Ympäristölautakunta
Pöytäkirja 10.03.2021/Pykälä 16

Ympäristölautakunta 10.03.2021 § 16  

786/11.02.00/2020  

Valmistelija ympäristösihteeri riitta.hyytiainen@karkola.fi puh. 044-770 2235

Hakija

Koskisen Oy

Kohde

Ottamisalue sijaitsee Kärkölässä kiinteistöillä 316-410-1-62 Sunila, 316-410-1-55 Mylly-Heikkilä ja 316-410-1-115.

Asian vireille tulo

26.11.2020

Hakemus ja ottamissuunnitelma

Maa-ainesten ottosuunnitelma koskee Koskisen Oy:n Mäntsäläntien tehdasalueen laajentuessa tehtävää maa-ainesten ottoa ja maan tasausta. Alueelle rakennetaan tukkien lajittelutoiminnot, minkä vuoksi alue tulee tasata. Rakentamistöiden edetessä vuosina 2021 - 2031 tilojen

316-410-1-62 Sunila, 316-410-1-55 Mylly-Heikkilä ja 316-410-1-115 maankerroksia on tasattava, jotta alueiden maanpinnan korkotaso saadaan toiminnan kannalta yhteneväiseksi. Tasattava maa-aines ja maaperän pinnassa sekä maaperässä oleva runsas kiviaines hyödynnetään pääosin Mäntsäläntien tehdasalueen rakentamisessa. Rakentamisesta ylijäänyt soramurske hyödynnetään tarvittaessa muussa Koskisen Oy:n toiminnassa tai myydään tarvittaessa Koskisen Oy:n ulkopuolelle.

Alueelle rakennetaan tieväyliä. Alueen rakentamisen aikana kiviainesta murskataan. Kiviaineksen murskaukselle on haettu lupaa Mäntsäläntien tehdasalueen ympäristöluvan yhteydessä. Alueen länsireunalle (ns. Sunilan alue) on suunniteltu Koskitukki Oy:n väliaikainen energiapuuterminaali, jolle on haettu oma toimenpidelupansa syksyllä 2020.

Tasattavan/käsiteltävän/otettavan/murskattavan maa-aineksen kokonaismääräksi arvioidaan enintään 350 000 k-m3. Ottamisalueen koko on 11,8 ha.

Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne

Koskisen Oy:n ja Koskitukki Oy:n Mäntsäläntien laitoskokonaisuudelle on Kärkölän kunnan ympäristölautakunnan 28.10.2020 § 55 myöntämä ympäristölupa.

Päijät-Hämeen maakuntakaavassa (tullut voimaan 20.2.2017) Mäntsäläntien tehdasalue on kaavoitettu teollisuusalueeksi (T). Mäntsäläntien tehdasalue on ampumaradan merkityllä melualueella. Mäntsäläntien linjausta noudatellen kulkee maakuntakaavaan punaisella katkoviivalla merkitty oh- jeellinen päävesihuoltolinja Herrala-Henna-Kärkölä. Maakuntakaavaan on merkitty myös Järvelän pohjavesialue Kärkölän kunnan taajamien osayleiskaavan mukaisesti (muutettu 29.11.2004) Mäntsäläntien tehdasalue on kaavoitettu teollisuusalueeksi, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia (TY). Kiinteistön pohjoispuolella on ampumarata (EA) sekä ympäristössä maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (MY). Osayleiskaavassa alueen läheisyydessä on ulkoilureittejä.

Lautatarhan alueen asemakaavan mukaisesti alue on merkitty Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi, jonka sijainti pohjavesialueella asettaa toiminnalle erityisiä rajoituksia (TY-1). Asemakaava on hyväksytty kunnanvaltuustossa 12.12.2005.

Asemakaavassa on määrätty yleisinä määräyksinä seuraavaa. Alueella ei saa harjoittaa sellaista toimintaa, joka voi aiheuttaa pohjavesien pilaantumista. Pohjaveden muuttaminen edellyttää vesilain mukaista lupaa. Rakentaminen, ojitukset ja maankaivu on tehtävä siten, ettei siitä aiheudu pohjaveden laatumuutoksia tai pysyviä muutoksia pohjaveden pinnankorkeuteen. Rakentamisen takia ei saa aiheutua haitallista pohjavesien purkautumista. Kemikaali- ja öljysäiliöt on sijoitettava rakennuksen sisätiloihin tai maan päälle vesitiiviiseen suoja-altaaseen, jonka tilavuuden tulee olla suurempi kuin varastoitavan nesteen enimmäismäärä. Teollisuuden lastaus- ja purkualueet sekä ajoneuvoliikenteeseen ja pysäköintiin käytettävät alueet on eristettävä vettä läpäisemättömällä materiaalilla ja alueelta kertyvät sade- ja sulamisvedet on johdettava öljynerotuskaivojen kautta poh- javesialueen ulkopuolelle.

Sijaintipaikka

Mäntsäläntien tehdasalue on noin 3 km:n päässä Järvelän keskustasta Järvelä-Levanto -maantien nro 295 varressa. Tehdasalue sijaitsee Järvelän pohjavesialueella pohjaveden muodostumisalueella (luokka I, n:o 0431601 AV, Järvelä 1). Uuden pohjavesiluokituksen mukaan alue sijaitsee Tienmutkan 1-luokan pohjavesialueella 0431607.

Pintavesistöjen osalta alue kuuluu Mustijoen vesistöalueeseen, tarkemmin Sulkavanjärven valuma-alueeseen (19.005).

Lähin koulu ja päiväkoti sijaitsevat 2 kilometrin etäisyydellä pohjoisessa kohteesta. Terveysasema sijaitsee 2,5 kilometrin etäisyydellä luoteessa.

Alueen länsipuolella noin 200 metrin etäisyydellä on Natura 2000 -verkostoon kuuluva vanhojen metsien suojeluohjelman metsä- ja suokohde. Noin 600 metrin päässä alueesta pohjoiseen on pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi kaavoitettu alue.

Maastoselvitykset ja kartta-aineisto

Kartta-aineistona on käytetty Maanmittauslaitoksen 2 m korkeusmallia ja Maanmittauslaitoksen maastotietokantaa. Käytetty korkeusjärjestelmä on N2000 ja koordinaattijärjestelmä GK25. Työhön ei ole kuulunut maastotöitä tai mittauksia.

Pohjavesiolosuhteet ja pohjaveden tila

Mäntsäläntien tehdasalue sijaitsee Järvelän I luokan pohjavesialueella pohjaveden muodostumis- alueella (n:o 0431601 AV, Järvelä 1). Pohjavesialueen pinta-ala on 6,12 km2, josta pohjaveden muodostumisalaa on 3,64 km2. Alueella on arvioitu muodostuvan pohjavettä 2 900 m3/vrk. Tehdasalueella pohjavesikerroksen ylä- puolisen maakerroksen paksuus on GTK:n harjumallin perusteella arviolta 22-35 metriä.

Pohjavesialuerajaus on muuttunut suunnitelman teon jälkeen. Muutoksen jälkeen alue sijaitsee  Tienmutkan 1-luokan pohjavesialueella.

Tienmutkan 1-luokan pohjavesialuetta kuvataan seuraavasti:

Tienmutkan pohjavesialue on Sirkkovierun kalliokynnykseltä kaakkoon aina Marttilan kylän eteläpuolelle suuntautuva harju, joka paikoin painuu hienoaineskerrosten alle. Harjun maa-aines on sen ydinosissa hyvin vettä johtavaa hiekkaa ja soraa. Harjun liepeillä esiintyy heikommin vettä johtavia savi- ja silttikerroksia. Kirkkomäen kohdalla muodostuma laajenee etelään rajautuen eteläreunaltaan kallioselänteeseen. Kirkkomäen alueella maakerrokset ovat paksuimmillaan jopa 40 metriä, mutta paikoin kallio nousee pohjavesitason yläpuolelle. Pohjavesialueen keski- ja eteläosassa harju esiintyy paikoin vain muutamien kymmenien metrin levyisenä vyöhykkeenä kallioiden välissä tai kallion kupeessa, kuten esimerkiksi Kukkurmäen kohdalla sekä Korinlähteen vedenottamon pohjoispuolella. Pohjaveden virtaus suuntautuu Sirkkovierun kalliokynnykseltä kaakkoon päätyen Korinlähteen vedenottamolle ja Korinlähteille. Kirkkomäellä kallion pinta viettää itään ja etelään ohjaten pohjaveden virtauksen harjuun päin ja edelleen Korinlähteiden suuntaan. Pohjaveden pinta laskee Kirkkomäen +100 m tasolta Korinlähteen tasolle +82 m. Alueen eteläosassa Kangastienmäen ja Muurahaismäen välisillä harjualueilla muodostuvat pohjavedet purkautuvat osin harjun itäreunalta Alisuon suuntaan ja osa virtaa pohjoiseen Korinlähteelle.

Järvelän pohjavesiosa-alue A sijaitsee luode-kaakkoissuuntaisessa pitkittäisharjussa. Harjun itäosat ovat karkeampaa soraa ja alueella esiintyy paljon suppakuoppia. Koko muodostuma on pääasiassa hiekkaa ja soraa. Hankealueella sijaitsevan Kirkkomäen kohdalla, muodostuman laajetessa kohti etelää, esiintyy noin kilometrin alueella ohuita, hyvin huuhtoutuneita hiekka- kerroksia.  Kallionpinta vaihtelee tulevan tukkikentän alueella välillä +97.+112, ollen pääsääntöisesti useamman metrin pohjavedenpinnan yläpuolella.

Mäntsäläntien tehdasalueelle otetaan vettä ko. pohjavesiesiintymästä porakaivosta.

Korinlähteen ottamo sijaitsee hakemuksen laatimishetkellä voimassa olevan Järvelän pohjavesialueen eteläpuolisella Tienmutkan pohjavesialueella (0431607 B) noin 3 kilometrin päässä tehdasalueesta. Järvelän ja Tienmutkan pohjavesialueilla on hydrologinen yhteys ja Järvelän pohjavesialue täydentää Tienmutkan pohjavesivarastoa (GTK 2012). Järvelän pohjavesialueella muodostuvaa pohjavettä purkautuu myös pohjavesialueiden välissä maanpinnalle. Uuden pohjavesialuerajauksen mukaisesti Korinlähteen vedenottamo on samalla pohjavesialueella kuin haettava maa-aines ten otto.

Koskisen Oy:n Mäntsäläntien tehdasalueen pohjaveden laatua on tutkittu putkista HP35/13 ja PVP8 sekä alueen porakaivosta. Putkien PVP8 ja HP35/13 vesi on ollut ajoittain sameaa, mutta yleisesti seurantapisteiden vedenlaatu on pysynyt hyvänä.

Pintavedet ja pintaveden tila

Sirkkosuo alkaa noin 500 metrin etäisyydellä ottoalueesta länteen ja suon keskellä sijaitseva Sirkkojärvi on noin 900 metrin etäisyydellä ottoalueesta. Etelässä ja pohjoisessa on ojitettuja alueita lähimmillään noin 400 metrin etäisyydellä.

Suojelualueet

Mäntsäläntien tehdasalueen länsipuolella noin 200 metrin etäisyydellä ottoalueesta on Natura 2000 -verkostoon kuuluva vanhojen metsien suojeluohjelman metsä- ja suokohde. Alueella tai sen läheisyydessä ei sijaitse suojeltavia muinaismuistokohteita.

Ottomäärät ja ottamisaika

Noin 11,8 ha alueelta otetaan vuosina 2021-2031 enintään 350 000 kiintokuutiota maa-aineksia. Maa-ainesten otto tehdään alueen rakentamisessa laajuudessa ja todennäköisesti otettava määrä jää pienemmäksi. Suuri osa otettavasta maa-aineksesta käytetään ottoalueen maanpinnan tasaamiseen. Alueen täyttöihin ja tasaamiseen maa-aineksia käytetään enimmillään 310 000 m3. Maa-ainesten otosta ja tasaamisesta yli jäävät maa-ainekset käytetään muualla Koskisen Oy:n toiminnassa. Koskisen Oy:n toiminnasta yli jäävät maa-ainekset myydään.

Alueelta kuorittavat humuspitoiset pintamaat läjitetään alueelle sellaiseen kohtaan, joka on kulloinkin läjityksen kannalta sopiva. Tarvittaessa pintamaat käytetään hyödyksi maisemoinnissa. Pintamaita hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan alueelle myöhemmin (arvio vuosina 2027 - 2029) rakennettavan tukkikenttä/tukkilajittelutoiminnan meluvallirakenteissa.

Ottamis- ja kaivualueiden rajaus ja ottamistasot

Maa-ainesten ottaminen tehdään alueen rakentamisen vaatimassa laajuudessa. Alueen suunnittelu on vielä kesken. Maasto tasataan niin, että alueelle tulevan tukkilajittelijan alapuolinen alue on tasainen. Ottamissuunnitelmassa on esitetty teoreettinen eteneminen ja lopputilanne ottamisen enimmäismäärällä. Tarkempi pinnantasaussuunnitelma tehdään myöhemmin.

Ottaminen aloitetaan alueen länsireunalta, tulevan energiapuuterminaalin alueelta. Alueen puusto kaadetaan ja pintamaat kuoritaan ja läjitetään alueelle sellaiseen kohtaan, joka on kulloinkin läjityksen kannalta sopiva. Kannot poistetaan ja hyödynnetään Koskitukki Oy:n toiminnassa. Ylijäämämaat varastoidaan ko. alueelle sellaiseen kohtaan, joka on kulloinkin varastoinnin kannalta sopiva. Tarvittaessa ylijäämämaita käytetään meluvalleina. Mahdollinen hyödyntäminen tapahtuu esimerkiksi rakennettavan saharakennuksen alueella olevan syvän supan täytössä ja Mäntsäläntien alueen hulevesijärjestelmän rakentamisessa. Otto etenee kohti alueen reunoja suunniteltuihin tasoihin ja muotoihin.

Vaiheistus ja ottomäärät ja -tasot

Maa-ainesten ottosuunnitelma on laadittu 1:2000 mittakaavaiselle kartalle.

Ottotoiminnan pohjan taso on tasolla +128. Suunnitellulla pohjan tasolla suojakerrospaksuudeksi pohjaveteen  jää  vähintään  20  m.  Tieto  perustuu  pohjavesiputken  HP9/13  mittaustulokseen 29.8.2013 (+99,71). Kaivualueelta jalostettu kiviaines välivarastoidaan ottoalueella sellaiseen kohtaan, joka on kulloinkin varastoinnin kannalta sopiva.

Kaivannaisjätteet

Kaivannaisjätteinä muodostuu pintamaita, jotka läjitetään alueelle sellaiseen kohtaan, joka on kulloinkin läjityksen kannalta sopiva, todennäköisesti kaivualueen reunoille. Tarvittaessa pintamaat käytetään hyödyksi maise- moinnissa.

Pintamaita kuorittaessa ensimmäisenä poistetaan maan pinnassa kasvillisuutta sisältävä kenttäkerros, josta poistetaan kannot, juurakot ja muut kiinteää orgaanista ainesta sisältävät suurikokoiset kappaleet. Kappaleet varastoidaan omalle kasalleen ja viedään pois esimerkiksi haketusta varten. Kannot voidaan käyttää Koskitukki Oy:n toiminnassa. Kaivannaisjätettä muodostuu pintamaista arviolta 25 000 m3 ja kannoista ja hakkuutähteistä 2000 m3. Pintamaita hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan alueelle myöhemmin (arvio vuosina 2027 - 2029) rakennettavan tukkikenttä/tukkila- jittelutoiminnan meluvallirakenteissa.

Loppumuotoilu ja maisemointi

Alueelle rakennetaan Koskisen Oy:n tukkien lajittelutoiminnot, jota varten maa-ainesten tasaus ja otto tehdään. Toteutuva maa-ainesten ottomäärä on todennäköisesti pienempi kuin haettava enimmäismäärä. Alueen tarkempi suunnittelu on vielä kesken. Alueelle tehdään hulevesien hallintajärjestelmä. Osa alueesta päällystetään asfaltilla. Lisäksi alueelle rakennetaan tuk kilajittelutoimintaa tukevia toimintoja kuten teitä. Alue katselmoidaan ottotoiminnan päätyttyä ja viimeistelytoimenpiteiden valmistuttua yhdessä valvontaviranomaisen kanssa. Tarvittaessa aluetta maisemoidaan pintamaiden avulla. Koska alueen suunnittelu on kesken, esitetään myös vaihtoehtoinen maisemointi. Lopputilanteena esitettävän maisemoinnin tarkoituksena on esittää hyväksyttävä tila, johon alue voitaisiin maisemoida, mikäli siihen ei rakennettaisikaan mitään.

Toiminta-ajat

Maa-ainesten otto ja muu siihen liittyvä tavanomainen, mm. melua ja pölyä aiheuttava toimintaa harjoitetaan maanantaista sunnuntaihin klo 6 - 22.

Liikenneyhteydet

Alueelle ajetaan alkuvaiheessa Mäntsäläntien tehdasalueen pääportin kautta (Mäntsäläntie 64). Alueen itäreunalle suunniteltavan uuden liittymän valmistuttua, alueelle kulku tapahtuu sen kautta.

Koneet ja tukitoiminnot

Kaivinkoneilla ja pyöräkuormaajilla irrotettu harjukiviaines siirretään seulontaan tai murskaukseen. Työ voi olla alueella jaksoittaista. Alueella säilytetään työn aikana työkoneita. Toiminnassa käytetään koneina tavanomaisia maansiirtotoiminnassa käytettäviä koneita kuten pyöräkuormaajaa ja maansiirtoautoa. Alueella käytettävät työkoneet ovat siirrettäviä. Työkoneita ei tankata, pestä tai huolleta ottoalueella. Alueella ei varastoida polttoaineita tai moottorikemikaaleja. Alueella työskenneltäessä kiinnitetään erityistä huomiota laitteiden ja koneiden kuntoon.

Ympäristövaikutukset

Pöly ja melu

Ottotoiminnassa pölyä aiheuttavat kaivuu, kuormaus ja kuljetukset. Tuulisella säällä pölyä syntyy myös varastokasoista. Hieno leijuva pöly leviää lyhyitä matkoja tuulen mukana. Merkittävin pölylaskeuma kohdistuu yleensä vain ottamisalueelle. Pölyn leviämistä minimoidaan kastelemalla va- rastokasoja tarpeen mukaan. Alueen työkoneista ja maansiirroista aiheutuva melu on jaksottaista ja arvioidaan alittavan asumiseen käytettävillä alueilla päiväajan ohjearvon 55 dB.

Alueella olevan maa-aineksen ottaminen ja käyttö tukkikentän rakentamisessa vähentää kuljetusten polttoaineen kulutusta, päästöjä ja liikenteen melua.

Jätteet

Alueella voidaan säilyttää seularitilöitä, koneen osia tai muuta metallia/metalliromua hetkellisesti. Alueella ei tehdä koneiden huoltoja. Mahdollisesti syntyvät öljy- tai kemikaalijätteet toimitetaan jätesäädösten ja -määräysten mukaisesti käsittelyyn eikä niitä säilytetä ottoalueella.

Päästöt maaperään

Normaalista toiminnasta ei aiheudu haittaa maaperälle. Merkittävä likaantumisvaara saattaa syntyä ainoastaan onnettomuus- tai häiriötilanteessa, jolloin riskinä on vuodot työlaitteissa ja koneissa käytettävien hydrauliikkaöljyjen pääsy maaperään ja pohjaveteen. Polttoaineita tai muita kemikaaleja ei säilytetä ottoalueella. Työkoneita ei tankata, pestä tai huolleta ottoalueella.

Arvio toiminnan vaikutuksista maisemaan ja luontoarvoihin

Maa-aineslain 3 §:n mukaan maa-aineksia ei saa ottaa niin, että ottamisesta aiheutuu:

1. kauniin maisemakuvan turmeltumista;
2. luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista;
3. huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa; tai
4. tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen veden laadun tai antoisuuden vaarantuminen, jollei siihen ole saatu vesilain mukaista lupaa.

Ottoalue sijaitsee maakuntakaavassa, osayleiskaavassa ja asemakaavassa teollisuusalueeksi merkityllä alueella. Alue on nykytilassa talousmetsää. Alueella ei ole erityisiä luontoarvoja.

Alueella nykyisellään olemassa olevan kiviaineksen murskaus ja hyödyntäminen alueen rakentamisessa vähentää tai poistaa muualta otettavien ja paikalle tuotavien maa-ainesten käyttöä.

Puuraaka-aineesta peräisin olevat sivutuotteet (kannot) käytetään hyödyksi energiantuotannossa.

Vaikutukset pohja- ja pintaveteen

Kärkölän kunnalta saatujen tietojen perusteella Järvelän pohjavesialueella muiden maa-ainesten ottoalueiden pinta-ala on noin 41,25 ha. Niiden prosenttiosuus koko Järvelän pohjavesialueen pinta-alasta on 6,74 % ja nyt haettavan maa-ainesten oton kanssa 8,7 %. Mikäli prosenttiosuudet suhteutetaan pohjavesialueen muodostumisalueen kokoon (364 ha), osuudet ovat vastaavasti 11,33 % ja 14,63%.

Kärkölän kunnan mukaan uudella Tienmutkan pv-alueella on toiminnassa olevia maa-ainesten ottoalueita yhteensä 16,99 ha. Niiden prosenttiosuus koko Tienmutkan tulevasta pohjavesialueesta (603 ha) on 2,8 % ja nyt haettavan maa-ainesten oton kanssa 4,8 %. Mikäli prosenttiosuudet suh- teutetaan pohjavesialueen muodostumisalueiden pinta-alaan (264 ha), osuudet ovat vastaavasti 6,4 % ja 10,9 %.

Maa-ainesten ottamisen oppaan (YM24/2020) mukaan ottamisalueiden yhteispinta-alan ollessa yli 30 % pohjavesialueesta, maa-ainesten otolla voi olla potentiaalinen riski pohjaveden laadulle. Lisäksi viranomaisen määräämillä vedenottamoiden suoja-alueilla ottaminen voi olla rajoitetumpaa. Lähisuojavyöhykkeillä ottamistoimintaa tai jälkihoitamattomia ottamisalueita ei saisi olla lainkaan ja kaukosuojavyöhykkeillä jälkihoitamattomien ottamisalueiden yhteispinta-ala ei saisi olla alueen maaperä- ja pohjavesiolosuhteet huomioon ottaen yli 10 - 20 % suoja-alueesta. Mikäli nämä pinta-alaosuudet ylittyvät, lupamääräyksissä on tarpeen edellyttää tehostettua pohjaveden vaikutusten seurantaa. Oppaassa ohjeistetaan myös suojakerrospaksuuksiin. Kaukosuojavyöhykkeillä suojakerroksen paksuus on vähintään 4 metriä ja suoja-alueiden ulkopuolella vähintään 3-4 metriä.

Haettava alue ei sijaitse Korinlähteen vedenottamon lähisuojavyöhykkeellä, vaikka Järvelän ja Tienmutkan pohjavesialueilla on hydrologinen yhteys ja Järvelän pohjavesialue täydentää Tienmutkan pohjavesivarastoa (GTK 2012). Pohjavesialuerajauksen muutoksen  jälkeen alue sijaitsee Tienmutkan 1-luokan pohjavesialueella. Lausuntopyynnön mukaisesti pohjaveden virtaus suuntautuu Sirkkovierun kalliokynnykseltä kaakkoon päätyen Korinlähteen vedenottamolle ja Korinlähteille. Kirkkomäellä eli maa-ainesten ottamisalueella kallion pinta viettää itään ja etelään ohjaten pohjaveden virtauksen harjuun päin ja edelleen Korinlähteiden suuntaan. Pohjaveden pinta laskee Kirkkomäen +100 m tasolta Korinlähteen tasolle +82 m.

Haettavan lopputilanteen ja pohjaveden pinnan väliin jää paksu kerros maa-aineksia, yli 20 metriä. Siten kyseisten maa-ainesten oton pinta-alan lisäyksen ei arvioida vaikuttavan vedenottamolle. Vaikutuksia pohjaveteen on arvioitu pohjavesilausunnossa, joka laadittiin alueen ympäristölupaa varten. Pohjavesilausunnossa käsiteltävä maa-ainesten oton määrä on pienempi kuin tässä maa-ainesten ottoluvassa haettava määrä, mutta suojakerroksen pysyessä yli 20 metrissä, ei maa-ainesten otolla arvioida olevan vaikutuksia pohjaveteen. Pohjavesialuemuutoksen ei arvioida tästä syystä aiheuttavan muutosta aiempaan arvioon.

Koska maa-ainesten otolla ei arvioida olevan vaikutuksia pohjaveteen, ei maa-aineksen otosta myöskään katsota aiheutuvan riskiä Korinlähteen vedenottamolle. Korinlähteen ottamo sijaitsee Järvelän pohjavesialueen eteläpuolisella Tienmutkan pohjavesialueella (0431607 B) reilun 3 kilo- metrin päässä tehdasalueesta (rajausmuutoksen jälkeen samalla Tienmutkan 1-luokan pohjavesi- alueella).

Ottamisalueen hulevesiä ei ole johtunut nykytilanteessa Sirkkojärven suuntaan, eikä niitä johdu Sirkkojärven suuntaan myöskään lopputilanteessa. Maa-ainesten otolla ei siten arvioida olevan vaikutusta Koivumäki - Luutasuo Natura 2000 -alueeseen.

Alueen hulevedet tullaan käsittelemään tai johtamaan alueelle rakennettavan ja suunniteltavan hulevesien hallintajärjestelmän mukaisesti.

Vakavien häiriö- ja poikkeustilanteiden varalle on olemassa ohjeistus laitoksen omassa toimintajärjestelmässä. Tiedotus- ja menettelyohjeet häiriö- ja onnettomuustilanteessa on esitetty Koskisen Oy:n toimintajärjestelmässä. Toimintajärjestelmästä löytyy myös toimintaohje öljyille ja kemikaaleille. Onnettomuustilanteita varten alueella on alkusammutuskalustoa ja imeytysainetta. Koskisen Oy:llä on pelastussuunnitelma.

Koskisen Oy:llä on käytössä sertifioitu ISO 14001-standardin mukainen ympäristöasioiden hallintajärjestelmä. Ulkopuoliset auditoinnit tekee ulkopuolinen, auditointiin erikoistunut asiantuntija.

Vaikutusten tarkkailusuunnitelma

Pohjavesien tarkkailusuunnitelma

Pohjavettä tarkkaillaan alueella sijaitsevasta kahdesta pohjavesiputkesta (PVP8 ja HP9/13). Putkista otetaan vuosittain vesinäytteet.

Lisäksi pohjaveden pinnantasot esitetään mitattavaksi neljästi vuodessa (helmi-, touko-, elo- ja marraskuu). Havaintopisteet on merkitty nykytilanteen ja suunnitellun tilanteen karttaan.

Vesinäytteistä analysoidaan seuraavat parametrit.

Laaja analyysi ottamisen alkaessa ja sen jälkeen kolmen vuoden välein

Suppea analyysi kerran vuodessa

Pohjavesiolosuhteet

Mäntsäläntien tehdasalue sijaitsee pohjavesialueella, joka on luokiteltu vedenhankintaa varten tärkeäksi pohjavesialueeksi (luokka 1, n:o 0431601 A, Järvelä). Pohjavesialueen pinta-ala on 6,12 km2, josta pohjaveden muodostumispinta-alaa on 3,64 km2. Alueella on arvioitu muodostuvan pohjavettä 2 900 m3/vrk. Mäntsäläntien tehdasalueelle otetaan vettä ko. pohjavesi- esiintymästä alueella sijaitsevasta porakaivosta.

Järvelän pohjavesiosa-alue A sijaitsee luode-kaakkoissuuntaisessa pitkittäisharjussa. Harjun itäosat ovat karkeampaa soraa ja alueella esiintyy paljon suppakuoppia. Koko muodostuma on pääasiassa hiekkaa ja soraa. Hankealueella sijaitsevan Kirkkomäen kohdalla, muodostuman laajetessa kohti etelää, esiintyy noin kilometrin alueella ohuita, hyvin huuhtoutuneita hiekkakerroksia.

Nykyisellä Mäntsäläntien tehdasalueella pohjavedenpinta on tasolla +100.+102 (N2000)(Koskinen Oy pohjavesiseuranta, Hertta avoin ympäristötiedon hallintajärjestelmä). Tehdasalueen kaakkoispuolelle tulevalla tukkikentällä pohjavedenpinta vaihtelee tasolla+99.+97,5 laskien kohti kaakkoa (GTK 2012). Pohjavedenpinnantaso laskee tehdasalueen ja tukkikentän ympärillä kaikkiin muihin ilmansuuntiin paitsi  länteen Sirkkojärven suuntaan, jossa pohjavedenpinta on tasolla, noin +107. Tehdasalue sijaitsee pohjavedenjakajalla, josta pohjaveden virtauksen suunta on harjunsuuntaisesti pohjoiseen ja etelään.

Alueen maanpinta laskee nykyiseltä tehdasalueelta (+136) tulevalle tukkikentälle (+125). Pohjavedenpinnan yläpuolisten maakerrosten paksuus on tehdasalueella sekä tulevalla tukkikentällä, sekä suurella osin harjun keskiosia, yli 20 metriä (GTK 2012).

Kallionpinta vaihtelee tulevan tukkikentän alueella välillä +97.+112, ollen pääsääntöisesti useamman metrin pohjavedenpinnan yläpuolella. GTK:n harjurakennemallin mukaan myös nykyinen tehdasalue on pääsääntöisesti alueella, jolla kallionpinta on pohjavedenpintaa korkeammalla.

Harjumallin mukaan Sirkkojärven ja tehdasalueen välissä on kalliokynnys, joka estää pohjaveden virtauksen itä-länsisuunnassa. Tämä selittää suuren pohjaveden pinnantason vaihtelun tehdasalueen (noin + 100) ja Sirkkojärven (noin + 107) välillä. Hyvin vettä johtavassa maaperässä ei esiinny näin suuria korkeuseroja näin lyhyellä etäisyydellä.

On huomioitava, että kallionpinnan korkeustaso on varmuudella selvillä vain kairauspisteissä sekä avokallioilla. Painovoimalinjojen mittauspisteille tulkitut syvyydet antavat ainoastaan yleiskuvan kallionpinnan korkeustasosta eivätkä näin ollen näytä kaikkia kallioperän kohoumia ja painaumia. Tehdasalueen läheisyydessä on kaksi kairaamalla varmistettua kalliopistettä joista toinen on tehdasalueen koillisreunalla (ampumaradan eteläreunalla, GTK305) ja toinen lounaisreunalla Sirkkovierun kohdalla Mäntsäläntien varrella (GTK304). Kallionpinta on myös varmistettu tehdasalueen eteläpuolen kalliopaljastumasta.

Koskisen Oy:n Mäntsäläntien tehdasalueen pohjaveden laatua on tutkittu putkista HP35/13 ja PVP8 sekä alueen porakaivosta. Putkien PVP8 ja HP35/13 vesi on ollut ajoittain sameaa, mutta yleisesti seurantapisteiden vedenlaatu on pysynyt hyvänä.

Vaikutusten arviointi

Maa-ainesten otosta ja alueen päällystämisestä aiheutuvat vaikutukset pohja- vesiolosuhteisiin

Nykyisen tehdasalueen kaakkoispuolelle on suunnitteilla tukkikenttä ja Mäntsäläntien varteen saha. Tukkikenttää varten tehdään maanpinnan tasausta tehdasalueella. Tasausta tehdään enintään 11,5 ha alueella ja tasauksen yhteydessä leikattavan maa-aineksen kokonaismäärän arvioidaan olevan enintään 260 000 k-m3. Tukkikentästä tullaan hulevesisuunnitelman mukaan asfaltoimaan noin 70 %. Nykyisellään suunnitellun tukkikentän alue on metsää. Saha-alueelle, joka on nykyisellään rakentamatonta soramaata, suunnitellaan sahalinjarakennusta. Alustavan hulevesisuunnitelman mukaan tulevan saha-alueen päällystetty / rakennettu alue tulee olemaan pieni, verrattuna tukkikentän päällystettävään alueeseen. Tämän vuoksi tarkastelun pääkohteena on tukkikenttä, jonka rakentamisella on suurimmat vaikutukset.

Tukkikentän alueelta poistettavan maakerroksen paksuus on keskimäärin 2,3 m (alueen pinta- ala on 11,5 ha ja poistettava maa-ainesmäärä 260 000 k-m3). Tehdasalueella pohjavesikerroksen yläpuolisen maakerroksen paksuus on GTK:n harjumallin perusteella arviolta 22 - 35 metriä.

Suunnitelluilla ottomäärillä tukkikentän maa-aineksen poistolla ei arvioida olevan haitallista vaikutusta alueen pohjaveden laatuun, sillä pohjavedenpinnan yläpuolelle jää riittävän paksu maakerros. Pohjaveden pinnan yläpuolisen suojamaakerroksen paksuudeksi jää arviolta vähintään

20 - 25 metriä.

Alueen maaperän hyvän vedenjohtavuuden vuoksi iso osa sadannasta imeytyy maaperään muodostaen pohjavettä. Suunnitellun tukkikentän alueella muodostuu nykyisin pohjavettä noin 120 m3/vrk, joka vastaa noin

4 % koko pohjavesialueella arvioidusta muodostuvan pohjaveden määrästä. Kun alue asfaltoidaan, vähenee sadevesien imeytyminen maaperään ja näin ollen myös pohjaveden muodostuminen tukkikentän alueella. Saha-alueella muodostuvan pohjaveden määrä on noin 24 m3/vrk. Saha-alueen osittaisesta päällystämisestä johtuva pohjaveden muodostumisen pieneneminen on jo laskujen virhemarginaalia pienempi.

Jos tukkikentän alueesta asfaltoidaan 70 %, jäisi pohjavettä muodostumatta tukkikentän alueella noin 80 m3/vrk, eli noin 3 % koko pohjavesialueella muodostuvasta pohjavedestä. Hulevesisuunnitelman mukaan tukkikentän asfaltoidulle alueelle satanut vesi tullaan ohjaamaan tehdasalueen koillispuolelle ampumaradan läheisyyteen, jossa se imeytetään maaperään kiintoaineksen sekä öljynerotuksen jälkeen. Tämän perusteella pohjavesialueella kokonaisuutena muodostuvan pohjaveden määrään ei suunnitellun toiminnan vuoksi tule merkittävää muutosta. Asfaltoidun teollisuusalueen pohjaveden imeyttämiseen liittyy laadullinen riski, mutta riskiä lievennetään olennaisesti imeytettävän veden käsittelyllä (selkeytys ja öljynerotus).

Nykyisellä puuaineksen haketus- ja varastointialueella muodostuvia hulevesiä tarkkaillaan viikoittain aistinvaraisesti. Toteutetun tarkkailun perusteella alueella muodostuvat hulevedet ovat aistinvaraisesti arvioituna puhtaita. Tämän perusteella esim. alueelta muodostuva kiinto- aineskuormitus on vähäistä.

Maa-aineksen otosta sekä pohjaveden imeyttämisestä ei katsota aiheutuvan riskiä Korinlähteen vedenottamolle. Korinlähteen ottamo sijaitsee Järvelän pohjavesialueen eteläpuolisella Tienmutkan pohjavesialueella (0431607 B) reilun 3 kilometrin päässä tehdasalueesta. Järvelän ja Tienmutkan pohjavesialueilla on hydrologinen yhteys ja Järvelän pohjavesialue täydentää Tienmutkan pohjavesivarastoa (GTK 2012). Järvelän pohjavesialueella muodostuvaa pohjavettä purkautuu myös pohjavesialueiden välissä maanpinnalle.

Maa-ainesten otosta ja alueen päällystämisestä aiheutuvat vaikutukset Koivumäki-Luutasuo Natura2000-alueeseen

Tukkikentän ja saha-alueen rakentamisella ja asfaltoinnilla ei arvioida olevan vaikutusta alueen länsipuolella sijaitsevaan Koivumäki-Luutasuo Natura2000-alueeseen, jonka keskustassa on Sirkkosuo ja Sirkkojärvi. Tehdasalueen ja Natura-alueen väliin jäävä kalliokynnys estää pohjaveden virtauksen itä-länsisuunnassa. Kalliokynnyksen takia Natura-alueen pohjavesi on erillään harjualueen pohjavedestä. Tähän viittaa myös Natura-alueen ja harjualueen pohjavesien pinnankorkeuksien ero, sillä harjualueella pohjaveden pinta on useita metrejä alempana kuin Natura-alueella.

Koskisen Oy:n Mäntsäläntien tehdasalueen ja suunnitellun tukkikentän keskellä kulkee harjunmyötäisesti pintavesien valuma-alueraja. Myös alueen luoteiskulmalla kulkee koillinen-lounais suunnassa Sirkkojärven valuma-alueraja. Luonnontilassa tehdasalueen luoteiskulma kuuluu Sirkkojärven valuma-alueeseen. Muu tehdasalue sisältäen alueet, jonne on suunniteltu as- faltointia, rakentamista sekä maa-aineksen ottoa, purkavat vetensä Sirkkojärven ja Sirkkosuon eteläpuoleiselle valuma-alueelle. Sirkkojärven valuma-alueeseen kuuluva luoteiskulma kattaa valuma-alueesta alle 1 %. Suurin osa Sirkkojärven pintavesistä saa alkunsa pohjois- ja länsipuolen moreeni- ja kalliomäillä, joilla pintavaluntaa muodostuu harjualuetta enemmän.

Hulevesijärjestelmän valmistuttua koko Koskisen Oy:n Mäntsäläntien tehdasalueen hulevedet tullaan johtamaan imeytysaltaaseen alueen koillisreunalle, jolloin Sirkkojärven valuma-alueen raja siirtyy tehdasalueen reunalle ja luoteiskulman vedet ohjataan hulevesijärjestelmään. Suunnitteilla olevan hulevesijärjestelmän ei katsota aiheuttavan merkittävää muutosta Sirkkojärven ja Sirkkosuon vesitaseelle. Jo luonnontilassa alueen pintavalunta Sirkkojärven suuntaan on vähäistä. Tehdasalue on rakennettu harjumaalle, jossa pintavalunnan muodostuminen on vähäistä, sillä sadevesi imeytyy maaperään sen hyvän vedenjohtavuuden vuoksi.

Maa-ainesten otolla, asfaltoinnilla ja uudella hulevesijärjestelmällä ei arvioida olevan vaikutusta Koivumäki-Luutasuo Natura2000-alueeseen.

Yhteenveto

Koskisen Oy:n Mäntsäläntien tehdasalue sijoittuu suurelta osin alueelle, jossa kallionpinta kohoaa pohjavedenpinnan yläpuolelle. Pohjaveden pinnantaso laskee tehdasalueelta kaikkiin muihin ilmansuuntiin paitsi länteen, Sirkkojärven ja Natura2000-alueen suuntaan.

Nykyisellä tehdasalueella sekä suunnitellun tukkikentän alueella maakerrosten paksuus on noin 22.35 metriä. Tulevan tukkikentän alueella on tarkoitus tehdä maantasausta, jonka jälkeen maakerrosten paksuudeksi arvioidaan jäävän vähintään 20.25 metriä. Tasauksella ei arvioida olevan vaikutusta muodostuvan pohjaveden laatuun.

Tulevan tukkikentän alueesta asfaltoidaan arvion mukaan noin 70 %, jolloin alueella luonnollisesti pohjavettä muodostava sadanta ohjataan hulevetenä muualle. Suunnitelman mukaan hulevesi ohjataan tehdasalueen koillisreunaan, jossa vesi imeytetään käsittelyn jälkeen takaisin maaperään. Alueen asfaltointi ei näin ollen vaikuta merkittävästi pohjavesialueella muodostuvan pohjaveden määrään. Asfaltoidun teollisuusalueen huleveden imeyttämiseen liittyy laadullinen riski, mutta riskiä lievennetään olennaisesti imeytettävän huleveden käsittelyllä (selkeytys ja öljynerotus). Imeyttävän huleveden laatua tullaan tarkkailemaan erikseen laadittavan tarkkailusuunnitelman mukaisesti.

Mäntsäläntien tehdasalueen maakerrosten tasauksella, alueen asfaltoinnilla tai sahan rakentamisella ei katsota olevan vaikutusta länsipuolen Natura2000-alueeseen eikä Sirkkojärven ja Sirkkosuon vesitaseeseen. Natura2000-alueen ja tehdasalueen välinen kalliokynnys estää poh- javedenvirtauksen itä-länsisuunnassa ja erottaa Natura-alueen pohjaveden harjualueen pohjavedestä.

Tehdasalueen pintavedet virtaavat luonnontilassa pääsääntöisesti alueen etelä- ja länsipuolelle, Sirkkojärven ja Sirkkosuon eteläpuolelle. Vain tehdasalueen luoteiskulma kuuluu Sirkkojärven valuma-alueeseen kattaen siitä alle 1 %. Tehdasalueen hulevesijärjestelmän päivityksen myötä koko tehdasalueen vedet tullaan imeyttämään tehdasalueen koillisreunalla pohjavedeksi. Natura-alueelle sekä Sirkkojärvelle tuleva pintavalunta tulee tämän myötä jonkin verran vähenemään. Pintavalunta tehdasalueelta on jo nykytilassa hyvin vähäistä, eikä muutoksilla katsota olevan merkittävää vaikutusta. Sirkkojärvi ja Natura-alue saavat pääsääntöisesti pintavalunnan ympäristön moreeni- ja kalliomäiltä, joissa maaperän huonomman vedenjohtavuuden vuoksi syntyy harjualuetta enemmän pintavaluntaa.

Näillä perustein alueelle ei ole tarpeellista hakea vesilain mukaista lupaa.

Hakemuksen käsittely

Lupahakemuksesta tiedottaminen  

Lupahakemuksesta on tiedotettu kuuluttamalla sähköisesti 10.12.2020-16.1.2021 Kärkölän kunnan kotisivuilla. Hakemuksesta on annettu 10.12.2020 erikseen tieto naapureille. Hakemuksesta on ilmoitettu Hollolan Sanomat -lehdessä 16.12.2020.

Lausunnot

Hämeen ELY-keskus toteaa lausunnossaan 10.2.2021 mm. seuraavaa.

Ottamisalue sijaitsee Tienmutka-nimisellä (0431607) vedenhankintaa varten tärkeällä pohjavesialueella ja sen varsinaisella pohjaveden muodostumisalueella. Ottamisalueella muodostuva pohjavesi virtaa pääosin kaakkoon kohti noin 3,6 km:n etäisyydellä sijaitsevaa Korinlähteen pohjavedenottamoa. Alueella tehtyjen tutkimusten perusteella on todennäköistä, että kallionpinta ulottuu ottamisalueen kohdalla pohjavedenpinnan yläpuolelle. Pohjaveden pinta on ottamisalueella noin tasolla +100 m (N2000). Alin suunniteltu ottamistaso on +128 m (N2000).

Osa alueesta päällystetään asfaltilla. Lisäksi alueelle rakennetaan tukkilajittelutoimintaa tukevia toimintoja, kuten teitä. Tarvittaessa aluetta maisemoidaan pintamaiden avulla. Lopputilanteena alue on esitetty metsitettäväksi, mikäli siihen ei rakennettaisikaan mitään.

Koskisen Oy:n laajennusalueen maa-ainesten otosta ja alueen päällystämisestä aiheutuvat vaikutukset alueella muodostuvan pohjaveden laatuun ja määrään on arvioitu laajennuksen ympäristölupa- asian yhteydessä laaditussa Mäntsäläntien tehdasalueen pohjavesilausunnossa (Sitowise Oy 28.9.2020). Hämeen ELY-keskus on ympäristölupahakemuksesta antamassaan lausunnossa (21.10.2020) katsonut, ettei hankkeelle ole tarpeen hakea vesilain mukaista lupaa.

Hämeen ELY-keskus katsoo, että suunniteltu maa-ainesten ottaminen on mahdollista toteuttaa siten, ettei se ole ristiriidassa maa-aineslain 3

§:n rajoitusten kanssa. Asian käsittelyssä tulee ottaa huomioon seuraavaa:

-          Ottamista tulee vaiheistaa avaamalla ottamisaluetta vain siltä osin kuin kulloinkin on tarpeen maa-ainesten oton tai alueen rakentamisen vuoksi. Ne ottamisalueen osat, joilla lopullinen pohjataso on saavutettu, tulee maisemoida alueelta kuorituilla pintamailla, jollei rakentaminen ala heti ottamisen päätyttyä. Ne ottamisalueen osat, joille ei ole tulossa rakentamista lähitulevaisuudessa, tulee myös metsittää.

-          Täytöissä saa käyttää ainoastaan ottamisalueen maa-aineksia.

-          Pohjavedelle vaarallisten aineiden varastointi- ja käsittelypaikkojen sekä murskaus- ja seulontalaitteistojen vuotojenhallinta tulee järjestää kaksinkertaisen suojauksen periaatteen mukaisesti. Kaksinkertaisessa suojauksessa sekä ensisijaisen että toissijaisen suojauksen tulee muodostaa aukottomat, toisistaan riippumattomat suojauskokonaisuudet.

-          Pohjavesivaikutusten tarkkailua varten on tarpeen asentaa ainakin yksi uusi pohjaveden havaintoputki ottamisalueen itäpuolelle, josta pohjaveden tarkkailu tulee käynnistää ennen laajennusalueen rakentamisen aloittamista. Muilta osin pohjavesitarkkailu voidaan tehdä hakemuksessa esitetyn suunnitelman mukaisesti.

Muistutukset ja mielipiteet

Muistutuksia tai mielipiteitä ei ole jätetty.

Hakijan vastine

Hakija toteaa 18.2.2021 ELY-keskuksen lausuntoon seuraavaa.

Koskisen maa-ainesten ottolupahakemuksessa esitetty ottoalue sijoittuu samalle alueelle, jolle Koskisen on suunnitellut myöhemmin rakennettavan tukkilajittelun/kentän. Tämä tukkilajittelu/kenttätoiminta liittyy oleellisena osana Kärkölän kunnan, Koskisen Oy:lle ja Koskitukki Oy:lle 28.10.2020 myöntämään ympäristölupaan (561/11.01.00/2020). Tukkilajittelun/kentän rakennusteknisesti oikeanlaisen ja kestävän rakentamisen kannalta on erittäin tärkeää, että alueen täyttöihin voidaan tarvittaessa käyttää muualta tuotavia, rakentamiseen soveltuvia puhtaita ja oikeanlaisia materiaaleja. Ottoalueen maaperän laadusta, maamassojen riittävyydestä tai soveltuvuudesta kaikkiin mahdollisiin täyttötarpeisiin ei ole olemassa täyttä varmuutta. Lisäksi huomioitakoon, että Koskisen Oy:llä on Tehdastien alueella maa-ainesten ottoalue, jonka ottamislupa on voimassa 23.2.2022 asti. Tämän Tehdastien alueen maa-ainesten ottoalueen maamassojen mahdollinen hyödyntäminen Koskisen omassa rakennushankkeessa Mäntsäläntien alueella on kustannusteknisesti oikea ja kestävä ratkaisu. Em. perusteella nyt käsittelyssä olevan maa­ ainesten ottoluvan lupakäsittelyssä tulee jättää huomioimatta Hämeen ELV-keskuksen lausunnossa oleva maininta: Täytöissä saa käyttää ainoastaan ottamisalueen maa-aineksia"

Muilta osin Koskisella ei ole huomautettavaa viitteessä mainittuun Hämeen ELY-keskuksen antamaan lausuntoon tai Kärkölän kunnan ympäristölautakunnan lupakäsittelyyn liittyen.

Tarkastukset

Alueella ei ole tehty hakemukseen liittyvää tarkastusta.

Esittelijä ympäristösihteeri Riitta Hyytiäinen

Päätösehdotus Ympäristölautakunta myöntää hakijalle maa-aineslain 4 §:n mukaisen maa-ainesten ottamisluvan soran ja hiekan ottamiseksi. Toiminnassa on noudatettava hakemusta, ellei lupamääräyksissä toisin määrätä.

Maa-ainestenottolupa myönnetään 10 vuodeksi kokonaisottona

350 000 k-m3 ja vuotuisena ottomääränä 35 000 k-m3.

Lupamääräykset

1. Ennen kuin maa-ainesten ottamiseen ryhdytään, ainesten ottajan on merkittävä luvan mukainen ottamisalueen raja maastoon.  Ottamisalueella on jatkuvasti oltava korkomerkki/korkomerkkejä, joista pohjan korkotasoa voidaan tarkistaa ja seurata. Pohjataso ei saa alittaa +128 (N2000).

Perustelu

Määräys on annettu valvonnallisista syistä.

(maa-ainesasetus 7 §)

2. Kaivun ulottamista ja lohkareiden hautaamista alimman ottamistason alapuolelle ei sallita. Ottamisalueen pohjalla tai luiskissa ei saa suorittaa massanvaihtoja. Myös tukitoiminta-alueen suojausrakenteet on sijoitettava pohjatason yläpuolelle.

Perustelu

Määräys on annettu hankkeesta aiheutuvien haittojen välttämiseksi ja rajoittamiseksi ja pohjaveden suojelemiseksi.

(MAL 11 §)

3. Alueen jälkikäytössä voidaan tarvittaessa käyttää muualta tuotavia, rakentamiseen soveltuvia pilaantumattomia maa-aineksia.

Perustelu

Maa-ainesten ottamisalue on tarkoitus rakentaa tukkilajittelu- ja tukkikentäksi, mikä edellyttää rakennekerroksiin käytettäviltä maalajeilta rakennusteknistä soveltuvuutta. Muualta tuotavia pilaantumattomia maa-aineksia on voitava käyttää kerrosrakenteisiin, koska ei ole täyttä varmuutta siitä, että pelkästään ottamisalueelta kaivettavat maa-ainekset täyttävät rakennevaatimukset. Määräyksellä varmistetaan, että rakentamiseen käytettävät muualta tuotavat maa-ainekset ovat pilaantumattomia.

(MAL 11 §)

4. Alueen yleisestä siisteydestä on huolehdittava eikä toiminta saa aiheuttaa roskaantumista.

Perustelu

Määräys on annettu asianmukaisen jätehuollon järjestämiseksi ja roskaantumisen ehkäisemiseksi.

(MAL 11 §)

5. Kaivannaisjätehuoltosuunnitelmassa esitetyt ja jälkihoidossa maisemointiin hyödynnettävät pintamaat ja muu ottamistoiminnasta syntyvä kaivannaisjäte tulee varastoida ottamisalueella.  Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa on muutettava, jos kaivannaisjätteen määrä tai laatu taikka jätteen loppukäsittelyn tai hyödyntämisen järjestelyt muuttuvat merkittävästi. Muussa tapauksessa luvan haltijan on arvioitava ja tarkistettava kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma viiden vuoden välein.

Perustelu

Määräyksellä edistetään jätteen hyödyntämistä ja turvallista käsittelyä.

(MAL 5a, 11 §)

6. Toiminnanharjoittajan on nimettävä vastuuhenkilö, jonka nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Perustelu

Määräys on annettu valvonnallisista syistä.

(MAL 11 §)

7. Pohjavedelle vaarallisten aineiden varastointi- ja käsittelypaikkojen sekä murskaus- ja seulontalaitteistojen vuotojenhallinta tulee järjestää kaksin-kertaisen suojauksen periaatteen mukaisesti. Kaksinkertaisessa suojauksessa sekä ensisijaisen että toissijaisen suojauksen tulee muodostaa aukottomat, toisistaan riippumattomat suojauskokonaisuudet. Maaperän tiivistysrakenteet (esim. täyttö- ja tyhjennyspaikkojen pinnoitus) on toteutettava kaksinkertaisella tiivistysrakenteella. Pohjavesialueilla käytettävien vuotojenhallintarakenteiden mitoituksessa on otettava huomioon, että rakenne pystyy pidättämään pahimmasta mahdollisesta onnettomuustilanteesta syntyvän nestemäärän.

Polttoainesäiliöiden on kestettävä mekaanista ja kemiallista rasitusta. Säiliöt on varustettava ylitäytönestimillä ja tankkauslaitteistot lukittavilla sulkuventtiileillä. Kuormauskalustoa tankattaessa ja huollettaessa on huolehdittava siitä, että polttoaineita tai muita pilaantumisen vaaraa aiheuttavia aineita ei pääse maaperään tai pohjaveteen.

Ottamisalueella ei saa säilyttää jätteitä tai koneita ja laitteita, jotka eivät liity ottamistoimintaan, alueen rakentamiseen tai alueella tapahtuvaan luvanvaraiseen toimintaan.

Perustelu

Määräys on annettu maaperän ja pohjaveden suojelemiseksi.

 (MAL 11 §)

8. Luvan haltijan vaihtuessa luvan uuden haltijan on ilmoitettava vaihtumisesta.

Perustelu

Määräys on annettu valvonnallisista syistä.

(MAL 13a §)

9. Hakemuksessa esitettyjen pohjavesiputkien ja niistä tehtävän tarkkailun lisäksi pohjavesivaikutusten tarkkailua varten on tarpeen asentaa ainakin yksi uusi pohjaveden havaintoputki ottamisalueen itäpuolelle, josta pohjaveden tarkkailu tulee käynnistää ennen laajennusalueen rakentamisen aloittamista. Uuden pohjavesiputken sijainnista on toimitettava suunnitelma hyväksyttäväksi ennen toteutusta.

Pohjaveden pinnantasoa tulee seurata neljästi vuodessa (helmi-, touko-, elo- ja marraskuussa) seurantaan soveltuvasta pohjavesiputkesta. 

Ottamisen vaikutuksia pohjaveden laatuun tulee seurata vuosittain otettavin näyttein ottamisalueen pohjaveden seurantaan soveltuvista pohjavesiputkesta.

Laaja analyysi on tehtävä ottamisen alkaessa ja sen jälkeen vähintään kolmen vuoden välein.

Suppea analyysi on tehtävä vuosittain.

Tulokset on toimitettava kunnan valvontaviranomaiselle ja ELY-keskukselle vuosittain maaliskuun loppuun mennessä. Tarkkailuraportin lisäksi tulokset tulee toimittaa pohjavesitietojärjestelmään (POVET) tallennettavassa muodossa.

Pohjaveden tarkkailua on jatkettava kolme vuotta ottamisen päätyttyä ja havaintoputket on jätettävä paikoilleen mahdollista jälkiseurantaa varten.

Perustelu

Luvassa on annettava tarvittavat määräykset ottamistoiminnan vaikutusten tarkkailusta. Pohjaveden pinnan tason tarkkailu ja laadun seuranta perustuvat hakijan esittämään tarkkailuohjelmaan ja Hämeen ELY-keskuksen ohjeeseen. Määräys on annettu pohjavedelle aiheutuvien haittojen välttämiseksi.

(MAL 11 §, maa-ainesasetus 6 §)

10. Luvan haltijan tulee vuosittain tammikuun 31. päivään mennessä ilmoittaa edellisvuonna otetun maa-aineksen määrä ja laatu valtakunnalliseen NOTTO -rekisteriin rekisterinpitäjän ohjeiden mukaisesti. Ilmoitus tehdään myös silloin, kun maa-ainesten ottaminen on päättynyt tai keskeytynyt.

Perustelu

Määräys on annettu valvonnallisista syistä.

(MAL 23 b, maa-ainesasetus 9 §)

11. Ottamista tulee vaiheistaa avaamalla ottamisaluetta vain siltä osin kuin kulloinkin on tarpeen maa-ainesten oton tai alueen rakentamisen vuoksi.

Ne ottamisalueen osat, joilla lopullinen pohjataso on saavutettu, tulee maisemoida alueelta kuorituilla pintamailla, jollei rakentaminen ala heti ottamisen päätyttyä. Ne ottamisalueen osat, joille ei ole tulossa rakentamista lähitulevaisuudessa, tulee myös metsittää.

Ottamisalue on kokonaisuudessaan maisemoitava ja jälkihoidettava lupakauden aikana riippumatta siitä, onko kaikki otettavaksi suunniteltu aines otettu vai ei.

Perustelu

Maa-aineslain 10 §:n nojalla myönnetyn luvan voimassaoloajan aikana luvan haltijan on toteutettava myös kaikki luvan tai sen määräysten edellyttämät jälkihoitotoimenpiteet. Määräys on annettu hankkeesta aiheutuvien haittojen välttämiseksi ja rajoittamiseksi.

(MAL 11 §, maa-ainesasetus 8 §)

12. Ottamisen päättymisestä on ilmoitettava valvontaviranomaiselle lopputarkastuksen pitämistä varten.

Perustelu

Määräys on annettu valvonnan vuoksi.

(maa-ainesasetus 7 §)

13. Toiminnanharjoittajan tulee huolehtia siitä, että lupapäätöksessä annetut määräykset ovat tiedossa ja niitä noudattavat kaikki alueella toimivat urakoitsijat ja aliurakoitsijat.

Perustelu

Määräyksellä vältetään ja rajoitetaan ottamistoiminnasta aiheutuvia haittoja.

(MAL 11 §)

Maksut ja vakuudet

Lupamaksu

Lupamaksuksi määrätään 6898 €.

Valvontamaksu

Ottamissuunnitelman valvonnasta perittävät maksut määräytyvät kulloinkin voimassa olevan taksan mukaisesti ja se on luvan myöntämishetkellä

1494 €.

Maa-ainesvakuus

Vakuudeksi määrätään 102 660 €.

Vakuudeksi hyväksytään Kärkölän ympäristönsuojeluviranomaiselle asetettu omavelkainen pankkitakuu tai pankkitalletus, jossa on pankin antama kuittaamattomuustodistus.  Maa-aineslain 12 §:n nojalla määrätyn vakuuden tulee olla voimassa siihen saakka, kunnes kaikki luvan tai sen määräysten edellyttämien toimenpiteiden toteutus on lopputarkastuksessa hyväksytty. Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella on oikeus tarkistaa vakuutta kolmen vuoden välein.

Luvan myöntämisen edellytykset

Maa-ainesten ottamistoiminta tai sen järjestely ei ole ristiriidassa maa-aineslain 3 §:ssä säädettyjen rajoitusten kanssa, kun noudatetaan annettuja määräyksiä ja hakija on esittänyt ottamissuunnitelman, joten lupa ottamiseen on myönnettävä. Toiminta ei aiheuta maa-aineslain 3 §:n mukaista kauniin maisemakuvan turmeltumista, luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista, huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa tai tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen veden laadun tai antoisuuden vaarantumista. Asiaa harkittaessa on otettu huomioon myös lupamääräysten vaikutus. Lupapäätöksessä on annettu tarvittavat määräykset ottamistoiminnan ja sen vaikutusten tarkkailusta sekä muista valvonnan kannalta tarpeellisista toimenpiteistä, jos seikat eivät ole käyneet ilmi ottamissuunnitelmasta.

(maa-ainesasetus 6 §) 

Vastaukset lausuntoihin

ELY-keskuksen lausuntoon ympäristölautakunta toteaa, että alueen jälkihoitoon sallitaan muualta tuotavien pilaantumattomien maa-ainesten käyttö. Asia on perusteltu lupamääräyksessä 3.

Päätöksen antaminen

Päätöksestä kuulutetaan julkisella kuulutuksella kunnan internetsivustolla. Luvan voimassaoloaika alkaa kulua päätöksen tiedoksisaannista tiedoksisaantipäivää lukuun ottamatta. Tämä lupa on lainvoimainen 23.4.2021, ellei päätöksestä valiteta.

Luvan voimassaolo

Tämä lupa on määräaikainen ja se on voimassa 23.3.2031 saakka. Luvan voimassaoloaika alkaa kulua päätöksen tiedoksisaannista. 

Perustelu

Maa-aineslain mukaan lupa ainesten ottamiseen myönnetään määräajaksi, kuitenkin enintään kymmeneksi vuodeksi.

Sovelletut oikeusohjeet ym.

Maa-aineslaki (555/1981) 1, 3-4, 5- 7, 10-13a, 20-20a, 23, 23a §§

VNA maa-ainesten ottamisesta (926/2005) 1-2, 4, 6-9 §§

Kärkölän kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen maa-aineslupamaksutaksa 15.6.2016

Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

Merkittiin, että kokous keskeytettiin klo 19.40-19.50.

Merkittin, että jäsen Leif Ingström poistui kokouksesta yhteisöjäävinä (hallintolaki 28 § kohta 5) klo 19.40-20.01 ja pormestari Markku Koskinen yhteisöjäävinä (HL § 28.1 kohta 5) klo 19.40-20.01.

Merkittiin, että Leif Ingströmin tilalle pöytäkirjan tarkastajaksi tämän pykälän osalta valittiin Tiina Malm.

Muutoksenhaku Hallintovalitus Hämeenlinnan hallinto-oikeus

Tiedoksianto kuulutus yleiseen tietoverkkoon, Hollolan Sanomat