Ympäristölautakunta
Pöytäkirja 09.06.2021/Pykälä 37

Ympäristölautakunta 09.06.2021 § 37  

185/11.02.00/2021  

Valmistelija ympäristösihteeri riitta.hyytiainen@karkola.fi puh. 044-770 2235

Hakija

Saku Uotila

Sijaintitiedot

Ottamisalue sijaitsee tilalla Teerimäki kiinteistötunnus 316-410-1-27. Tilan pinta-ala on yhteensä 9,93 hehtaaria, josta ottamisalueen pinta-ala on 7,7 hehtaaria.

Ottamisalue sijaitsee Mäntsäläntieltä kääntyvän Ampumaradantien  päässä, yksityistien varressa, noin 2,5 kilometriä Järvelän kuntakeskuksesta kaakkoon.

Tiedot ottamisalueen ympäristöstä

Kiinteistöllä on kiviainesten otto- ja jalostustoimintaa  voimassa olevalla maa-ainesluvalla. Soranotto on alueella kesken. Alue ei ole enää luonnontilainen.

Kaavoitus

Alue sijaitsee Päijät-Hämeen maakuntakaavassa Järvelän ampumaradan melualueella (me 6) ja Järvelän vedenhankintaa varten tärkeällä pohjavesialueella (pv 79).

Järvelän osayleiskaavassa  alueella on merkinnät pv1 (tärkeä tai vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue)  ja osin MU (maa- ja metsätalousvaltainen  alue, jolla on erityisiä ulkoilun ohjaamistarpeita.

Ottamisalueella ei ole asemakaavaa, eikä muita maakunta- tai yleiskaavamerkintöjä

Alueella ei ole tiedossa tai vireillä olevia maankäytön muutoksia.

Maa- ja kallioperä

Alueen maaperä on hiekkavaltaista hiekkamoreenia (HkM), mikä muuttuu hiesuksi tilan eteläpäässä. Maapeitteet ovat paksuja. Alla oleva kalliomaa on mikrokliinigraniittia.

Alueen pohjasta ja rinteistä on kaivettu hiekkaa ja soraa nykyisellä, lainvoimaisella maa-ainesten ottamisluvalla. Alueen ottamistoiminnan seurauksena maanpinnan  korkeus vaihtelee sora-alueella. Luontainen maanpinnan taso suunnittelualuealla on +106...+133.

Pohja- ja pintavesi

Alue sijaitsee vedenhankinnan kannalta luokitellulla Järvelän pohjavesialueella ja osin sen muodostumisalueella (0431601 A, alueluokka 1, vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue).

Alueen pohjoispuolella sijaitsevan Toivomäen sora-alueen pohjavesiputkessa vesipinta on ollut noin tasolla +97.00. Alueen koillispuolella  on lähde, missä vesipinta +96.10. Suunni­ telmapiirustuksiin on merkitty pohjavesiputken ja lähteen sijainti.

Alue kuuluu Porvoonjoen vesistöalueen ja Äväntjoen alaosan valuma-alueeseen. Lähin vesistö, Äväntjoki, sijaitsee linnuntietä noin 900 metrin etäisyydellä ottamisalueelta itään. Alueelta ei ole välittömiä tai välillisiä uoma-, noro-, puro- tai ojayhteyksiä Äväntjokeen.

Ottoalueelle ei kerry sade- ja sulamisvesiä maankamaran hiekka- ja soravaltaisuudesta johtuen.

Luonto- ja maisema-arvot

Alue, jolle ottamissuunnitelma on laadittu, on jo kiviainesten ottamis- ja jalostus-  sekä maanviljelyskäytössä, eikä siten säilytettäviä tai suojeltavia luontotyyppejä tai- arvoja alueella ole. Alueelta on hyödynnetty harjukiviaineksia, eikä alue ole luonnontilainen.

Alueella ei ole merkintöjä luonnonsuojelulain  29 §:n mukaisista kohteista, metsälain 10 §:ssä tarkoitetuista erityisen arvokkaista elinympäristöistä, vesilain 15a tai 17a §:n mukaisista kohteista, luontodirektiivin liitteen IV (a) lajeista tai uhanalaisten eliölajien esiintymistä.

Alueella ei ole muinaisjäännösrekisterin mukaisia muinaisjäännöksiä, eikä alue ole kulttuuriympäristöä.

Lähimmät asuin- tai vapaa-ajan rakennukset ja alueen rajanaapurit; lähialueen muut kiviainesten ottoalueet

Ottmisaluetta lähin asuinkiinteistön pihapiiri sijaitsee noin 700 metrin päässä ottamisalueen luoteispuolella. Alue sijaitsee ampumaradan naapurissa, sen melualueella ja lisäksi alueen länsipuolella on saha noin 300 metrin etäisyydellä. Lisäksi noin 350 metrin etäisyydellä lännessä sijaitsee saha-alue.

Toiminnan vaikutusalueella ei ole erityisen herkkiä kohteita, kuten sairaaloita, kouluja, vanhainkoteja tai päiväkoteja. Lähimmät kiviainesten ottamisalueet sijaitsevat alueen luoteispuolella reilun sadan metrin ja kaakkoispuolella noin 500 metrin etäisyydellä.

Suunniteltu ottotoiminta

Suunnittelun lähtöaineistona on käytetty maanmittauslaitoksen sähköistä laserkeilausaineistoa, paikalla tehtyä maastokartoitusta ja lainvoimaista  ottamissuunnitelmaa.

Hankkeen suunnittelussa käytetty koordinaatisto on ETRS-TM35FIN ja korkeusjärjestelmä N2000.

Otettavan kiviaineksen käyttötarkoitus

Kiviaines tullaan hyödyntämään monipuolisesti rakentamisen raaka-aineena. Alueen vielä kuorimattomat pintamaat hyödynnetään ottoalueen viimeistelyssä  kasvukerroksen rakentamisessa. Maisemointiin otetaan vastaan myös muualta tuotavia, jätteettömiä ja pilaantumattomia maa-aineksia, ns. kynnysarvomaita.

Suunnittelun rajaukset sekä periaatteet

Suunnitelmat on laadittu olemassa olevan sorakuopan hyödynnettävissä  olevan harjukiviaineksen ottamisen jatkamiseksi. Suunnittelurajaukset noudattavat nykyisiä lainvoimaisia ottamisalueen rajoja siten, että nykyinen ottamistilanne on päivitelty suunnitelmiin. Rajauksiin ei ole tehty muutoksia.

Suunnittelualueen rajat noudattelevat ottamistoiminnan vaatimia tilatarpeita: pintamaiden ja kiviainesten varastointi sekä laitteiden ja koneiden säilytys.

Pintamaat varastoidaan suunnittelualueen ja ottamisalueen rajojen välissä. Ottamisalueen raja on muotoiltava luiskan yläreunassa. Kaivualueeksi on merkitty se alue, mikä kaivetaan lähes pystyyn siten, että ottamisalueen ja kaivualueen välissä olevat maa-ainekset riittävät suunnitellun luiskan rakentamiseen. Luiskan juuressa voidaan hyödyntää maakivet luiskaa tukemaan.

Alue sijaitsee metsäisellä Kirkkomäen/Toivomäen soraharjanteella. Kalliota ei näillä suunnitelmilla louhita. Suunnitelmat mukailevat kalliopintaa. Kallion päälle jätetään vähintään metrin suojakerros hiekkamoreenia.

Suunnitelmat noudattavat lainvoimaisia ottamissuunnitelmia ja rajauksia pienialaisella laajennuksena etelän suuntaan, uudispellon rakentamiseksi.  Suunniteltu alin ottotaso on +105.00 peltoaukealla ja suunniteltu alin ottamistaso nousee portaittain tasolle +119.00 luoteeseen. Alueen otettavat reunat muotoillaan luiskaan 1:3. Loivalla muotoilulla lisätään työn aikaista turvallisuutta ja helpotetaan alueen viimeistelyä sekä metsittymistä.

Ottamisalueen pinta-ala ja otettava määrä

Koko suunnittelualueen pinta-ala on 8,2 hehtaaria. Hakemuksen mukaisen ottamisalueen pinta-ala on 7,7 hehtaaria. Kaivualueen (ottoalue) pinta-ala on 5,8 hehtaaria.

Ottamisoikeutta haetaan lainvoimaisen  maa-ainesluvan jatkamiseksi yhteensä 378.000 m3ktr ottamismäärälle. Alueelta kuoritaan pintamaita ottamisen edetessä ja puusto on suurilta osin jo kaadettu. Kuoritut pintamaat hyödynnetään aikanaan alueen kasvualustan rakentamisessa alueen luiskiin ja pohjalle.

Ottamisaika ja vuosittainen otto

Lupaa maa-ainesten ottamiseksi haetaan 15 vuodeksi lupapäätöksen  täytäntöönpanosta. Vuosittain kiviainesta otetaan keskimäärin 38.000 m3ktr. Ottamismäärä  vaihtelee vuosittain kiviaineksen menekin mukaan. Keskimääräistä suurempi kiviainesten hyödyntäminen  aikaistaa alueen viimeistelytoimia.

Suunniteltu ottotoiminta päättyy, kun koko suunnittelualueen  pohjataso on saavutettu ja alue viimeistelty lopputilannesuunnitelman mukaisesti.

Oton vaiheistus

Ottoa ei ole vaiheistettu. Ottaminen aloitetaan vanhalta sorakuopalta  ja se etenee kohti alueen reunoja suunnitellun ottosuunnan mukaisesti. Suunnittelu-, otto- ja kaivualueen rajat sekä ottosuunnat on esitetty suunnitelmapiirustuksissa.

Alueen kuivatus ja pintavesien käsittely

Alueen pohja on hyvin vettä läpäisevää hiekkaa ja soraa, eikä alueelle tarvitse rakentaa hulevesijärjestelyitä tai pintavesien käsittelyjärjestelmiä.

Käytettävät työkoneet ja kemikaaliturvallisuus

Kaivinkoneilla ja pyöräkuormaajilla irrotettu harjukiviaines  siirretään seulontaan. Alueella käytettävät työkoneet ovat siirrettäviä. Työ voi olla alueella jaksoittaista. Työkoneet tuodaan paikalla ja viedään alueelta pois urakan päätyttyä.

Alueelle ei säilytetä työkoneita, eikä poltto- ja voiteluaineita. Työkoneita ei pestä ottoalueella, mutta kalustolla voidaan tehdä välttämättömiä huolto- ja korjaustoimenpiteitä Huollot ja korjaukset tehdään hakijan läheisellä tilakeskuksella.

Työkoneet tankataan ADR-säiliöistä  paikalla esim. lava- tai pakettiautosta, mikäli tankkauksia paikalla tarvitaan. Tankkauslaitteisto on varustettu sulkuventtiilillä  ja ylitäytönestimellä. Alueella työskenneltäessä kiinnitetään erityistä huomiota laitteiden ja koneiden  kuntoon sekä öljyjen ja polttoaineiden huolelliseen  käsittelyyn.

Ottamistoiminnan edetessä koneiden ja toimintojen sijainnit alueella vaihtelevat siten, että ne sijaitsevat aina tuotannon tehokkuuden ja ympäristöhaittojen minimoinnin  kannalta parhaalla mahdollisella paikalla.

Alueen pohjaa käytetään kiviainesten varastointiin. Kiviaineslajitteet  (CE-merkityt rakennustuotteet) sijoitetaan lajitteittain varastokasoihin, joista kiviaines kuljetetaan rakennuskohteisiin maansiirtoon tarkoitetuilla täysperävaunullisilla kuorma-autoilla.

Ottamisalueen viimeistely ja jälkikäyttö

Pintamaat hyödynnetään alueen luiskien kasvukerroksen rakentamisessa. Luiskat muotoillaan suunniteltuun kaltevuuteen (n. 1:3). Pintamaat levitetään alueen luontaisen haruaineksen kanssa kasvukerrokseksi.

Alueen jälkikäyttö on metsätalous ja maanviljelys. Kasvukerroksen päälle istutetaan mäntyvaltaista sekapuustoa noin 2 000 tainta hehtaarille tai alue kylvetään metsämaaksi. Peltopohjaa ei istuteta.

Alue katselmoidaan ottamistoiminnan  päättyessä ja viimeistelytoimenpiteiden valmistuttua yhdessä valvontaviranomaisen kanssa.

Toiminnasta aiheutuvat päästöt ja niiden vähentäminen

Pöly ja melu

Maa-ainesten ottotoiminnassa melua syntyy kaivusta, kuormauksesta ja raskaasta liikenteestä. Ottamisen myötä syntyvät korkeuserot  muodostavat hyvän luonnollisen melu- ja pölyesteen lähimmän asutuksen suuntaan. Toiminta sijoittuu ampumaradan  melualueelle.

Ottamistoiminnassa pölyä aiheuttavat kaivu, kuormaus ja kuljetukset. Tuulisella säällä pölyä syntyy myös varastokasoista. Hieno leijuva pöly leviää lyhyitä matkoja tuulen mukana. Merkittävin pölylaskeuma kohdistuu yleensä vain ottamisalueelle. Suojaetäisyydet lähinaapureihin ovat riittäviä, joten merkittäviä haittoja ei ottamistoiminnasta muodostu.

Päästöt maaperään

Normaalista toiminnasta ei aiheudu haittaa maaperälle. Merkittävä likaantumisvaara liittyy ainoastaan onnettomuus- tai häiriötilanteisiin, jolloin riskinä on alueelle varastoitavien  ja käsiteltävien poltto- ja voiteluaineiden sekä laitteissa ja koneissa käytettävien hydrauliikka­ öljyjen pääsy maaperään ja pohjaveteen. Voitelu- ja polttoaineiden aiheuttamat  riskit tiedostetaan siten, että em. aineita ei joudu maaperään.

Jätehuolto

Alueen tavanomaisesta  toiminnassa syntyy pääasiassa ainoastaan kotitalousjätteisiin rinnastettavia jätteitä. Alueelle varataan tarvittaessa talousjäteastia, jonka tyhjennys hoidetaan asianmukaisesti.

Alueella voidaan säilyttää seularitilöitä tai muuta metallia/metalliromua ennen niiden toimittamista metallinkeräykseen.

Alueella pyritään välttämään työkoneiden huoltoja ja korjauksia. Alueella tehdään ainoastaan välittömät ja välttämättömät huolto-  ja korjaustoimenpiteet, muut huollot ja korjaukset tehdään hakijan tilakeskuksessa. Tilakeskuksen  konehallissa toimenpiteistä ei aiheudu öljy- tms. vuodon vaaraa. Mahdollisesti syntyvät öljy- tai kemikaalijätteet toimitetaan jätesäädösten ja -määräysten mukaisesti käsittelyyn, eikä niitä varastoida alueella.

Alueella ei synny kaivannaisjätettä, koska pintamaat hyödynnetään joko muualla rakentamiskohteissa tai paikan päällä alueen suunnitelluissa rakenteissa. Kuoritut ja kuorittavat pintamaat hyödynnetään pintarakenteissa sekä rakennetavassa meluesteessä. Alueelta kuorittavat pintamaat eivät ole jätettä (jätelaki 646/2010 5.2 §), eivätkä pintamaiden varastot kaivannaisjätealue (VNa kaivannaisjätteistä, 2.2 §).

Liikenne

Hankkeen kiviaineskuljetukset ohjautuvat hankealueelta Mäntsäläntielle, mikä on suhteellisen vilkas seututie. Hankkeen kiviaineskuljetuksista ei aiheudu tavanomaista tienkäyttöä suurempia vaikutuksia.

Toiminnasta aiheutuu raskasta liikennettä arviolta 5 - 20 käyntiä vuorokaudessa silloin, kun kiviainesta toimitetaan alueelta. Kuljetuksessa käytettävien maansiirtoautojen  aiheuttama vuorokautinen liikennesuorita vaihtelee muun muassa kuljetettavan kiviaineksen määrästä ja hyödyntämiskohteiden etäisyyksistä johtuen.

Arvio toiminnan vaikutuksista ympäristöön ja vaikutusten tarkkailu

Maa-aineslain 3 §:n mukaan maa-aineksia ei saa ottaa niin, että ottamisesta aiheutuu:

1.  kauniin maisemakuvan turmeltumista;

2.  luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista;

3.  huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa; tai

4.  tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen  veden laadun tai antoisuuden vaarantuminen, jollei siihen ole saatu vesilain mukaista lupaa.

Ottamisalue ei sijaitse valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvioidulla maisemallisesti arvokkaalla alueella. Ottamisalueella ei ole todettu harvinaisia tai uhanalaisia kasveja tai eläimiä, eikä erityisiä kauneusarvoja. Ottamisalueen sijainnin soveltuvuus maa-aineslain tarkoittamaan toimintaan on ratkaistu jo aiemmassa maa-ainespäätöksessä.

Ottamisella ei ole laajalle ulottuvia vahingollisia vaikutuksia luonnonolosuhteisiin. Ottamisella ei ole vaikutusta ottamisalueen ja sen lähialueen pohjaveden  antoisuudella tai laadulle.

Alue on katsottu aiemmassa lupamenettelyssä soveltuvan kiviainesten ottamiseen ja jalostamiseen. Tällä hakemuksella  hyödynnetään alueen hyödynnettävissä  oleva harjukiviaines ottamisalueiden kestävän käytön mukaisesti loppuun.

Hankkeelle ei ole lainsäädännöllisiä esteitä, joten hakijan odotuksena on, että suunnitelmien mukainen lupa kiviaineksen ottamisen jatkamiselle myönnetään.

Vaikutusten tarkkailu

Pohjavesiä esitetään tarkkailtavaksi lähteestä erillisen tarkkailusuunnitelman mukaisesti.

Melua ei katsota tarpeelliseksi mitata, koska alueella ei murskata tai tehdä muutakaan erityisen häiritsevää melua aiheuttavaa toimintaa.

Toiminnasta ei aiheudu sellaista pölyhaittaa, että sitä tulisi toiminnan aikana tarkkailla. Etäisyydestä johtuen mittausmenetelmiin liittyy lisäksi sellaisia epävarmuustekijöitä, joiden johdosta PM10-mittaus ei kuvaisi luotettavasti toiminnan pölypäästöjä.

Toiminnan riskit ja niiden pienentäminen sekä toiminta vahinkotilanteessa

Riskit maaperälle

Kiviainesten otto ja jalostus eivät aiheuta tavanomaista suurempaa vaaraa maaperälle, kun toimitaan lupahakemuksessa esitetyllä tavalla. Koneiden rikkoutumis-  ja maaperän pilaantumisriskin pienentämiseksi alueella käytetään ainoastaan hyväkuntoisia  ja huollettuja koneita ja laitteita. Lisäksi koneiden ja laitteiden toimintaa ja kuntoa valvotaan työn aikana jatkuvasti. Alueen normaalista toiminnasta tai polttoaineiden säilytyksestä ja käytöstä ei aiheudu maaperävahinkoja, eikä siten tavanomaista suurempaa riskiä.

Kaikissa koneisiin tai kemikaaleihin liittyvissä toimenpiteissä noudatetaan erityistä varovaisuutta kemikaalivahinkojen estämiseksi.

Alueella ei säilytetä tarpeettomia määriä moottorikemikaaleja. Työkoneita ei pestä hankealueella. Alueella pyritään välttämään työkoneiden huoltoja ja korjauksia. Alueella tehdään ainoastaan välittömät ja välttämättömät huolto- ja korjaustoimenpiteet, muut huollot ja korjaukset tehdään hakijan tilakeskuksessa.

Liikenneturvallisuus

Kiviainesten kuljetuksista ei aiheudu tavanomaisesta, yleisen tien käyttötarkoituksen  mukaisesta käytöstä suurempaa haittaa tai vaaraa. Kuljetukset ja kuljetuksiin käytettävä kalusto täyttävät alan säädösten vaatimukset. Nykyinen liittymä on rakennettu palvelemaan raskasta liikennettä ja liittymää parannetaan laskemalla alueelle johtavan tien korkeutta.

Kemikaaliturvallisuus

Polttoaineita ei säilytetä alueella ja koneitakin säilytetään vain, kun alueella työskennellään. Öljytuotteiden käsittelyssä noudatetaan erityistä varovaisuutta. Öljyvahinkoihin varaudutaan varaamaila imeytysturvetta tms. kemikaalitorjuntaan soveltuvaa imeytysainetta toiminta-alueelle.

Työkoneita ei tankata valvomattomina. Henkilökunta ohjeistetaan mahdollisten vuotojen tai ylitäyttöjen varalta toimimaan välittömästi ja oikein vahingon laajenemisen estämiseksi. Letkurikkoihin tms. varaudutaan tarkastamaila ja tarvittaessa huollattamalla koneet säännöllisesti.

Menettely kemikaalivahinkotilanteessa

Alueen työntekijöitä ohjeistetaan toimimaan nopeasti kemikaalivahingon sattuessa. Maahan päässeet poltto-, hydrauliikka- tai moottoriöljyt tai jäähdytysnesteet  poistetaan. Alueella on riittävät työkoneet ja välineet kemikaalipäästöjen hallintaan ja korjaamiseen.

Maata poistetaan, kunnes maaperä on aistinvaraisesti arvioiden puhdas. Pilaantunutta maata ei varastoida alueella, vaan se lastataan ja toimitetaan maansiirtoautoilla välittömästi asianomaisen luvan saaneeseen pilaantuneen maan vastaanotto- tai käsittelypaikkaan. Polttoainevahingosta ilmoitetaan välittömästi pelastuslaitokselle, joka toimii asiassa viranomaisena. Lisäksi ilmoitus tehdään lupaviranomaiselle, jolle asia raportoidaan myös vuosi­ raportoinnin yhteydessä. Vahinkopaikka rajataan ja vahinkoalueen puhtaus tarkastetaan kenttäanalyysein  polttoainevahingon valvontaan ja näytteidenottoon perehtyneen alan konsultin toimesta. Toimenpiteiden onnistuminen voidaan todeta tarvittaessa laboratoriokokeilla. Poikkeustilanteista pidetään kirjaa ja tehdyistä kunnostustoimenpiteistä laaditaan raportti.

Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta

Ottamisalueella on ollut hakemusta vastaavaa toimintaa. Kiviainesten kestävän ottamisen periaatteen mukaisesti vanhat, jo avatut kiviainesalueet  on mahdollisimman  tehokkaasti hyödynnettävä, jolloin vältytään vastaavien alueiden avaamisesta neitseellisilla alueille. Kiinteistön maa-ainesesiintymä hyödynnetään säästeliäästi ja taloudellisesti, kun kaikki hyödynnettävissä oleva kiviaines on alueelta otettu.

Hakija esittää, että toiminnalle myönnetään jatko-oikeus mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Hakemuksessa on esitetty perusteet luvan myöntämiseksi. Toimintaa jatketaan mahdollisia lupamääräyksiä  noudattaen.

Erillistä vakuutta muutoksenhaun varalta ei katsota tarpeelliseksi asettaa, koska lainvoimaisen maa-ainespäätöksen vakuus on asetettu ja voimassa, eikä alueen rajauksiin haeta vakuuteen vaikuttavia muutoksia.

Asian käsittely

Hakemuksesta tiedottaminen

Hakemuksesta on kuulutettu Hollolan Sanomissa 31.3.2021 ja yleisessä tietoverkossa 25.3.2021-1.5.2021. Rajanaapureille on

on erikseen varattu kuulemismahdollisuus 25.3.2021 lähetetyillä kirjeillä.

Lausunnot

Hämeen ELY-keskus toteaa 24.5.2021 lausunnossaan mm. seuraavaa.

Pohjaveden pinnantasoa ottamisalueella ei ole selvitetty. Ottamisalueen ympäristössä tehtyjen havaintojen perusteella arvioituna ylin

pohjaveden pinnantaso ottamisalueella olisi hieman tason +100 m yläpuolella. Mahdollisiin kalliopainaumiin muodostuneena saattaa pohjavettä esiintyä selvästi ylempänäkin. Suunniteltu alin ottamistaso on +105,0 m. Suunnitelmassa on esitetty pohjavedenpinnan yläpuolelle jätettäväksi vähintään 4 metrin suojakerros.

Hakemuksen mukaan ottamisella ei ole vaikutusta ottoalueen ja sen lähialueen pohjaveden antoisuudelle tai laadulle, mutta tarkemmin toiminnan pohjavesivaikutuksia ei ole hakemuksessa kuvattu. Aiemman luvan aikana pohjavedenlaatua on tarkkailtu ottamisalueen koillispuoleisesta lähteestä. Ottamisalueen jo avatut osat eivät kuitenkaan sijaitse lähteen todennäköisellä valuma-alueella.

Soranoton on tutkimusten perusteella todettu lisäävän pohjaveden laadun ja pinnankorkeuden vaihteluja sekä pohjaveden likaantumisriskiä ja voivan vaikeuttaa alueelta saatavan pohjaveden käsittelyä. Erityisesti pintamaan poisto laajalla alueella vuosien ajaksi saattaa aiheuttaa haittaa pohjaveden käyttökelpoisuudelle. Järjestämällä ottaminen ja jälkihoito vaiheittain voidaan ottamisen haitallisia vaikutuksia pohjaveteen vähentää oleellisesti. Ottamissuunnitelmassa ei ottamista ja jälkihoitoa ole esitetty

vaiheistettavaksi, vaan jälkihoitotoimenpiteet on tarkoitus suorittaa vasta ottamisen ja sen jälkeisen ainesten varastoinnin päätyttyä.

Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus katsoo, että hakemus on puutteellinen erityisesti jälkihoitosuunnitelman ja pohjavesivaikutusten arvioinnin osalta. Suunnitelman mukainen vaiheistamaton maa-ainesten ottaminen voi aiheuttaa maa-aineslain 3 §:n 1 momentin tarkoittamaa tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen veden laadun tai antoisuuden vaarantumista. Mikäli ottamissuunnitelmaa muutetaan ja täydennetään, on ottaminen kuitenkin mahdollista järjestää siten, ettei se ole ristiriidassa maa-aineslain 3 §:n rajoitusten kanssa. Lupahakemuksen täydennyksessä ja lupaharkinnassa tulee ottaa huomion seuraavaa:

• Ottaen huomioon ottamissuunnitelman puutteellisuus ja sijainti vedenhankintaa varten tärkeällä pohjavesialueella, lupa voidaan myöntää enintään 10 vuodeksi. Ottamissuunnitelmassa ei myöskään ole esitetty perusteita 15 vuoden lupa-ajalle.

• Jälkihoitosuunnitelmaa tulee täydentää. Ottaminen on jaettava vähintään kahteen vaiheeseen, niin että kerralla avoinna olevan (pintamaat kuorittu, jälkihoitamatta) ottamisalueen pinta-ala on enintään 4 ha. Vaiheittaisessa otossa otetun alueen luiskat ja pohjataso on kulkureittejä lukuun ottamatta jälkihoidettava ennen kuin ottaminen etenee seuraavaan vaiheeseen. Mahdolliset varastokasat ym. on sijoitettava siten, että ne eivät estä jälkihoidon suorittamista. Vaiheistus tulee merkitä suunnitelmakarttoihin ja - piirustuksiin. Osayleiskaavan MU-alueen jälkihoitosuunnitelmassa tulee huomioida aluetta koskeva kaavamääräys.

• Ennen lupaharkintaa tulee selvittää pohjaveden pinnantaso ottamisalueella. Pohjaveden pinnantason selvittämiseksi ja ottamisen pohjavesivaikutusten seurantaa varten tulee ottamisalueelle, sen eteläosaan, asentaa pohjaveden laadun seurantaan sopiva muovinen havaintoputki.

• Ottamista ei saa ulottaa 4 metriä lähemmäksi ylintä havaittua pohjavedenpintaa.

• Maa-ainesten oton vaikutusta pohjaveden laatuun tulee seurata liitteenä olevan ohjeen mukaisesti uudesta havaintoputkesta ja ottamisalueen koillispuolella sijaitsevasta lähteestä. Pohjaveden pinnantaso ottamisalueella on mitattava kolmen kuukauden välein (helmi-, touko-, elo- ja marraskuussa).

• Pohjavesitarkkailun tulokset tulee toimittaa tiedoksi myös Hämeen ELY-keskukselle. Tarkkailuraportin lisäksi tulokset tulee toimittaa pohjavesitietojärjestelmään (POVET) tallennettavassa muodossa.

• Alueella käytettävien aineiden, koneiden ja laitteiden sijoitus-, säilytys- ja tankkauspaikat on rakennettava ja toiminta muutoinkin järjestettävä niin, ettei toiminnasta voi aiheutua pohjaveden tai maaperän pilaantumisen vaaraa.

Polttoainesäiliöiden sekä murskaus- ja seulontalaitteistojen vuotojenhallinta tulee järjestää kaksinkertaisen suojauksen periaatteen mukaisesti. Kaksinkertaisessa suojauksessa sekä ensisijaisen että toissijaisen suojauksen tulee muodostaa aukottomat, toisistaan riippumattomat suojauskokonaisuudet.

Suojatuille alueille kertyvien sadevesien keräily ja käsittely on järjestettävä niin, että likaisten sadevesien imeytyminen maaperään pohjavesialueelle ei ole mahdollista.

• Jälkihoidon ja pohjaveden tilan seurantaa tulee jatkaa vähintään 3 vuotta ottamisen päätyttyä. Pohjaveden havaintoputket tulee jättää alueelle mahdollista jälkiseurantaa varten.

• Alueelle mahdollisesti sijoittavalle murskauslaitokselle on toiminta- ajasta riippumatta haettava ympäristölupa, mikäli toiminnasta voi aiheutua pohjaveden pilaantumisen vaaraa.

Esittelijä ympäristösihteeri Riitta Hyytiäinen

Päätösehdotus Ympäristölautakunta pyytää hakijaa täydentämään hakemusta Hämeen ELY-keskuksen lausunnossa edellyttämin tiedoin. Samalla hakijalle annetaan mahdollisuus antaa vastine muista ELY-keskuksen lausunnossa esittämistä sekoista. Täydennys ja vastine pyydetään toimittamaan 31.7.2021 mennessä.

Päätös Hyväksyttiin yksimielisesti.

Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto

Ote kirjeellä hakija