittaessa oton edetessä, mikäli melun arvioidaan aiheuttavan ohjearvojen ylitystä naapurustossa.

Jätteet

Alueella voidaan säilyttää seularitilöitä, koneen osia tai muuta metallia/metalliromua hetkellisesti. Alueella ei tehdä koneiden huoltoja. Mahdollisesti syntyvät öljy- tai kemikaalijätteet toimitetaan jätesäädösten ja -määräysten mukaisesti käsittelyyn eikä niitä säilytetä ottoalueella. Toiminnasta ei synny muuta jätettä.

Päästöt maaperään

Normaalista toiminnasta ei aiheudu haittaa maaperälle. Merkittävä likaantumisvaara saattaa syntyä ainoastaan onnettomuus- tai häiriötilanteessa, jolloin riskinä on työlaitteissa ja -koneissa käytettävien hydrauliikkaöljyjen pääsy maaperään ja pohjaveteen. Polttoaineita tai muita kemikaaleja ei säilytetä ottoalueella. Työkoneita ei pestä tai huolleta ottoalueella.

Kiviaineksen murskauspaikalla on maaperäsuojausrakenteena asfaltti ja HDPE- kalvo.

Arvio toiminnan vaikutuksista maisemaan ja luontoarvoihin

Maa-aineslain 3 §:n mukaan maa-aineksia ei saa ottaa niin, että ottamisesta aiheutuu

1)     kauniin maisemakuvan turmeltumista;

2)     luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista;

3)     huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa; tai

4)     tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen veden laadun tai antoisuuden vaarantuminen, jollei siihen ole saatu vesilain mukaista lupaa.

Ottoalue sijaitsee maakuntakaavassa ja osayleiskaavassa teollisuusalueeksi merkityllä alueella. Alueella on jo aiemmin ollut lupa maa-ainesten ottoon ja kiviaineksen murskaukselle, joten toiminnan jatkuminen ei aiheuta lisähaittaa maisemalle tai luonnonarvoille.

 Vaikutukset pohja- ja pintaveteen

Pohjaveden laatua on seurattu kolmesta pohjavesiputkesta kahdesti vuodessa. Aikavälillä 2007-2012 saatujen tuloksien perusteella arvioidaan, että pohjaveden laadussa ei ole todettu merkittäviä muutoksia.

Lopputilanteessa etäisyys pohjaveteen tulee olemaan vähintään noin 8-9 metriä, arvioituna maa-ainestenottoalueen lähettyvillä olevien pohjavesiputkien pinnankorkeuksista.

Alueella ei tapahdu merkittävää pintavaluntaa, vaan sade- ja sulamisvedet imeytyvät maaperään. Maa-ainestenottoalueen ja Hähkäjärven välissä on suojavyöhyke, ja lisäksi ottoalueen ja Hähkäjärven väliin jää harjanne. Lyhin etäisyys rantaviivaan ottamisalueen reunasta on 97 metriä.

Arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) sekä ympäristön kannalta parhaiden käytäntöjen (BEP) soveltamisesta

Päivitetyssä ottosuunnitelmassa jää aiempaan suunnitelmaan verrattuna hieman leveämpi ja korkeampi maavalli meluesteeksi lounaan suuntaan olevaan asutukseen. Lisäksi länsi-lounaissuunnassa on tilavaraus kuoritun pintamaan läjitykseen, joka toteutuessaan estää melun leviämistä ympäristöön. Melumittaus uusitaan tarvittaessa oton edetessä, mikäli melun arvioidaan aiheuttavan ohjearvojen ylitystä naapurustossa. Pölyämistä voidaan estää tarvittaessa kastelemalla. Koneiden tankkaus ja kemikaalien säilytys tehdasalueella erikseen niille varatuilla paikoilla vähentää maaperäpäästöjen riskiä. Murskauspaikan maaperä on suojattu HDPE-kalvolla ja asfaltoinnilla.

Vaikutusten tarkkailusuunnitelma

Maa-ainesten oton ja murskattavan aineksen määrästä pidetään kirjaa.

Pohjavesien tarkkailusuunnitelma

Kuvattu tarkkailusuunnitelma on luvan hakijan ehdotus pohjavesitarkkailusuunnitelmasta. Ehdotettava tarkkailusuunnitelma perustuu/vastaa tällä hetkellä voimassa olevien maa-ainesten otto- ja kiviaineksen murskausluvan mukaista tarkkailua.

Maa-ainesten oton pohjavesitarkkailu

Maa-ainesten ottoalueen pohjavettä tarkkaillaan alueella sijaitsevasta kolmesta pohjavesiputkesta (PVP2, PVP4, PVP5) kaksi kertaa vuodessa. Näytteenoton yhteydessä mitataan pohjaveden pinnankorkeus. Pohjavesiputki PVP4 on ollut usein kuiva, mutta siitä otetaan näytteet, mikäli mahdollista.

Lisäksi pohjaveden pinnankorkeus mitataan vuosittain helmi-, touko-, elo- ja marraskuussa.

Pohjavesinäytteistä (PVP2, PVP4, PVP5) analysoidaan seuraavat parametrit:

-          ulkonäkö

-          haju

-          lämpötila

-          kolimuotoiset bakteerit

-          E. coli

-          sameus

-          väriluku

-          pH

-          sähkönjohtavuus

-          alkaliteetti

-          happi

-          hiilidioksidi (vapaa ja syövyttävä)

-          CODMn

-          kloridi

-          fluoridi

-          sulfaatti

-          nitraatti

-          ammonium

-          kovuus

-          mangaani

-          rauta

-          alumiini

-          öljyhiilivedyt (C10 - C40)

-          haihtuvat hiilivedyt (VOC).

Tutkimustulokset toimitetaan kunkin näytteenottokerran analyysien valmistuttua valvontaviranomaisille.

Maa-ainesten ottotoiminnan pohjavesinäytteiden ja pohjaveden pinnanmittaustulokset toimitetaan vuosittain maaliskuun loppuun mennessä tiedoksi Kärkölän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Hämeen ELY-keskukselle.

Kiviaineksen murskauksen pohjavesitarkkailu

Kiviaineksen murskauksen pohjavesivaikutuksia tarkkaillaan yhdestä alueella sijaitsevasta pohjavesiputkesta (PVP11) kerran vuodessa. Näytteenoton yhteydessä mitataan pohjaveden pinnankorkeus.

Lisäksi pohjaveden pinnankorkeus mitataan vuosittain helmi-, touko-, elo- ja marraskuussa.

Pohjavesinäytteestä (PVP11) analysoidaan seuraavat parametrit:

-          ulkonäkö

-          haju

-          lämpötila

-          pH

-          öljyhiilivedyt (C10 - C40).

Tutkimustulokset toimitetaan kunkin näytteenottokerran analyysien valmistuttua valvontaviranomaisille.

Kiviaineksen murskaustoiminnasta laaditaan kirjallinen vuosiyhteenvetoraportti ja se toimitetaan vuosittain maaliskuun loppuun mennessä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Yhteenvedossa esitetään seuraavat tiedot:

-          Toimintajaksot, toimintapäivien pituus ja lukumäärä

-          Murskatun kiviaineksen määrä

-          Huoltotoimenpiteet

-          Jätteet ja vaaralliset jätteet lajeittain ja niiden määrä ja toimituspaikka

-          Ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttaneet tilanteet, vahinkotilanteet

-          Tarkkailutulokset

Hakemuksen käsittely

Lupahakemuksesta tiedottaminen  

Lupahakemuksesta on tiedotettu ympäristönsuojelulain 44 §:n mukaisesti kuuluttamalla 25.8-1.10.2021 Kärkölän kunnan sähköisellä ilmoitustaululla. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu Hollolan Sanomissa18.8.2021. Hakemuksesta on annettu 18.8.2021 erikseen tieto tiedossa oleville asianosaisille.

Lausunnot

Hämeen ELY-keskus toteaa lausunnossaan mm. seuraavaa.

Ottamisalue sijaitsee Järvelä 1 -nimisellä (0431601 A) vedenhankintaa varten tärkeällä pohjavesialueella. Ottamisalueesta noin 700 m luoteeseen sijaitsee Koskisen Oy:n Tolkonlähteen pohjavedenottamo. Pohjaveden virtaussuunta on ottamisalueelta kohti vedenottamoa. Ylin havaittu pohjaveden pinnantaso ottamisalueella on +93,58 m (PVP 4). Alin suunniteltu ottamistaso on +102,0 m.

Laaja-alaisen soranoton on ympäristöhallinnossa tehtyjen tutkimusten perusteella todettu lisäävän pohjaveden laadun ja pinnan korkeuden vaihteluja sekä pohjaveden likaantumisriskiä. Erityisesti pintamaan poisto laajalla alueella muuttaa pohjaveden muodostumisolosuhteita ja saattaa aiheuttaa haittaa sen käyttökelpoisuudelle. Vaikutukset pohjaveteen ovat yleensä sitä suuremmat mitä enemmän pohjavesialueesta on ottamisaluetta.

Hakemuksen mukaan ottamisalueen pohjatasoa ei maisemoida tai metsitetä. Pohjatasoon otettu kenttäalue on suunniteltu otettavaksi Koskisen Oy:n Tehdastien alueen toimintojen käyttöön. Luiska jätetään luontaisesti taimettumaan kahdeksi kasvukaudeksi. Tämän jälkeen luontaisen metsittymisen etenemistilanne tarkistetaan. Jos metsittyminen ei ole lähtenyt kunnolla käyntiin, luiskaan istutetaan ko. harjualueeseen sopivaa puustoa.

Ottaen huomioon alueen nykyisen tilan ja kaavoitustilanteen Hämeen ELY-keskus katsoo, että maa-ainesten ottaminen hakemuksen tarkoittamalta alueelta on mahdollista toteuttaa ilman, että se on ristiriidassa maa-aineslain 3 §:n rajoitusten kanssa. Lupaharkinnan yhteydessä tulee ottaa huomioon seuraavaa.

-          Ottamisalueen jälkihoitosuunnitelmaa tulee täydentää.

Ottamisalueen luiskiin tulee jälkihoitotoimenpiteenä muodostaa kasvualusta esimerkiksi seuraavalla tavalla: luiskiin levitetään noin 15 cm vahvuinen kerros hiekkaa. Hiekkakerroksen päälle levitetään noin 5 cm vahvuinen kerros humusta, joka sekoitetaan hiekkakerroksen pintaosaan. Tähän tarkoitukseen voidaan käyttää alueelta kuorittua pintamaata tai muualta tuotua tarkoitukseen sopivaa humusta. Hiekka voidaan ottaa kaivualueelta tai tarvittaessa tuoda muualta. Hiekkaisella maalla humus sekoitetaan suoraan pohjamaan pintaosaan. Kasvualustalle kylvetään alueelle luonteenomaisia kasvilajeja tai nurmikkoa. Puustoksi istutetaan sekametsää.

Myös pohjataso tulee jälkihoitaa edellä mainitulla tavalla, mikäli aluetta ei oteta tehdasalueen käyttöön heti maa-ainesten oton päätyttyä. Ne ottamisalueen osat, joilla suunniteltu kaivutaso taso on jo saavutettu, on kulkureittejä lukuun ottamatta jälkihoidettava ennen kuin ottamista muualla jatketaan. Jälkihoitoa tulee muutoinkin tehdä maa-ainesten oton edetessä sitä mukaa kun lopullinen kaivutaso saavutetaan.

-          Pohjavesitarkkailu voidaan toteuttaa ottamissuunnitelmassa esitetyllä tavalla. Tarkkailun tulokset tulee toimittaa tiedoksi Hämeen ELY-keskukselle. Tarkkailuraportin lisäksi tulokset tulee toimittaa pohjavesitietojärjestelmään (POVET) tallennettavassa muodossa.

Terveydensuojeluviranomainen toteaa lausunnossaan 30.8.2021 mm. seuraavaa.

Terveydensuojeluviranomaisen tietoon ei ole tullut aikaisemmin epäilyjä kyseisestä toiminnasta aiheutuvasta terveyshaitasta tai merkittävästä viihtyvyyshaitasta. Luvan myöntämiselle ei ole estettä terveydensuojelun näkökulmasta, mikäli seuraavat seikat huomioidaan lupaprosessissa.

Toiminnassa tulee erityisesti huomioida pohjaveden suojelu, koska ottamisalue sijaitsee tärkeällä pohjavesialueella. Toiminnalla ei saa olla haitallista vaikutusta pohjaveden laatuun tai määrään. Lupaehdoissa tulisi määrittää alin sallittu ottotaso ja suojakerros, joka vähintään tulee jättää ottotason ja ylimmän havaitun pohjaveden pinnan väliin. Pohjaveden pinnantason ja laadun seuranta tulisi asettaa hakijan velvoitteeksi hake­ muksessa esitetyn tarkkailusuunnitelman mukaisesti.

Työkoneiden tankkaus sekä öljytuotteiden, jätteiden ja kemikaalien varastointi tulee järjestää hakemuksessa esitetyllä tavalla siten, ettei toiminnasta aiheudu pohjaveden tai maaperän pilaantumisen vaaraa. Häiriötilanteisiin, kuten öljyvuotoihon varautuminen tulee hoitaa hakemuksessa esitetyllä tavalla. Myös ulkopuoliset urakoitsijat tulee pereh­ dyttää toimintaan häiriötilanteissa.

Hakija tulee velvoittaa toteuttamaan riittävät toimenpiteet pölyhaittojen torjumiseksi toiminta-alueella sekä tarkkailemaan pölyhaittojen esiintymistä ympäristössä ja lähikiinteistöillä. Pölyämistä tulee tarvittaessa torjua kastelemalla. Pohjavesialueella tulee huomioida, ettei pölynsidonnassa voida käyttää suolausta.

Toiminta-alueelle kertyvistä sade- ja sulamisvesistä ei saa aiheutua haittaa pohjavedelle eikä pintavesistöille, joihin ne mahdollisesti johdetaan.

Toiminnasta ei saa aiheutua valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaisten melutason ohjearvojen ylittymistä lähimmillä asuinkiinteistöillä. Hakemukseen on liitetty vuonna 2014 laadittu melumittausraportti kahdella lähikiinteistöllä suoritetuista melumittauksista. Melutason ohjearvot eivät ylittyneet kyseisissä mittauksissa. Koska ottamis- ja murskausalue sijaitsee lähellä asutusta ja tehdasalueen toiminnoissa on voinut tapahtua melutasoon vaikuttavia muutoksia edellisten melumittausten jälkeen, tulisi terveydensuojeluviranomaisen näkemyksen mukaan hakija velvoittaa selvittämään lähikiinteistöille kohdistuva melukuormitus nykytilanteessa mallinnuksen tai melumittausten avulla ennen luvan myöntämistä. Selvityksessä tulisi huomioida kaikki tehdasalueen melua aiheuttavat toiminnot. Tarvittaessa hakija tulisi velvoittaa tehostamaan meluntor­ juntatoimia meluesteiden ja laiteteknisten ratkaisujen avulla.

Melua aiheuttaville toiminnoille tulisi asettaa lupaehdoissa vuorokautiset toiminta-ajat viihtyvyyshaittojen torjumiseksi enintään hakemuksessa esitetyssä laajuudessa. Sunnuntaisin ja arkipyhinä ei melua aiheuttavaa toimintaa tulisi sallia.

Hakija tulisi velvoittaa toteuttamaan tarvittavat maisemointi- ja jälkihoitotoimenpiteet ottamistoiminnan päätyttyä ja mahdollisuuksien mukaan jo ottamistoiminnan edetessä. Jos alueelle tuodaan muualta maa-aineksia maisemointitarkoituksessa, tulee niiden olla puhtaita eikä niistä saa liueta haitallisia aineita maaperään.

Hakijan tulee olla selvillä alan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja soveltaa sitä toiminnassaan mahdollisuuksien mukaan.

Muilta osin terveydensuojeluviranomaisella ei ole huomautettavaa Koskisen Oy:n ympäristölupahakemuksesta.

Muistutukset ja mielipiteet

Muistutuksia tai mielipiteitä ei jätetty.

Hakijan vastine

Hakija toteaa 15.10.2021 vastineessaan seuraavaa.

Terveydensuojeluviranomaisen lausuntokohta "Hakija tulisi velvoittaa selvittämään lähikiinteistöille kohdistuva melukuormitus nykytilanteessa mallinnuksen tai melumittausten avulla ennen luvan myöntämistä."

Hakijan vastine

Koskisen Oy:n tarkoituksena on teettää melumittaukset marras-joulukuun 2021 aikana, murskaustoiminnan ollessa käynnissä. Asiasta on jo keskusteltu melumittauksia tekevän konsultin kanssa. Tästä syystä maa-ainesten ottamisen ja murskauksen lupahakemuksen käsittelyä ja lupapäätöksen antamista ei tule viivästyttää.

Hämeen ELY-keskus on todennut lausunnossaan, että ottamisalueen jälkihoitosuunnitelmaa tulee täydentää.

Hakijan vastine

Koskisen Oy:n tarkoituksena on teettää jälkihoitosuunnitelman täydennys 2021 aikana. Asiasta on jo keskusteltu lupahakemuksen laatineen konsultin kanssa. Tästä syystä maa-ainesten ottamisen ja murskauksen lupahakemuksen käsittelyä ja lupapäätöksen antamista ei tule viivästyttää, eikä lupapäätöksessä tule erikseen määrätä jälkihoitosuunnitelman täydentämistä.

Esittelijä ympäristösihteeri Riitta Hyytiäinen

Päätösehdotus Ympäristölautakunta myöntää luvan maa-ainekselle ja kiviaineksen murskaukselle.

Toiminnassa on noudatettava hakemusta, ellei lupamääräyksissä toisin määrätä. 

Maa-ainestenottolupa myönnetään 10 vuodeksi kokonaisottona 355 000 m3ktr ja vuotuisena ottomääränä 35 500 m3ktr. 

Ympäristölautakunta myöntää ympäristönsuojelulain 28 §:n mukaisen ympäristöluvan Hähkäniemen rekisterikylän tiloille Myllyhaka 44:1 ja Haka 41:0. Toimintaa on harjoitettava hakemuksessa ja hakemuksen täydennyksessä esitetyn mukaisesti, ellei näissä lupamääräyksissä toisin määrätä.

Määräykset

1. Ennen kuin maa-ainesten ottamiseen ryhdytään, maa-ainesten ottajan on merkittävä luvan mukainen ottamisalueen raja maastoon.  Ottamisalueella on jatkuvasti oltava korkomerkki/korkomerkkejä, joista pohjan korkotasoa voidaan tarkistaa ja seurata. Pohjataso ei saa alittaa hakemuksessa esitettyä +102 (N2000). Alin sallittu pohjataso on merkittävä alueelle. Merkintöjä on ylläpidettävä.

Perustelu

Määräys on annettu valvonnallisista syistä ja onnettomuusvaaran ennaltaehkäisemiseksi.

(maa-ainesasetus 7 §)

2. Kaivun ulottamista ja lohkareiden hautaamista alimman ottamistason alapuolelle ei sallita. Ottamisalueen pohjalla tai luiskissa ei saa suorittaa massanvaihtoja. Myös tukitoiminta-alueen suojausrakenteet on sijoitettava pohjatason yläpuolelle.

Perustelu

Määräys on annettu hankkeesta aiheutuvien haittojen välttämiseksi ja rajoittamiseksi ja pohjaveden suojelemiseksi.

(MAL 11 §)

3. Kun toiminnan etäisyys melulle alttiisiin kohteista on alle 500 metriä, on noudatettava seuraavia toiminta-aikoja.

Murskausta ei saa tehdä 15.6.-15.8. välisenä aikana. Seulontaa, kuormauksia ja kuljetuksia saa olla kaikkina vuodenaikoina.

Mikäli toiminnasta tehtävät melumittaukset osoittavat meluhaittaa, niin kunnan ympäristölupaviranomainen voi antaa toiminta-ajoista tiukempia määräyksiä.

Perustelu

Toiminnan päivittäiset toiminta-ajat, jotka ovat vähimmäisvaatimuksia, on määrätty valtioneuvoston asetuksessa. Asutukselle aiheutuvien viihtyisyyshaittojen ehkäisemiseksi toimintaa on kuitenkin rajoitettu.

(YSL 52 §, NaapL 17 §, VNA 800/2010 8 §)

4. Toiminnasta aiheutuva melutaso ei saa ylittää ulkona asumiseen käytettävillä alueilla melun A-painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvoa (klo 7-22) 55 dB eikä yöohjearvoa (klo 22-7) 50 dB mukaista tasoa. Toiminnanharjoittajan on teetettävä ulkopuolisella asiantuntijalla melumittaus melutason selvittämiseksi. Mittausraportissa on oltava lausunto, jossa tuloksia verrataan valtioneuvoston päätöksen ohjearvoihin. Mikäli toiminnasta todetaan aiheutuvan meluhaittaa asutukselle, meluhaittaa on vähennettävä. Toiminnanharjoittajan on tarvittaessa ryhdyttävä tarkkailemaan melutasoja  ympäristölupaviranomaisen määräyksestä. Tarvittaessa kunnan ympäristölupaviranomainen voi antaa tiukempia määräyksiä meluhaitan vähentämiseksi.

Perustelu

Enimmäistasot on annettu meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi. Melutasot vastaavat valtioneuvoston päätöksessä 933/1992 asumiseen käytettäville alueille annettua ohjearvoa. Määräys melutason selvittämisestä on annettu siksi, että toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista. Määräys melutason selvittämisestä on tarpeellinen, koska lähin asuinkiinteistö sijaitsee karttatarkastelun perusteella lähempänä murskauslaitoksesta kuin 300 metrin päässä ja aiemmin tehdystä melumittauksesta on kulunut aikaa. Kivenmurskaamo voidaan sijoittaa alle 300 metrin päähän häiriölle alttiista kohteesta ainoastaan, jos toiminnanharjoittaja voi sijoittamalla toiminta rakennukseen tai muita teknisiä keinoja käyttäen luotettavasti ja ympäristölupaviranomaisen hyväksymällä tavalla osoittaa, että toiminta häiriölle alttiissa kohteessa ei ylitä melutason ohjearvoja.

(VNp 933/1992, YSL 5 §, 52 §, VNA 800/2010 3 §, 7 §)

5. Melulähteet on sijoitettava teknisten mahdollisuuksien mukaan toiminta-alueen alimmalle kohdalle. Raaka-aine, pintamaa- ja tuotevarastokasat on pidettävä melun leviämisen estämisen kannalta riittävän korkeina ja ne on sijoitettava siten, että melun leviäminen melulle alttiisiin kohteisiin estyy. Koneiden ja laitteiden kunnossapidosta on huolehdittava. Toiminta-alueen siirtokuljetusmatkat on suunniteltava mahdollisimman lyhyiksi. Melua on torjuttava koteloinnein, kumituksin tai muilla ääniteknisesti parhailla meluntorjuntatoimilla. Meluesteet on tarvittaessa rakennettava melulähteen välittömään läheisyyteen.

Perustelu

Määräys on annettu melun torjumiseksi ja kohtuuttoman rasituksen estämiseksi.

(YSL 52 §, NaapL 17 §, VNA 800/2010 6 §, 13 §)

6. Toiminnasta aiheutuva pöly ei saa ylittää ilmanlaadusta annetun asetuksen (711/2011) mukaisia ohjearvoja alueilla, joilla asuu tai oleskelee ihmisiä ja joilla ihmiset saattavat altistua ilman epäpuhtauksille.Pölylähteet on sijoitettava teknisten mahdollisuuksien mukaan toiminta-alueen alimmalle kohdalle. Kuormattavan ja murskauslaitteiston kuljettimelta varastokasaan putoavan kiviaineksen pölyämistä on estettävä säätämällä putoamiskorkeus mahdollisimman pieneksi, kiinnittämällä murskauslaitteiston kuljettimien päähän pölyämistä estävät suojat tai käyttämällä muuta pölyn leviämisen estämisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Pölyn joutumista ympäristöön on estettävä kastelemalla tai koteloimalla päästölähteet kattavasti ja tiiviisti taikka käyttämällä pölyn torjumisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Varastokasat ja ajoneuvojen kuormat on tarvittaessa kasteltava ja pölyn leviäminen ajoneuvoista toiminta-alueen ulkopuolelle on estettävä. Ympäristölupaviranomainen voi tarvittaessa määrätä selvittämään pölyn vaikutuksen ilmanlaatuun hengitettävien hiukkasten osalta mittauksin tai muulla tavalla. Toiminnanharjoittajan on tarvittaessa ryhdyttävä tarkkailemaan hengitettäviä hiukkasia.

Teiden, työmaa-alueen ja kuormien pölynsidontaan voi käyttää vain vettä.

Perustelu

Määräys on annettu terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi ja ra-joittamiseksi.

Toiminta-alue sijaitsee pohjavesialueella ja siksi teiden, työmaa-alueen ja kuormien pölynsidontaan voidaan käyttää vain vettä.

(YSL 52 §, NaapL 17 §, VNA 80/2010 4-5 §§, 13 §)

7. Polttoaineiden ja muiden ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavien aineiden pääsy maaperään ja pohjaveteen on estettävä.

Mikäli alueella käytetään aggregaatilla toimivaa laitteistoa, niin aggregaatin alla on pressun sijasta käytettävä HDPE-kalvoa  tai vastaavaa rakennetta ja kiinteällä polttomoottorilla toimiva laitteisto on sijoitettava pressun sijasta HDPE- kalvon tai  vastaavan rakenteen päälle. Tukitoiminta-alueiden maa-rakenteet on tiivistettävä siten, että polttoaineiden ja muiden ympäristön pilaantumisen vaaraan aiheuttavien aineiden pääsy maaperään ja pohjaveteen on estetty. Kuormauskalustoa tankattaessa ja huollettaessa on huolehdittava siitä, että polttoaineita tai muita pilaantumisen vaaraa aiheuttavia aineita ei pääse maaperään tai pohjaveteen.

Perustelu

Määräys on annettu maaperän ja pohjaveden suojelemiseksi.

(YSL 7 §, 52 §, VNA 800/2010  9 §)

8. Luvan haltijan arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa vähintään viiden vuoden välein ja ilmoitettava tästä valvontaviranomaiselle.

Perustelu

Kaivannaistoimintaa koskevassa ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset kaivannaisjätteestä sekä toimintaa koskevasta kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmasta ja sen noudattamisesta.(YSL 113 §)

9. Pintamaat on varastoitava ottamisalueella.

Perustelu

Pintamaiden varastointi on osa ottamistoimintaa. Pintamaita ei saa varastoida  ottamisalueen ulkopuolella. Maa-aineslakia sovelletaan kiven, soran, hiekan, saven ja mullan ottamiseen pois kuljetettavaksi taikka paikalla varastoitavaksi. Ympäristöministeriön oppaan (2020) mukaan ottamisalue on alue, jolla maa-ainesten ottaminen ja ottamiseen liittyvät muut järjestelyt, kuten pintamaiden ja sivukivien käsittely ja jälkihoitotoimet, tapahtuvat.

(MAL 1 §)

10. Alueen yleisestä siisteydestä on huolehdittava eikä toiminta saa aiheuttaa roskaantumista. Toiminnassa on noudatettava voimassa olevia kunnallisia jätehuoltomääräyksiä kuten jätteiden lajitteluvelvoitetta. Jätteet ja vaaralliset jätteet on toimitettava hyväksyttyyn vastaanottopaikkaan.

Perustelu

Jätteestä ja jätehuollosta ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, roskaantumista tai yleisen turvallisuuden heikentymistä. Jätteen haltijan on järjestettävä jätehuolto ja lajiltaan ja laadultaan erilaiset jätteet on kerättävä ja pidettävä jätehuollossa toisistaan erillään. Jätteen saa luovuttaa vain sille, jolla jätehuoltorekisteriin hyväksymisen tai merkitsemisen perusteella on oikeus ottaa vastaan kyseistä jätettä tai ympäristönsuojelulain mukaisen ympäristöluvan tai tietojärjestelmään rekisteröinnin perusteella oikeus ottaa vastaan kyseistä jätettä.

(YSL 52 §, JäteL 13 §, 15 §, 28-29, 58 §)

11. Toiminnanharjoittajan on nimettävä vastuuhenkilö, jonka nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Perustelu

Toiminnalla on oltava vastuuhenkilö toiminnan asianmukaista hoitoa var-ten ja valvonnallisista syistä.

 (VNA 80/2010  12 §)

12. Polttoaineiden ja muiden ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavien aineiden pääsy maaperään ja pohjaveteen on estettävä. Tukitoiminta-alueiden maarakenteet on tiivistettävä siten, että polttoaineiden ja muiden ympäristön pilaantumisen vaaraan aiheuttavien aineiden pääsy maaperään ja pohjaveteen on estetty.

Polttoainesäiliöiden sekä murskaus- ja seulontalaitteistojen vuotojenhal-linta tulee järjestää kaksinkertaisen suojauksen periaatteen mukaisesti. Maaperän tiivistysrakenteet (esim. täyttö- ja tyhjennyspaikkojen pinnoi-tus) on toteutettava kaksinkertaisella tiivistysrakenteella. Pohjavesialueilla käytettävien vuotojenhallintarakenteiden mitoituksessa on otettava huomioon, että rakenne pystyy pidättämään pahimmasta mahdollisesta onnettomuustilanteesta syntyvän nestemäärän.

Polttoainesäiliöiden on kestettävä mekaanista ja kemiallista rasitusta. Säi-liöt on varustettava ylitäytönestimillä ja tankkauslaitteistot lukittavilla sulkuventtiileillä. Kuormauskalustoa tankattaessa ja huollettaessa on huo-lehdittava siitä, että polttoaineita tai muita pilaantumisen vaaraa aiheutta-via aineita ei pääse maaperään tai pohjaveteen.

Perustelu

Määräys on annettu maaperän ja pohjaveden suojelemiseksi.

Kaksinkertainen suojausrakenne saavutetaan esimerkiksi sijoittamalla kaksivaippasäiliö koko vuodon pidättävään suoja-altaaseen tai allastetulle alueelle.

(YSL 52 §, 16-17 §, VNA 80/2010  9 §)

13. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava välittömästi ympäristölupaviranomaiselle toimintaa koskevista sellaisista muutoksista sekä tavanomaisesta toiminnasta poikkeavista tapahtumista, häiriötilanteista ja onnettomuuksista, joilla voi olla vaikutuksia ympäristöön tai luvan noudattamiseen.

Toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä viipymättä onnettomuuden tai häi-riötilanteen edellyttämiin torjunta- tai korjaustoimiin ympäristön pilaan-tumisen ehkäisemiseksi ja haitallisten ympäristövaikutusten vähentä-miseksi. Aiheutuneiden ympäristövaikutusten selvittäminen on aloitettava tilanteen edellyttämässä laajuudessa valvontaviranomaisen kanssa sovit-tavalla tavalla. Lisäksi on tehtävä korjaavat toimenpiteet vastaavan ta-pauksen toistumisen estämiseksi.

Toiminnanharjoittajan on huolehdittava toiminta-alueen rakenteiden ja laitteistojen huollosta ja kunnossapidosta siten, että ne eivät käytön aikana vioitu tai muutu siten, että toiminnasta aiheutuvien ympäristö- tai terveys-vahinkojen riski lisääntyy.

Onnettomuus- ja häiriötilanteita varten toiminta-alueella on oltava riittävä alkusammutus- ja vuotojen torjuntakalusto. Laitteiden läheisyydessä on oltava hätäkytkimet sekä ohjeet menettelystä vuoto- ja tulipalotapauksissa.

Onnettomuuksista ja häiriötilanteista aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi poltto- ja voiteluaineet sekä muut kemikaalit on säilytettävä turvallisesti. Alueella olevat tiet on suunniteltava ja rakennettava pelastusajoneuvoille soveltuviksi. Ulkopuolisten pääsy toiminta-alueelle on estettävä.

Perustelu

Määräys on annettu onnettomuus- ja häiriötilanteisiin varautumiseksi. Määräyksellä varmistetaan lisäksi tiedonkulku viranomaiselle tilanteissa, joissa ympäristölle on aiheutunut tai on vaarassa aiheutua poikkeukselli-sen suurta haittaa.

(YSL 52 §, 123 §, VNa 800/2010  12 §)

14. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava toiminnan päästöjä tai niiden vai-kutuksia lisäävästä tai muuta toiminnan olennaisesta muuttamisesta kun-nan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Lisäksi valvontaviranomaiselle on ilmoitettava ilmoitettava toiminnan pitkäaikaisesta keskeyttämisestä, toiminnan lopettamisesta, toimintaa koskevista muista muutoksista ja tapahtumista, joilla voi olla vaikutuksia ympäristön pilaantumiseen tai luvan noudattamiseen. Luvan haltijan vaihtuessa luvan uuden haltijan on ilmoitettava vaihtumisesta.

Perustelu

Määräys on annettu myös valvonnallisista syistä. Toiminnan olennainen muuttaminen kuten laajentaminen tai tuotantosuunnan muuttaminen edel-lyttää luvan tarkistamista. Valvonnan kannalta olennaiset muutokset tulee ilmoittaa valvontaviranomaiselle. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määrä-yksiin ja arvioi, onko lupaa tarpeen muuttaa.

(YSL 29 §, 170 §, MAL 13a §)

15. Luvanhaltijan on tarkkailtava toimialaansa liittyvän parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varauduttava soveltuvan tekniikan käyttöönottoon.

Perustelu

Ympäristönsuojelulaki velvoittaa ennaltaehkäisemään ja minimoimaan haitat sekä käyttämään parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja noudattamaan ympäristön kannalta parhaimpia työmenetelmiä. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä aiheuttamiensa haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja siinä mielessä seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä toimialallaan. Jos päästöjä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustan-nuksia, voidaan lupapäätöstä vaatia muutettavaksi.

(YSL 20 §)

16. Pohjaveden pinnantasoa tulee seurata neljästi vuodessa (helmi-, touko-, elo- ja marraskuussa) seurantaan soveltuvasta pohjavesiputkesta.  Ylim-män havaitun pohjavesipinnan yläpuolella oleva suojakerrospaksuus on oltava hakemuksen mukainen 8-9 metriä.

Ottamisen vaikutuksia pohjaveden laatuun tulee seurata vuosittain otetta-vin näyttein pohjaveden seurantaan soveltuvasta tai useammasta pohjavesiputkesta tai kaivosta.

Laaja analyysi on tehtävä ottamisen alkaessa ja sen jälkeen vähintään kolmen vuoden välein.

Suppea analyysi on tehtävä vuosittain.

Tulokset on toimitettava kunnan valvontaviranomaiselle ja ELY-keskukselle vuosittain maaliskuun loppuun mennessä. Tarkkailuraportin lisäksi tulokset tulee toimittaa pohjavesitietojärjestelmään (POVET) tallennettavassa muodossa.

Pohjaveden tarkkailua on jatkettava kolme vuotta ottamisen päätyttyä ja havaintoputket on jätettävä paikoilleen mahdollista jälkiseurantaa varten.

Perustelu

Luvassa on annettava tarvittavat määräykset ottamistoiminnan vaikutusten tarkkailusta. Pohjaveden pinnan tason tarkkailu ja laadun seuranta perustuvat Hämeen ELY-keskuksen lausuntoon ja ohjeeseen. Määräys on annettu pohjaveden turvaamiseksi.

(MAL 11 §, YSL 62 §)

17. Hakijan on pidettävä aikajärjestyksen mukaista kirjaa toiminnasta. Toiminnanharjoittajan on toimitettava vuosittain helmikuun loppuun mennessä sähköiseen YLVA -järjestelmään edellistä toimintavuotta koskeva yhteenveto ympäristönsuojelun kannalta merkittävistä tiedoista:

-          murskauslaitoksen tuotantotiedot ja käyntiajat

-          käytettyjen polttoaineiden laatu- ja kulutustiedot (t/a)

-          toiminnassa muodostuneet jätteet ja vaaralliset jätteet, laatu, määrä ja varastointi sekä keräykseen / käsittelyyn toimittaminen

-          suoritetut huoltotoimenpiteet

-          häiriötilanteet ja onnettomuudet (syy, kestoaika, arvio päästöistä ja ympäristövaikutukset ja tehdyt torjuntatoimenpiteet)

-          tarkkailutulokset.

Perustelu

Määräys on annettu valvonnan vuoksi. Toiminnanharjoittajan on toimitettava valvontaviranomaiselle valvontaa varten tarvittavat tiedot.

(YSL 62 §, 172 §)

18. Luvan haltijan tulee vuosittain tammikuun 31. päivään mennessä ilmoittaa edellisvuonna otetun maa-aineksen määrä ja laatu valtakunnalliseen NOTTO -rekisteriin rekisterinpitäjän ohjeiden mukaisesti. Ilmoitus tehdään myös silloin, kun maa-ainesten ottaminen on päättynyt tai keskeytynyt. Määräys on annettu valvonnallisista syistä.

(MAL 23 a §, maa-ainesasetus 9 §)

19. Alueen jälkihoitosuunnitelmassa on otettava huomioo Hämeen ELY-keskuksen lausunnossa toteamat näkökohdat.

-          Ottamisalueen luiskiin tulee jälkihoitotoimenpiteenä muodostaa kasvualusta esimerkiksi seuraavalla tavalla: luiskiin levitetään noin 15 cm vahvuinen kerros hiekkaa. Hiekkakerroksen päälle levitetään noin 5 cm vahvuinen kerros humusta, joka sekoitetaan hiekkakerroksen pintaosaan. Tähän tarkoitukseen voidaan käyttää alueelta kuorittua pintamaata tai muualta tuotua tarkoitukseen sopivaa humusta. Hiekka voidaan ottaa kaivualueelta tai tarvittaessa tuoda muualta. Hiekkaisella maalla humus sekoitetaan suoraan pohjamaan pintaosaan. Kasvualustalle kylvetään alueelle luonteenomaisia kasvilajeja tai nurmikkoa. Puustoksi istutetaan sekametsää.

-          Myös pohjataso tulee jälkihoitaa edellä mainitulla tavalla, mikäli aluetta ei oteta tehdasalueen käyttöön heti maa-ainesten oton päätyttyä. Ne ottamisalueen osat, joilla suunniteltu kaivutaso taso on jo saavutettu, on kulkureittejä lukuun ottamatta jälkihoidettava ennen kuin ottamista muualla jatketaan. Jälkihoitoa tulee muutoinkin tehdä maa-ainesten oton edetessä sitä mukaa kun lopullinen kaivutaso saavutetaan.

Ottamistoiminnan loputtua luiskat on muotoiltava 1:3 tai loivemmiksi.

Ottamisalue on kokonaisuudessaan maisemoitava ja jälkihoidettava lupakauden aikana riippumatta siitä, onko kaikki otettavaksi suunniteltu aines otettu vai ei.

Perustelu

Määräys on annettu hankkeesta aiheutuvien haittojen välttämiseksi ja rajoittamiseksi. Maa-aineslain 10 §:n nojalla myönnetyn luvan voimassaoloajan aikana luvan haltijan on toteutettava myös kaikki luvan tai sen määräysten edel-lyttämät jälkihoitotoimenpiteet.

(MAL 11 §, maa-ainesasetus 8 §)

20. Ottamisen päättymisestä on ilmoitettava valvontaviranomaiselle lopputarkastuksen pitämistä varten.

Perustelu

Määräys on annettu valvonnan vuoksi.

(maa-ainesasetus 7 §)

21. Toiminnan loputtua alue on kunnostettava. Viimeistään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista on esitettävä suunnitelma pohjavesien- ja maaperänsuojelua, maisemointia sekä jätehuoltoa koskevista toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista.

Perustelu

Ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista. Toiminnan lopettamiseen liittyvistä ympäristönsuojelutoimista on tarpeen esittää suunnitelma hyvissä ajoin, jotta alueen kunnostamisesta, päästöjen ehkäisemisestä ja tarkkailun järjestämisestä voidaan päättää ajoissa.

(YSL 52 §, 94 §)

22. Toiminnanharjoittajan tulee huolehtia siitä, että lupapäätöksessä annetut määräykset ovat tiedossa ja niitä noudattavat kaikki alueella toimivat ura-koitsijat ja aliurakoitsijat.

Perustelu

Määräyksellä ehkäistään ja vähennetään ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. (MAL 11 §, YSL 52 §)

Maksut ja vakuudet

Lupamaksu

Lupamaksuksi määrätään 6488,46 €. joka on muodostunut siten, että maa-ainestaksan mukaiseen maksuun on lisätty 50 % ympäristöluvanvaraisen toiminnan taksan mukaisesta maksusta ja kuulutuskulut.

Valvontamaksu

Ottamissuunnitelman valvonnasta perittävät maksut määräytyvät kulloinkin voimassa olevan taksan mukaisesti ja se on luvan myöntämishetkellä 1040,60 euroa.

Maa-ainesvakuus

Maa-ainesvakuudeksi määrätään 52 809 €.

Vakuudeksi hyväksytään Kärkölän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle asetettu omavelkainen pankkitakuu tai pankkitalletus, jossa on pankin antama kuittaamattomuustodistus.  Maa-aineslain 12 §:n nojalla määrätyn vakuuden tulee olla voimassa siihen saakka, kunnes kaikki luvan tai sen määräysten edellyttämien toimenpiteiden toteutus on lopputarkastuksessa hyväksytty. Kunnalla on oikeus tarkistaa vakuutta kolmen vuoden välein.

Asetuksen ja muiden säännösten noudattaminen

Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, asetusta on luvan estämättä noudatettava. (YSL 70 §)

Lupaharkinnan perusteet

Kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, ympäristöluvanvarainen toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty.

Luvan myöntämisen edellytykset

Ympäristönluvan varaisesta toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toi-minnan sijoituspaikka huomioon ottaen, ei aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristönsuojelulain 5 §:n 1 momentin 2?kohdassa tarkoitettua seurausta tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai sen vaaraa, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä  eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.

Maa-ainesten ottamistoiminta tai sen järjestely ei ole ristiriidassa maa-aineslain 3 §:ssä säädettyjen rajoitusten kanssa, kun noudatetaan annettuja määräyksiä ja hakija on esittänyt ottamissuunnitelman, joten lupa ottamiseen on myönnettävä. Toiminta ei aiheuta maa-aineslain 3 §:n mukaista kauniin maisemakuvan turmeltumista, luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista, huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa tai tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen veden laadun tai antoisuuden vaarantumista. Asiaa harkittaessa on otettu huomioon myös lupamääräysten vaikutus. Lupapäätöksessä on annettu tarvittavat määräykset ottamistoiminnan ja sen vaikutusten tarkkailusta sekä muista valvonnan kannalta tarpeellisista toimenpiteistä, jos seikat eivät ole käyneet ilmi ottamissuunnitelmasta.

(maa-ainesasetus 6 §) 

Vastaukset lausuntoihin

Hämeen ELY-keskuksen ja terveydensuojeluviranomaisen lausunnot on otettu huomioon antamalla määräyksiä meluun, pölyyn, pohjaveden suojaukseen ja jälkihoitosuunnitelmaan liittyen.

Lausuntoihin ympäristölautakunta toteaa, että luvassa on annettu määräyksiä pohjaveden suojelusta, pöly- ja meluhaittojen vähentämisestä.

Päätöksen antaminen

Päätöksestä kuulutetaan julkisella kuulutuksella kunnan internetsivustolla. Luvan voimassaoloaika alkaa kulua päätöksen tiedoksisaannista tiedoksisaantipäivää lukuun ottamatta. Tämä lupa on lainvoimainen 17.12.2021, ellei päätöksestä valiteta.

Luvan voimassaolo

Tämä lupa on määräaikainen ja se on voimassa 16.11.2031 saakka, ellei päätöksestä valiteta.

Perustelu

Maa-aineslain mukaan lupa ainesten ottamiseen myönnetään määräajaksi, kuitenkin enintään kymmeneksi vuodeksi ja yhteiskäsittelyluvan voimassaolo määräytyy maa-ainesluvan mukaisesti.

Lupa-aika alkaa kulua päätöksen tiedoksisaannista.

Korvattavat päätökset

Tämä päätös korvaa lainvoimaiseksi tultuaan seuraavat päätökset.

-          maa-ainesten ottamislupa (Kärkölän kunnanhallitus 19.12.2011 § 182)

-          ympäristölupa soran ja kiven murskausta varten (Kärkölän kunnan ympäristölautakunta 17 § 12.3.2013).

Sovelletut oikeusohjeet ym.

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 2, 5- 8, 11-12, 16-17, 20, 22-23, 27, 29, 34, 39, 42-44, 47a, 48-49, 52, 58, 62, 66, 70, 83, 85, 87, 94, 113, 123, 170, 172, 190-191, 205 §§ ja liite 1 taulukko 2 kohta 7 e)

VNA ympäristönsuojelusta (713/2014) 2 § kohta 6 b), 11-15 §§ 

Jätelaki (646/2011) 8, 13, 15, 28-29 §§

Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 §

Maa-aineslaki (555/1981) 1, 3-4a, 5, 5a, 6, 7, 10-12, 20, 23 §, 23a §

VNA maa-ainesten ottamisesta (926/2005) 1-2, 4, 6-9 §§

VNp melutason ohjearvoista (993/1992) 1-2 §§

VNA kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010)

Kärkölän kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen maa-aineslupamaksutaksa 15.6.2016

Kärkölän kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen ympäristölupamaksutaksa 1.4.2020

Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

Muutoksenhaku Hallintovalitus Vaasan hallinto-oikeus

Jakelu hakija, Hämeen ELY-keskus, terveydensuojeluviranomainen

Tieto päätöksestä hakemuksesta erikseen kuullut

 kunnan verkkosivu, Hollolan Sanomat